Tilastokatsaus 1:2014

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa Tietopalvelu B1: Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli henkilöä. Heistä vuotiaita oli ja vähintään 75 vuotta täyttäneitä Ruotsinkielisiä näistä vähintään 65 vuoden iän saavuttaneista oli ja muunkielisiä 593 henkilöä. Naisia vähintään 65 vuotta täyttäneistä oli 58 prosenttia, vähintään 75 vuotta täyttäneistä 63 prosenttia ja vähintään 85 vuotta täyttäneistä 74 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä kasvaa tasaisesti 1980-luvulla vähintään 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten määrä kasvoi vielä melko hitaasti. Vuosittainen kasvu vaihteli 150:stä 350 henkilöön luvun puolivälissä kasvu nopeutui ja on jatkunut nopeana tähän saakka. Vuoden 2012 aikana ikäryhmä kasvoi henkilöllä. Vähintään 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli 1980-luvulla alle kuudessa prosentissa, mutta alkoi kasvaa 1990-luvulla nopeasti. Vuoden 2013 alussa ikäryhmän osuus väestöstä oli jo 13,4 prosenttia. Kuvio 1. Vähintään 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten määrät (henkilöä) ja ennuste saakka 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa suhteellisesti nopeammin kuin koko väestön määrä luvulla väestön kasvu oli 16 prosenttia ja 2000-luvun 12 ensimmäisenä vuotena määrä on kasvanut saman verran. 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä kasvoi 1990-luvulla 55 prosentilla ja vuosina enemmän, 96 prosentilla. Ikäryhmän sisällä vanhimman joukon, vähintään 85 vuotta täyttäneiden, kasvu on ollut vielä nopeampaa: vuodesta 1990 vuoden 2000 alkuun kasvua oli 30 prosenttia ja vuodesta 2000 vuoteen 2013 huomattavasti enemmän, 104 prosenttia. Ennusteen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana koko väestön kasvu on 11 prosenttia, mutta 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrän ennustetaan kasvavan 51 prosentilla.

2 2 Kuvio 2. Ikäryhmän vuosimuutos ja ennuste vuosille Vähintään 65 vuotta täyttäneiden osuus koko kaupungin väestöstä oli vuoden 2013 alussa 13,4 prosenttia. Vuoden 2023 alkuun mennessä väestöosuuden ennustetaan nousevan 17,6 prosenttiin. Miehiä vähintään 65 vuotta täyttäneistä on vuoden 2023 alussa 49,0 prosenttia, ruotsinkielisiä 3,9 prosenttia (1 560 henkilöä) ja vieraskielisiä 5,1 prosenttia (2 000 henkilöä). 65 vuotta täyttäneiden määrän ja väestöosuuden kehitys suuralueilla Vuoden 2013 alussa lukumääräisesti eniten vähintään 65 vuotta täyttäneitä asui Myyrmäen (9 310) ja Tikkurilan (5 460) suuralueilla. Myyrmäessä ikäryhmän väestöosuus oli 17,9 prosenttia ja Tikkurilassa se oli 14,1 prosenttia. Ikäryhmän suhteellinen väestöosuus oli Kivistön suuralueella lähes yhtä suuri kuin Tikkurilassa, 13,7 prosenttia. Vähiten tähän ikään ehtineitä oli Aviapoliksen suuralueella, 5,1 prosenttia. Yli viidennes (20,4 %) Myyrmäen suuralueella asuvista naisista oli iältään vähintään 65 vuotta. Tikkurilassa prosenttiosuus oli 14,5, Kivistössä 14,5, Aviapoliksessa 5,7, Koivukylässä 13,8, Korsossa 12,0 ja Hakunilassa 13,9 prosenttia. Myyrmäen miehistä 15,2 prosenttia oli saavuttanut vähintään 65 vuoden iän, Kivistössä heitä oli toiseksi suurin osuus, 12,9 prosenttia, mutta Aviapoliksessa vain 4,5 prosenttia. Vähintään 65 vuotta täyttäneistä naisten osuus oli suurin, 59 prosenttia, Tikkurilassa, Myyrmäessä ja Koivukylässä. Matalin se oli Kivistössä, 52 prosenttia. Ruotsinkielisistä vähintään 65 vuotta täyttäneistä naisia oli eniten, 63 prosenttia, Aviapoliksessa ja vähiten, 48 prosenttia, Kivistössä. Vastaavanikäisistä vieraskielisistä naisten osuus oli suurin Korsossa, 66 prosenttia, ja pienin, 37 prosenttia, Aviapoliksessa. Vähintään 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä on kehittynyt suuralueiden erilaisesta väestön ikärakenteesta ja myös alueen tarjoamista palveluista johtuen eri tavoin. Määrällisesti viime vuosina kasvua on ollut eniten Myyrmäen suuralueella, jossa lukumääräisesti ja myös suhteellisesti on eniten tämän ikäistä väestöä. Suhteellisesti nopein kasvu viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana on ollut nopean väestönkasvun suuralueella, Aviapoliksessa (172 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2013), ja hitain kasvu (30 prosenttia) Kivistössä. Ikäryhmän (65+ v) suhteellinen osuus suuralueen väestöstä on kasvanut vuodesta 2003 kaikilla suuralueilla. Eläkeiän saavuttaneiden väestöosuus on Myyrmäen, Kivistön ja Tikkurilan suuralueilla suurempi kuin koko Vantaalla keskimäärin vuotiaiden määrän muutos on ollut suhteellisesti suurinta Aviapoliksessa. Aviapoliksessa myös vuotiaiden joukko on kasvanut suuralueista suhteellisesti eniten, kun taas vanhimman ikäryhmän, 85 vuotta täyttäneiden joukko, on kasvanut eniten Tikkurilassa.

