VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

Transkriptio

1 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

2 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan kaupunki. Tietopalvelu A8 : 2015 ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN

3 Sisällysluettelo Saatteeksi Vantaan väestökehitys vuonna Vuoden 2014 väestöennusteen toteutuminen Ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä Väestöennusteen oletukset Koko kaupungin ennuste Syntyvyys Kuolevuus Muuttoliike Osa-alueittainen ennuste Syntyvyys Muuttoliike ja kuolevuus Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin Vantaan väestöennuste Vantaan väestö osa-alueittain Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivukylän suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue LIITE A Liitetaulukko 1. Vantaan väestö 1-vuotisikäluokittain Liitetaulukko 2. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan 5-vuotisikäryhmittäin Liitetaulukko 3. Vantaan väestö tihein ikäryhmin Liitetaulukko 4. Väestö yhteensä suuralueittain ja kaupunginosittain Vuoden 2015 tieto virallinen, muut ennusteita Liitetaulukko 5. Väestönmuutokset suuralueittain ja kaupunginosittain Liitetaulukko 6. Vantaan väestö iän mukaan suuralueittain ja kaupunginosittain Liitetaulukko 7. Vantaan väestö suurin ikäryhmin, suuralueittain ja kaupunginosittain LIITE B Liitetaulukko 8. Väestö osa-alueittain : toteuma, ennuste ja ennustevirhe Liitetaulukko 9. Väestö osa-alueittain ja vuosien ennusteiden ennustevirhe Liitetaulukko 10. Ikäryhmittäinen vuoden 2014 ennusteen ennustevirhe

4 2

5 Saatteeksi Vantaan väestöennuste sisältää kaksi osaa, koko kaupungin ennusteen sekä suuralue- ja kaupunginosatasoisen ennusteen. Koko kaupungin ennuste kattaa vuodet ja osa-alueittainen ennuste vuodet Käytetty ennustemenetelmä ottaa huomioon hedelmällisyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen. Lisäksi ennusteessa käytetään kaupungin omaa asuntorakentamisennustetta, joka sisältää vuosien rakentamisen määrän osa-alueittain. Ennusteen perustana ovat väestönmuutostekijöiden kehityksestä tehtävät oletukset, jotka perustuvat edellisten vuosien kehitykseen, sekä Tilastokeskuksen vuosittain tuottamat viralliset väestötiedot. Tulevien vuosien ennustevirheiden suuruus riippuu tehtyjen oletusten onnistumisesta. Ennusteen tarkkuus on paras lähivuosien osalta, mutta se näyttää sen jälkeenkin väestökehityksen suunnan Vantaalla. Vantaan väestöennuste 2015 sisältää tiedot edellisen vuoden väestökehityksestä, edellisen ennusteen onnistumisesta ikäryhmittäin ja osa-alueittain sekä koko kaupungin ja osa-alueittaiset ennusteet. Tulokset on esitetty sekä kuvioina että taulukkoina. Julkaisun liitteenä ovat liitetaulukot, joista ennusteen tuloksia voi tarkastella yksityiskohtaisesti ikäluokittain ja osa-alueittain. Väestöennusteen on laatinut kaupungin tietopalveluyksikön tutkija Harri Sinkko. Osa-alueittaisen ennusteen osaltaan mahdollistavan asuntorakentamisennusteen ovat tehneet asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme, asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson ja tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä. Ennustetta voi tarkastella Vantaan kaupungin sivuilta osoitteesta sekä pdf- että excelmuodossa. Ennuste julkaistaan myös Helsingin seudun kuntien ylläpitämässä Aluesarjat- ja Helsinki Region Infoshare -tietokannoissa ( ja Lisätietoja väestöennusteesta antaa tutkija Harri Sinkko puh tai sähköposti Vantaalla Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö 3

6 4

7 1 Vantaan väestökehitys vuonna 2014 Vantaan väestö oli vuoden 2014 lopussa henkeä. Vuoden aikana väestön määrä lisääntyi hengellä, joten vuotuinen kasvu oli 1,3 prosenttia. Vuoden 2014 kasvu oli hieman pienempi kuin edellisenä vuotena. Helsingissä kasvu oli 1,4 prosenttia ja Espoossa kasvu kohosi 1,9 prosenttiin. Helsingin seudun kehyskunnissa 1 väestön määrän kasvu putosi 0,7 prosenttiin ja muulla Uudellamaalla väestömäärä pysyi edellisvuoden tasolla. (Kuvio 1). Kuvio 1. Vantaan ja lähialueiden väestönkasvu vuosina Vantaalle syntyi vuonna 2014 lapsia 2 620, mikä oli noin 60 lasta enemmän kuin edellisenä vuotena. Kuolleiden määrä, henkeä, kasvoi vuoteen verrattuna reilulla 30 hengellä. Luonnollinen väestönkasvu, syntyneiden ja kuolleiden erotus, pysyi edellisen vuoden tasolla ollen henkeä. Vantaan saama muuttovoitto laski vuoteen 2013 verrattuna vajaalla 200 hengellä henkeen. Vantaan väestönkasvusta muuttoliikkeen osuus oli siten 48 prosenttia. Helsingissä muuttoliikkeen vaikutus väestökasvuun oli 77 prosenttia ja Espoossa jonkin verran Vantaata korkeampi (57 %). Kehysalueella muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli Vantaata pienempi (41 %). Vantaalla tulomuuttajien määrä kasvoi noin 260 hengellä ja lähtömuuttajien määrä reilulla 400 hengellä vuoteen 2013 verrattuna. Vantaan muuttovoitto oli täysin ulkomaan muuttojen varassa, sillä ulkomaan nettomuuton määrä oli henkeä, kun taas kotimaan muuttotappio oli 110 henkeä. Ulkomaan muuton osuus nettomuutosta oli siten 109 prosenttia, kun se Helsingissä oli 43 prosenttia, Espoossa 62 prosenttia ja kehysalueella 76 prosenttia. Muulla Uudellamaalla ulkomaan muuton osuus oli Vantaatakin suurempi, 216 prosenttia nettomuutosta. 1 Helsingin seudun kehyskunnat ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. 5

