Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo Pakkala Ulkomaat Muu seutu Helsinki Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla Muuttoliikkeen määrä ja muuttajat muuton suunnan mukaan Vantaan palvelualueilla ja esimerkkikaupunginosissa vuosina Hannu Kyttälä

2 Saatteeksi Muuttoliikkeen määrä ja sen suuntautuminen ovat olleet viime aikoina puheenaiheena varsinkin eteläisessä naapurissamme. Taistelu hyvistä veronmaksajista on yhä voimakkaammin tulossa yhdeksi asuntopolitiikan ohjenuoraksi. Vantaalla ei samanlaisia puheenvuoroja ole esitetty lainkaan samassa mittakaavassa. Pääkaupunkiseudun tasaisin tulonjako, monipuolinen asuntotarjonta sekä suhteellisen tasainen väestökehitys ovat vantaalaista arkipäivää. Vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen väestötilastot kertoivat suurien kaupunkien väestökehityksen pysähtyneen ja useissa tapauksissa (Helsinki, Turku, Tampere) myös kääntyneen laskuun. Väkiluvun kasvu on siirtynyt jälleen ympäristökuntiin. Ennakkotietojen mukaan Vantaan väestönkasvu on alkuvuodesta jatkunut vakaalla pohjalla samaan tahtiin kuin vuonna Tässä selvityksessä on tarkasteltu muuttoliikkeen suuntautumista Vantaan sisällä sekä kunnan rajojen ylitse. Aineisto on kerätty vuosien väestötiedoista, joissa on ollut tieto muuttajien lähtö- ja kohdealueesta. Asiaa on selvitetty Vantaan palvelualueittain. Sen lisäksi on kultakin palvelualueelta valittu yksi esimerkkikaupunginosa, jonka muuttoliikettä on kuvattu samalla tavoin kuin koko palvelualueen muuttoliikettä on tarkasteltu. Esimerkkialueiksi on valittu sekä asuntokannaltaan että asukasrakenteeltaankin mahdollisimman monipuoliset kaupunginosat. Valinta on tekijän. Vantaalla syyskuussa 2003 Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

3 Sisällys 1. Muuttoliike Vantaalla Vuodet Vuodet Kaupungin sisäiset muutot Muutot Vantaan rajan yli 3 2. Muuttoliike palvelualueilla, vuodet Myyrmäen palvelualue Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Martinlaakson palvelualue Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Tikkurilan palvelualue Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Korso-Koivukylän palvelualue Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Hakunilan palvelualue Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne 27

4 3. Muuttoliike esimerkkikaupunginosissa Hämeenkylän kaupunginosa Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Ylästön kaupunginosa Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Pakkalan kaupunginosa Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Asolan kaupunginosa Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Hakunilan kaupunginosa Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Yhteenvetoa 51 Liitekuviot Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Nettomuutto Vantaalle vuosina, muutot kaupungin rajan yli Nettomuutto esimerkkikaupunginosissa, muutot kaupungin rajan yli Nettomuutto palvelualueilla, kaupungin sisäiset muutot Nettomuutto esimerkkikaupunginosissa, kaupungin sisäiset muut

5 Nurmijärvi Vantaan palvelualueet ja esimerkkikaupunginosat Kerava Tuusula 72 Asola Martinlaakson palvelualue Korso- Koivukylän palvelualue Sipoo Tikkurilan palvelualue Espoo 40 Ylästö 51 Pakkala 94 Hakunila Hakunilan palvelualue 12 Hämeenkylä Myyrmäen palvelualue Helsinki 0 2,5 5 km Kaupunginosan raja Palvelualueen raja

6 Muuttoliikkeen määrä ja muuttajat muuton suunnan mukaan Vantaalla, sen palvelualueilla ja esimerkkikaupunginosissa vuosina 1. Muuttoliike Vantaalla 1.1. Vuodet Vuosittain yli vantaalaista vaihtaa asuntoaan. Muutoista 60 % on kunnan rajojen sisällä tapahtuvia. Suhde kunnan sisällä ja sen rajojen yli tapahtuvien muuttojen välillä on pysynyt viime vuosikymmenen ajan samana. Taulukko 1. Kunnan sisäinen ja kuntien välinen muuttoliike Vantaalla Vuosi Väkiluku Sisäiset muutot Kuntaan muutto Kunnasta muutto Nettomuutto Muuttaneisuusaste, % , , , , , , , , , ,9 Muuttaneisuusaste 1 Vantaalla on vaihdellut 17 ja 18 prosentin välillä. Parina viime vuotena se on ollut korkeimmillaan. Vuoden 2002 aikana hieman useampi kuin joka kymmenes vantaalainen vaihtoi asuntoaan kaupungin sisällä. Kaupungin sisällä tapahtuneiden asunnonvaihtajien suhteellinen osuus on ollut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana vuodesta toiseen samansuuruinen Vuodet Vuodesta 1998 lähtien vuosittain saaduista väestötiedoista on saatu tarkempaa tietoa mm. muuttoliikkeen suuntautumisesta. Vähän alle 60 prosenttia tulomuutoista on tullut kaupungin sisältä. Kaupungin sisäisten ja kaupungin rajojen ulkopuolta tulleiden tulomuuttojen suhde on pysynyt tutkittuina viitenä vuotena samana. Lähtömuutoissa suhde on ollut lähes sama. Vuosittainen nettomuutto on ollut vuotta 2001 lukuun ottamatta positiivinen. 1 Muuttaneisuusaste = lähtömuuttojen (sisäiset lähtömuuttajat ja kunnasta muuttajat) summa / väkiluku

