TILASTOKATSAUS 6:2016

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6: SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan asuntokuntaa, joista pariskunnasta ja lapsista koostuvia oli eli 23 prosenttia kaikista asuntokunnista. Vuosituhannen alussa, vuonna 2000, tällaisten asuntokuntien osuus oli 28 prosenttia kaikista asuntokunnista. Pari ja lapsia asuntokuntien määrä kasvoi vuodesta 2000 runsaalla kahdella prosentilla (475 asuntokunnalla). Sellaisia asuntokuntia, joissa oli parin lisäksi enintään kaksi lasta, joista ainakin toinen alle 18-vuotias, oli ja sellaisia, joissa lapsia oli enemmän (ainakin yksi alle 18-vuotias) oli Näistä vähintään 3-lapsisten asuntokuntien määrä oli vähentynyt parilla sadalla vuodesta Taulukko 1. Pari ja lapsia asuntokuntien määrät ja osuudet kaikista asuntokunnista Vantaalla lasten määrän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2013 Muutos lkm % Asuntokuntien määrä yhteensä, lkm ,7 Pari ja lapsia, kaikki ,2 Pari ja lapsia, 1-2 lasta ,7 Pari ja lapsia, 3+ lasta ,5 Osuus kaikista asuntokunnista, % Pari ja lapsia, kaikki 27,9 25,0 23,9 23,0 Pari ja lapsia, 1-2 lasta 18,5 17,0 16,4 15,6 Pari ja lapsia, 3+ lasta 4,8 4,3 3,9 3,7 Pari ja lapsia asuntokuntien määrä ja osuus kaikista asuntokunnista vaihtelee kaupungin eri suuralueilla. Vuonna 2013 osuus oli suurin n suuralueella, jossa se oli yli kaksinkertainen verrattuna Myyrmäen suuralueeseen. Myyrmäessä ja ssa pari ja lapsia asuntokuntien osuus oli selvästi muita alueita pienempi. Muutos vuoteen 2000 verrattuna oli n ja n suuraluetta lukuun ottamatta suuralueilla samanlainen. Muista alueista poiketen ssä osuus kasvoi. ssa osuuden pieneneminen oli muita alueita pienempää. Taulukko 2. Pari ja lapsia asuntokuntien (kaikki asuntokunnat kaikki lapsen asemassa olevat) määrät vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2013 sekä näiden asuntokuntien osuudet suuralueen kaikista asuntokunnista Vantaan suuralueilla Suuralue lkm lkm lkm lkm % % % % ,6 20,7 19,1 18, ,1 35,3 38,4 37, ,3 33,7 32,2 30, ,7 22,1 20,1 19, ,0 25,9 24,9 23, ,7 29,5 29,3 28, ,3 26,6 24,7 24,2

2 2 ssa, ssä ja ssä sellaiaisten parien osuus, joilla oli vähintään kolme lasta oli muita alueita suurempi. Aviapoliksessa ja ssa osuus oli pienin. Asuntokuntien tulot Tulotason indikaattorina käytetään asuntokunnan käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtaista mediaanituloa. Mediaanitulo saadaan, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen: mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo. Tuloja tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen määrällä. Käytettävissä oleviin rahatuloihin lasketaan palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (ilman ansiotuloa) sekä saadut nettotulonsiirrot. Käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani Vantaalla parit ja lapsia asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa vuonna Mediaani oli 55 prosenttia suurempi kuin vuonna Kaikilla vantaalaisilla asuntokunnilla kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa. Heillä kasvua vuodesta 2000 oli lähes saman verran, 53 prosenttia. Parit ja lapsien käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani vaihteli melko paljon suuralueittain, ks. kuvio 1. Muita selvästi korkeampi se oli n ja Aviapoliksen suuralueilla, kun taas itäisillä suuralueilla, ssä ja ssa se oli enimmillään liki euroa pienempi. ssä ja Aviapoliksessa mediaanitulojen muutos vuoteen 2000 verrattuna oli ollut suurempi kuin muilla suuralueilla, yli 60 prosenttia. ssa ja ssa muutos oli ollut vain niukasti yli 50 prosenttia. Aviapoliksessa kasvu on hieman hiipunut vuoden 2010 jälkeen. Kaiken kaikkiaan ero tuloissa suuralueiden välillä oli kasvanut: vuonna 2000 alhaisimman mediaanitulon suuralueella tulot olivat 90 prosenttia korkeimman mediaanitulon suuralueen mediaanituloista. Vuonna 2013 prosenttiluku oli 82. Kuvio 1. Parit ja lapsia (mukana kaikki lapsen asemassa olevat) asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina (tässä ja myöhemmissä kuvioissa on kuvattu vuodet , koska vuosilta ei ole tietoja) Käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset rahatulot ja lasten määrä Käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani vaihteli parien lasten määrän mukaan. Vuonna 2013 Vantaalla suurimmat tulot oli pariskunnilla, joilla oli enintään kaksi lasta (joista vähintään toinen oli alle 18v) ja pienimmät pareilla, joilla lapsia (joista ainakin yksi oli alle 18v) oli enemmän kuin kaksi. Ero näiden välillä käytettävissä olevissa kulutusyksikkökohtaisissa vuosituloissa oli koko kaupungissa noin euroa. Useampilapsisten perheiden tulokehitys vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli ollut hieman huonompi kuin enintään kaksilapsisilla pareilla.