8 2 Vuoden 2014 väestöennusteen toteutuminen Vantaalla tehtävä väestöennuste perustuu menneen kehityksen perusteella tehtyihin oletuksiin ennustejakson väestönmuutoksista. Mallissa käytettävät väestönmuutostekijät ovat hedelmällisyys, kuolevuus ja ulkoinen muuttoliike. Lisäksi osa-alueittaisessa ennustemallissa käytetään asuntorakentamisennustetta. Molemmissa ennusteissa otetaan huomioon tulevaan väestönkehitykseen vaikuttavat suunnitelmat ja päätökset. Väestöennusteessa käytettävät aineistot ovat Tilastokeskuksen vuosittain toimittavat väestöaineistot, jotka sisältävät tietoa Vantaan väestörakenteesta ja väestönmuutoksista, kymmenen vuoden päähän ulottuva kaupungin oma asuntorakentamisennuste sekä Vantaalla aiempina vuosina tehdyt väestöennusteet. Useimmat yleisesti käytettävät väestöennusteet perustuvat menneeseen väestökehitykseen, kuten Vantaan ennustekin. Väestönmuutosten trendien oletetaan tällaisissa ennusteissa jatkavan menneiden vuosien kehitystä. Tällaisen ennusteen vahvuus on, että siinä esiintyvät ennustevirheet pysyvät suhteellisen pieninä, jos ennustetut trendit eivät muutu tulevaisuudessa. Jos kuitenkin väestönmuutosten trendit muuttuvat oletetuista, ennusteen virheet saattavat tulla suuriksikin. On tietenkin mahdollista, että eri ilmiöiden trendit muuttuvat siten, että niiden vaikutukset kumoavat toisensa, ja ennustevirheet pysyvät pieninä, mutta tällöin kyse on enemmänkin hyvästä onnesta kuin ennusteen hyvyydestä. Ennustemallin antamat tiedot ovat yleensä sitä luotettavampia, mitä lähemmäksi ajallisesti ennustetaan. Ajallisesti kauemmaksi tehdyt ennusteet ovat taas epävarmempia, mikä kannattaa ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Em. syystä johtuen vuosittain tehtävä ennuste antaa varmemman ja paremman pohjan suunnitella kaupungin taloutta tuleville vuosille ja ajoittaa toimialojen investointeja oikea-aikaisesti kuin harvemmin tehtävä ennuste. Edellisten ennusteiden virheiden tarkastelu on tärkeä osa tulevan ennusteen valmistelua. Tarkastelun avulla voidaan havaita ennusteissa tapahtuneet mahdolliset virheet oletuksissa, ja muuttaa uuden ennusteen oletuksia tarpeen vaatiessa. Vuoden 2014 ennusteessa Vantaan väestön määräksi vuoden 2015 alussa ennustettiin henkeä. Todellinen väestön koko oli henkeä, joten ennustevirheeksi (todellinen ennuste) tuli 265 henkeä, mikä on noin 0,1 prosenttia väestön määrästä. Muuttovoiton määrä vuonna 2014 oli 1 281, kun ennusteen oletus oli henkeä, joten ennustevirhe oletuksessa oli 181 henkeä. Kotimaan muuttotappio oli 210 henkeä pienempi kuin ennusteessa oletettiin, kun taas ulkomaan muuttovoitto oli 391 henkeä ennustettua suurempi. Vantaalle syntyi lasta vuonna 2014, kun ennusteen oletus oli lasta, joten syntyneiden määrän ennustevirheeksi tuli -5 lasta. Naisten kokonaishedelmällisyys oli lasta tuhatta naista kohden, joten se kasvoi aavistuksen edellisestä vuodesta. Vaikka kokonaishedelmällisyys hieman nousikin edellisestä vuodesta, oli se varsin alhainen verrattuna 2000-luvun keskiarvoon. Edellisen kerran hedelmällisyysluku on ollut Vantaalla näin alhainen vuonna 2001 sekä 1980-luvulla. Kokonaishedelmällisyys laski Helsingissä, Espoossa ja kehysalueella. Myös koko Suomen kokonaishedelmällisyys laski ollen hieman Vantaan tasoa alempana. Syntyneitten lasten määrään vaikuttavat sekä hedelmällisyysiässä olevien naisten määrä että hedelmällisyys. Kuolleiden määräksi ennustettiin vuoden 2014 ennusteessa 1 286, kun todellinen määrä oli 1 248, joten ennustevirhettä oli -38 kuollutta. Tältä osin ennuste osui siis hyvin kohdalleen. Tämä perustuu suurelta osin siihen, että aiempien vuosien perusteella lasketut kuolemanvaaraluvuissa ei ole suurta satunnaisvaihtelua, ts. vuosien väliset erot ovat pieniä. Eliniänodote on kohonnut koko 2000-luvun: vuonna 2000 syntyneelle pojalle se oli 74,3 ja tytölle 80,6 vuotta, vuonna 2005 vastaavasti 76,6 ja 80,7 vuotta ja vuonna 2014 luvut olivat 78,3 ja 84,3 vuotta. Vantaan ikärakenteesta johtuen kuolleiden määrä tulee tulevina vuosina kasvamaan eliniän noususta huolimatta. Kuten aiempien vuosien ennusteissakin, vuoden 2014 ennusteessa suurin virhetekijä oli muuttoliike, erityisesti ulkomaan muuttoliike. Sen arvioiminen on myös tulevaisuuden osalta haasteellista, sillä se on muutamana edellisenä vuotena kasvanut erittäin rajusti. On epätodennäköistä, että ulkomaan muuttoliikkeen kehitys kuitenkaan tulevaisuudessa pysyy edellisten vuosien kaltaisena. Oman haasteensa muuttoliikkeen arviointiin tuo Euroopassa kasvanut pakolaisten määrä, jonka vaikutuksista Suomeen ja Vantaaseen ei vielä ole varmuutta. Hedelmällisyyden ja kuolleisuuden oletusten tekeminen näyttäisi ainakin menneitten ennusteiden valossa olevan varmemmalla pohjalla. 6