7 Taulukko 2. Muutot Vantaalle ja Vantaalta vuosina Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Muuttaneisuusaste, % 17,3 16,8 16,4 18,3 17, Kaupungin sisäiset muutot Kaupungin sisällä muutti asuntoaan vuosina yhteensä henkilöä. Muuttaneisuus vaihteli kaupungin eri osien välillä jonkin verran. Taulukko 3. Vantaan sisäiset muutot vuosina Yhteensä Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto

8 Vuosien yhteenlaskettu nettomuutto oli vain Tikkurilassa ja Martinlaaksossa positiivinen 2. Korso-Koivukylä jäi huolimatta viime vuosien muuttovoitoista hieman negatiivisen puolelle. Myyrmäessä ja Hakunilassa kaikki vuodet olivat kunnan sisäisissä muutoissa tappiollisia ja niin viiden vuoden saldo jäikin runsaasti tappiolliseksi. Palvelualueiden välisiä muuttoja käsitellään luvussa Muutot Vantaan rajan yli Vantaa on menettänyt asukkaitaan kaikkina viitenä viime vuotena Espooseen sekä kehyskuntiin 3. Huolimatta Helsingistä saadusta muuttovoitosta Helsingin seutu 4 on imenyt Vantaalta enemmän asukkaita kuin mitä kaupunki on sieltä saanut. Muuttotappio kehyskuntiin sekä muuhun Etelä-Suomeen 5 on ollut selvässä kasvussa viime vuodet. Keski- ja Pohjois-Suomesta saatu muuttovoitto on ollut laskussa. Ulkomailta saatu muuttovoitto sen sijaan on ollut nousussa. Taulukko 4. Vantaan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto Sisäisen muuttoliikkeen lukuja "sekoittaa" ryhmään "muu alue" sisältyvät muutot. Tähän ryhmään lasketaan kuuluviksi: asunnottomat, tilapäisesti ulkomailla asuvat, merillä laivaväkeen kuuluvat, rangaistuslaitoksissa oleskelevat, muussa laitoksessa hoidossa olevat, asevelvollisuutta suorittamassa olevat, opiskelun takia poissa olevat, sairauden takia poissa olevat, luottamustoimen vuoksi poissa olevat, lyhytaikaisen työsuhteen vuoksi poissa olevat, satunnaisen opiskelun vuoksi poissa olevat, tietymättömissä olevat, lähetystöissä toimivat, ulkoministeriön palveluksessa olevat sekä turvakiellon saaneet. 3 Kehysalueen kuntiin so. kehyskuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. Sipoo ei tässä laskelmassa ole mukana, vaikka se lasketaankin kuuluvaksi Helsingin seudun kuntiin. 4 Helsingin seutu koostuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten lisäksi em. kehyskunnista. 5 Etelä-Suomeen on tässä laskettu kuuluvaksi, Uudenmaan, Länsi- ja Itä-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Kymenlaakson maakunnat sekä Ahvenenmaa. Muu Suomi = Keski- ja Pohjois-Suomi. 3

9 2. Muuttoliike palvelualueilla, vuodet 2.1. Myyrmäen palvelualue Muuttaneisuusaste Myyrmäen palvelualueella on ollut aiemmin hieman alempaa kuin kaupungissa keskimäärin, mutta viime vuosina se on kohonnut kaupungin keskiarvon tasalle. Myyrmäkeen suuntautuneista muutoista yli puolet tulee Vantaalta, joko oman palvelualueen sisältä tai muualta Vantaalta. Kaupungin ulkopuolelta tuleva muuttovirta on kasvattanut osuuttaan niin, että vuonna 2002 jo yli 46 prosenttia Myyrmäen palvelualueelle muuttaneista tuli kaupungin rajojen ulkopuolelta. Lähtömuuttajistakin enemmistö on muuttanut palvelualueen sisällä tai muualle Vantaalla. Kokonaan kaupungista pois muuttaneiden osuus kasvoi kuitenkin 41 prosentista 46 prosenttiin vuosien aikana. Taulukko 5. Muutot Myyrmäen palvelualueelle ja palvelualueelta Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 16,2 16,5 15,9 18,6 17, Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Myyrmäen palvelualueelle muutti muualta Vantaalta vuoden 2002 aikana henkilöä. Palvelualueen sisäisiä muuttoja oli Palvelualueen sisäisten muuttojen osuus oli lähes kaksi kolmasosaa. Puolet Myyrmäkeen kaupungin muilta alueilta muuttaneista tuli naapuripalvelualueelta Martinlaaksosta. Vähiten muuttajia tuli Hakunilasta, kahdeksan prosenttia kaupungin sisäisistä Myyrmäen palvelualueelle suuntautuneista muutoista. Kaupungin eri alueiden osuus tulomuutosta on pysytellyt samalla tasolla vuodesta Lähtömuutto: Myyrmäestä muutti henkilöä niin, että uusikin asunto sijaitsi edelleen Vantaalla. Valtaosa eli 61 prosenttia myyrmäkeläisistä vaihtoi asuntoaan oman palvelualueensa sisällä. Muille palvelualueille muutettiin suurin piirtein samassa suhteessa kuin niiltä muutettiin Myyrmäkeen. Tikkurilaan muuttojen osuus oli hieman suurempi kuin Tikkurilasta Myyrmäkeen. 4

