Tilastokatsaus 11:2012

Transkriptio

1 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11: Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan asuntoa. Niistä 62 prosenttia (60 077) oli kerrostaloissa, 25 prosenttia (24 205) erillisissä pientaloissa (omakoti- ja paritalot) ja 13 prosenttia (12 764) rivitaloissa. Erillisistä pientaloasunnoista yli kaksi kolmannesta oli omakotitaloissa. Pientalojen osuus asuntokannasta on pysynyt pitkään vajaassa 40 prosentissa. Asunnoista 28 prosenttia oli Myyrmäen ja 20 prosenttia Tikkurilan suuralueella. Myyrmäen asuntokanta on n kerrostalovaltaisin: suuralueen asunnoista 76 prosenttia on kerrostaloissa ja n kaikista kerrostaloasunnoista 34 prosenttia on Myyrmäen suuralueella. Hakunilan suuralue on n rivitalovaltaisin, vaikka Myyrmäessä rivitaloasuntoja olikin määrällisesti enemmän. Hakunilassa asunnoista 22 prosenttia on rivitaloasuntoja. Muita erillisiä pientaloasuntoja oli suhteellisesti eniten Kivistön (78 %) suuralueella. Kaikista n erillisistä pientaloasunnoista 23 prosenttia oli Korson suuralueella. Taulukko 1. n asuntokanta talotyypin mukaan suuralueittain Talotyyppi/alue Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Kaikki talotyypit Erilliset pientalot Rivitalot Kerrostalot Muu rakennus Kuvio 1. Pientalo- ja vuokra-asuntojen osuus (%) n asuntokannasta (31.12.) Pientaloasuntojen osuus Vuokra-asuntojen osuus

2 2 n 61 kaupunginosasta 15:ssä ei ole lainkaan kerrostaloasuntoja. Kaupunginosista yksi on Myyrmäen suuralueella, seitsemän Kivistön, kaksi Aviapoliksen, yksi Tikkurilan, yksi Korson ja kolme Hakunilan suuralueella. Rivitaloasuntoja ei ole 11 kaupunginosassa. Niistä yksi on Myyrmäen, kuusi Kivistön, yksi Korson ja kolme Hakunilan suuralueella. Lukumäärältään eniten erillisiä pientaloja (omakoti- ja paritalot) on Ylästön kaupunginosassa, kappaletta. Yli tuhat erillistä pientaloasuntoa oli Ylästön ohella Ruskeasannassa, Korsossa, Päiväkummussa, Ilolassa ja Nikinmäessä. Yli 900 rivitaloasuntoa oli Rajakylässä ja Viertolassa. Eniten kerrostaloasuntoja, 8 860, oli Myyrmäen kaupunginosassa. Vuokra-asuntoja oli kolmannes asuntokannasta Vuoden 2011 lopussa n asunnoista 57 prosenttia oli omistusasuntoja, 34 prosenttia vuokra-asuntoja ja 4 prosenttia asumisoikeusasuntoja. Kerrostaloasunnoista vuokra-asuntojen osuus oli vajaa 49 prosenttia, rivitaloasunnoista 20 prosenttia ja muista pientaloasunnoista runsas 3 prosenttia. Yhdeksän vuotta aiemmin (v. 2002) vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnoista oli suurempi, 36 prosenttia. Asumisoikeusasuntoja oli tuolloin 3,6 prosenttia asuntokannasta. Taulukko 2. n asuntokanta hallintamuodon mukaan (31.12.) 2002, 2006 ja 2011 suuralueittain Alue vuosi kaikki asunnot omakotitalo asuntoosake asumisoikeusasunto arava- /korkotukivuokra-as. muu vuokraasunto muu Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila

3 3 Vuokra-asuntojen osuus on vähentynyt kaikilla suuralueilla Vuokra-asuntojen osuus vaihtelee alueittain: suhteellisesti niitä on eniten Tikkurilan ja Hakunilan suuralueilla (37 38 %), vähiten Kivistössä (alle 10 %). Kuluneen kymmenen vuoden aikana vuokra-asuntojen osuus on vähentynyt kaikilla suuralueilla, eniten Myyrmäessä, Koivukylässä, Korsossa ja Hakunillassa, kussakin yli 4 prosenttiyksiköllä. Muilla suuralueilla vähennystä oli runsas 2 prosenttiyksikköä. Lukumääräisesti vuokra-asunnot ovat vähentyneet Myyrmäessä, Kivistössä, ja Hakunilassa, kun taas muilla suuralueilla määrä on kasvanut. Koko kaupungissa vuokra-asuntoja oli enemmän kuin vuonna Lisäyksestä korkotuki- ja aravavuokraasuntojen osuus oli 520 asuntoa eli vajaa kolmannes. Samassa ajassa kaupungin asuntokanta kasvoi asunnolla. Vuoden 2011 lopussa vuokra-asuntoja oli Länsisalmea lukuun ottamatta kaikissa n kaupunginosissa. Lukumääräisesti eniten vuokra-asuntoja oli Myyrmäessä (3 420). Yli vuokra-asuntoa oli myös Hakunilassa, Martinlaaksossa ja Havukoskella. Vuokra-asuntoja oli kaupunginosan asuntokannasta useampi kuin joka toinen Veromiehessä, Tikkurilassa, Jokiniemessä, Asolassa ja Hakunilassa. Taulukko 3. Eri hallintamuotojen osuus (%) suuralueiden asuntokannasta vuosien 2002 ja 2011 lopussa Alue vuosi kaikki hallintamuodot omistusasunto vuokra-asunto asumisoikeusasunto muu/tuntematon hallintaperuste Myyrmäki ,0 55,5 36,4 2,1 6, ,0 59,8 31,9 1,9 6,3 Kivistö ,0 77,7 11,8 0,0 10, ,0 81,1 9,5 0,8 8,6 Aviapolis ,0 37,7 39,2 11,6 11, ,0 45,7 37,1 10,0 7,2 Tikkurila ,0 50,8 40,1 3,4 5, ,0 52,7 38,0 3,0 6,3 Koivukylä ,0 49,2 40,9 5,7 4, ,0 52,1 36,8 6,6 4,6 Korso ,0 56,7 34,1 4,1 5, ,0 60,6 30,0 5,0 4,4 Hakunila ,0 51,0 40,9 3,6 4, ,0 55,2 36,7 3,4 4, ,0 53,3 37,4 3,6 5, ,0 56,4 33,8 4,0 5,8 Joka kolmas asunnoista oli kaksio Yleisin huoneistotyyppi oli lla kaksio, joita asuntokannasta oli 32,7 prosenttia. Tikkurilassa kaksioiden osuus asuntokannasta oli yli 35 prosenttia, kun Kivistössä niiden osuus jäi 16 prosenttiin. Toiseksi yleisin huoneistotyyppi vuoden 2011 lopussa oli kolmen huoneen ja keittiön/keittokomeron kokoinen asunto, joita asuntokannasta oli lähes 27 prosenttia. Hakunilassa kolmioita oli lähes 29 prosenttia, kun taas Kivistössä niitä oli vajaa 21 prosenttia. Kivistössä yleisin huoneistotyyppi olikin neljä huonetta ja keittiö/keittokomero, joita asuntokannasta oli 26 prosenttia. Yksiöiden osuus oli koko kaupungissa 11,2 prosenttia. Eniten yksiöitä sekä suhteellisesti että lukumääräisesti oli Myyrmäen suuralueella (12,5 %), vähiten Kivistössä (7,0 %) ja Aviapoliksessa (9,2 %). Vähintään viiden huoneen asuntojen osuus oli koko lla vajaa 11 prosenttia. Kivistössä niitä oli 30 prosenttia, kuin taas Tikkurilassa ja Myyrmäessä niiden osuus oli vain runsas 8 prosenttia.

