TILASTOKATSAUS 6:2015

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS 6: ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko Suomessa syntyneitä muun maan kansalaisia, muualla syntyneitä muun maan kansalaisia tai muussa maassa syntyneitä Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisia oli Vantaalla vuoden 2012 lopussa , joista 15 prosenttia oli alle 15-vuotiaita ja vajaa 4 prosenttia vähintään 65 vuotta täyttäneitä. Työikäisiä, vuotiaita, ulkomaalaistaustaisista oli eli 81 prosenttia. Työvoimaan työikäisistä kuului 74,5 prosenttia, noin puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista työvoimaan kuuluvia oli vain 47 prosenttia, Ruotsissa syntyneistä 88 ja muualla syntyneistä runsas 74 prosenttia. Työvoimaan kuuluvasta ulkomaalaistaustaisesta väestöstä oli työttömänä 19,8 prosenttia, mikä on puolisen prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista työttömiä oli 8,9 prosenttia, Ruotsissa syntyneistä 10,9 ja muualla syntyneistä 20,4 prosenttia. Vantaan kantaväestössä, so. muussa kuin ulkomaalaistaustaisessa väestössä, työvoimaan kuuluvien osuus oli 79,2 prosenttia vuonna 2012 ja heistä työttömänä oli 7,2 prosenttia. Vuotta aiemmin työvoimaan kuuluvien osuus oli 79,1 prosenttia ja työttömien 7,5 prosenttia. Taulukko vuotias ulkomaalaistaustainen ja kantaväestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Vuosi Tausta v Työvoima Työlliset Työttömät Työllisyysaste Työttömyysaste 2012 Ulkomaalainen ,7 19,8 Kantaväestö ,5 7, Ulkomaalainen ,6 19,2 Kantaväestö ,5 6, Ulkomaalainen ,5 20,2 Kantaväestö ,7 7, Ulkomaalainen ,4 16,5 Kantaväestö ,7 5, Ulkomaalainen ,7 21,6 Kantaväestö ,7 6,0 Muutos Ulkomaalainen ,0-1, Kantaväestö ,2 1,2 Ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys parani vuodesta 2006 vuoteen 2012 Vuonna 2012 ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste oli vielä lähes kolminkertainen kantaväestön tilanteeseen verrattuna. Työllisyysaste oli kohonnut vuodesta 2006 lähes viidellä prosenttiyksiköllä. Kantaväestöllä kasvua oli vajaa prosenttiyksikön verran. Työikäisten kasvu oli kokonaan ulkomaalaistaustaisen väestön varassa. Naisten työttömyysaste oli lähes neljä kertaa ja miesten yli kaksi kertaa suurempi kuin Vantaan kantaväestöllä. Työllisyysaste oli miehillä liki samansuuruinen kuin kantaväestöllä, mutta naisilla 10 prosenttiyksikköä pienempi. Ulkomaista syntyperää olevilla naisilla työttömyys oli yleisempää kuin miehillä, kun kantaväestössä tilanne oli päinvastainen.

2 2 Alle 30-vuotiailla ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyys oli vähäisempää kuin samanikäisten miesten. Ulkomaalaistaustaisilla miehillä työttömyys kasvoi iän mukaan ja ero kantasuomalaisiin olikin suurin (lähes 2,5-kertainen) vanhimmassa yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä. Naisilla suurin ero kantasuomalaisiin oli vuotiaiden ikäryhmässä (lähes 4,5-kertainen). Kuvio 1. Kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2012 työttömyysaste, % 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 miehet naiset miehet naiset Kantaväestö Ulkomaiset 15-29v 30-45v 46-64v Kantaväestössä työvoimaan kuuluvia oli vuonna 2012 noin 750 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman kokonaismäärä kuitenkin kasvoi vuoden aikana puolellatoista sadalla. Kasvu perustui kokonaan ulkomaalaistaustaisen väestönosan kasvuun. Kantaväestössä alle 25-vuotiaiden työvoimaan kuuluvien määrä kasvoi vajaalla sadalla ja vuotiaiden määrä saman verran, mutta vuotiaissa työvoimaan kuuluvien määrä väheni lähes tuhannella henkilöllä vuodesta 2011 vuoteen Ulkomaalaistaustaisissa vuotaiaiden työvoimaan kuuluvien määrä kasvoi yli tuhannella ja vuotiaissakin määrä kasvoi yli kolmella sadalla. Työllisen ulkomaalaistaustaisen väestön päätoimialajakauma poikkeaa kantaväestön päätoimialajakaumasta. Ulkomaalaistaustainen väestö työskentelee kantaväestöä