10 Nettomuutto: Myyrmäki on vuosina menettänyt enemmän asukkaitaan muille kaupungin palvelualueille kuin mitä se on saanut niiltä uusia asukkaita. Tappiollisinta muuttoliike on ollut Martinlaakson ja Tikkurilan kanssa. Hakunilasta Myyrmäki sai muutaman asukkaan muuttovoiton useimpina tarkasteluvuosina. Viime vuonna Hakunilaan muuttajia oli yhtä paljon kuin Hakunilasta Myyrmäkeen muuttajia. Vuosien kokonaissaldo jää hieman positiiviseksi Korso-Koivukylän ja Hakunilan kanssa. Tikkurilaan ja etenkin Martinlaaksoon tuli reilusti muuttotappiota. Taulukko 6. Sisäiset muutot Myyrmäen palvelualueella vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Myyrmäen sisäinen Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Myyrmäkeen muutti vuoden 2002 aikana henkilöä Vantaan ulkopuolelta. Yli kaksi viidesosaa tulomuuttajista, henkilöä vuonna 2002, siirtyi Myyrmäkeen Helsingistä. Espoolaisia tulomuuttajista oli 15 prosenttia ja muualta Helsingin seudulta 10 prosenttia. Näin Helsingin seudun osuudeksi tulomuuttajista muodostui vuonna 2002 kaikkiaan 68 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin osuus oli 63 prosenttia. Kehysalueen kunnista selvästi eniten Myyrmäkeen muutettiin Nurmijärveltä. Tuusulasta Myyrmäkeen muuttaneiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Suomen rajojen ulkopuolelta Myyrmäkeen muutti 157 henkilöä vuoden 2002 aikana. Lähtömuutto: Myyrmäkeläisiä muutti pois Vantaalta vuoden 2002 aikana henkilöä. Suurin osa eli 38 prosenttia näistä muuttajista hankki uuden asuntonsa Helsingistä. Espoo- 5

11 seen muutti vajaa 20 prosenttia ja muualle Helsingin seudulle 14 prosenttia. Seudun osuus poismuuttajista oli siis peräti 72 prosenttia. Suosituin uusi asuinkunta muualla Helsingin seudulla oli Nurmijärvi, jonne suuntasi muuttokuormansa 43 prosenttia muuttaneista. Vihdin suosio myyrmäkeläisten keskuudessa on ollut hivenen kasvussa. Ulkomaille lähti 102 myyrmäkeläistä vuoden 2002 aikana. Nettomuutto: Myyrmäki on saanut tasaisesti muuttovoittoa Helsingistä, Keski- ja Pohjois- Suomesta sekä ulkomailta. Espooseen ja muulle Helsingin seudulle sekä parin viime vuoden aikana myös muuhun Etelä-Suomeen on kertynyt muuttotappiota. Samalla muuttovoitto muualta Suomesta on tasaisesti vähentynyt niin, että muuttotase jäi vuonna 2001 yhteensä 75 henkilöä ja vuonna 2002 vielä 9 henkilöä tappiolle. Viiden vuoden muuttosaldo jäi positiivisimmaksi Keski- ja Pohjois-Suomen sekä Helsingin kanssa. Nettomuutto kehysalueisiin oli 760 henkilöä ja Espooseen 566 henkilöä negatiivinen. Taulukko 7. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Myyrmäen palvelualueelle ja palvelualueelta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto Kokonaismuuttotase Koska Myyrmäki on kärsinyt kaupungin sisäisissä muutoissa kaikkina tarkastelujakson vuosina reilun muuttotappion, ei rajan yli tapahtunut positiivinen muuttoliikennekään ole 6

12 saanut hilattua kokonaismuuttotasetta positiiviseksi kuin vuosina 1998 ja Viiden viime vuoden yhteenlasketuksi muuttotappioksi saadaan 531 henkilöä. Taulukko 8. Yhteenlaskettu nettomuutto Myyrmäen palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä -864 Kaikkina vuosina negatiivinen * Martinlaakson pa -326 Muuttotappio vähenemässä * Tikkurilan pa -207 Kaikkina vuosina negatiivinen * Korso-Koivukylän pa 45 Kolmena viime vuotena negatiivinen * Hakunilan pa 35 Viime vuosina muuttotase tasapainossa * muu alue -411 Espoo -566 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen Helsinki 564 Kaikkina vuosina selvästi positiivinen Kehysalue (pl. Sipoo) -760 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen * Hyvinkää -29 Lievästi negatiivinen * Järvenpää -34 Lievästi negatiivinen * Kerava -25 Kolmena vuotena viidestä positiivinen * Kirkkonummi -47 Neljänä vuotena viidestä negatiivinen * Nurmijärvi -457 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen * Tuusula -68 Vuonna 2002 lievästi positiivinen * Vihti -93 Kaikkina vuosina negatiivinen Muu Etelä-Suomi 132 Kahtena viime vuotena negatiivinen Muu Suomi 749 Muuttovoitto selvässä laskussa Ulkomaat 214 Kaikkina vuosina positiivinen Ulkoinen muutto yhteensä 333 Muuttovoitto kääntynyt parina viime vuotena tappioksi Kaikki yhteensä -531 Kolmena vuotena tappiollinen Muuttaneiden ikärakenne Muuttoliike on kolmena vuotena viidestä vähentänyt alueen asukaslukua. Kaikkina viitenä vuotena muuttotappiota on tullut runsaasti sekä alle 16-vuotiaista että vuotiaista vuotiasta on sen sijaan tullut alueelle muuttovoittoa joka vuosi, tosin muuttovoitto on hupenemassa. Kaupungin sisäisissä muutoissa muuttotappiota on tullut kaikissa ikäryhmissä vuotiaita lukuun ottamatta. Kolme viidesosaa tappiosta on tullut vuotiaiden ikäryhmään, runsas neljännes alle seitsemän vuotiaista ja neljännes vuotiaista. Kunnan rajan yli suuntautunut muuttoliike on ollut voitollista paria viime vuotta lukuun ottamatta. Kaikki muuttovoitto on tullut vuotiaista. Päivähoitoikäisistä on tullut reilusti tappiota joka vuosi, samoin vuotiaista. Kouluikäisiä on Myyrmäestä muuttanut muihin kuntiin lähes yhtä paljon kuin niistä on tullut kouluikäisiä Myyrmäkeen. 7

