TILASTOKATSAUS 2:2018

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS 2: TYÖPAIKAT VANTAALLA 2015 Vantaalla oli vuoden 2015 lopussa työpaikkaa. Työpaikkamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 2450:lla. Helsingissä työpaikkamäärä kasvoi vuodesta 2014 vuoteen 2015 verrattuna vajaalla 300:lla ja Espoossa väheni yli 1800:lla. KUUMAkunnissa työpaikkamäärä kasvoi vajaalla 800:lla ja muulla Uudellamaalla väheni runsaalla 1000:lla. Työpaikkamäärän kasvu on ollut viime vuosina varsin nopeaa. Vuodesta 2009 vuoteen 2015 työpaikkamäärä Vantaalla on kasvanut 8650:lla, lähes yhdeksällä prosentilla. Samalla ajanjaksolla työpaikkamäärä Espoossa kasvoi runsaalla 600:lla ja Helsingissä väheni lähes 1100:lla. KUUMA-kunnissa työpaikkamäärä kasvoi vuosina yhteensä lähes 4600:lla. Muulla Uudellamaalla työpaikkamäärä väheni yli 3700:lla ja muualla Suomessa lähes 43000:lla. Vantaan osuus Helsingin seudun työpaikkamäärän nettokasvusta vuosina oli 67prosenttia. Taulukko 1. ja työllinen Vantaalla, Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa, KUUMA-kunnissa ja muulla Uudellamaalla vuosina Vantaa Espoo ja Kauniainen Helsinki KUUMA-kunnat Muu Uusimaa Muutos Muutos Työllisen n määrä kasvoi Vantaalla vuosina selvästi työpaikkamäärää hitaammin, noin kaksi prosenttia. Espoossa työllisen n määrä kasvoi yli 3,5 prosenttia työpaikkamäärän kasvaessa vain vajaan prosentin. Helsingissä työllisen n määrä kasvoi myös Vantaata nopeammin, yli 2,5 prosenttia. Kehyskunnissa työllisen n määrä kasvoi hieman ja muualla Uudellamaalla laski selvästi vuosina Vantaan työpaikkaomavaisuus oli vuonna ,4 prosenttia. Työpaikkaomavaraisuus kasvoi vuodesta 2009 vuoteen 2015 mennessä 6,6 prosenttiyksikköä. Helsingin työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,3 prosenttia, mikä on 3,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Espoossa työpaikkaomavaraisuus laski vastaavalla ajanjaksolla 2,6 prosenttiyksikköä ollen vuonna ,6 prosenttia. KUUMA-kuntien työpaikkaomavaraisuus nousi vuosina kolme prosenttiyksikköä, ollen vuonna 2015 noin 70 prosenttia. Muista suurista kaupungeista työpaikkaomavaraisuus laski vuosina Tampereella 1,4 prosenttiyksikköä ja Oulussa 1,9 prosenttiyksikköä, sekä kasvoi Turussa 0,1 prosenttiyksikköä.

2 2 Tukku- ja vähittäiskauppa suurin työllistäjä Vantaalla Eniten työpaikkoja Vantaalla on tukku- ja vähittäiskaupassa, yli työpaikkaa, sekä kuljetuksessa- ja varastoinnissa, yli työpaikkaa. Myös teollisuus, hallinto- ja tukipalvelutoiminnat, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä rakennusala ovat paljon työllistäviä aloja Vantaalla. Taulukko 2. Vantaalla toimialoittain (TOL 2008) vuosina Toimiala Maatalous, metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto Vesihuolto, viemäri- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Kotitalouksien toiminta työnantajina Kansainvälisten organisaatioiden toiminta Toimiala tuntematon Kaikki toimialat yhteensä Vuosina työpaikkamäärän kasvusta runsas kolmannes, lähes 3200 työpaikkaa, tuli rakennusalalle, ja kolmannes, runsaat 2900 työpaikkaa, hallinto- ja tukipalvelutoimintoihin. Merkittävin työpaikkamäärän vähentyminen tapahtui julkisen hallinnon työpaikoissa, joissa vähennystä tuli vuosina noin 300 työpaikkaa. Espoossa merkittävin työpaikkamäärän kasvu tapahtui hallinto- ja tukipalvelutoiminnoissa sekä informaatio- ja viestintäalan työpaikoissa. Yhteensä työpaikkamäärä kasvoi näillä kahdella alalla noin 3900:lla. Tukku- ja vähittäiskaupassa, teollisuudessa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla työpaikat sen sijaan vähenivät huomattavasti, yhteensä noin 6400:lla. Helsingissä eniten työpaikkamäärää kasvattaneet toimialat olivat hallinto- ja tukipalvelutoiminta, majoitus- ja ravitsemusala sekä ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan liittyvät alat. Yhteensä näillä kolmella alalla työpaikkamäärä kasvoi Helsingissä noin 9600:lla. Vastaavasti eniten työpaikkoja menettäneet alat olivat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus ja varastointi sekä julkinen hallinto- ja maanpuolustus. Näiden neljän toimialan työpaikkamäärä väheni yhteensä noin 15500:lla. Tukku- ja vähittäiskauppa suurin työllistäjä Vantaalla, kasvua eniten rakennusalalla sekä hallinto- ja tukipalveluissa Pääkaupunkiseudun kaupunkien vertailussa Vantaan työpaikkojen toimialajakaumankehitys, työpaikkamäärän kehityksen ohella, poikkesi vuosina muiden kaupunkien kehityksestä. Vantaan erityispiirteitä olivat rakennusalan vahva kasvu, teollisuuden työpaikkamäärän pysyminen liki ennallaan teollisuustyöpaikkojen määrän selvästi vähetessä Espoossa ja Helsingissä sekä tukku- ja vähittäiskaupan ja kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkamäärien kasvu samalla, kun näiden alojen työpaikkamäärät vähenivät huomattavasti Espoossa ja Helsingissä. Informaatio- ja viestintäalan työpaikkamäärä puolestaan kasvoi Vantaalla huomattavasti vähemmän kuin Helsingissä ja Espoossa.