3 3 Vähintään 65-vuotiaiden lukumäärä kasvaa tulevaisuudessa ripeästi kaikilla suuralueilla, nopeimmin Aviapoliksen suuralueella. Hitainta kasvu on Myyrmäessä. Tulevaisuudessa kasvu on siellä jopa hieman hitaampaa kuin viime vuosina. Tikkurilassa väestönosan suhteellinen kasvu on hieman suurempaa kuin Myyrmäessä. Taulukko 1. Vähintään 65 vuotta täyttänyt väestö, sen muutos ja ikäryhmän osuus koko väestöstä koko Vantaalla ja sen suuralueilla , ja ennuste Suuralue Väestön määrä (1.1.) Väestön määrän muutos (1.1.) Ikäryhmän osuus koko alueen väestöstä, % Ikäryhmä hlöä hlöä hlöä hlöä prosenttia hlöä prosenttia vuotiaat Vantaa , ,1 8,6 9,4 Myyrmäki ,3 71 1,2 11,5 10,9 Kivistö , ,5 8,5 7,7 Aviapolis , ,2 3,8 5,7 Tikkurila , ,7 8,4 9,7 Koivukylä , ,1 7,8 9,3 Korso , ,1 7,6 8,7 Hakunila , ,9 8,7 10, vuotiaat Vantaa , ,4 3,8 6,2 Myyrmäki , ,6 5,2 8,7 Kivistö , ,2 4,3 4,6 Aviapolis , ,7 1,1 2,9 Tikkurila , ,8 4,5 6,2 Koivukylä , ,2 3,3 5,8 Korso , ,2 2,9 5,1 Hakunila , ,7 3,1 6, vuotiaat Vantaa , ,0 1,0 1,8 Myyrmäki , ,0 1,2 2,6 Kivistö , ,1 0,9 1,3 Aviapolis , ,1 0,2 0,6 Tikkurila , ,3 1,2 2,1 Koivukylä , ,8 0,8 1,6 Korso , ,0 0,6 1,3 Hakunila , ,4 0,6 1,4 Syntymäpaikka, uskonnollinen yhdyskunta, siviilisääty, äidinkieli, koulutus ja kansalaisuus Vähintään 65 vuotta täyttäneistä on syntyperäisiä vantaalaisia vain 3 prosenttia. Helsingissä syntyneitä on 18 prosenttia ja ylipäätään Uudellamaalla syntyneitä 27 prosenttia. Muissa maakunnissa syntyneitä vähintään 65- vuotiaita nykyisiä vantaalaisia on eniten Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta, kummastakin noin 7,5 prosenttia. Luovutetulla alueella syntyneiden osuus on 7,4 prosenttia. Miehistä Helsingissä syntyneitä oli hieman suurempi osuus kuin naisista. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 65 vuotta täyttäneistä 75 prosenttia (koko väestöstä 65 prosenttia). Vähintään 65 vuotta täyttäneistä naisista evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia oli 79 prosenttia, miehistä 68 prosenttia. Vantaan koko väestössä miehistä oli evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia 62 prosenttia ja naisista 69 prosenttia. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomia 65 vuotta täyttäneistä oli 22 prosenttia ja koko väestöstä 31 prosenttia. Naisilla uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen on iästä riippumatta selvästi miehiä yleisempää ja ero kasvaa, kun ikää tulee lisää.