9 Koko kaupungin ennusteen lisäksi Vantaan ennuste sisältää kaupunginosa- ja suuraluetasoisen ennusteen. Siinä haasteet ja ongelmat ennusteen tekemisen kannalta ovat hieman erilaisia kuin koko kaupungin ennusteessa. Suurin haaste on osa-alueiden väestömäärien pienuus, mikä aiheuttaa joskus suurtakin vuosien välistä satunnaisvaihtelua ennusteessa käytettäviin demografisiin ilmiöihin, eli syntymiin, kuolemiin ja muuttoliikkeeseen. Jo muutamankin tapahtuman määrän muutos vuosittain tietyssä väestömuutostekijässä saattaa muuttaa tunnuslukujen suuruutta huomattavasti, mikä aiheuttaa ongelmia oletusten tekemiseen kyseiselle osa-alueelle. Tällöin erityisesti prosentuaaliset virheet saattavat olla varsin suuria, vaikka vaikutus henkilömääriin olisikin pieni. Tällaisen vaihtelun ennakoiminen ja hallitseminen on käytännössä mahdotonta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ennustevirheet olivat vuoden 2014 ennusteessa suhteellisen pieniä, -0,4 0,4 prosenttia. Tulokset on esitetty liitteessä B (liitetaulukko 10). Suuralueittainen virhetarkastelu on esitetty kuviossa 2. Kuviossa positiiviset luvut tarkoittavat, että vuoden 2014 ennusteessa väestömäärät on ennustettu suuremmiksi kuin todelliset väestömäärät olivat ja vastaavasti negatiiviset luvut tarkoittavat ennusteen antaneen liian pieniä väestömääriä todellisiin lukuihin verrattuna. Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueiden väestömäärät ennustettiin liian suuriksi ja muilla alueilla ennuste aliarvioi väestömäärien kehityksen. Erityisen suuri virhe oli muulla alueella, missä virhe oli -8,5 prosenttia. Muilla suuralueilla virheet olivat -1,4 0,8 prosenttia. Kaupunginosittaisia virhetarkasteluja on esitetty liitteessä B (liitetaulukko 8, liitetaulukko 9). Kuvio 2. Vuoden 2014 ennusteen ennustevirheen (henkeä / prosenttia) suuruus suuralueittain