3 3 Taulukko 3. toimialoittain (TOL 2008) Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuonna 2015 Toimiala Vantaa Espoo ja Kauniainen Helsinki Muutos Muutos Muutos Maatalous, metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto Vesihuolto, viemäri- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Kotitalouksien toiminta työnantajina Kansainvälisten organisaatioiden toiminta Toimiala tuntematon Kaikki toimialat yhteensä Vantaan työpaikkarakenne toimialaluokittain tarkasteluna poikkeaa suhteellisen paljon muiden suurten kaupunkien toimialarakenteesta. Tätä havainnollistetaan seuraavassa vertaamalla Vantaan ja muiden suurten kaupunkien toimialarakennetta koko maan toimialarakenteeseen. Työpaikkarakennetta on tässä tarkasteltu niin sanottuihin sijaintiosamääriin perustuen. Sijaintiosamäärä (LQ) lasketaan seuraavasti: LLLL AA = TTTTTTTTTTTTTTTTTT xx ttttöpppppppppppp aaaaaaaaaaaaaaaa AA KKKKKKKKKKKK ttttöpppppppppppp aaaaaaaaaaaaaaaa AA TTTTTTTTTTTTTTTTTT xx ttttöpppppppppppp kkkkkkkk mmmmmmmmmmmm KKKKKKKKKKKK ttttöpppppppppppp kkkkkkkk mmmmmmmmmmmm Sijaintiosamäärän arvo 1 viittaa maan keskiarvoon ja sitä suuremmat arvot alueen erikoistumiseen ko. toimialalle. Vastaavasti arvoa 1 pienemmät arvot viittaavat siihen, että alueella on keskimääräistä vähemmän ko. toimialan työpaikkoja. Vantaalla on selvästi koko maan keskiarvoa ja muita suuria kaupunkeja enemmän kuljetus- ja varastointialan, tukku- ja vähittäiskaupan, vesi-, viemäri- ja jätehuollon sekä rakentamisalan työpaikkoja. Vastaavasti mm. rahoitus- ja vakuutusalan, informaatio- ja viestintäalan sekä koulutusalan työpaikkoja on keskimääräistä vähemmän. Helsingin ja Espoon työpaikkarakenteessa korostuvat informaatio- ja viestintäala, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Kansainvälisten organisaatioiden toiminta Suomessa keskittyy vahvasti Helsinkiin. Alkutuotantoon liittyvien työpaikkojen osuus on varsin vähäinen kaikissa suurissa kaupungeissa..

4 4 Kuvio 1. Toimialoittainen (TOL 2008) erikoistuminen kuudessa suurimmassa kaupungissa vuonna 2015 sijaintiosamäärillä tarkasteltuna (koko maa=1) Maatalous, metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto Vesihuolto, viemäri- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Kotitalouksien toiminta työnantajina Kansainvälisten organisaatioiden Toimiala tuntematon 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Sijaintiosamäärä Vantaa Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Aviapoliksen suuralueella jo yli työpaikkaa Vantaan suualueista eniten työpaikkoja oli Aviapoliksessa, yli Kasvua tässä oli noin 11 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Myös Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueet ovat huomattavia työpaikkakeskittymiä. Tikkurilan suuralueella työpaikkoja oli noin ja kasvua oli vuoteen 2009 verrattuna noin yhdeksän prosenttia. Myyrmäen suuralueella työpaikkoja on niin ikään runsaasti, noin Työpaikkamäärän kasvoi vuosina kuitenkin vain noin prosentin. Koivukylän suuralueella, jossa työpaikkamäärä vuonna 2015 oli runsaat 5000 työpaikkaa, työpaikkamäärä kasvoi vuodesta 2009 vuoteen 2015 mennessä yli 10 prosenttia. Kivistön ja Korson suuralueilla työpaikkojen määrä sen sijaan väheni. Noin 30 prosenttia työpaikkamäärän kasvusta oli sellaista, ettei sitä voitu tilastoida millekään suuralueelle. Näiden työpaikkojen määrä on myös kasvanut huomattavan nopeasti, yli 40 prosenttia, vuodesta Kaupunginosista eniten työpaikkoja oli Veromiehen kaupunginosassa, lähes Suurin kaupunginosatasoinen työpaikkakasvu vuodesta 2009 vuoteen 2015 tapahtui Aviapoliksen suuralueelle kuuluvissa Pakkalan ja Viinikkalan kaupunginosissa. Ensimainitussa työpaikkamäärä kasvoi vuodesta 2009 vuoteen 2015 mennessä lähes 1700:lla ja jälkimmäisessä lähes 1300:lla. Lisäksi Aviapoliksen suuralueella tapahtui noin 4800 työpaikan siirtyminen Lentokentän kaupunginosasta Veromiehen kaupunginosaan vuonna Muiden suuralueiden osalta Tikkurilan suuralueeseen kuuluvassa Koivuhaan kaupunginosassa työpaikkamäärä kasvoi vuosina yli 1000:lla. Myyrmäen suuralueeseen kuuluvassa Hämeenkylän kaupunginosassa työpaikkamäärä väheni vastaavalla ajanjaksolla lähes 700:lla. Vuodesta 2009 vuoteen 2015 verrattuna työpaikkamäärä kasvoi 36:ssa, pysyi ennallaan kahdessa ja laski 23 kaupunginosassa.

