TILASTOKATSAUS 19:2016

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS 19: TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa työpaikkaa ja henkilöä työllistä työvoimaa. Työpaikkoja oli 910 enemmän, mutta työllistä työvoimaa 730 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli kohonnut 107,5 prosenttiin. Kuluneen kymmenen vuoden ( ) aikana kotikunnassaan työssäkäyvien vantaalaisten määrä on kasvanut lähes henkilöllä (6,7 %). Espoossa vantaalaisia työskenteli vuoden 2014 lopulla 15 prosenttia enemmän, Helsingissä 0,6 prosenttia vähemmän ja KUUMA-alueella 42,5 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vuosina Vantaalla työssäkäyvien määrä on kasvanut lähes henkilöllä (11,8 %). Määrä kasvoi eniten vuonna 2007, yli työpaikalla. Myös muissa Helsingin seudun kunnissa työpaikat lisääntyivät tässä tarkastellun jakson aikana eniten tuona vuonna. Vantaalla työpaikat vähenivät vuosina 2005, 2009 ja 2013, Espoossa ja Helsingissä 2009, 2013 ja KUUMA-alueella työpaikkamäärä väheni vain vuosina 2009 ja Taulukko 1. Työpaikat ja työllinen työvoima Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja KUUMA-alueella vuosi Vantaa Espoo Helsinki KUUMA työpaikat työvoima työpaikat työvoima työpaikat työvoima työpaikat työvoima muutos Vantaalla työllisen työvoiman kasvu on ollut Helsingin seudulla pienintä. Suurimmillaan työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuonna Työllisen työvoiman kasvu on ollut kymmenessä vuodessa Vantaalla 5,9 prosenttia, Helsingissä 7,4, KUUMA-alueella 7,7 ja Espoossa 8,9 prosenttia. Työllinen työvoima väheni Vantaalla vuosina 2009 ja 2014, Espoossa, Helsingissä ja KUUMA-alueella 2009, 2013 ja Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työllinen työvoima) on Vantaalla kasvanut vuodesta 2004 liki kuudella prosenttiyksiköllä 107,5 prosenttiin vuonna Espoossa kasvua oli puolitoista prosenttiyksikköä niin, että omavaraisuus oli 94,3 prosenttia vuonna Helsingin työpaikkaomavaraisuus, 128,8 vuonna 2014, on tarkastelujaksolla alentunut kuudella prosenttiyksiköllä ja KUUMA-alueen kasvanut vajaalla kolmella prosenttiyksiköllä 69,2 prosenttiin vuonna 2014.

2 2 Vantaalla kaupan, kuljetuksen sekä teollisuuden työpaikoista eniten ylitarjontaa, palvelualalla työntekijöitä enemmän kuin työpaikkoja Vantaalle syntyi eniten uusia rakentamisen työpaikkoja vuosina Kasvua oli yli 27 prosenttia. Määrällisesti suurin vähennys oli teollisuuden työpaikoissa, ne vähenivät vajaa 8 prosenttia. Kaikkiaan työpaikkamäärä kuitenkin kasvoi noina vuosina 1,5 prosentilla. Taulukko 2. Vantaalla työssäkäyvät ja Vantaalla asuva työllinen työvoima toimialoittain (TOL 2008) 1 toimiala muutos työpaikkojen työpaikat työvoima työpaikat työvoima työpaikat työvoima yli- /alitarjonta 2014 Maa-, metsä- ja kalatalous (A) Kaivostoiminta, louhinta (B) Teollisuus (C) Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (D) Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (E) Rakentaminen (F) Kauppa, moottoriajoneuvojen korjaus (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistöalan toiminta (L) Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toim. (M) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) Julkinen hallinto (O) Koulutus (P) Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) Taiteet, viihde, virkistys (R) palvelutoiminta (S) Kotitalouden toiminta työnantajana (T) Kansainväliset organisaatiot (U) Tuntematon (X) Yhteensä Verrattaessa toimialoittain Vantaalla olevia työpaikkoja ja kaupungissa asuvaa työllistä työvoimaa, nähdään millä toimialoilla työpaikat ja työvoima kohtaavat parhaiten. Kaikkiaan seitsemällä 21 toimialasta Vantaalla on työpaikkoja enemmän kuin alalla