4 4 Vähintään 65 vuotta täyttäneistä vantaalaisista 56 prosenttia oli naimisissa, 18 prosenttia eronneita ja 20 prosenttia leskiä. Naimattomien osuus oli vajaa 7 prosenttia. Tämän ikäryhmän miehistä naimattomia oli 5 ja naisista vajaa 8 prosenttia, miehistä naimisissa oli 72 ja naisista 44 prosenttia, miehistä eronneita oli 14 ja naisista 20 prosenttia sekä leskiä miehistä oli 9 ja naisista 28 prosenttia. Äidinkielenään vähintään 65-vuotiaista vantaalaisista yli 92 prosenttia puhuu suomea, reilu 5 prosenttia ruotsia ja 2 prosenttia jotain muuta kieltä. Vähintään 75 vuotta täyttäneistä ruotsi on äidinkielenä hieman useammalla ja muu kieli harvemmalla ja 85 vuotta täyttäneistä ruotsia puhuu äidinkielenään vajaa 9 prosenttia ja vain puolitoista prosenttia jotain vierasta kieltä. 65 vuotta täyttäneistä vantaalaisista 52 prosentilla oli vain perusasteen koulutus, keskiasteen koulutus 24 prosentilla ja korkea-asteen koulutus niin ikään 24 prosentilla. Kaupungin kaikista 15 vuotta täyttäneistä perusasteen koulutus oli 35, keskiasteen koulutus 36 ja korkea-asteen koulutus 29 prosentilla. Vähintään 65 vuotta täyttäneistä naisista perusasteen koulutus oli 56, keskiasteen koulutus 24 ja korkea-asteen koulutus 20 prosentilla. Saman ikäryhmän miehillä osuudet olivat 47, 24 ja 29 prosenttia. Kun kaikista vantaalaisista ulkomaan kansalaisten osuus oli vuoden 2013 alussa 7,8 prosenttia, oli se vähintään 65-vuotiailla selvästi pienempi, vajaa 2 prosenttia. Vähintään 65 vuotta täyttäneistä ulkomaan kansalaisten osuus oli naisissa suurempi kuin miehissä, kun taas nuoremmissa ikäryhmissä ja koko väestössä miespuolisia ulkomaan kansalaisia oli enemmän kuin naispuolisia. 65 vuotta täyttäneet muuttajina Vähintään 65 vuoden iän saavuttaneiden muuttoalttius on keskimäärin selvästi pienempi kuin koko väestöllä: koko väestöllä muuttoalttiutta kuvaava suhdeluku vuonna 2012 (sekä kunnan sisäisten että ulkoisten lähtömuuttajien osuus keskiväkiluvusta) oli 18,0, mutta 65 vuotta täyttäneillä se oli vain 5,0. Vuoden 2012 aikana Vantaan sisällä asuinpaikkaansa vaihtoi 886 eläkeiän saavuttanutta vantaalaista. Muuttaneita oli enemmän kuin parina edellisenä vuotena (kuvio 3). Muuttoalttius lisääntyy hieman näissä vanhimmissa ikäryhmissä iän karttuessa. Kuvio 3. Vuosina Vantaan sisällä asuntoaan vaihtaneet vähintään 65 vuotta täyttäneet

5 5 Vantaalta muutti vuonna 2012 pois 438 vähintään 65 vuoden ikäistä ja Vantaalle muutti muualta 362 tähän ikäryhmään kuuluvaa. Näistä tulomuuttajista naisia oli 50 prosenttia ja lähtijöistä 64 prosenttia. Muuttotappiota kertyi 65 vuotta täyttäneistä 76 henkilön verran. Muuttotappiota onkin tullut tämänikäisistä vuotta 2003 lukuun ottamatta joka vuosi. Ikäryhmän (65+ -vuotiaat) sisällä muuttotappio kertyi enimmäkseen, vuonna 2012 kaikki, vuotiaista. Vähintään 85 vuotta täyttäneillä muuttaneisuus on varsin pientä suuntaan tai toiseen (kuvio 4). Vähintään 65-vuotiaista muuttotappiota on kertynyt eniten Helsingin seudun kehyskuntiin ja muualle Etelä- Suomeen. Vuonna 2012 muuttovoittoa kertyi vain Espoosta. Kuvio 4. Vantaalle vuosina muuttaneiden vähintään 65 vuotta täyttäneiden nettomuutto 65 vuotta täyttäneiden tulot Vuonna 2012 Vantaalla oli vähintään 65 vuotta täyttänyttä tulonsaajaa. Heistä oli 58 prosenttia naisia. Valtionveronalaisia tuloja 65 vuotta täyttäneillä oli yhteensä 709,8 miljoonaa euroa, mistä kertyi kutakin tulonsaajaa kohden keskimäärin euroa. Taulukko 2. Tulot ja tulonsaajat vuosina 2003 ja 2012 iän mukaan Ikä- tulonsaajat (lkm) muutos (%) keskim. tulot/tulonsaaja ( ) muutos (%) ryhmä miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset 65+v ,7 60, ,8 40,4 muut ,0 3, ,1 37,6 Alle 65-vuotiailla vantaalaisilla naisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat vuonna 2012 vain 77 prosenttia miesten vastaavista tuloista. Vähintään 65 vuotta täyttäneillä naisten tulot olivat pienemmät, 68 prosenttia miesten tuloista. Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat kuitenkin vuonna 2012 miehillä 43 prosenttia ja naisilla 40 prosenttia suuremmat kuin vuonna Nuoremmissa ikäryhmissä tulojen kasvu oli ollut selvästi pienempää, etenkin miehillä. Naisten ja miesten välinen tuloero oli sitä vastoin supistunut nuoremmassa ikäryhmässä neljällä prosenttiyksiköllä, kun taas 65 vuotta täyttäneillä naisten ja miesten välinen tuloero oli kymmenessä vuodessa hieman kasvanut.

