TILASTOKATSAUS 23:2016

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23: VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot olivat euroa vuonna Naisilla tulot olivat yli euroa pienemmät, euroa. Naisten euro oli siis vain runsas 76 senttiä. Vuosien mittaan tasa-arvo miesten ja naisten palkkojen välillä on kuitenkin hieman parantunut: vuonna 2011 naisen euro oli parisen senttiä pienempi ja vuonna 2005 kolmisen senttiä pienempi. Samassa ajassa miesten keskimääräiset tulot kasvoivat 4 prosentilla ja naisten lähes 7 prosentilla. Työllisten tulot vaihtelevat henkilön toimialan mukaan. Miehillä keskimäärin paras tulotaso oli vuonna 2014 rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla, jossa heidän keskitulonsa olivat euroa. Naisista eniten ansaitsivat sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon ja jäähdytystoiminnan toimialalla työskentelevät vuosittaisten keskitulojen ollessa euroa. Keskimäärin pienimmät keskitulot oli sukupuolesta riippumatta majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalle sijoittuneilla: miehillä keskitulot jäivät niukasti alle euron ja naisilla alle euron. Taulukko 1. Vantaalaisten työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot henkilöä kohden toimialoittain vuosina Miehet Muutos Naiset Muutos Yhteensä A Maa-, metsä- ja kalatalous D Sähkö-, kaasu- ja lämpöh., jäähdytys E Vesi-, viemäri- ja jätevesi- ja jäteh G Tukku- ja vähittäiskauppa K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen t O Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivak X Toimiala tuntematon Tulojen muutos kolmen viime vuoden aikana on vaihdellut huomattavasti toimialoittain kuin myös sukupuolen mukaan. Miehillä paras tulokehitys oli rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, jolla ennestään parhaat keskitulot kohosivat kolmen vuoden aikana vielä eurolla, lähes 11 prosentilla. Naisista eniten keskitulot kohosivat vuosien aikana vesi-, viemäri-, jätevesi- ja jätehuollon toimialalla työskentelevillä, kasvua oli peräti euroa, 27 prosenttia. Kiinteistöalalla työskentelevien miesten keskitulot vähenivät samassa ajassa yli eurolla, 13 prosentilla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla työskentelevillä naisilla keskitulojen kasvu jäi runsaaseen 950 euroon, alle 4 prosenttiin. 1 Tässä taulukossa ja vertailussa ovat mukana vain sellaiset toimialat, joilla työskenteli vähintään 20 kumpaakin sukupuolta olevaa.

2 2 Työllisten tulot vaihtelevat toimialoittain Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla työskentelevistä vantaalaisista työllisistä useammalla kuin joka toisella oli vähintään euron verotettavat vuositulot. Alalla työskenteli tosin aika harva vantaalainen, 29 henkilöä. Myös sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon, informaation ja viestinnän ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialoilla työskentelevistä useammalla kuin joka toisella oli vähintään euron vuositulot. Toisaalta esimerkiksi hallinto- ja tukipalveluissa vain hieman useammalla kuin joka viidennellä oli vähintään euron vuositulot ja kaupan toimialalla kolmella viidestä vuositulot jäivät alle euron. Kuvio 1. Eri toimialoilla työskentelevien vantaalaisten jakautuminen eri tuloluokkiin (1 000 euroa) vuonna 2014 B Kaivostoiminta ja louhinta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen A Maatalous, metsätalous ja kalatalous E Vesi-, viemäri- ja jätevesi- ja jätehuolto U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten X Toimiala tuntematon T Kotitalouksien toiminta työnantajina 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % alle Kaikilla toimialoilla miesten keskitulot olivat naisten keskituloja suuremmat. Lähimpänä miesten ja naisten tulot olivat vesi-, viemäri-, jätevesi- ja jätehuollon toimialalla, jossa naisen euro oli 99 senttiä eli lähes sama kuin miesten. Tällä toimialalla muutos kuluneiden kolmen vuoden aikana oli ollut myös paras: sukupuolten välinen palkkaero kutistui 15 sentillä. Kiinteistöalan toiminnan toimialalla ero kutistui lähes yhtä paljon, mutta oli edelleen 24 senttiä vuonna Rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla, jossa tuloero oli suurin, ja rakentamisessa ero hieman kasvoi vuodesta 2011 vuoteen Palkkauksessaan tasa-arvoisimpia toimialoja vesi-, jätevesi- jne. toimialan ohella olivat rakentaminen, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja kuljetus ja varastointi, joilla sukupuolten välinen tuloero oli 11 sentin paikkeilla. Liki 30 sentin ero oli tukku- ja vähittäiskaupan, muun palvelutoiminnan ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla. Muut toimialat sijoittuivat näiden ääripäiden väliin. Yrittäjillä parhaat tulot rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla Vielä vuonna 2011 suurimmat keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot oli kiinteistöalan toimialalla työskentelevillä, mutta heidän keskitulonsa vähenivät oleellisesti vuoteen 2014 verrattuna. Tämä selittää myös edellä olleessa taulukossa tapahtuneen tulojen vähennyksen ko. toimialalla. Useimmilla alla olevassa kuviossa olevilla toimialoilla toimivilla yrittäjillä keskimääräinen vuositulo kohosi vuodesta 2011 vuoteen Suurimmat muutokset olivat maa-, metsä- ja kalataloudessa, teollisuudessa, informaatiossa ja viestinnässä, terveys- ja sosiaalipalveluissa ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa.