työskenteleviä kuntalaisia. Suurin ero, työpaikkojen enemmyys työllisen työvoiman määrään nähden, on kuljetuksen ja varastoinnin sekä kaupan toimialoilla. Myös teollisuudessa on työpaikkoja paljon enemmän tarjolla kuin on vantaalaista työvoimaa saatavissa. Kaupan ja teollisuuden toimialoilla työllisten määrä on vähentynyt enemmän kuin alan työpaikat ovat vähentyneet eli vaje on suurentunut entisestään. Suurin alitarjonta työpaikoista on terveys- ja sosiaalipalveluissa, informaatiossa ja viestinnässä sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Kahdella jälkimmäisellä toimialalla tarjolla olevien työpaikkojen ja työllisen työvoiman välinen ero on edelleen kasvanut vuodesta 2008 vuoteen Espoossa oli Vantaan tapaan seitsemällä toimialalla työpaikkoja enemmän kuin työllistä työvoimaa, eniten kaupan ja teollisuuden toimialoilla. Eniten oli vajausta työvoimaan nähden julkisen hallinnon, terveys- ja 1 Toimialaluokituksen (TOL) muutoksen vuoksi pidempi tarkastelu taaksepäin ei ole mahdollista

3 3 sosiaalipalvelujen sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan työpaikoista. Helsingissä lähes kaikilla toimialoilla oli selvästi enemmän työpaikkoja tarjolla kuin mitä oli työllistä työvoimaa, kun taas KUUMA-alueella tilanne oli aivan päinvastainen. Suurin vajaus Helsingissä oli työpaikkojen määrään nähden terveys- ja sosiaalipalvelujen, informaation ja viestinnän sekä julkisen hallinnon työntekijöistä, joista taas oli kaupan työntekijöiden ohella suurin ylitarjonta KUUMA-alueella. Taulukko 3. Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja KUUMA-alueella työssäkäyvät ja kunkin alueen työpaikkojen ja työllisen työvoiman suhde (työpaikat työllinen työvoima) toimialoittain (TOL 2008) toimiala Vantaa Espoo Helsinki KUUMA työpaikat yli/alijäämä työpaikat yli/alijäämä työpaikat yli/alijäämä työpaikat yli/alijäämä Maa-, metsä- ja kalatalous (A) Kaivostoiminta, louhinta (B) Teollisuus (C) Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (D) Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (E) Rakentaminen (F) Kauppa, moottoriajon. korjaus (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistöalan toiminta (L) Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toim. (M) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) Julkinen hallinto (O) Koulutus (P) Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) Taiteet, viihde, virkistys (R) palvelutoiminta (S) Kotitalouden toiminta työnantajana (T) Kansainväliset organisaatiot (U) Tuntematon (X) Yhteensä Koko Helsingin seudulla oli jokaisella 21 toimialalla työpaikkoja enemmän kuin mitä noilla toimialoilla oli työllistä työvoimaa. Suurin työpaikkojen ylitarjonta oli kaupan toimialalla, jolla työpaikkoja oli yli enemmän kuin seudun kunnissa yhteensä ko. toimialalla työssäkäyviä. Rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä informaation ja viestinnän toimialoilla työpaikkojen ylitarjonta oli molemmin puolin. Vantaalaisten kotikunnassaan työssäkäyvien määrä on vähentynyt, kuitenkin entistä useampi työssäkäyvistä vantaalaisista oli työssä kotikaupungissaan Vantaalaisista työssäkäyvistä työskenteli omassa asuinkunnassaan, Vantaalla. Enemmistö Vantaan työssäkäyvistä kävi päivittäin työssä jossain muussa kunnassa, useimmiten Helsingissä. Vantaalaiset työskentelivät kaikkiaan 204:ssä Suomen kunnassa kotikuntansa lisäksi. Vantaalla työskenteli vastavuoroisesti kaikkiaan 278:ssa muussa kunnassa asuvia. Eniten muista kunnista Vantaalla käytiin työssä Helsingistä. Lähes joka neljäs Vantaalla työskentelevistä asui Helsingissä ja joka kuudes KUUMA-alueella. Espoolaisia Vantaalla työssä käyviä oli joka yhdestoista kaikista Vantaalla työskentelevistä.