13 Taulukko 9. Nettomuutto ikäryhmittäin Myyrmäen palvelualueella vuosina Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä Myyrmäki on saanut muuttovoittoa nuorista aikuisista, sen sijaan lapsiperheistä, "varttuneista" perheistä ja eläkeikäisistä on tullut muuttotappiota. Nuoria aikuisia muuttaa alueelle nimenomaan Vantaan ulkopuolelta. Lapsiperheet muuttavat joko muualle Vantaalla, pienten lasten perheet kokonaan pois Vantaalta. Kuvio 1. Nettomuutto Myyrmäen palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana Rajan yli Sisällä henkilöä ikäryhmä 2.2. Martinlaakson palvelualue Muuttaneisuusaste on Martinlaaksossa ollut Vantaan keskiarvoa pienempää ja se on pysynyt lähes samalla tasolla tarkasteltuina viitenä vuotena. Kaupungin sisällä muuttaneiden määrä on hieman vähentynyt ja ulkoa muuttaneiden määräkin on pysytellyt samalla tasolla koko tarkastelujakson. Useampi kuin joka toinen Martinlaaksoon muuttaneista tulee kaupungin rajojen sisältä (Martinlaaksosta tai muilta palvelualueilta). Vantaalaisten tulijoiden määrä väheni melko nopeasti vuoteen 2001 saakka, mutta vuoden 2002 aikana se jälleen lisääntyi niin, että kaupungin sisältä tulijoiden osuus oli 57 prosenttia. 8

14 Martinlaaksosta muutetaan useimmin joko alueen sisällä tai kaupungin muille palvelualueille. Muutot Martinlaaksosta Vantaan rajojen ulkopuolelle ovat pysyneet samalla tasolla. Vuoden 2002 aikana 45 prosenttia martinlaaksolaisista muuttajista muutti pois Vantaalta. Taulukko 10. Muutot Martinlaakson palvelualueelle ja palvelualueelta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 16,4 14,4 14,1 15,3 15, Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Martinlaakson palvelualueelle muutti vuoden 2002 aikana henkilöä Vantaan muilta palvelualueilta. Asuntoaan vaihtoi Martinlaakson palvelualueen sisällä lähes yhtä moni, henkilöä. Alueen sisäisiä muuttoja oli suhteessa kaikkiin kaupungin rajojen sisällä tapahtuneista muutoista selvästi vähemmän kuin Vantaan muilla palvelualueilla keskimäärin. Useampi kuin joka toinen Martinlaaksoon kaupungin muilta alueilta muuttaneista tuli Myyrmäen palvelualueelta ja lähes joka viides Tikkurilasta. Hakunilasta oli vähiten Martinlaaksoon tulijoita. Muiden palvelualueiden osuus Martinlaakson tulomuutosta on hieman kasvanut. Lähtömuutto: Martinlaaksosta muutti Vantaan muille palvelualueille henkilöä. Oman palvelualueen sisällä muuttajia oli lähes joka toinen. Lähes joka toinen muutti Myyrmäkeen ja hieman useampi kuin joka viides Tikkurilaan. Hakunilaan muuttajia oli runsas 5 prosenttia muille palvelualueille muuttaneista. Nettomuutto: Martinlaakso menetti vuoden 2002 aikana asukkaitaan enemmän kaupungin muille alueille kuin sai niiltä uusia asukkaita. Vuosina nettomuutto oli positiivista. "Asukkaidenvaihto" oli vuonna 2002 ja koko tarkastelujakson () tappiollisinta Tikkurilan ja Korso-Koivukylän kanssa. Myyrmäestä ja Hakunilasta alueelle muuttajia on ollut enemmän kuin Martinlaaksosta näille alueille muuttajia. 9

15 Taulukko 11. Sisäiset muutot Martinlaakson palvelualueella vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakson sisäinen Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Martinlaaksoon muutti vuoden 2002 aikana henkilöä muualta kuin Vantaalta. Useampi kuin kaksi viidestä tulijasta muutti Helsingistä ja joka kymmenes Espoosta. Helsingin seudulta tulijoiden osuus tulomuuttajista oli 67 % vuonna Vuonna 1998 osuus oli 10 prosenttiyksikköä pienempi. Kehysalueen kunnista Martinlaaksoon muutetaan muita useimmin Nurmijärveltä. Muuttajien määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suuntaan eikä toiseen. Ulkomailta Martinlaaksoon muutti 98 henkilöä vuoden 2002 aikana. Lähtömuutto: Martinlaaksolaisia muutti kokonaan pois Vantaalta yhteensä henkilöä vuoden 2002 aikana. Lähes joka kolmas muutti Helsinkiin ja joka viides kehyskuntiin. Helsingin seudun osuus Martinlaakson lähtömuutosta oli kaikkiaan 66 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin seudun osuus lähtijöistä oli 63 prosenttia. Helsingin ja Espoon osuus on vuodesta 1998 pienentynyt, mutta kehyskuntien osuus kasvanut. Kehyskunnista suosituin oli Nurmijärvi, jonne muutti 38 prosenttia Martinlaaksosta Vantaan rajojen ulkopuolelle muuttaneista. Tosin Nurmijärven suosio näyttää hieman vähentyneen tarkasteluvuosina. Ulkomaille lähti 62 martinlaaksolaista. 10