10 3 Ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä Vantaan vuoden 2015 koko kaupungin väestöennuste kattaa vuodet ja osa-alueittainen ennuste vuodet Ennusteen voi olettaa olevan tarkempi ennusteen alkuvuosina ja sellaisissa väestöryhmissä, joissa muuttoliike on vähäistä. Tällainen ryhmä on esimerkiksi yli 65-vuotiaat. Ennustetta tulkittaessa on huomioitava, että sen tarkkuus riippuu täysin siinä tehtyjen oletuksien toteutumisesta. Väestöennuste perustuu menneiden vuosien väestönmuutosten perusteella tehtyihin oletuksiin ja kaupungin asuntorakentamisennusteen. Yleinen talouden kehitys edesauttaa erityisesti kaavoituksen ja uudisrakentamisen toteutumista sekä ajallisesti että määrällisesti. Vaikka Vantaalle ennustetaan seuraavan kymmenvuotiskauden aikana valmistuvan yli asuntoa vuodessa, vanhassa asuntokannassa tapahtuvat väestönmuutokset kattavat kuitenkin suurimman osan kaupungissa tapahtuvista väestönmuutoksista ja ovat siten vähintäänkin yhtä suuri haaste ennusteen tekemiselle kuin uudisrakentamisen aiheuttamat väestönmuutokset. Vantaan väestön ennustetaan kasvavan vuoden 2016 alkuun mennessä asukkaaseen ja vuonna 2020 vajaaseen asukkaaseen ja vuonna 2030 yli asukkaaseen. Ennustejakson lopulla asukkaita Vantaalla on ennusteen mukaan lähes Em. väestömäärät toteutuvat, jos ennusteen oletukset pitävät paikkansa. Oletukset ovat pääpiirteissään seuraavat: Vantaalaisten naisten kokonaishedelmällisyys nousee vuonna 2016 seitsemän edellisen vuoden keskiarvon tasolle, ja on vuonna 2015 hieman tätä tasoa matalampi. Väestön kuolemanvaara on vuonna 2015 viiden edellisen vuoden keskiarvon tasolla ja laskee sen jälkeen Tilastokeskuksen oletusten mukaisesti. Vantaan muuttovoitto on vuosina keskimäärin henkeä vuodessa ja laskee sen jälkeen asteittain siten, että ennustekauden lopulla se on 600 henkeä vuodessa. Vantaan väestömäärän ennustetaan kasvavan vuosina keskimäärin vajaalla asukkaalla vuodessa, jonka jälkeen kasvu vähenee asteittain siten, että vuonna 2025 kasvu on noin asukasta ja vuonna 2030 hieman alle asukasta vuodessa (luku 5, taulukko 1). Kasvun hidastuminen johtuu sekä väestön vanhenemisesta johtuvasta kuolemien määrän kasvusta että nettomuuton pienenemisestä. Yleisen asuntorakentamisen määrän korkean tason odotetaan lisäävän väestön kasvua ennustekauden alkupuolella, mutta tämä vaikutus lienee suhteellisen pieni. Osa-aluetasolla, erityisesti kaupunginosatasolla, väestön määrä saattaa kuitenkin kasvaa huomattavastikin erityisesti niillä alueilla, joilla uudisrakentaminen on runsasta. Jos Vantaan asema pysyy ennallaan osana kasvavaa pääkaupunkiseutua, pysyvät väestömäärän lisäyksen edellytykset ennallaan, ja keskimääräinen kasvu pysyy vakaana. Menneen väestökehityksen perusteella voidaan olettaa, että muutokset asukasmäärien kasvussa saattavat vaihdella vuosien välillä huomattavastikin, sillä naisten hedelmällisyys ja muuttoliike ovat vaihdelleet vuodesta toiseen varsin paljon. Yksi Vantaan suurimmista haasteista tulevaisuudessa on järjestää kaikille ikä- ja kieliryhmille heidän tarvitsemansa palvelut. Alle kouluikäisten, 0 6-vuotiaiden, määrä lisääntyy maltillisesti, sillä heidän määränsä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 750 lapsella nykyisestä lapsesta. Alakouluikäisten, 7 12-vuotiaiden, määrä kasvaa noin lapsella ja yläkouluikäisten, vuotiaiden, vajaalla 800 lapsella vuoteen 2020 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli henkeen nykyisestä hengestä, ja vuonna 2030 heitä on lähes henkeä. Vantaan väestörakenne muuttuu ennusteen mukaan siten vanhemmaksi. Vieraskielisen väestön määrä näyttäisi edelleen kasvavan varsin huomattavasti, olettaen, että nykyinen kehitys jatkuu. Vuoden 2015 alussa vieraskielisiä oli Vantaalla 14,4 prosenttia. Vuonna 2013 Helsingin seudulle tehdyn vieraskielisen väestön ennusteen 2 mukaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien osuus kasvaisi Vantaalla 17 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, eli noin henkeen. 2 Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin kaupunki, tietokeskus. Espoon kaupunki, Kaupunkitieto. Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 5/2013. Helsinki

11 4 Väestöennusteen oletukset 4.1 Koko kaupungin ennuste Vantaan väestöennuste koostuu kahdesta itsenäisestä osasta, koko kaupungin ennusteesta ja osa-alueittaisesta ennusteesta. Koko kaupungin ennusteen mallissa käytetään hyväksi ainoastaan demografisia tekijöitä, joista tehdään menneen väestökehityksen ja väestömuutosten perusteella oletuksia ennustevuosille. Käytettävät tekijät ovat hedelmällisyys, kuolevuus ja muuttoliike Syntyvyys Ennustekaudella syntyvien lasten määrän ennuste perustuu hedelmällisyysiässä (15 49v) olevien naisten määrään ja oletettuihin vuosittaisiin ikäluokittaisiin hedelmällisyyslukuihin. Vuosittaiset kokonaishedelmällisyysluvut 3 saadaan summaamalla ikäluokittaiset hedelmällisyysluvut yhteen. Väestöennusteen hedelmällisyyslukujen oletuksissa käytetään edellisten vuosien hedelmällisyyslukujen keskiarvoja vuosittaisen satunnaisvaihtelun poistamiseksi. Hedelmällisyys laski yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka. Vuonna 2014 hedelmällisyysluvut nousivat aavistuksen edellisen vuoden tasosta. Vuoden 2014 tasolla hedelmällisyysluvut ovat olleet edellisen kerran 1980-luvun loppupuolella. Vastaava ilmiö on havaittavissa koko pääkaupunkiseudulla, kehysalueella sekä koko Suomessa. Vantaan hedelmällisyyden taso oli vuonna hieman korkeampi kuin koko Suomen, mutta matalampi kuin Espoossa. Helsingin taso on ollut jo kauan huomattavasti muita lähikuntia alempana erilaisesta väestörakenteesta johtuen. (Kuvio 3). Kuvio 3. Kokonaishedelmällisyys vuosina Vantaalla ja sen viitealueilla sekä ennusteen oletus vuosille Hedelmällisyyslukujen oletusten tekemisen kannalta on haasteellista myös se, että ikäryhmittäiset luvut ovat muuttuneet ajassa vuosittaisen satunnaisvaihtelun lisäksi. Eri ikäryhmissä luvut ovat kehittyneet eri suuntiin; vuotiaiden ryhmässä hedelmällisyysluvut ovat nousseet, kun taas ja vuotiaiden ryhmissä ne ovat laskeneet vuotiaiden ryhmässä hedelmällisyysluvut nousivat 2010-luvun alkuun saakka, mutta ovat sen jälkeen laskeneet. (kuvio 4). 3 Kokonaisuushedelmällisyysluku ilmaisee kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, jos tietyn vuoden hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän ja naiset eläisivät koko hedelmällisyysikänsä. 9