3 3 Eri kokoisilla perheillä mediaanitulot vaihtelivat myös kaupungin suuralueiden välillä. Enintään kaksilapsisilla pariskunnilla asuntokunnan suurimmat mediaanitulot oli ssä asuvilla, euroa, ja pienimmät ssa asuvilla, euroa. Paras tulokehitys vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli ollut Aviapoliksen enintään kaksilapsisille pareilla, joilla mediaanitulo oli kasvanut 68 prosentilla, kun Myyrmäessä muutos oli 49 prosenttia. Kuvio 2. Pari ja lapsia asuntokuntien käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina , enintään kaksi lasta, joista ainakin toinen alle 18-vuotias Ero pienimmän mediaanin suuralueen ja suurimman mediaanin suuralueen välillä oli kasvanut: vielä vuonna 2000 suhdeluku oli 94, kun se vuonna 2013 oli enää 83 prosenttia. Sellaisten pariskuntien, joilla oli vähintään kolme lasta, selvästi korkeimmat mediaanitulot vuonna 2013 olivat Aviapoliksen suuralueella, euroa, ja pienimmät n suuralueella, euroa. Alimman mediaanin suuralueen tulotaso oli 77 prosenttia ylimmän tulotason suuralueen tuloista vuonna Vuonna 2000 tämä vertailuluku oli selvästi suurempi, 92 prosenttia. Suuralueiden väliset tuloerot ovat siis tällaisilla asuntokunnilla oleellisesti kasvaneet. Suuruin mediaanitulojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli n suuralueella, prosentita. Pienintä kasvu oli Myyrmäen ja n suuralueilla, 42 prosenttia. Kuvio 3. Pari ja lapsia asuntokuntien käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina , vähintään kolme lasta, joista ainakin yksi alle 18-vuotias vuositulot euroa

4 4 Pienituloisten asuntokuntien määrät ja osuudet Pienituloisia ovat asuntokunnat, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Vantaalla oli vuonna 2013 kaikkiaan pienituloista asuntokuntaa eli 11 prosenttia kaikista Vantaan asuntokunnista oli pienituloisia. Sellaisissa asuntokunnissa, joissa oli pari ja lapsia, pienituloisia oli 1 145, mikä oli 5 prosenttia kaikista pari ja lapsia asuntokunnista. Kaikista pienituloisista asuntokunnista parien ja lapsia osuus oli 11 prosenttia. Vuonna 2000 Vantaalla oli pienituloisia asuntokuntia (8 % kaikista asuntokunnista), joista 555 (9 %) koostui parista ja lapsia. Pienituloisten pari ja lapsia asuntokuntien osuus kaikista pienituloisista asuntokunnista oli kohonnut vuodesta 2000 vuoteen 2013 puolellatoista prosenttiyksiköllä. Nopeinta kasvu oli 2000-luvun alkupuolella. Taulukko 1. Pienituloiset asuntokunnat sekä pienituloiset pari ja lapsia asuntokunnat Vantaalla vuosina 2000, 2005 ja Muutos Muutos Muutos lkm lkm lkm lkm % lkm % lkm % Asuntokuntia yhteensä, lkm , , ,7 niistä pienituloisia, lkm , , ,2 niistä pienituloisia, % 7,6 12,6 11,0 Pari ja lapsia kaikki, lkm , , ,0 joista pienituloisia, lkm , , ,2 joista pienituloisia, % 2,6 4,6 5,2 Pari ja 1-2 lasta, lkm , ,7-5 -0,0 joista pienituloisia, lkm , ,4 21 3,0 joista pienituloisia, % 2,7 3,9 4,8 Pari ja 3+ lasta, lkm , , ,9 joista pienituloisia, lkm , , ,1 joista pienituloisia, % 3,7 9,3 10,5 Mitä enemmän pariskunnalla on lapsia sitä useammin tällainen asuntokunta myös laskettiin pienituloiseksi: todennäköisyys olla pienituloinen oli vuonna 2013 yli kaksinkertainen pariskunnilla, joilla oli vähintään kolme lasta verrattuna enintään kaksilapsisiin parinkuntiin. Ero on vuosien myötä kasvanut, suurimmillaan se oli vuonna Pari ja lapsia asuntokunnat ovat selvästi harvemmin pienituloisia kuin asuntokunnat yleensä: noin joka kahdeskymmenes pareista ja lapsia laskettiin pientuloiseksi vuonna Pienituloiset lasten määrän mukaan ja eri suuralueilla Pareista, joilla oli enintään kaksi lasta, oli Vantaalla pientuloisia 715 vuonna Heidän osuutensa kaikista pari ja lapsisista asuntokunnista oli vajaa 5 prosenttia. Osuus oli alle 4 prosenttia vuonna Pareista, joilla oli vähintään kolme lasta, oli Vantaalla pientuloisia 365 vuonna Heidän osuutensa kaikista pari ja lapsia (vähintään 3 lasta) asuntokunnista oli 10,5 prosenttia. Osuus oli runsas 9 prosenttia vuonna Vuonna 2009 se oli tällä tarkastelujaksolla suurimmillaan, 11,6 prosenttia.