4 4 Tyypillisin huoneistotyyppi vaihteli asunnon hallintamuodon mukaan: erillisistä pientaloista runsas kolmannes (35,5 %) oli vähintään neljän huoneen asuntoja, rivitaloista oli reilu kolmannes (37,6 %) kolmen huoneen asuntoja ja kerrostaloasunnoista lähes joka toinen kahden huoneen asunto. Taulukko 4. Asunnot (osuus alueen asuntokannasta) niiden huoneisto- ja hallintamuodon mukaan Alue huoneisto- tyyppi omistaa talon omistaa osakkeet arava-/korkot. vuokra-as. muu vuokraasunto asumisoikeusasunto yksiö 1,5 6,3 14,3 30,7 3,9 kaksio 5,8 30,5 49,1 44,4 34,5 kolmio 16,0 33,3 28,1 17,9 31,1 4h+ 76,6 29,8 8,4 8,0 30,4 Myyrmäen suuralue yksiö 0,7 6,2 14,4 32,5 2,1 kaksio 4,4 32,3 43,7 42,7 51,0 kolmio 14,6 32,5 28,9 17,1 25,8 4h+ 80,3 28,9 12,0 7,7 21,3 Kivistön suuralue yksiö 3,4 4,3 27,2 25,4 0,0 kaksio 10,1 21,0 41,2 35,2 30,8 kolmio 16,8 31,3 28,1 20,5 38,5 4h+ 69,6 43,5 3,5 15,2 30,8 Aviapoliksen suuralue yksiö 1,7 3,4 11,7 19,6 4,9 kaksio 6,0 25,4 43,9 50,1 33,5 kolmio 14,2 30,9 34,9 22,1 34,5 4h+ 78,0 40,3 9,4 8,2 26,9 Tikkurilan suuralue yksiö 1,4 6,8 12,2 32,2 8,8 kaksio 5,2 30,4 52,9 44,9 29,3 kolmio 17,2 34,0 28,4 16,4 25,8 4h+ 76,4 28,8 6,6 6,5 36,1 Koivukylän suuralue yksiö 1,2 7,4 14,2 35,4 3,6 kaksio 5,2 35,7 54,5 41,7 36,1 kolmio 16,4 32,5 23,0 16,6 30,5 4h+ 77,1 24,4 8,2 6,1 29,9 Korson suuralue yksiö 1,5 6,3 16,6 33,5 3,5 kaksio 5,0 30,0 50,5 38,7 30,5 kolmio 16,1 35,5 26,5 17,2 33,7 4h+ 77,2 28,2 6,4 10,5 32,4 Hakunilan suuralue yksiö 1,2 6,4 15,9 29,4 0,0 kaksio 5,4 26,6 46,0 41,1 26,8 kolmio 15,0 34,8 30,3 19,4 35,2 4h+ 78,2 32,2 7,8 10,1 38,0 Vuokra-asunnot olivat huoneistokooltaan selvästi omistus- ja asumisoikeusasuntoja pienempiä Arava- tai korkotukiasunnoista lähes joka toinen oli kaksio ja joka seitsemäs yksiö, muissa vuokra-asunnoissa yksiöiden osuus oli lähes kolmannes ja kaksioidenkin osuus suurempi kuin kaksi viidennestä. Asumisoikeusasunnoissa kaksioita oli reilu kolmannes ja osakeasunnoissa vajaa kolmannes, kun talon omistajilla enintään kolmen huoneen asuntojen osuus oli vain runsas viidennes. Myyrmäen suuralueella talon omistavien asunnoissa oli 80 prosentissa vähintään neljä huonetta, kun Kivistössä osuus oli alle 70 prosenttia. Kivistössä sen sijaan asunto-osakkeista oli runsaassa 40 prosentissa vähintään neljä huonetta, kun Koivukylässä niiden osuus oli 24 prosenttia. Arava- ja/tai vuokra-asunnoista runsas 68 prosenttia oli enintään kaksioita Koivukylässä, Kivistössä ja Myyrmäessä, kun Aviapoliksessa niiden osuus oli vajaa 56 pro-