12 Tässä ennusteessa hedelmällisyyslukujen oletetaan nousevan seitsemän ( ) edellisen vuoden keskiarvon tasolle vuonna 2016 ja olevan siitä eteenpäin ko. tasolla. Vuonna 2015 niiden oletetaan olevan kuitenkin hieman ko. keskiarvoa alemmalla tasolla. Ennusteen mukaan Vantaalle syntyy lasta vuonna 2015, mikä olisi 100 lasta enemmän kuin edellisen vuotena. Kuvio 4. Hedelmällisyysluvut viisivuotisikäryhmittäin Vantaalla vuosina Kuolevuus Kuolevuusluku ilmaisee kuolleiden määrän keskiväkiluvusta tietyn ajanjakson aikana. Vastaavasti ikäryhmittäinen kuolevuusluku kertoo tietyn ikäisten kuolleiden määrän vastaavan ikäryhmän keskiväkiluvusta. Tässä ennusteessa käytetään viiden edellisen vuoden ( ) aineistoista laskettuja ikäryhmittäisiä kuolevuuslukuja molemmille sukupuolille erikseen. Näiden lukujen perusteella laskettu syntyvän lapsen eliniänodote Vantaalla vuonna 2014 oli naisilla 83,6 ja miehillä 77,8 vuotta. Väestön eliniän odote on kasvanut viime vuosina, eikä tämän kehityksen odoteta päättyvän tulevina vuosinakaan. Tästä johtuen ennusteen sisältämien vuosien kuolevuuslukuja korjattiin Tilastokeskuksen kuntakohtaisen väestöennusteen Vantaan viiteryhmän alenemiskertoimilla 4. Vantaalla vanhimpien ikäryhmien koot kasvavat tulevina vuosina huomattavasti, minkä vuoksi myös kuolevien määrät kasvavat kuolevuuslukujen laskusta huolimatta. Vuonna 2015 kuolevien määräksi ennustetaan henkeä, mikä on noin 70 henkeä enemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen väestöennuste , laatuseloste. [ 10

13 4.1.3 Muuttoliike Vantaan väestöennusteen yksi osatekijä on muuttoliike, joka on jaettu käytettävässä mallissa koti- ja ulkomaan muuttoliikkeeseen. Muuttoliikkeen kahteen tekijään jakamisen tärkeimpinä syinä ovat viime vuosina lisääntynyt maahanmuutto ja se, että koti- ja ulkomaanmuutto ovat menneinä vuosina kehittyneet eri tavoin. Lisäksi koti- ja ulkomaanmuuton ikärakenteet poikkeavat toisistaan. Vantaan muuttovoitto on perustunut viime vuosina ulkomaan muuttoliikkeeseen, kun taas kotimaan nettomuutto on ollut joinakin vuosina jopa negatiivinen. Vantaalle muuttaneiden määrät ovat kasvaneet edellisinä vuosina ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Ennusteen oletukset tulomuuttajien määristä perustuvat lineaariseen trendiin sekä koti- että ulkomaan muuton osalta. Kotimaan tulomuuttojen määrän trendi lasketaan vuosien kehityksen perusteella ja ulkomaan tulomuuttojen määrän trendi vuosien kehityksen perusteella. Kotimaan tulomuuttajien määrä kasvaa em. trendin mukaan nykyisestä vajaasta hengestä vajaaseen henkeen vuoteen 2030 mennessä. Ulkomaan tulomuuttajien määrä kasvaa vastaavana ajanjaksona vajaasta hengestä reiluun henkeen. Huomattavaa on, että osa ulkomailta tulevista muuttajista on vieraskielisiä ja osa suomen- tai ruotsinkielisiä. Kuten aiemmin mainittiin, Vantaan muuttovoitto on viime vuosina suurimmilta osin perustunut ulkomaan muuttovoittoon. Viimeksi kotimaan nettomuuton määrä on ollut ulkomaan nettomuuttoa suurempi vuonna Kotimaan nettomuuton määrä on vaihdellut reilun 500 hengen muuttovoitosta vuoden 2013 vajaaseen 500 hengen muuttotappioon keskiarvon ollessa lähellä nollaa. Ulkomaan nettomuuton määrä on vaihdellut vajaasta sadan hengen muuttovoitosta vajaan hengen muuttovoittoon. Vuosien keskiarvo oli noin 750 henkeä ja viiden edellisen vuoden koko nettomuuton määrän keskiarvo oli noin henkeä. Kotimaan muutoissa Vantaan tärkein muuttovoiton lähde on ollut viime vuosina Helsinki, mistä on viisivuotisjaksolla muuttanut Vantaalle keskimäärin noin 750 henkeä vuodessa enemmän kuin mitä Vantaalta on muuttanut Helsinkiin. Vantaa on menettänyt asukkaitaan eniten kehyskuntiin, keskimäärin 950 henkeä vuodessa vuosina Espooseen on muuttanut lähes sama määrä asukkaita kuin sieltä on muuttanut Vantaallekin. Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta Vantaa on saanut muuttovoittoa viiden vuoden jaksolla keskimäärin 100 henkeä vuodessa. Vuonna 2014 Vantaa sai noin 380 hengen muuttovoiton Helsingistä, mutta kehyskuntiin ja muulle Uusimaalle tappiota tuli yhteensä yli 800 henkeä. Vantaan muuttovoiton oletetaan nousevan hieman vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Muuttovoiton oletetaan pysyvän korkeana vuonna 2015 ulkomaan muutoissa (+1 000), ja kotimaan nettomuutonkin (+400) oletetaan kasvavan hieman positiiviseksi runsaan asuntorakentamisen johdosta. Menneiden vuosien tarkastelun perusteella voidaan olettaa, että kotimaan nettomuutolla on lievä positiivinen riippuvuus asuntorakentamisen kanssa. Vuodesta 2015 ennustetaan asuntorakentamisen kannalta huippuvuotta, jonka vuoksi kotimaan nettomuuton oletetaan kasvavan 400 henkeen. Vuosina se pysyy sadassa hengessä ja nousee taas 400 henkeen vuodeksi Vuodesta 2019 lähtien kotimaan nettomuutto laskee nollasta ennustekauden loppuvuosien -100 henkeen. Ulkomaan nettomuuton oletetaan pysyvän tuhannessa hengessä ennustejakson alkupuolella, ja laskevan asteittain 700 henkeen jakson lopulla. (Kuvio 5). Tulo- ja lähtömuuttajien ikä- ja sukupuolijakaumissa on käytetty oletuksena vuosien keskiarvoja sekä koti- että ulkomaan muutoissa. Näihin jakaumiin ei odoteta tulevan tulevaisuudessa suuria muutoksia. Nettomuuton määrä vaihtelee ikäluokittain varsin paljon. Vantaa on saanut viiden viimeisen vuoden aikana muuttovoittoa vuotiaista. Muuttotappiota on tullut sekä alle 10-vuotiaista lapsista että vuotiasta. Ulkomaan muuttovoittoa on tullut lähes kaikissa ikäluokissa, mutta kuitenkin eniten vuotiaista. (Kuvio 6). 11