5 5 Taulukko 4. Vantaalla suuralueittain ja kaupunginosittain Alue Muutos Vantaa Myyrmäki Linnainen Hämevaara Hämeenkylä Vapaala Varisto Myyrmäki Kaivoksela Martinlaakso Vantaanlaakso Askisto Petikko Kivistö Piispankylä Keimola Kivistö Lapinkylä Myllymäki Vestra Luhtaanmäki Riipilä Seutula Kiila Aviapolis Ylästö Viinikkala Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Tikkurila Hiekkaharju Tikkurila Jokiniemi Viertola Kuninkaala Simonkylä Hakkila Ruskeasanta Koivuhaka Hgin pitäjän kk Koivukylä Koivukylä Ilola Asola Rekola Havukoski Päiväkumpu Korso Matari Korso Mikkola Metsola Leppäkorpi Jokivarsi Nikinmäki Vierumäki Vallinoja Hakunila Länsisalmi Länsimäki Ojanko Vaarala Hakunila Rajakylä Itä-Hakkila Kuninkaanmäki Sotunki Tuntematon

6 6 Teollisuustoimialan työpaikat keskittyvät valtaosiltaan Myymäen, Tikkurilan ja Hakunilan suuralueille. Vain kolme prosenttia teollisuustyöpaikoista, joita Vantaalla oli vuonna 2015 lähes 12500, sijaisi näiden suuralueiden ulkopuolella. Vastaavasti tukku ja vähittäiskaupassa noin 85 prosenttia toimialan runsaasta työpaikasta sijaitsi Myyrmäen, Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla. Kuljetus- ja varastointialan työpaikoista kaksi kolmasosaa, noin työpaikkaa, sijaitsi Aviapoliksen suuralueella. Myös majoitus- ja ravitsemustoiminnan työpaikoista yli puolet sijaitsi Aviapoliksen suuralueella. Voimakkaasti kasvaneiden hallinto- ja tukipalvelutyöpaikkojen suurin keskittymä on Tikkurila suuralue lähes 30 prosentin osuudella. Merkille pantavaa on, että hallinto- ja tukipalvelutyöpaikoista lähes puolet oli sellaisia, että niiden sijainti oli tuntematon. Taulukko 5. Vantaan suuralueilla toimialoittain (TOL2008) vuonna 2015 Toimiala Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Tuntematon Maatalous, metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto Vesihuolto, viemäri- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Kotitalouksien toiminta työnantajina Kansainvälisten organisaatioiden toiminta Toimiala tuntematon Toimialat yhteensä Yhteenveto Työpaikkakehitys Vantaalla on ollut viime vuosina varsin suotuisaa ja työpaikkamäärä on kasvanut selvästi nopeammin kuin muissa suurissa kaupungeissa. Työpaikkaomavaraisuus oli 2015 noussut 109,4 prosenttiin. Työpaikkamäärän kasvua on tapahtunut erityisesti rakentamisessa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnoissa. Työpaikkamäärät ovat kasvaneet lievästi tai pysyneet ennallaan Vantaalla esimerkiksi tukku- ja vähittäiskaupassa sekä teollisuudessa, toimialoilla joilla työpaikkamäärät ovat esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa selvästi laskeneet. Työpaikkamäärä on kasvanut erityisesti Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla. Sen sijaan Hakunilan, Korson, Kivistön ja Myyrmäen suuralueilla työpaikkamäärän kasvu on ollut vaatimatonta, jopa negatiivista. Kaupunginosatasolla tarkasteltuna työpaikkamäärä on kasvanut vajaalla 60 prosentilla alueista (36) ja pysynyt ennallaan tai vähentynyt runsaalla 40 prosentilla alueista (25). Katsauksen laatija: Henrik Lönnqvist ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh ISSN (verkkojulkaisu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B3:2018