useammin rakentamisen (F), kuljetuksen ja varastoinnin (H), majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) ja ammatillisten ja hallinnollisten tukipalvelujen (M,N) toimialoilla ja kantaväestöä harvemmin terveys- ja sosiaalipalvelujen (Q) ja julkisen hallinnon (O) toimialoilla. Näin on pääosin sukupuolesta riippumatta. Joka neljäs majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla työskentelevä vantaalainen on taustaltaan ulkomaalainen Vantaalaisista työllisistä työskenteli vuonna 2012 majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla. Heistä joka neljäs oli taustaltaan ulkomaalainen, miehistä jopa useampi kuin kaksi viidestä. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus oli korkea myös ammatillisten ja tukipalvelujen toimialalla (N): toimialalla työskentelevistä vantaalaisesta liki joka viides oli syntyperältään ulkomaalaistaustainen. Rakentamisen toimialalta elantonsa saaneista vantaalaisista joka kuudes oli ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten osuus oli yli kymmenen prosenttia myös rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä miehillä koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla ja naisilla teollisuuden toimialalla. Verrattuna kantaväestöön vähiten ulkomaalaistaustaisia työskenteli julkisen hallinnon ja rahoituksen toimialoilla. Kivistössä työskenteli suhteellisesti muita suuralueita enemmän rakentamisen, kaupan ja terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla työskenteleviä. Aviapoliksessa taas asui kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla työskenteleviä ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä oli selvästi muita alueita vähemmän Kivistön, Koivukylän ja Korson suuralueilla. Koivukylässä taas asui suhteellisesti muita alueita enemmän ammatillisten ja hallinnollisten tukipalvelujen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoilta elantonsa saavia. Kuljetus- ja varastointialan työntekijöitä asui Hakunilan suuralueella suhteellisesti muita suuralueita enemmän.

3 3 Taulukko 2. Vantaan työllisen ulkomaalaistaustaisen väestön ja työllisen kantaväestön päätoimiala sukupuolen mukaan , päätoimialan osuus kaikista väestöryhmän työllisistä (%), yleisimmät toimialat on taulukossa lihavoitu Päätoimiala ulkomaalaistaustaiset kantaväestö yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset Maa- ja metsätalous, kalatalous (A,B) 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 Teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (C-E) 8,2 9,2 7,0 10,1 14,3 6,1 Rakentaminen (F) 10,8 17,6 2,4 7,0 12,6 1,6 Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus (G) 13,3 12,3 14,6 16,9 17,8 16,0 Kuljetus, varastointi (H) 11,3 16,4 4,8 9,3 13,7 5,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 9,7 10,3 8,8 3,7 1,9 5,4 Informaatio ja viestintä (J) 2,4 3,1 1,5 5,5 7,1 4,0 Rahoitus, vakuutustoiminta (K,L) 1,3 0,7 2,0 4,1 3,0 5,3 Ammatilliset ja hallinnolliset tukipalvelut (M,N) 24,2 19,9 29,4 13,3 14,8 12,7 Julkinen hallinto, maanpuol., pakollinen sos.vak. (O) 1,3 1,0 1,7 6,0 4,6 7,2 Koulutus (P) 3,0 2,4 3,9 4,8 3,1 6,4 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 8,8 2,7 16,5 13,0 2,4 23,1 Muu palvelutoiminta (R-U) 3,7 2,2 5,6 4,7 3,5 6,0 Toimiala tuntematon (X) 1,8 1,8 1,8 1,0 1,0 0,9 Yhteensä Taulukko 3. Eri päätoimialoilla työskentelevien vantaalaisten määrä ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus toimialalla työskentelevistä vantaalaisista Päätoimiala kaikki alalla työskentelevät ulkomaalaistaustaisten osuus % yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset Maa- ja metsätalous, kalatalous (A,B) ,8 7,7 3,4 Teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (C-E) ,4 8,5 11,4 Rakentaminen (F) ,3 16,6 14,0 Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus (G) ,0 9,0 9,1 Kuljetus, varastointi (H) ,0 14,4 