3 3 Kuvio 2. Vantaalaisten yrittäjien keskimääräiset vuositulot eri toimialoilla 2 vuosina 2011 ja 2014 M A X Toimiala tuntematon Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa; Maatalous, metsätalous ja kalatalous valtionveronalaiset vuositulot Suurin ero palkansaajien ja yrittäjien keskitulojen välillä oli vuonna 2014 terveys- ja sosiaalipalveluissa, jossa yrittäjien keskitulot olivat yli euroa (54 %) suuremmat kuin alalla toimivien palkansaajien vuositulot. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa eroa oli suhteellisesti (58 %) enemmän mutta määrällisesti vähemmän lähes euroa). Maa-, metsä- ja kalataloudessa ero oli yli euroa (32 %). Päinvastainenkin tilanne oli neljällä toimialalla: palkansaajien keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat yrittäjien vuosituloja suuremmat muun palvelutoiminnan (14 000, 39 %), koulutuksen (5 200, 12 %), rakentamisen (4 600, 10 %) ja informaation ja viestinnän (3 500, 6 %) toimialoilla. Palkansaajien valtionveronalaiset vuositulot kasvoivat useimmilla toimialoilla vuodesta 2011 vuoteen Yrittäjillä koulutuksen, taiteiden, tieteiden ja viihteen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä vesi-, viemäri- ja jätehuoltoalan toimialoilla toimivien vuositulot alenivat, eniten juuri jälkimmäisellä toimialalla (ks. seuraavan sivun kuvio 2). Kuvio 3. Palkansaajien ja yrittäjien keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen muutos Vantaalla M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen t. G Tukku- ja vähittäiskauppa E Vesi-, viemäri-, jäte-ja jätevesihuolto A Maatalous, metsätalous ja kalatalous yrittäjät palkansaajat keskitulojen muutos , euroa 2 Kuviossa ovat mukana ne toimialat, joilla oli vähintään 20 yrittäjää kumpanakin vuonna. 3 Tässä kuviossa ovat mukana vain toimialat, joilla oli sekä palkansaajia että yrittäjiä vähintään 20 kumpanakin vuonna. Kuviosta puuttuu kiinteistöala, jossa kumpikin edellä mainituista ehdoista täyttyi, mutta jolla yrittäjien tulojen vähennys oli niin suuri ( ), että sen sijoittaminen kuvioon olisi tehnyt siitä vaikeasti luettavan.

4 4 Isoista kaupungeista espoolaisilla työllisillä lähes kaikilla toimialoilla suurimmat tulot Espoolaisten työllisten miesten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat lähes , yli suuremmat ja naisten (19 %) suuremmat kuin vantaalaisten työllisten. Sekä espoolaisten miesten että naisten vuositulot olivat myös suuremmat kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vantaalaisten tulot sijoittuivat espoolaisten ja helsinkiläisten jälkeen kolmanneksi ennen turkulaisten, tamperelaisten ja oululaisten keskituloja. Keskimäärin pienimmät tulot olivat turkulaisilla, miehillä ja naisilla vajaa pienemmät kuin espoolaisilla. Kuvio 4. Palkansaajien ja yrittäjien keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot isoissa kaupungeissa vuonna 2014 Oulu Tampere Turku Vantaa Helsinki yrittäjät palkansaajat Espoo valtionveronalaiset vuositulot/ työllinen Vantaalaisilla palkansaajilla keskimääräiset vuositulot olivat suurimmat kaikista isojen kaupunkien majoitus- ja ravitsemisalalla toimivista työllisistä ja helsinkiläisillä maa-, metsä-, ja kalatalousalalla toimivista. Kaikilla muilla toimialoilla suurimmat tulot oli espoolaisilla. Yrittäjissä espoolaisten ylivoima ei ollut aivan yhtä suuri: maa-, metsä- ja kalatalouden ja rakentamisen toimialoilla helsinkiläisten, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä informaatiossa ja viestinnässä oululaisten, kiinteistöalalla turkulaisten ja taiteissa, tieteessä ja viihteessä vantaalaisten yrittäjien keskitulot olivat isoista kaupungeista suurimmat, kaikilla muilla toimialoilla espoolaisten. Vantaalla palkansaajien ja yrittäjien keskitulojen ero oli isoista kaupungeista pienin, Turussa ylivoimaisesti suurin. Vantaalla pientuloisten osuus isoista kaupungeista pienin Vantaalla oli kuusikkokunnista suhteellisesti vähiten alle ja alle euroa vuodessa ansainneita vuonna 2014, Espoossa taas selvästi eniten vähintään euroa ansainneita. Turussa oli eniten sekä alle euron että vähiten yli euron vuosituloihin päässeitä. Kuvio 5. Alueella asuvien työllisten valtionveronalaiset vuositulot kuudessa suurimmassa kaupungissa tuloluokittain 2014 Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle

5 5 Taulukko 2. Työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot eri toimialoilla suurimmissa kaupungeissa vuonna 2014 (suurimmat tulot lihavoitu ja pienimmät sinisellä fontilla) Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri-, jätevesi- ja jätehuolto G Tukku- ja vähittäiskauppa K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus T Kotitalouksien toiminta työnantajina X Toimiala tuntematon Lähteet: Tilastokeskus, tilastotietokannat, elinkeinorakenne ja työllisyys (31.12.) Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh. (09) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B27:2016