5 asuntojen lukumäärä Tilastokatsaus 11: senttia. Muista vuokra-asunnoista Tikkurilassa ja Koivukylässä 77 prosenttia oli korkeintaan kaksion suuruisia. Myyrmäessä asumisoikeusasunnoista yli puolet oli korkeintaan kaksioita, kun Hakunilassa osuus oli neljännes. Erillisistä pientaloista enemmistö oli kooltaan huoneistoneliömetriä, rivitaloasunnoista ja kerrostaloista huoneistoneliömetriä. Alle sadan neliön asuntoja erillisistä pientaloista oli runsas 42 prosenttia, kun rivitaloasunnoista niitä oli 83 ja kerrostaloasunnoista lähes 99 prosenttia. Alle 50 neliön asuntoja kerrostaloasunnoista oli 32 prosenttia, rivitaloasunnoista runsas 4 ja erillisistä pientaloasunnoista runsas 3 prosenttia. Yli 160 neliön asuntoja kerrostaloissa oli 17 kappaletta, rivitaloissa 27 ja erillisissä pientaloissa kappaletta (8 %). Kuvio 2. Asunnot asunnon talotyypin ja pinta-alaluokan mukaan lla asunnnon pinta-alaluokka (h-m 2 ) Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Asunnoista oli 4,8 prosenttia vailla vakinaista asukasta Joustavien asuntomarkkinoiden edellytyksenä on yleisesti pidetty 4-6 prosentin suuruista asuntovaraumaa eli tyhjänä olevien asuntojen määrää. Vuodenvaihteessa 2011/2012 asunnoista oli lla vailla vakinaista asukasta eli vajaa 5 prosenttia, mikä on jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin. Tyhjänä tai tilapäisesti asutuista asunnoista oli erillisissä pientaloissa 1 011, rivitaloissa 312 ja kerrostaloissa Kerrostaloasunnoissa vähintään 180 neliön suuruisista asunnoista suurin osa oli vailla vakinaista asukasta. n suuralueista eniten vailla vakinaista asukasta olleita asuntoja oli Kivistössä, jossa niitä oli 7,3 prosenttia alueen asuntokannasta. Vähiten tyhjiä asuntoja oli Korsossa (3,8 %) ja Hakunilassa (3,7 %). Suhteellisesti eniten Kivistössä oli tyhjillään rivi- tai ketjutaloja, joista liki 13 prosenttia oli vailla vakituista asukasta vuodenvaihteessa 2011/2012. Myös erillisissä pientaloissa (6,8 %) ja kerrostaloasunnoissa (8,6 %) osuus Kivistössä oli suuralueista korkein. Hakunilassa ja Korsossa oli näissäkin talotyypeissä suhteellisesti vähiten asuntoja vailla vakituista asujaa. Arava-/korkotukivuokra-asuntoja oli vuoden 2011 lopussa koko kaupungissa vailla vakinaista asukasta 667 kappaletta eli 3,4 prosenttia. Niistä useampi kuin joka neljäs oli Tikkurilan suuralueella, joka viides Myyrmäessä, joka kuudes Koivukylässä ja lähes joka kuudes Hakunilassa. Muita vuokra-asuntoja oli tyhjillään/tilapäisesti asuttuna kaikkiaan 83 (0,6 %) ja asumisoikeusasuntoja 98 (2,5 %). Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja oli nyt vähemmän vailla vakituista asujaa kuin vuotta aiemmin.

6 alueen osuus asunnoista, % asuntojen määrä Tilastokatsaus 11: Kolme kymmenestä asunnosta on rakennettu 1970-luvulla Kaikista n asunnoista 30 prosenttia on rakennettu 1970-luvulla. Kerrostaloasunnoista on 1970-luvulla valmistunut peräti 40 prosenttia. Rivitalorakentaminen oli vilkkainta 1980-luvulla, jolloin niistä rakennettiin 36 prosenttia. Erillisistä pientaloista on sekä vuosina että rakennettu kummallakin vuosikymmenellä 21 prosenttia. Kuvio 3. Asunnot asunnon talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan lla Muu tai tuntematon talotyyppi Asuinkerrostalot Rivi- tai ketjutalot Erilliset pientalot asunnon valmistumisvuosi Kuvio 4. Eri vuosikymmenillä valmistuneet asunnot suuralueittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki asunnon valmistumisvuosi