9,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) ,5 42,7 18,6 Informaatio ja viestintä (J) ,3 6,1 4,0 Rahoitus, vakuutustoiminta (K,L) ,9 3,5 4,1 Ammatilliset ja hallinnolliset tukipalvelut (M,N) ,2 16,2 20,3 Julkinen hallinto, maanpuol., pakollinen sosiaalivak. (O) ,8 3,1 2,6 Koulutus (P) ,5 10,0 6,3 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) ,9 14,2 7,3 Muu palvelutoiminta (R-U) ,9 8,3 9,1 Toimiala tuntematon (X) ,6 20,1 16,9 Yhteensä ,2 12,5 9,9 Työttömyysaste vaihtelee henkilön syntymävaltion mukaan Ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta oli viidennes työttömänä niin koko maassa (20,4 %) kuin Vantaallakin (19,8 %) vuoden 2012 lopussa. Helsingissä (18,7 %) ja etenkin Espoossa (13,9 %) sekä kehyskunnissa (14,3 %) ulkomaalaistaustaisen työvoiman työttömyys oli pienempää kuin Vantaalla (taulukko 7, sivu 6). Ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä työttömyys oli enemmän kuin kaksi kertaa yleisempää kuin kantaväestöllä. Työttömyysaste vaihteli kuitenkin suuresti henkilön syntymämaan mukaan, alimmillaan muutamasta prosentista yli 40 prosenttiin. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla työnsaanti on ollut kaikkein hankalinta. Verrattuna vuoteen 2008 työttömyysaste oli kohonnut ulkomaalaistaustaisilla naisilla hieman miehiä enemmän. Suomessa ja Pohjois-Afrikassa syntyneillä miehillä ja entisen Neuvostoliiton alueella syntyneillä naisilla työttömyysaste oli alempi vuonna 2012 kuin viisi vuotta aiemmin. Venäjällä syntyneillä työttömyysaste oli kasvanut suhteellisesti muita enemmän.

4 4 Taulukko vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste syntymävaltion mukaan Vantaalla vuosina ja muutos , prosenttiyksikköä Syntymävaltio muutos %-y miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset Yhteensä 15,2 18,0 20,5 22,0 19,1 21,5 17,6 21,0 18,2 21,7 +3,0 +3,7 Suomi 11,8 10,5 11,4 9,1 8,5 7,7 9,7 20,0 8,2 10,7-3,6 +0,2 Ruotsi 8,3 4,8 14,3 10,3 9,7 7,5 10,3 8,4 11,8 9,8 +2,5 +5,0 Muu Pohjoismaa 3,2 0,0 0,0 7,7 2,6 7,7 0,0 7,1 5,4 0,0 +2,2 0 Muu Länsi- 5,7 1,5 9,5 7,9 12,6 7,3 11,4 5,2 11,2 8,4 +5,5 +6,9 Eurooppa Muu Eurooppa 14,8 23,3 21,3 25,0 17,8 25,1 17,2 25,0 16,5 27,9 +1,7 +4,6 Baltian maat 8,2 7,3 14,0 10,4 11,1 10,8 10,1 10,9 10,4 10,6 +2,2 +3,3 Venäjä 8,2 7,3 14,0 10,4 11,1 10,8 10,1 10,9 30,8 18,2 +22,6 +10,9 Entinen 15,0 17,2 21,2 22,3 20,8 21,7 17,9 22,0 20,8 23,2 +5,8-6,0 Neuvostoliitto Pohjois-Afrikka 31,1 37,5 32,5 51,5 32,0 51,2 30,7 42,6 25,9 46,5-5,2 +9,0 Saharan eteläp. 24,4 39,9 33,4 41,4 31,6 42,9 29,7 42,4 27,6 39,8 +3,2-0,1 Afrikka Lähi-itä 26,9 45,1 32,9 49,4 33,8 54,7 32,3 51,2 36,6 54,9 +9,7 +9,8 Kaukoitä, Aasia 14,6 20,2 16,9 23,5 15,2 22,1 14,8 21,4 15,7 22,2 +1,1 +2,0 Australia, 0,0 0,0 0,0 0,0 11,5 16,7 6,7 7,7 5,9 9,1 +5,9 +9,1 Oseania Pohjois- 8,3 5,8 13,3 5,5 12,0 3,0 12,8 6,2 17,6 8,1 +9,3 +2,3 Amerikka Latinalainen 13,0 8,8 19,4 27,9 13,5 16,7 14,6 22,9 16,0 27,6 +3,0 +18,8 Amerikka Muu, tuntematon 6,7 15,8 13,4 23,3 18,2 17,3 12,5 11,5 12,5 20,0 +5,8 +4,2 Lukumääräisesti eniten työttömiä kaikista ulkomaalaistaustaisista oli entisen Neuvostoliiton alueelta (neljännes kaikista). Työttömät ulkomaalaistaustaiset Vantaan suuralueilla Ulkomaalaistaustaisten työttömyys vaihteli suuralueittain pääosin samassa suhteessa kuin kantaväestönkin työttömyys. Osin vaihtelua aiheuttaa eri syntyperää olevien henkilöiden erilainen jakauma alueilla: vaihtelihan työttömyysaste melko paljonkin henkilön syntymävaltion mukaan. Kuvio 2. Ulkomaalaistaustaisen ja kantaväestön työttömyysaste sukupuolen mukaan Vantaan suuralueilla Naiset Miehet Hakunila Koivukylä Myyrmäki Korso Tikkurila Aviapolis Kivistö Hakunila Koivukylä Myyrmäki Korso Tikkurila Aviapolis Kivistö työttömyysaste, % työttömyysaste, % kantaväestö ulkomaalaistaustaiset kantaväestö ulkomaalaistaustaiset Kuvioissa suuralueet on asetettu kokonaistyöttömyysasteen mukaiseen järjestykseen.