14 Kuvio 5. Vantaan koko, koti- ja ulkomaan nettomuutto vuosina ja ennuste vuosille Kuvio 6. Vantaan koti- ja ulkomaan nettomuuttojen ikäjakaumien keskiarvot vuosina

15 4.2 Osa-alueittainen ennuste Vantaan väestöennusteen osa-alueittainen ennuste kattaa kaupunginosa- ja suuraluetason. Se tehdään itsenäisenä ennusteena siten, että lopulliset väestömäärät sekä ikä- ja sukupuolijakaumat vastaavat koko kaupungin ennusteen tuloksia. Osa-alueittaisessa ennusteessa käsitellään ennustevuonna rakennettavan asuntokannan väestönlisäykset ja sitä vanhemmassa asuntokannassa, ns. vanhassa asuntokannassa, tapahtuvat väestönmuutokset erikseen. Vanhassa asuntokannassa tapahtuvista väestönmuutoksista otetaan huomioon hedelmällisyys ja muuttoliike sekä kuolleisuus Syntyvyys Hedelmällisyydessä on ollut Vantaalla viime vuosina pysyvämpää alueittaista vaihtelua, minkä vuoksi osaalueittaisessa ennusteessa sitä käsitellään kaupunginosittain (kuvio 7). Koska osa kaupunginosista on väestömäärältään suhteellisen pieniä, yhdistellään ennustemallissa vierekkäisiä ja samankaltaisia kaupunginosia laskennassa samoiksi alueiksi. Koko kaupungin hedelmällisyyden arvoa korjataan kaupunginosittain viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvojen perusteella. Normaalisti korjattu arvo pidetään koko ennustekauden ajan vakiona, mutta alueilla, joilla asuntorakentaminen on erityisen runsasta, voidaan arvoa korottaa. Vastaavasti arvoja voidaan myös laskea, jos uudisrakentaminen alueella loppuu. Kuvio 7. Kokonaishedelmällisyyden vuosien keskiarvo kaupunginosittain. Referenssiviiva (1814) on koko kaupungin vv hedelmällisyyden keskiarvo Muuttoliike ja kuolevuus Osa-alueittaisessa ennusteessa uuden ja vanhan asuntokannan väestönmuutokset käsitellään omina osinaan. Vanhaan asuntokantaan lasketaan asunnot, jotka ovat valmistuneet ennen tarkasteltavaa ennustevuotta. Esimerkiksi ennustevuonna 2020 uusia asuntoja ovat vuonna 2020 valmistuneet asunnot, ja vuonna 2019 ja sitä ennen valmistuneet asunnot kuuluvat vanhaan asuntokantaan. Tästä seuraa luonnollisestikin se, että mitä vähemmän uusia asuntoja osa-alueelle rakennetaan verrattuna vanhaan asuntojen määrään, sitä vähemmän myös uusiin asuntoihin muuttavan väestön määrän muutokset vaikuttavat koko osa-alueen väestön määrän kehitykseen. 13