16 Taulukko 12. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Martinlaakson palvelualueelle ja palvelualueelta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto: Martinlaakso on saanut muuttovoittoa vuosittain Helsingistä sekä Etelä- Suomen ulkopuolisesta osasta Suomea. Vuonna 2002 Helsingistä muuttovoittoa tuli peräti 311 henkeä. Muun Suomen osuus muuttovoitosta on oleellisesti pienentynyt. Ulkomailta on tullut muuttovoittoa vuotta 2000 lukuun ottamatta. Kehyskuntiin ja Etelä-Suomeen muuttotappio on ollut kasvussa. Nettomuutto viiden viime vuoden aikana on ollut tappiollisinta kehyskuntien sekä Espoon kanssa. Myös muuhun Etelä-Suomeen on kokonaisuudessaan kärsitty hieman muuttotappiota. Sen sijaan Keski- ja Pohjois-Suomesta ja Helsingistä on muuttovoittoa tullut reilusti Kokonaismuuttotase Martinlaakson kokonaismuuttotase on ollut vuotta 1999 lukuun ottamatta positiivinen: lähes aina kun sisäinen muuttotase on jäänyt negatiiviseksi ulkoinen muuttotase on korvannet sen ja päinvastoin. Viiden viimeksi kuluneen vuoden kokonaismuuttovoitoksi saadaan 288 henkilöä. 11

17 Taulukko 13. Yhteenlaskettu nettomuutto Martinlaakson palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 19 Kahtena vuotena negatiivinen * Myyrmäen pa 326 Muuttovoitto pienenemässä * Tikkurilan pa -123 Vain yhtenä vuotena positiivinen * Korso-Koivukylän pa -86 Vain yhtenä vuotena positiivinen * Hakunilan pa 78 Vain yhtenä vuotena negatiivinen * muu alue -176 Espoo -294 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen Helsinki 466 Kaikkina vuosina positiivinen, vuonna 2002 varsin selvästi Kehysalue (pl. Sipoo) -573 Muuttotappio kasvussa * Hyvinkää -12 Muuttotase tasapainossa * Järvenpää -26 Kolmena viime vuotena tappiota * Kerava 26 Kolmena vuotena positiivinen * Kirkkonummi -21 Kolmena vuotena negatiivinen * Nurmijärvi -410 Kaikkina vuosina selkeä muuttotappio * Tuusula -78 Kaikkina vuosina tappiota * Vihti -51 Muuttotase heikentymässä (?) Muu Etelä-Suomi -79 Muuttotappio lisääntyy Muu Suomi 622 Muuttovoitto selvästi vähenemässä Ulkomaat 127 Muuttovoittoa Ulkoinen muutto yhteensä 269 Ei selvää kehityssuuntaa, kahtena vuotena muuttotappiota Kaikki yhteensä 288 Vain yhtenä vuotena tappiota Muuttaneiden ikärakenne Nettomuutto Martinlaaksoon on ollut vuotta 1999 lukuun ottamatta voitollista eli Martinlaaksoon on muuttanut enemmän asukkaita kuin alueelta pois. Vain 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien nettomuutto on ollut negatiivista ja näin on käynyt kaikkina tarkasteltuina viitenä vuotena. Eläkeiän saavuttaneiden nettomuutto on tappiollisinta kaikista Vantaan palvelualueista. Eniten Martinlaakson palvelualue on voittanut päivähoitoikäisissä ja vuotiaissa. Taulukko 14. Nettomuutto ikäryhmittäin Martinlaakson palvelualueella vuosina Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä

18 Kaupungin sisäisissä muutoissa muuttovoittoa on tullut vuotaiasta ja heidän lapsistaan (0-15-vuotiaat). Kaikissa muissa ikäryhmissä on ollut muuttotappiota. Kaupungin rajojen yli suuntautunut muuttoliike on ollut väestörakenteeltaan erilaista: suurin määrällinen muuttovoitto on saatu vuotiaista. Martinlaakso kerää muuttovoittoa lapsiperheistä. Lasten muutettua kotoa muuttavat vanhemmatkin useammin pois Vantaalta kuin tällaisia asukkaita muuttaa Martinlaaksoon. Kaupungin sisältä alue vetää puoleensa lapsiperheitä, kaupungin rajojen ulkopuolelta nuoria aikuisia. "Varttuneet" perheet ja eläkeiän saavuttaneet muuttavat useammin pois Martinlaaksosta kuin sinne. Kuvio 2. Nettomuutto Martinlaakson palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä 2.3. Tikkurilan palvelualue Muuttaneisuusaste Tikkurilassa on viime vuosina ollut korkeampaa kuin Vantaalla keskimäärin: vuonna 2001 lähenneltiin jo 20 prosenttia. Tikkurilaan suuntautuneista muutoista 59 prosenttia tulee joko omalta palvelualueelta tai joltain muulta Vantaan palvelualueelta. Suhde on pysynyt samana viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Tikkurilasta muutetaan useimmin niin ikään Vantaalle (joko omalle palvelualueelle tai muihin osiin kaupunkia). Kaupungin ulkopuolelle muutoista suuntautui 38 prosenttia. Kaupungista pois muuttajien osuus on hieman lisääntynyt viisivuotisjakson aikana. Muuttovoitosta on saatu lähes kaikki kaupungin rajojen ulkopuolelta. 13