5 5 Kuvio 4. Pientuloisten pari ja 1 2 lasta asuntokuntien osuus kaikista pari ja 1 2 lasta asuntokunnista Vantaan suuralueilla vuosina osuus (pari ja lapsia max 2), % n ja n suuralueilla pariskunnilla, joilla oli enintään 2 lasta, pienituloisten osuus kaikista samanlaisista asuntokunnista olivat hieman korkeampi kuin muilla alueilla. Muutokset pienituloisten osuuksissa olivat kuitenkin kaikilla alueilla pieniä. Pariskunnilla, joilla lapsia oli vähintään kolme, pienituloisten osuus oli kaikilla suuralueilla selvästi korkeampi kuin 1-2- lapsisilla asuntokunnilla. ssa osuus kohosi jopa 20 prosenttiin vuosina 2009 ja Myyrmäessä pienituloisten osuus on ollut tasaisessa kasvussa ja olikin selvästi toiseksi korkein vuonna ssa osuus oli vuonna 2015 suuralueista matalin. Kuvio 5. Pientuloisten pari ja lapsia (vähintään 3 lasta) asuntokuntien osuus kaikista pari lapsia (vähintään 3 lasta) asuntokunnista Vantaan suuralueilla vuosina osuus (pari ja lapsia 3+), % Pienituloisten kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat rahatulot Pienituloisten parit ja lapsia (kaikki lapsen asemassa olevat) asuntokuntien vuosittain käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa vuonna Enintään kaksilapsisilla pareilla se oli euroa ja vähintään kolmilapsisilla pareilla euroa. Vuodesta 2005 parien mediaanitulo oli muuttunut likimain saman verran lasten määrästä riippumatta. Kaikista pienituloisista pari ja 1-2 -lapsisista asuntokunnista keskimäärin pienin mediaanitulo oli vuonna 2013 n suuralueella asuvilla, suurin ssa asuvilla. Vuoteen 2005 verrattuna paras tulokehitys oli suuralueista Myyrmäessä (+41 %) ja huonoin ssa (+27 %).

6 6 Vuonna 2005 pienimmän mediaanitulon suuralueen mediaanitulo oli 89 prosenttia suurimman mediaanitulon suuralueen mediaanitulosta. Vuonna 2013 suhdeluku oli 80 prosenttia eli tuloerot kaupungin suuralueiden välillä olivat kasvaneet. Syynä on ssä tapahtuneet muutokset. Muilta osin erot olivat pysyneet suuralueiden välillä pieninä. Kuvio 6. Pientuloisten pari ja 1-2 lasta asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina Kaikista pienituloisista pari ja lapsia (vähintään 3 lasta) asuntokunnista keskimäärin pienin mediaanitulo oli vuonna 2013 n suuralueella asuvilla, suurin ssa asuvilla. Vuoteen 2005 verrattuna paras tulokehitys oli ollut suuralueista ssa (+34 %) ja huonoin Myyrmäessä (+28 %). Pienimmän mediaanitulon suuralueen mediaanitulo oli 96 prosenttia vuonna 2005 suurimman mediaanitulon suuralueen mediaanitulosta. Vuonna 2013 suhdeluku oli 98 prosenttia eli tuloerot kaupungin suuralueiden välillä olivat kaventuneet. Kuvio 7. Pientuloisten pari ja lapsia (vähintään 3) asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina (ssä oli tapauksia niin vähän, ettei niitä esitetä) Vantaa, Helsingin seutu ja koko maa vuonna 2013 Vantaalla sellaisten asuntokuntien, joissa oli parin lisäksi lapsia, osuus kaikista asuntokunnista oli pienempi kuin Espoossa ja KUUMA-kunnissa, mutta suurempi kuin Helsingissä ja koko maassa. Enintään kaksilapsisia näistä asuntokunnista oli eniten Helsingissä. Koko maassa ja KUUMA-kunnissa niitä oli vähiten.