16 Muuttoliikkeen ja kuolleisuuden vaikutuksia vanhassa asuntokannassa asuvan väestön määrään ja ikärakenteeseen ennustetaan käytettävässä mallissa ns. väestönmuutoskertoimien avulla. Kertoimet muodostetaan alue- ja ikäryhmittäin, ja ne lasketaan Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja väestötietojen avulla. Vuoden 2015 ennusteessa on käytetty kertoimien laskentaan viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvoja ja oletettu kertoimien pysyvän vakiona seuraavan kymmenvuotiskauden ajan. On huomattavaa, että syntyvyys ei sisälly väestönmuutoskertoimeen, vaan sen vaikutus osa-alueen vanhan asuntokannan väestöön lasketaan erikseen hedelmällisyysoletusten avulla (ks. luku 4.2.1). Pienessä väestöpohjassa pienetkin muutokset aiheuttavat suuria vuosittaisia vaihteluita väestönmuutoskertoimiin. Tämän vaihtelun poistamiseksi, tai ainakin vähentämiseksi, ennusteessa on yhdistelty alueellisesti läheisiä ja asuntokannaltaan samankaltaisia kaupunginosia väestönmuutoskertoimien laskennassa. Ikäryhminä käytetään viisivuotisikäryhmiä muutamin poikkeuksin: vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet. Kahta ensimmäistä ryhmää käsitellään omina ryhminään, sillä niissä muuttoalttius vaihtelee varsin paljon. Vanhimmassa ikäryhmässä tilanteen oletetaan olevan päinvastoin, eli muuttoalttiuden oletetaan pysyvän vakiona koko ikäryhmällä. Väestönmuutoskertoimen pitäminen alueittain vakiona koko ennustejakson ajan sisältää oletuksen, että väestö muuttaa ja kuolee alueella tulevaisuudessa menneiden vuosien mukaisesti. Poikkeamat tästä oletuksesta aiheuttavat alueen ennusteeseen ennustevirhettä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi sellaiset, joille ennustetaan ennustejakson aikana runsaasti uudisrakentamista. Tämän vuoksi kerrointa on mahdollista muuttaa sopivammaksi. Alueet, joilla tällaisia muutoksia tehdään, ovat kuitenkin poikkeuksellisia, esimerkiksi Kivistön kaupunginosa. Jos osa-alueen asuntokanta on suurimmaksi osaksi vanhaa, sen väestö on yleensä ikäprofiililtaan varsin vakiintunutta. Tämän perusteella voidaan olettaa, että alueella ei tapahdu tulevaisuudessakaan ikärakenteeseen nopeita muutoksia. Tulevaisuudessa on mahdollista, että osassa tällaisista ikäprofiililtaan vakiintuneista kaupunginosista tapahtumaan sukupolvenvaihdos vanhan väestön muuttaessa alueelta pois ja nuorempien muuttaessa vapautuneisiin asuntoihin. Vaikka tätä kehitystä ei ole vielä Vantaalla havaittukaan merkittävästi, seurataan osaalueiden kehitystä tulevaisuudessa tarkemmin, sillä alueen ikärakenteen muutos vaikuttaa palvelujen tarkasteluun ja järjestelyyn Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestökehitykseen lasketaan asuntorakentamisennusteen (vuodet ) ja viime vuosien perusteella laskettujen asumisväljyyksien keskiarvojen ja niiden kehityksen perustuvien oletusten avulla. Vantaan kaupunki on osaltaan sitoutunut Helsingin seudun kuntien 5 allekirjoittamaan MAL-aiesopimukseen 6, jossa on sovittu tulevien vuosien asuntorakentamismääristä. Nykyinen aiesopimus kattaa vuodet , ja sen mukaan Vantaan asuntorakentamistavoite on keskimäärin asuntoa vuodessa, mikä vastaa k-m 2 :n rakentamista. Helsingin tavoitteeksi on asetettu keskimäärin ja Espoon asuntoa vuodessa. Helsingin seudun kuntien koko asuntorakentamistavoite on keskimäärin asuntoa vuodessa. Uuden aiesopimuksen neuvottelut aloitetaan syksyllä Vuonna 2015 Vantaalle ennustetaan valmistuvan noin uutta asuntoa. Viisivuotisjaksolla uusia asuntoja valmistuu keskimäärin asuntoa vuodessa. Vuosina asuntoja valmistuu noin kappaletta vuodessa. Koko ennustejakson keskiarvo on noin asuntoa vuodessa. Ennustejakson loppuvuosien osalta rakentamiseen saattaa tulla useistakin syistä muutoksia, joiden ennakoiminen on hankalaa. Suuralueittain tarkasteluna eniten asuntoja valmistuu Tikkurilan, Myyrmäen ja Kivistön suuralueille (kuvio 8). Alueet eroavat hieman toisistaan rakennettavien asuntojen talotyypin suhteen. Tikkurilan suuralueelle rakennetaan suhteellisesti eniten kerrostaloja ja vähiten omakoti- tai paritaloja. Kerrostalojen osuus on pienin Korson 5 Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti. 6 Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset. Ympäristöministeriö. [ FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Maankayton_suunnittelun_ohjaus/Maankayton_liikenteen_ja_asumisen_aiesopimukset. Viitattu ]. 14

17 suuralueella, johon toisaalta omakoti- tai paritaloja rakennetaan suhteellisesti eniten. Muut suuralueet eivät eroa talotyypin mukaan katsottuna toisistaan. (Kuvio 9). Kuvio 8. Valmistuvien asuntojen määrä suuralueittain vv Kuvio 9. Uudisasuntojen talotyyppijakauma suuralueittain vv