19 Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Tikkurilan palvelualueelle muutti vuoden 2002 aikana henkilöä Vantaan muilta palvelualueilta. Palvelualueen sisäisiä muuttoja oli eli niiden osuus kaikista alueen tulomuutoista oli 60 prosenttia. Korso-Koivukylästä Tikkurilaan muutettiin muista palvelualueista vilkkaimmin: tältä alueelta muuttaneiden osuus oli 45 prosenttia. Hakunilasta muuttaneiden osuus oli 21 prosenttia. Vähiten muuttajia tuli läntisiltä palvelualueilta, kummankin palvelualueen osuuden jäädessä 12 prosenttiin. Toisaalta läntisten alueiden osuus Tikkurilaan suuntautuneista muutoista on hieman kasvussa. Taulukko 15. Muutot Tikkurilan palvelualueelle ja palvelualueelta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 17,2 16,9 17,3 19,6 18,9 Lähtömuutto: Tikkurilasta muutti kaupungin muille palvelualueille vuoden 2002 aikana kaikkiaan henkilöä. Palvelualueen sisäisten muuttojen osuus lähtömuutoista oli 62 prosenttia. Osuus on hieman kasvanut. Vantaan muille alueille Tikkurilasta muutettiin useimmin Korso-Koivukylään, 53 prosenttia lähtömuutoista. Tämän alueen suosio kasvoi vuonna 2002 selvästi. Nettomuutto: Myyrmäestä on kaikkina tarkastelujakson () vuosina muutettu useammin Tikkurilaan kuin Tikkurilasta Myyrmäkeen. Martinlaakson kanssa nettomuutto oli negatiivinen vain vuonna 2000 ja Hakunilan kanssa vuosina 2000 ja Korso- Koivukylän kanssa muuttotase on kolmen viime vuoden aikana ollut selvästi negatiivinen. Viiden vuoden aikana sisäisistä muutoista Tikkurila on saanut muuttovoittoa Korso- Koivukylää lukuun ottamatta kaikilta palvelualueilta, eniten Hakunilasta ja vähiten Martinlaaksosta. 14

20 Taulukko 16. Sisäiset muutot Tikkurilan palvelualueella vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurilan sisäinen Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Tikkurilaan muutti vuoden 2002 aikana henkilöä muualta Suomesta tai ulkomailta. Lähes joka toinen tulijoista oli helsinkiläinen. Espoolaisten osuus Tikkurilaan muuttaneista oli vajaa kymmenesosa. Koko Helsingin seudun osuudeksi tulomuuttajista muodostui 68 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin osuus oli 62 prosenttia. Kehysalueen kunnista Tikkurilaan tulijoita oli eniten Keravalta ja Järvenpäästä. Vähiten tulijoita oli Vihdistä ja Kirkkonummelta. Ulkomailta Tikkurilaan muutti vuoden 2002 aikana 222 henkilöä, lähes sata enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Lähtömuutto: Tikkurilalaisista karisti Vantaan pölyt jaloistaan henkilöä vuoden 2002 kuluessa. Runsas kolmannes muutti Helsinkiin ja vajaa viidennes kehyskuntiin. Helsinkiin muuttaneiden osuus Tikkurilasta lähtijöistä on vähentynyt ja kehyskuntien osuus kasvanut. Kaikkiaan Helsingin seudulle muutti 64 prosenttia tikkurilalaisista. Viisi vuotta aiemmin seudun osuus oli hieman alempi, 62 prosenttia. Myös Helsingin seudun ulkopuolinen osa Etelä-Suomea on lisännyt kannatustaan viiden viime vuoden aikana. Kehysalueen kunnista vetovoimaisin on ollut Tuusula ja vetovoima on hivenen kasvanut: kehysalueen kuntiin muuttaneista 30 prosenttia valitsi vuonna 2002 uudeksi asuinkunnakseen Tuusulan. Myös Kerava on kasvattanut osuuttaan. Ulkomaille vuoden 2002 aikana suuntasi 110 Tikkurilan palvelualueen asukasta. 15

21 Nettomuutto: Tikkurilaan muutetaan Helsingistä: muuttovoitto on vuodesta toiseen ollut varsin merkittävää. Myös Keski- ja Pohjois-Suomesta on saatu joka vuosi, kuitenkin viime vuosina hupenevaa muuttovoittoa. Kehyskuntiin muuttotappio sen sijaan on vuodesta toiseen kasvanut, samoin parina viime vuotena Etelä-Suomeen. Espoon ja Tikkurilan välinen muuttoliike on kääntynyt positiiviseksi. Ulkomailta muuttovoittoa on tullut vuotta 1999 lukuun ottamatta joka vuosi. Taulukko 17. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Tikkurilan palvelualueelle ja palvelualueelta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto Kokonaismuuttotase Tikkurilan muuttotase on ollut vuotta 2000 lukuun ottamatta selkeästi positiivinen. Kaupungin sisäisissä muutoissa kärsittiin tappiota vuosina Vuonna 2000 sisäisten muuttojen tappio oli huomattava, 339 henkilöä. Kaiken kaikkiaan viiden viime vuoden aikana muuttovoittoa on kuitenkin tullut peräti henkilöä. Muuttovoitosta pelkästään Helsingin osuus on 71 prosenttia. Viiden vuoden kokonaissaldo jäi Tikkurilan palvelualueella negatiiviseksi vain kehyskuntien kanssa. Ylivoimaisesti suurin osa muuttovoitosta tuli Helsingistä kuin myös Keski- ja Pohjois-Suomesta. 16