4 4 Taulukko 4. Työpaikat Vantaalla ja niissä työskentelevät työntekijän asuinkunnan mukaan vuosina (31.12.) Vuosi Työpaikkoja Vantaalla työssä käyvien asuinkunta Vantaa osuus työssäkäyvistä, % Espoo Helsinki KUUMAalue Uusimaa Suomi , , , , , , , , , , tos tos, % 13,5 10,0-3,2 19,1 15,3 14,2 16,0 21,2 Osuus muutoksesta, % 32,2 11,0 26,2 17,5 3,1 10,0 tos , tos, % 0,9-0,1 3,3 1,3 0,3 2,3 3,1 Vantaalla asuvien osuus kaupungin työpaikkojen määrän kasvusta vuosina on ollut lähes kolmannes. Runsas neljännes on tullut Helsingissä asuvien hyödyksi ja vajaa viidennes Helsingin seudun kehyskunnissa asuvien hyödyksi (taulukossa 4 rivi osuus muutoksesta, % ). Vuonna 2014 Vantaan työpaikkalisäys koitui kaikki muualla kuin Vantaalla asuville (taulukon 4 toiseksi alin rivi). Vuonna 2014 vantaalaisista työllisistä 45,4 prosentilla oli työpaikka Vantaalla, 38,9 prosentilla se oli Helsingissä, 7,7 prosentilla Espoossa, 5,3 prosentilla seudun kehyskunnissa ja 2,6 prosentilla muualla Suomessa. Vantaalaisten kotikunnassaan työssäkäyvien osuus oli pitkään tasaisessa kasvussa, mutta väheni vuosina 2013 ja Toisaalta yhä useampi työssä oleva vantaalainen sai palkkansa kotikunnastaan. Helsingissä työssäkäyviä vantaalaisia oli vuonna 2014 liki vähemmän kuin vuonna KUUMA-alueella työssäkäyvien vantaalaisten määrä on lisääntynyt kolmanneksella vuodesta 2005 vuoteen Taulukko 5. Vantaalaisten työllisten työssäkäyntialue vuosina (31.12.) Vuosi Työllisiä Vantaalla asuvien työssäkäyntikunta Vantaa osuus työllisistä, % Espoo Helsinki KUUMAalue Uusimaa Suomi , , , , , , , , , , tos , tos, % 5,6 10,0 11,0-3,0 34,3 26,0 5,5 Osuus muutoksesta, % 77,6 14,3-22,6 25,7 3,1 1,8 tos , tos, % -0,7-0,1-2,4-1,4 1,0 3,9-2,7

5 5 Espoon työpaikoissa oli enemmistö espoolaisia, osuus on pysynyt ennallaan Espoossa työssä käyvistä yli puolet oli Espoossa asuvia, reilu viidennes helsinkiläisiä. Hieman useampi kuin joka kymmenes Espoossa työssä käyvistä asui KUUMA-alueen kunnissa. Uudenmaan ulkopuolisesta osasta Suomea käytiin Espoossa selvästi vähemmän työssä vuonna 2014 kuin vuonna Joka viidennessätoista espoolaisessa työpaikassa oli Vantaalla asuva. Espoossa asuvista työllisistä vain niukalla enemmistöllä (50,1 %) oli työpaikka kotikaupungissaan. Useampi kuin joka kolmas espoolainen kävi työssä Helsingissä ja lähes joka viidestoista Vantaalla ja yhtä moni pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Taulukko 6. Espoossa työssäkäyvät henkilön asuinpaikan mukaan vuosina 2005, 2010 ja 2014 Asuinpaikka tos lkm % lkm % lkm % lkm % Vantaa , , , ,0 Espoo , , , ,9 Helsinki , , , ,8 KUUMA-alue , , , ,3 Uusimaa , , , ,7 Suomi , , , ,4 Yhteensä ,8 Lähes kaksi viidennestä helsinkiläisistä työskenteli kotikaupungissaan, osuus on kuitenkin pienentynyt Helsingissä asuvista työllisistä (8,6 %) työskenteli Vantaalla vuonna 2014, hieman harvempi (24 355, 8,3 %) Espoossa ja selvästi vähemmän (6 750, 2,3 %) KUUMA-alueella. Kotikaupungissaan työssä käyviä oli helsinkiläisistä 77,5 prosenttia. Vuonna 2005 heitä oli enemmän, 79 prosenttia. Vantaalaisia oli vuonna 2014 Helsingissä työssäkäyvistä vähemmän kuin vuonna Myös KUUMAalueelta ja Uudenmaan ulkopuolelta Helsingissä työssä käyvien määrät olivat vähentyneet. Helsinkiläisten osuus kaupungissa sijaitsevissa työpaikoissa oli kasvanut selvästi. Taulukko 7. Helsingissä työssäkäyvät henkilön asuinpaikan mukaan vuosina 2005, 2010 ja 2014 Asuinpaikka tos lkm % lkm % lkm % lkm % Vantaa , , , ,0 Espoo , , , ,3 Helsinki , , , ,3 KUUMA-alue , , , ,7 Uusimaa , , , ,2 Suomi , , , ,2 Yhteensä ,8 KUUMA-alueella käy entistä useampi työssä alueen ulkopuolelta Helsingin seudun kehyskunnissa (KUUMA) työpaikkamäärä kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2014 vajaalla yhdeksällä prosentilla. Suhteellisesti eniten kasvoi Vantaalta KUUMA-alueella työssä kävijöiden määrä, kasvua oli kolmannes. Myös muilta alueilta (Espoo, Helsinki, muu Uusimaa, muu Suomi) KUUMA-alueella työskentelevien määrät kasvoivat selvästi, keskimäärin neljänneksellä.

6 6 Taulukko 8. KUUMA-alueella työssäkäyvät henkilön asuinpaikan mukaan vuosina 2005, 2010 ja 2014 Asuinpaikka tos lkm % lkm % lkm % lkm % Vantaa , , , ,3 Espoo , , , ,5 Helsinki , , , ,0 KUUMA-alue , , , ,4 Uusimaa , , , ,1 Suomi , , , ,8 Yhteensä ,8 KUUMA-alueen työllisistä eli runsas 12 prosenttia kävi työssä Vantaalla. Helsingissä työssä käyviä oli 25 prosenttia ja Espoossa työssä käyviä vajaa 9 prosenttia. Tuusulalaisista työllisistä yli 18 prosenttia, keravalaisista yli 17 prosenttia ja nurmijärveläisistä 17 prosenttia työskenteli Vantaalla. Vuonna 2005 tuusulalaisten Vantaalla työssä käyvien osuus ko. kunnan työllisistä oli 17, keravalaisten alle 16 ja nurmijärveläisten 14,5 prosenttia. Taulukko 9. Työpaikkamäärän muutos Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, KUUMA-alueella, muulla Uudellamaalla ja muussa Suomessa toimialoittain (TOL 2008) Toimiala Vantaa Espoo Helsinki KUUMA Uusimaa Suomi Maa-, metsä- ja kalatalous (A) Kaivostoiminta, louhinta (B) Teollisuus (C) Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (D) Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (E) Rakentaminen (F) Kauppa, moottoriajoneuvojen korjaus (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistöalan toiminta (L) Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toim. (M) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) Julkinen hallinto (O) Koulutus (P) Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) Taiteet, viihde, virkistys (R) palvelutoiminta (S) Kotitalouden toiminta työnantajana (T) Kansainväliset organisaatiot (U) Tuntematon (X) Yhteensä Lähde: Tilastokeskus: Tilastotietokannat: elinkeinorakenne ja työssäkäynti Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X, Puh. (09) ISSN X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B23:2016