6 6 Pääomatulojen osuus kaikista tuloista oli 65 vuotta täyttäneillä vuonna 2003 kaikkiaan 7,1 prosenttia, miehillä 8,9 ja naisilla 5,2 prosenttia. Alle 65-vuotiailla pääomatulojen osuus oli tuolloin pienempi, 4,3 prosenttia (miehet 5,4 %, naiset 2,9 %). Vuonna 2012 alle 65-vuotiailla pääomatulojen osuus oli enää 2,7 prosenttia (miehillä 3,5 %, naisilla 1,8 %), mutta 65 täyttäneillä se oli 6,2 prosenttia, miehillä 7,4 ja naisilla 4,9 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnat ja asuminen Vantaalla oli vuoden 2013 alussa yhteensä asuntokuntaa, joissa vanhimman henkilön ikä oli vähintään 65 vuotta. Tämä on yli 21 prosenttia kaikista Vantaan asuntokunnista. Asuntokuntia, joissa vanhimman ikä oli vähintään 75 vuotta oli ja sellaisia, joissa vanhin oli ylittänyt 85 vuoden rajapyykin oli Kaikista niistä asuntokunnista, joissa asuntokunnan vanhin jäsen oli täyttänyt 65 vuotta, 45 prosenttia oli naimisissa, 26 prosenttia leskiä ja 22 prosenttia eronnut. Naimattomia oli 8 prosenttia. Eronneiden määrä vähenee ja leskien määrä kasvaa iän karttuessa. Kun asuntokuntia, jossa vanhin on täyttänyt 65 vuotta, tarkastellaan vanhimman jäsenen sukupuolen mukaan, muuttuu tilanne: jos asuntokunnan vanhin on nainen, on naimattomia 10 prosenttia, naimisissa olevia 25, eronneita 27 kumpiakin sekä leskiä 38 prosenttia. Jos taas asuntokunnan vanhin on mies, on naimattomia vain 6 prosenttia, naimisissa olevia 69, eronneita 15 ja leskiä 11 prosenttia. Kuviot 5-6. Asuntokunnat sen vanhimman henkilön sukupuolen, iän ja siviilisäädyn mukaan Yksinasuvia vähintään 65-vuotiaiden asuntokuntia oli vuoden 2013 alussa Niistä vähintään 75- vuotiaiden asuntokuntia oli ja vähintään 85-vuotiaiden asuntokuntia Vähintään 65 vuotta täyttäneistä yksinasuvista oli naisia (76 %), vähintään 75 vuotta täyttäneistä heitä oli (80 %) ja 85 vuoden iän saavuttaneista 935 (83 %). Yksinasuvia 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntia oli lukumääräisesti eniten Myyrmäen (3 350) ja toiseksi eniten Tikkurilan suuralueella (2 060). Yksinasuvia vähintään 65 täyttäviä henkilöitä oli alueen asuntokunnista eniten Kivistössä, jossa yksinasuvista yli kolmannes oli vähintään 65 vuotta täyttäneitä ja Myyrmäessä, jossa heitä oli lähes kolmannes. Aviapoliksessa heitä oli vain yksi kymmenestä. Tikkurilassa vähintään 85 vuoden iän saavuttaneiden osuus vähintään 65-vuotiaista oli suuralueista suurin. Sellaisia vähintään kahden henkilön asuntokuntia, joissa kaikki asuntokuntaan kuuluvat olivat vähintään 65 vuotta täyttäneitä, oli ja sellaisia asuntokuntia, joissa vain vanhin oli 65 vuotta täyttänyt, oli Sellaisista asuntokunnista, joissa vanhin asukas oli vähintään 65 vuotta täyttänyt, 61 prosenttia asui vuoden 2012 lopussa kerrostaloissa ja 39 prosenttia pientaloissa