22 Taulukko 18. Yhteenlaskettu nettomuutto Tikkurilan palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 109 Vuosina muuttotappiota * Myyrmäen pa 207 Kaikkina vuosina muuttovoittoa * Martinlaakson pa 123 Vuotta 2000 lukuun ottamatta muuttovoittoa * Korso-Koivukylän pa -44 Kolmena viime vuotena muuttotappiota * Hakunilan pa 393 Kahtena vuotena tappiota, muina vuosina selvä muuttovoitto * muu alue -570 Espoo 62 Muuttotappiot kääntyneet voitoksi Helsinki Runsaasti muuttovoittoa kaikkina vuosina Kehysalue (pl. Sipoo) -644 Muuttotappio selkeässä kasvussa * Hyvinkää 31 Vain yhtenä vuotena pieni muuttotappio * Järvenpää -110 Kaikkina vuosina muuttotappiota * Kerava -31 Muuttovoitto kääntynyt tappioksi (?) * Kirkkonummi -20 Neljänä vuotena muuttotappiota * Nurmijärvi -119 Kaikkina vuosina muuttotappiota * Tuusula -329 Muuttotappio kasvussa * Vihti -53 Vain yhtenä vuotena muuttovoittoa Muu Etelä-Suomi 35 Aiempi muuttovoitto kääntynyt selväksi muuttotappioksi Muu Suomi 943 Muuttovoitto hupenemassa Ulkomaat 239 Muuttovoitto kasvussa Ulkoinen muutto yhteensä Runsaasti muuttovoittoa kaikkina vuosina. Kaikki yhteensä Vuotta 2000 lukuun ottamatta reilu muuttovoitto vuosittain Muuttaneiden ikärakenne Tikkurila on saanut vuotta 2000 lukuun ottamatta vuosittain runsaasti muuttovoittoa. Muuttovoittoa on tullut vuotiaista, ennen kaikkea vuotiaista. Eläkeiän saavuttaneissa alueelta poismuuttaneista on ollut joka vuosi enemmän kuin alueelle muuttaneita. Kaupungin sisäisissä muutoissa muuttotappiota on tullut päivähoito- ja eläkeikäisissä sekä vuotiaissa. Lähes kaikki muuttovoitto on saatu vuotiaista. Kunnan rajan yli tapahtuneissa muutoissa tilanne on hyvin samankaltainen, muuttovoittoa on tullut myös reilusti vuotiaista. Taulukko 19. Nettomuutto ikäryhmittäin Tikkurilan palvelualueella vuosina Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä

23 Tikkurilaan muuttaa nuoria aikuisia huomattavasti enemmän kuin heitä muuttaa alueelta pois. Pienten lasten perheet ja eläkeikäiset taas valitsevat päinvastaisen muuttosuunnan. Kuvio 3. Nettomuutto Tikkurilan palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana 2500 henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä 2.4. Korso-Koivukylän palvelualue Muuttaneisuusaste Korso-Koivukylässä on kohonnut Vantaan keskiarvoa korkeammaksi, mutta jää kuitenkin Tikkurilan arvojen alapuolelle. Kolme viidestä Korso-Koivukylään suuntautuvasta muutosta tulee Vantaalta (omalta palvelualueelta tai muualta Vantaalta). Osuus on pysynyt saman suuruisena tarkasteluvuosina. Korso-Koivukylästä muutetaan pääosin Vantaalle (omalle tai muulle palvelualueelle). Vain 38 prosenttia alueelta pois muuttaneista muutti pois kokonaan Vantaalta. Palvelualueen saama muuttovoitto on kaikki tullut Vantaan rajojen ulkopuolelta. Kaupungin sisällä Korso-Koivukylä on kärsinyt lievän muuttotappion Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Korso-Koivukylän palvelualueelle muutti Vantaan muilta palvelualueilta vuoden 2002 aikana henkilöä. Palvelualueen sisällä asunnonvaihtajia oli henkilöä. Alueella tapahtuneiden muuttojen osuus kaikista sisäisistä muutoista oli 61 prosenttia. Joka toinen muilta palvelualueelta tulijoista muutti Korso-Koivukylään Tikkurilasta ja joka viides Hakunilasta. Tikkurilalaisten osuus tulijoista on hivenen kasvussa. 18

24 Taulukko 20. Muutot Korso-Koivukylän palvelualueelle ja palvelualueelta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 17,4 16,4 16,1 17,4 18,0 Lähtömuutto: Oman palvelualueen sisäisiä muuttajia oli kaikista lähtömuuttajista lähes kaksi kolmesta. Korso-Koivukylästä muutti Vantaan muille alueille henkilöä vuonna Joka toinen palvelualueelta pois muuttanut suunnisti Tikkurilaan ja hieman useampi kuin joka kuudes Hakunilaan. Vantaan läntisille alueille muuttajia oli seitsemisen prosenttia kummallekin. Tikkurilaan lähtijöiden osuus on hieman kasvussa. Nettomuutto: Korso-Koivukylä on lisännyt selvästi suosiotaan kaupungin sisäisissä muutoissa: Kun vuonna 1998 nettomuutto muiden alueiden kanssa oli 291 henkilöä tappiollinen, oli se vuonna 2002 lähes saman verran, 203 henkilöä, voitollinen. Hakunilasta muuttovoittoa on saatu kaikkina tarkasteluvuosina, muilta alueilta kolmena viime vuotena. Viiden vuoden summana kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä Korso-Koivukylä jäi muiden palvelualueiden suhteen voiton puolelle Myyrmäkeä lukuun ottamatta. Suurin muuttovoitto tuli Hakunilasta Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Korso-Koivukylään muutti henkilöä Vantaan rajojen ulkopuolelta vuoden 2002 aikana. Runsas kolmannes muuttajista tuli Helsingistä ja lähes joka kolmas Helsingin seudun ulkopuolelta. Helsingin seudun osuus alueelle tulleista oli 55 prosenttia. Vuonna 1998 Helsingin seudun osuus oli 51 prosenttia eli Korso-Koivukylän suosio on seudulla kasvussa. Kehyskunnista Korso-Koivukylään muutti nelisen sataa uutta asukasta. Kaksi viidestä seudulta tulijoista asui ennen muuttoaan Keravalla ja joka kuudes Tuusulassa. Ulkomailta palvelualueelle muutti 300 henkilöä. Ulkomailta muuttajien määrä on alueella kasvussa. 19