5 5 Ulkomaalaistaustaisten miesten työttömyysaste vaihteli Kivistön yhdeksästä Koivukylän kahteenkymmeneen prosenttiin. Naisilla vaihteluväli oli suurempi (7 26 %) ja työttömyys yleisempää. Kivistössä, Aviapoliksessa ja Tikkurilassa ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli pienin sukupuolesta riippumatta. Kivistössä miesten sekä erityisesti naisten työttömyysaste oli muita suuralueita pienempi. Toisaalta Kivistössä myös ulkomaalaistaustaisen väestön määrä ja osuus oli suuralueista kaikista vähäisin. Kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisen väestön erot työttömyysasteen suuruudessa olivat naisilla selvästi miesten eroja suuremmat. Naisilla ero oli noin kolminkertainen tai jopa suurempi kantaväestön naisiin verrattuna. Miehillä ero oli keskimäärin vain kaksinkertainen. Eri syntymäalueilta kotoisin olevien työvoimaan kuuluvien työttömyysasteessa oli myös jonkin verran alueittaisia eroja. Lähi-idästä syntyisin olevilla työttömyys ylipäätään oli vaikeinta, mutta Aviapoliksessa heidän työttömyysasteensa oli muita alueita pienempi, samoin kuin pohjoismaiden ulkopuolisesta osasta Länsi-Eurooppaan tulleilla. Taulukko 5. Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste henkilön syntymäalueen mukaan Vantaan suuralueilla (Tieto on esitetty vain niistä ryhmistä, joiden asukkaista kuului työvoimaan vähintään 50 henkilöä) Syntymäalue Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Ruotsi 10,7 13,1 7,6 12,4 9,6 9,7 Muu Länsi-Eurooppa (ei pohjoismaat) 10,1 6,4 12,4 19,6 9,4 10,7 Baltian maat 13,1 4,7 11,9 8,5 8,7 11,3 9,2 Entinen Neuvostoliitto 19,1 19,0 18,4 22,0 24,5 20,4 25,1 Muu Eurooppa 27,4 20,0 22,2 20,4 18,6 16,4 Pohjois-Afrikka 37,3 28,3 Saharan eteläpuoleinen Afrikka 35,1 30,4 24,3 31,5 26,8 35,1 Latinalainen Amerikka 18,2 Lähi-itä 43,1 22,4 44,0 41,1 35,5 46,4 Kaukoitä ja muu Aasia 19,8 14,2 13,8 19,2 18,9 24,6 Toimisto- ja laitossiivooja ulkomaalaistaustaisen väestön yleisin ammattinimike pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja koko maassa Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaan eniten vantaalaisista työllisistä ulkomaalaistaustaisista työskenteli palvelu- ja myyntityössä (yleisin ammattinimike ravintola- ja suurtaloustyöntekijä tai myyjä) tai muussa työssä (yleisimmät ammattinimikkeet toimisto- ja laitossiivooja ja rahdinkäsittelijä, varastotyöntekijä). Taulukko 6. Työlliset ulkomaalaistaustaiset työntekijät ammattiluokittain Helsingin seudulla ja koko maassa Ammattiluokka Vantaa Espoo Helsinki Muu seutu Suomi lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Johtajat 183 1, , , , ,0 Erityisasiantuntijat , , , , ,1 Asiantuntijat , , , , ,4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyö 684 5, , , , ,9 Palvelu- ja myyntityö , , , , ,0 Maanviljely ja metsänhoito 14 0,1 20 0,1 45 0,1 74 1, ,3 Rakennus-, korjaus-, valmistustyö , , , , ,6 Prosessi- ja kuljetustyö , , , , ,8 Muu työ , , , , ,1 Sotilaat 2 0,0 5 0,0 21 0,1 4 0, ,1 Tuntematon 546 4, , , , ,8 Kaikki yhteensä