7 7 Kuviossa 4 on kuvattu miten suuri osuus milläkin vuosikymmenellä valmistuneista asunnoista on rakennettu kullakin n suuralueella. Ennen vuotta 1921 valmistuneista asunnoista neljännes sijaitsee Kivistössä, loput tasaisesti muilla suuralueilla. Kolme seuraavaa vuosikymmentä on Korson hallintaa. Tikkurilan osuus kasvaa 1930-luvulta alkaen, Myyrmäen valtakautta ovat ja 1970-luvut ja Aviapoliksen valtakausi alkaa vuosituhannen vaihteesta. Kuusikkokuntavertailua Helsinki oli kuudesta suurimmasta kaupungista kerrostalovaltaisin, kaupungin kaikista asunnoista lähes 90 prosenttia oli kerrostaloissa. Pientalovaltaisin oli Espoo, jossa pientalojen osuus kaupungin asuntokannasta oli yli 40 prosenttia. Rivitalojen osuus oli lla, Espoossa, Turussa ja Oulussa aika lailla samansuuruinen, noin 14 prosenttia. Erillisten pientalojen osuus oli suurin Espoossa. lla ja Turussa se oli hieman pienempi. Kuvio 5. Kuuden suurimman kaupungin ja koko maan asuntokanta talotyypin mukaan Helsinki Turku Tampere Oulu Espoo Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % osuus asuntokannasta Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon talotyyppi Kuvio 6. Kuuden suurimman kaupungin ja koko maan asuntokanta asunnon hallintamuodon mukaan Koko maa Espoo Oulu Tampere Turku Helsinki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Omistaa talon Arava- ja korkotukivuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Omistaa asunnon osakkeet Muu vuokra-asunto Muu tai tuntematon hallintaperuste

8 8 Omistusasuntojen osuus kaikista kaupungin asunnoista oli lla ja Espoossa suurin eikä eronnut paljonkaan koko maan luvusta. Helsingissä omistusasuntojen osuus oli 44 prosenttia. Myös Oulussa, Turussa ja Tampereella omistusasuntojen osuus jäi alle 50 prosentin. Asumisoikeusasuntoja oli suhteellisesti eniten Espoossa (3,8 %) ja lla (4,0 %). Helsingissä yksiöiden ja kaksioiden osuus kaupungin asuntokannasta oli lähes 60 prosenttia vuoden 2011 lopussa. Turussa ja Tampereella pienten asuntojen osuus oli hieman pienempi, mutta erityisesti Espoossa osuus oli selvästi pienempi, alle 40 prosenttia. lla osuus oli sama kuin maassa keskimäärin, noin 43 prosenttia. Suuria, vähintään 5 huoneen asuntoja oli eniten Espoossa, jopa hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Oulussakin niiden osuus oli suurempi kuin lla, jossa niitä oli runsas 10 prosenttia. Kuvio 7. Kuuden suurimman kaupungin ja koko maan asuntokanta asunnon huoneistotyypin mukaan Helsinki Turku Tampere Oulu Koko maa Espoo 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 osuus asuntokannasta yksiöt kaksiot kolmiot 4h+k 5h+k- Pääkaupunkiseudun kunnissa vailla vakinaista asukasta olleiden asuntojen osuus asuntokannasta oli asunnon hallintamuodosta riippumatta selvästi pienempi kuin muissa suurissa kaupungeissa ja koko maassa. Kuvio 8. Kuuden suurimman kaupungin ja koko maan vailla vakinaista asukasta olevien asuntojen osuus asuntokannasta asunnon hallintamuodon mukaan Koko maa Oulu Turku Tampere Espoo Helsinki Asumisoikeusasunnot Muut vuokra-asunnot Arava- ja korkotukivuokra-asunnot 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 osuus asuntokannasta Lähteet: Tilastokeskus, tilastotietokannat, asunnot Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)