7 7 Taulukko 3. Kaikki yksinasuvat asuntokunnat ja yksin asuvat vähintään 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnat suuralueittain Alue Kaikki 65+v 65-74v 75-84v 85+v yksinasuvat lkm %/kaikki lkm %/65+ lkm %/65+ lkm %/65+ Myyrmäki , , , ,5 Kivistö , , , ,6 Aviapolis , , ,7 15 5,8 Tikkurila , , , ,2 Koivukylä , , , ,4 Korso , , , ,0 Hakunila , , , ,2 VANTAA , , , ,9 Vähintään kahden henkilön muodostamista asuntokunnista, joissa kaikki olivat vähintään 65-vuotiaita, asui erillisissä pientaloissa 37 prosenttia ja asuntokunnista, joissa oli sekä yli että alle 65-vuotiaita erillisissä pientaloissa asuvia oli hieman useampi, 41 prosenttia. Kaikista yksinasuvista vähintään 65 vuotta täyttäneistä henkilöistä 92,6 prosenttia asui hyvin varustetuissa 1 asunnoissa. Erillisissä pientaloissa asuvista vähintään 65 vuotta täyttäneistä yksinasuvista 143 (10 %) asui puutteellisesti varustetussa 2 asunnossa. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvia oli suhteessa kaksi kertaa enemmän yksinasuvissa kuin useamman henkilön asuntokunnissa. Taulukko 4. Vanhusasuntokunnat asunnon talotyypin ja varustetason mukaan Talotyyppi Varustetaso Kaikki vanhusasuntokunnat Yhden henkilön asuntokunnat Kahden tai useamman hlön asuntokunnat As.kunnassa sekä yli että alle 65-vuotiaita Kaikki talotyypit kaikki hyvin varustettu puutteellisesti varustettu muu/tuntematon Erilliset pientalot kaikki hyvin varustettu puutteellisesti varustettu muu/tuntematon Rivi-/ketjutalot kaikki hyvin varustettu puutteellisesti varustettu muu/tuntematon Kerrostalot kaikki hyvin varustettu puutteellisesti varustettu muu/tuntematon Muu/tuntematon kaikki hyvin varustettu puutteellisesti varustettu muu/tuntematon Asunto on hyvin varustettu, kun siinä on vesijohto, viemäri, lämminvesi, wc, peseytymistilat ja keskus- tai sähkölämmitys. 2 Puutteellisesti varustetusta asunnosta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskus-/sähkölämmitys.

8 8 Taulukko 5. Hissittömissä 3-4-kerroksisissa taloissa asuvien 65 vuotta täyttäneiden lukumäärät Vantaan suuralueilla Alue/ suuralue v 75+ v 65+ v Osuus alueen ko. ikäisestä väestöstä, % v 75+ v 65+ v Myyrmäki ,1 10,9 11,7 Kivistö ,2 2,3 3,5 Aviapolis ,0 2,2 2,8 Tikkurila ,7 22,7 20,3 Koivukylä ,5 8,4 11,1 Korso ,1 18,5 18,9 Hakunila ,2 8,2 8,9 Vantaa ,0 12,6 12,8 Hissittömissä enintään nelikerroksisissa taloissa asui vuoden 2013 alussa vähintään 65-vuotiasta vantaalaista eli kaikkiaan 13 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä vantaalaisista. Kahta vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna hissittömissä kerrostaloissa asuvien määrät olivat hieman kohonneet, mutta heidän osuutensa ikäryhmästään oli koko Vantaan tasolla ja useimmilla suuralueilla hieman alentunut. Koivukylässä ja Kivistössä osuus oli nyt hieman suurempi kuin vuoden 2011 alussa. Tikkurilan suuralueella hissittömissä vähintään kolmikerroksisissa taloissa asuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus alueen kaikista tuonikäisistä oli viidennes ja Korsossakin vajaa viidennes. Muilla suuralueilla heidän osuutensa oli selvästi pienempi. Lähteet: Facta kuntarekisteri Tilastokeskus: tilastotietokannat Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö, Väestöennuste 2013 ja Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste ja Vantaan väestö 2012/2013 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)