18 Kuvio 10. Asuntotuotannon ajoittuminen vuosina ja ennuste vuosille suuralueittain. Myyrmäen suuralueella rakentaminen on vilkkainta ennustejakson alkupuolella. Asuntoja rakennetaan huomattavasti enemmän tulevalla kymmenvuotiskaudella kuin edeltävällä. Eniten rakennetaan Myyrmäen, Kaivokselan, Martinlaakson ja Hämeenkylän kaupunginosiin. Näissä rakentaminen toteutetaan pääosin kerrostalorakentamisena. Kivistön suuralueen rakentaminen keskittyy Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin, joissa rakennettavat alueet ovat uusia. Kivistön rakentaminen on vilkkaimmillaan vuosina , mutta uudisrakentaminen jatkuu koko ennustejakson ajan. Keimolanmäkeen valmistunevat ensimmäiset asunnot vuonna Rakentaminen kohdistuu lähinnä kerrostaloasuntoihin, mutta Kivistön kaupunginosaan tulee myös jonkin verran omakotitaloja. Aviapoliksen suuralueella rakennetaan eniten Veromiehen kaupunginosaan, jossa rakentaminen alkaa vuonna Myös Pakkalaan ja Ylästöön tulee jonkin verran uudisasuntoja. Veromiehen asuntotuotanto kohdistuu kerrostaloihin, kun taas Pakkalaan tulee myös rivi- ja omakotitaloja. Ylästössä asunnot valmistuvat suurimmalta osin omakoti- ja rivitaloihin. Tikkurilan suuralueella rakennetaan eniten Tikkurilan kaupunginosaan, jossa rakentaminen on vilkasta koko kymmenvuotiskauden ajan. Uusia asuntoja tulee myös Jokiniemen, Hiekkaharjun, Viertolan ja Koivuhaan kaupunginosiin. Rakentaminen painottuu kerrostaloasuntoihin. Koivukylän suuralueen rakentaminen painottuu Koivukylän ja Asolan kaupunginosiin. Koivukylässä rakennetaan eniten vuosina ja Asolassa vuosina Uudet asunnot tulevat suurimmaksi osaksi kerrostaloihin. Korson suuralueella asuntojen rakentaminen lisääntyy vuodesta 2017 eteenpäin. Eniten asuntoja tulee Korson, Nikinmäen ja Vallinojan kaupunginosiin. Korsossa rakennetaan kerrostaloja, mutta Nikinmäkeen valmistuu ainoastaan omakoti- ja rivitaloja. Hakunilan suuralueella rakentaminen keskittyy Hakunilan kaupunginosaan, jossa rakentaminen alkaa ennusteen mukaan vuonna 2018 ja jatkuu jakson loppuun saakka. 16

19 4.2.4 Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin Uudisrakentamisen vaikutus osa-alueen väestön määrään ja rakenteeseen ennustetaan ottamalla huomioon asuntorakentamisennuste, asuinhuoneistoalan osuus kerrosalasta, asumisväljyys sekä uudisasuntoihin muuttavan väestön ikä- ja sukupuolirakenne. Asuinhuoneistoalan osuus rakennettavasta kerrosalasta oletetaan pysyvän vakiona talotyypeittäin (oma-koti-, rivija kerrostalot) koko ennustekauden ajan. Tässä ennusteessa oletuksena on koko kaupungissa viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvot. Ko. osuudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla viime vuodet, eikä niihin ole odotettavissa suuria muutoksia, sillä rakennuksia rakennetaan samoilla teknisillä ratkaisuilla ja vaatimuksilla. Viiden edellisen vuoden keskiarvot osuuksista olivat omakoti- ja paritaloille 0,82, rivitaloille 0,88 ja kerrostaloille 0,66 asuin-m 2 per kerros-m 2. Asumisväljyys lasketaan ennusteen ensimmäiselle vuodelle viiden edellisen vuoden keskiarvona ja loppujaksolle oletetaan väljyyden kasvavan siten, että rivi- ja kerrostalojen asumisväljyys kehittyy nykyisestä 35,4 m 2 :stä ja 37,2 m 2 :stä 41 m 2 :iin asukasta kohden vuoteen 2024 mennessä. Omakotitaloille oletetaan vuosien perusteella laskettavan asumisväljyyskehityksen jatkuvan, joten vuonna 2024 se on 43 m 2 asukasta kohden. Uusien asuntojen väestön ikäjakauma on estimoitu viiden edellisen vuoden ( ) uudisasuntoihin muuttaneen väestön perusteella. Ikäryhminä on käytetty 19 ikävuoteen saakka yksivuotisikäryhmiä ja sitä vanhemmilla ikäryhmillä viisivuotisikäryhmiä. Ikäjakaumissa saattaa olla pieniä alueellisia vaihteluita, mutta tässä ennusteessa samaa jakaumaa käytetään kaikilla osa-alueilla. Sukupuolijakaumana käytetään 50/50 prosenttijakaumaa, vaikka tämä ei tarkalleen ottaen olekaan pitänyt menneinä vuosina paikkaansa. Tästä aiheutuva virhe on kuitenkin pieni, eikä sillä ole vaikutusta lopullisiin tuloksiin. 17

20 5 Vantaan väestöennuste Vantaan väestö kasvaa ennusteen mukaan ennustejakson alussa noin 1,2 prosenttia vuodessa Sen jälkeen kasvu laskee siten, että se on vuonna 2020 noin prosentin ja vuonna 2030 noin 0,7 prosenttia vuodessa. Kasvu on suurimmillaan hieman yli henkeä vuodessa ja alimmillaan ennustekauden lopulla alle henkeä vuodessa. Taulukko 1. Vantaan väestö ja väestömuutokset vuosina ja ennuste vuosille (vuoden 2015 väestömäärä virallinen tieto, muut vuoden 2015 tiedot ennusteita). Vuosi Väestö Syntyneet Kuolleet Syntyneiden Netto- Väestön- Kasvu 1.1. hlöä hlöä enemmyys muutto muutos vuodessa hlöä hlöä hlöä hlöä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Väestönkasvusta yli puolet selittyy luonnollisella väestönkasvulla, ts. syntyneiden ja kuolleiden erotuksella. Syntyneiden määrä lisääntyy jakson aikana lapsesta lähes lapseen, kun kuolleitten määrä kasvaa kuolleesta kuolleeseen. Nettomuutto vaihtelee hengestä 600 henkeen. (Taulukko 1). 18