6 6 Espoossa ulkomaalaistaustaiset työntekijät kuuluivat useimmin erityisasiantuntijoihin (yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettaja, ICT-alan erityisasiantuntija) tai palvelu- ja myyntityöntekijöihin (ravintola- ja suurtaloustyöntekijä tai myyjä), Helsingissä palvelu- ja myyntityöntekijöihin (ravintola- ja suurtaloustyöntekijä tai myyjä) tai erityisasiantuntijoihin (yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettaja tai kääntäjä, tulkki tai muu kielitieteilijä) muulla Helsingin seudulla palvelu- ja myyntityöntekijöihin (ravintola- ja suurtaloustyöntekijä tai myyjä) tai muu työntekijä (toimisto- ja laitossiivooja ja rahdinkäsittelijä, varastotyöntekijä) ja koko Suomessa palvelu- ja myyntityöntekijöihin (ravintola- ja suurtaloustyöntekijä tai myyjä) tai erityisasiantuntijoihin (yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettaja tai ylilääkärit ja erikoislääkärit). Vantaalla asuvista työllisistä ulkomaalaistaustaisista 13,6 prosentilla (1 580 kpl) ammattinimikkeenä oli toimisto- tai laitossiivooja. Se oli myös koko maassa ja naapurikaupungeissa yleisin ammattinimike. Muita Vantaalla yleisiä ammatteja olivat rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät (570), ravintola- ja suurtaloustyöntekijät (500), myyjät (495) ja lähihoitajat (290). Naapureihin verrattuna johtajia ja erilaisia asiantuntijoita Vantaalla oli selvästi vähemmän. Vantaalla ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun korkein vuonna 2012, mutta alempi kuin koko maassa Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaalla ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli korkein, Helsingissä se oli hieman alempi ja Espoossa selvästi alhaisin. Erot alueiden välillä eivät olleet juurikaan muuttuneet vuodesta Espoossa työttömyysasteen kasvu oli hieman naapureitaan pienempää. Muulla Helsingin seudulla työttömyysaste oli alhaisempi kuin Vantaalla ja Helsingissä ja samaa tasoa kuin Espoossa. Koko maan työttömyysaste oli hieman korkeampi kuin Vantaalla. Taulukko vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste syntymävaltion mukaan Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, muulla Helsingin seudulla ja koko maassa vuosina Syntymävaltio Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu Koko maa Yhteensä 16,5 19,8 11,7 13,9 14,9 18,7 10,8 14,3 17,0 20,4 Suomi 11,6 8,9 3,9 7,7 8,8 9,0 6,2 10,5 13,7 15,9 Ruotsi 6,7 10,9 5,7 7,3 6,3 8,6 4,0 7,2 10,8 12,2 Muu Pohjoismaa 2,4 4,0 0,9 5,6 5,4 7,4 4,1 6,4 10,5 10,1 Muu Länsi-Eurooppa 4,7 10,6 5,6 7,8 6,1 8,6 7,1 8,9 8,8 11,9 Muu Eurooppa 18,2 21,2 14,5 15,7 12,4 15,7 19,1 20,8 17,3 19,8 Baltian maat 7,8 10,5 7,1 9,2 10,2 11,7 7,5 9,7 11,1 12,6 Venäjä 15,0 23,5 13,1 16,8 16,6 15,5 15,8 23,1 23,8 17,6 Entinen Neuvostoliitto 16,3 22,2 12,5 15,9 17,7 23,0 11,4 16,1 20,7 25,2 Pohjois-Afrikka 31,9 29,2 22,3 28,6 28,8 34,7 18,5 25,4 30,5 36,6 Saharan eteläp. Afrikka 30,2 32,2 17,1 20,8 25,5 30,7 13,8 20,5 25,2 30,9 Lähi-itä 31,5 41,3 30,1 33,6 30,7 40,6 26,2 30,3 32,0 40,9 Kaukoitä, Aasia 17,5 18,9 12,4 13,3 14,4 17,6 18,8 23,3 19,7 22,0 Australia, Oseania 0,0 6,7 8,2 14,8 3,6 4,5 8,8 11,1 7,6 10,0 Pohjois-Amerikka 7,4 13,6 5,9 7,3 6,1 11,2 5,6 8,6 8,6 12,7 Latinalainen Amerikka 10,9 21,2 13,0 14,6 13,7 20,2 11,6 23,6 15,4 21,1 Muu, tuntematon 10,3 15,5 4,0 5,7 9,7 10,9 2,7 7,4 10,5 11,4 Vuoteen 2008 verrattaessa työttömyysaste pääosin kasvoi huolimatta henkilön syntymämaasta. Espoossa ja muulla Helsingin seudulla näin kävi kaikissa ryhmissä. Vantaalla työttömyysaste oli vuonna 2012 pienempi Suomessa ja Pohjois- Afrikassa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä. Helsingissä näin kävi Venäjällä syntyneillä ja koko maassa muussa Pohjoismaassa kuin Suomessa tai Ruotsissa syntyneillä sekä Venäjällä syntyneillä. Työnsaanti on ollut kaikista vaikeinta Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevilla, asuinpaikasta riippumatta.