7 7 Pienituloisten pari ja lapsia asuntokuntien osuus kaikista pari ja lapsia asuntokunnista oli vuonna 2013 suurin Helsingissä, jossa heitä oli lähes 7 prosenttia. Espoossa ja KUUMA-kunnissa heitä oli suhteellisesti vähemmän kuin Vantaalla. Vuoteen 2005 verrattuna Espoossa ja Vantaalla pienituloisten osuus oli kuitenkin kaksinkertaistunut. Kaikista pienituloisista pari ja lapsia asuntokuntien osuus oli Vantaalla suurin, lähes 11 prosenttia. Espoossa osuus oli lähes samansuuruinen ja KUUMA-kunnissa vähän alempi. Helsingissä osuus oli pienin, vajaa 7 prosenttia, kun koko maassa osuus oli yli 7 prosenttia. Käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli Vantaalla suurempi kuin Helsingissä ja koko maassa. Pari ja lapsilla asuntokunnilla samainen indikaattori oli vertailualueista toiseksi pienin. Vantaalla oli KUUMA-kuntien ohella pari ja lapsia asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani lähimpänä kaikkien asuntokuntien vastaavaa lukua. Helsingissä ero oli suurin eli pari ja lapsia asuntokunnilla oli käytettävissään kulutusyksikköä kohden 20 prosenttia enemmän rahaa kuin kaupungin kaikilla asuntokunnilla keskimäärin. Erot eri elinvaiheissa olevilla asuntokunnilla olivat suuret. Pari ja 1-2 lasta käsittävien asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli Espoossa selvästi suurempi ja koko maassa selvästi pienempi kuin muilla vertailualueilla. Vantaalla se oli Helsingin seudun pienin. Useampilapsisilla pareilla erot vertailualueiden välillä olivat samankaltaiset. Pienituloisilla vantaalaisilla 1-2 -lapsisilla pareilla mediaanitulo oli suurempi kuin Espoossa, Helsingissä, KUUMA-kunnissa ja koko maassa. Kun pareilla oli lapsia vähintään kolme, käytettävissä olevien tulojen mediaani oli kaikilla vertailualueilla suurempi kuin 1-2 -lapsisilla pareilla. Vantaalla se oli korkeampi kuin Espoossa ja Helsingissä. Taulukko 2. Tietoja Vantaan, Espoon, Helsingin, KUUMA-kuntien ja koko maan pari ja lapsia (=P+L), asuntokunnista, pienituloisista ja heidän kulutusyksikkökohtaisista käytettävissä olevista mediaanituloistaan vuodelta 2013 Vantaa Espoo Helsinki KUUMA Suomi Pari ja lapsia (P+L) asuntokuntien osuus kaikista % 23,0 26,6 15,1 27,7 20,6 Pienituloisten P+L as.kun. osuus kaikista pienitul. % 10,9 10,3 6,8 9,5 7,2 Pienituloisten P+L as.kunt. osuus P+L as.kunnista % 5,2 4,3 6,8 3,7 6,3 Käytettävissä olevien tulojen mediaani 1), kaikki Käytettävissä olevien tulojen mediaani, P+L as.kun Pari ja lapsia asuntokuntien mediaanitulot/kaikkien asuntokuntien mediaanitulot, % 112,5 117,9 120,5 112,5 116,9 P a r i j a l a p s i a a s u n t o k u n n a t Käytettävissä olevien tulojen mediaani, lapsia Käytettävissä olevien tulojen mediaani, lapsia P a r i j a l a p s i a p i e n i t u l o i s e t Käytettävissä olevien tulojen mediaani, lapsia Käytettävissä olevien tulojen mediaani, lapsia ) käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani tässä taulukossa, vaikka sitä ei ole erikseen mainittu Lähde: Tilastokeskus ja Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh. (09) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B8:2016