7 7 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta pääkaupunkiseudun kunnissa 15 vuotta täyttänyt väestö jaetaan sen pääasiallisen toiminnan mukaan työlliseen ja työttömään työvoimaan, työvoiman ulkopuolella oleviin eli työvoimaan kuulumattomiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin. Jälkimmäiseen joukkoon lasketaan työvoimaan kuulumattomat henkilöt, jotka eivät kuulu seuraaviin ryhmiin: opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset. Taulukko vuotias ulkomaalaistaustainen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa Pääasiallinen toiminta Vantaa Espoo Helsinki Koko maa naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet vuotiaat yhteensä Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muut Vantaalla oli vuoden 2012 lopussa selvästi vähemmän työvoiman ulkopuolella olevia ja ryhmään muut kuuluvia vuotiaita kuin naapurikunnissa. Kaupungin työllisyysaste oli myös naapureita korkeampi. Väestön työllisyysaste kuvaa työllisten osuutta samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Taulukossa 9 on kuvattu vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten ja kantaväestön naisten ja miesten työllisyysastetta vuosina 2008, 2010 ja 2012 pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa. Vantaalla ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste on ollut samaa tasoa kuin Espoossa ja selvästi korkeampi kuin koko maassa. Helsingissä se on jopa alempi kuin koko maassa. Kantaväestössä naisten työllisyysaste on sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa ollut miesten työllisyysastetta hieman suurempi, Helsingissä ero on suurin. Ulkomaalaistaustaisilla sen sijaan tilanne on täysin päinvastainen: miesten työllisyysaste on selvästi naisten työllisyysastetta suurempi. Taulukko 9. Ulkomaalaistaustaisen ja maan kantaväestön työllisyysaste (31.12.) Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko maassa sukupuolen mukaan vuosina 2008, 2010 ja 2012 Vuosi /väestönosa Vantaa Espoo Helsinki Koko maa naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet 2008 kantaväestö 75,4 73,9 76,0 73,9 74,6 70,5 67,8 66,8 ulkomaalaistaustaiset 55,4 67,2 55,6 65,6 51,0 58,4 51,5 59, kantaväestö 73,7 71,6 74,5 71,7 73,2 68,6 67,1 64,7 ulkomaalaistaustaiset 53,4 63,3 53,3 62,4 49,0 54,4 49,7 56, kantaväestö 74,6 72,4 75,2 72,2 74,0 69,5 68,4 65,2 ulkomaalaistaustaiset 54,0 65,3 53,7 63,2 49,2 55,0 50,3 57,1 Lähteet: Tilastokeskus: 1. Ulkomaalaistaustaiset syntymävaltion, iän, sukupuolen, pääasiallisen toiminnan, toimialan ja asuinalueen mukaan (31.12.) , 2. Ulkomaalaistaustaiset syntymävaltion, sukupuolen ja pääasiallisen toiminnan sekä asuinalueen (osa-alue) mukaan (31.12.) sekä 3. Ulkomaalaistaustaiset ammatin (4-numerotaso) ja asuinalueen mukaan (31.12.) Tilastokeskus: Elinkeinorakenne ja työssäkäynti tilastotietokanta Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X, Puh. (09) ISSN X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B8 : 2015