25 Taulukko 21. Sisäiset muutot Korso-Koivukylän palvelualueella vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto tulomuutto lähtömuutto Korso-Koivukylän sisäinen Myyrmäki, netto tulomuutto lähtömuutto Martinlaakso, netto tulomuutto lähtömuutto Tikkurila, netto tulomuutto lähtömuutto Hakunila, netto tulomuutto lähtömuutto Muu alue, netto tulomuutto lähtömuutto Lähtömuutto: Vantaalta pois muuttajia Korso-Koivukylässä oli vuonna 2002 kaikkiaan henkilöä. Useampi kuin joka kolmas poislähtenyt muutti Helsinkiin. Samansuuruinen määrä muutti kokonaan pois seudulta, kun taas joka viides löysi uuden asuntonsa jostain kehyskunnasta. Helsingin seudun osuus poismuuttajista oli 63 prosenttia. Suosituin kunta kehysalueella on ollut Kerava. Myös Tuusula ja Järvenpää ovat vetäneet korso-koivukyläläisiä puoleensa. Ulkomaille suuntasi vuoden 2002 aikana 85 palvelualueen asukasta. Nettomuutto: Korso-Koivukylä on kerännyt vuosittain muuttovoittoa Helsingistä, Keskija Pohjois-Suomesta sekä ulkomailta. Espooseen, kehyskuntiin ja Etelä-Suomeen on vuosittain tullut tappiota. Muuttotase on vuosittain ollut reilusti positiivinen. Viiden vuoden aikana suurimman muuttotappion Korso-Koivukylä menetti kehyskuntiin ja muuhun Etelä-Suomeen. Espooseen menetettiin muutama kymmenen asukasta. Suurin muuttovoitto tuli Keski- ja Pohjois-Suomesta sekä Helsingistä. Myös ulkomainen muuttovoitto on ollut merkittävää. 20

26 Taulukko 22. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Korso-Koivukylän palvelualueelle ja palvelualueelta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto Kokonaismuuttotase Koska Korso-Koivukylä vuosia lukuun ottamatta on saanut muuttovoittoa kaupungin sisältä ja kaikkina tässä tarkasteluina vuosina reilun muuttovoiton kaupungin rajan ylitse, jää kokonaissaldo kaikkina vuosina positiiviseksi. Viiden vuoden muuttovoiton summa on niinkin korkea kuin henkilöä, josta Helsingin osuus pelkästään on 57 prosenttia. Muuttojen määrät ovat lisääntyneet nopeasti. 21

27 Taulukko 23. Yhteenlaskettu nettomuutto Korso-Koivukylän palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä -32 Aiempi selvä muuttotappio muuttunut selkeäksi muuttovoitoksi * Myyrmäen pa -45 Muuttotappio muuttunut pieneksi muuttovoitoksi * Martinlaakson pa 86 Pientä muuttovoittoa * Tikkurilan pa 44 Selvä muuttotappio muuttunut selväksi muuttovoitoksi * Hakunilan pa 317 Selkeä muuttovoitto pienessä kasvussa * muu alue -434 Espoo -38 Vain yhtenä vuotena muuttovoittoa Helsinki Runsaasti muuttovoittoa vuosittain Kehysalue (pl. Sipoo) -788 Selkeä muuttotappio kasvussa * Hyvinkää -58 Vain yhtenä vuotena lievästi positiivinen * Järvenpää -190 Muuttotappio kasvussa * Kerava -147 Kaikkina vuosina muuttotappiota * Kirkkonummi 20 Yhtenä vuotena muuttotappiota * Nurmijärvi -171 Muuttotappio kasvussa * Tuusula -228 Selkeä muuttotappio vuosittain * Vihti -8 Välistä muuttovoittoa, välistä muuttotappiota Muu Etelä-Suomi -260 Vuosina muuttotase tasapainossa, muulloin tappiota Muu Suomi Runsas muuttovoitto vähän laskussa Ulkomaat 616 Runsas muuttovoitto kasvussa Ulkoinen muutto yhteensä Runsaasti muuttovoittoa kaikkina vuosina Kaikki yhteensä Runsas muuttovoitto kasvussa Muuttaneiden ikärakenne Korso-Koivukylä on kerännyt muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä vuotiaita lukuun ottamatta. Muuttovoitto on keskittynyt vuotiaiden ikäryhmään, josta samoin kuin ja 65+ -vuotiaista on tullut muuttovoittoa kaikkina tarkasteltuina viitenä vuotena. Taulukko 24. Nettomuutto ikäryhmittäin Korso-Koivukylän palvelualueella vuosina Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä Korso-Koivukylään muuttaa kaupungin muista osista pienten lasten perheitä, mutta nuoret aikuiset muuttavat jollekin muulle kaupungin palvelualueista. Vantaan ulkopuolelta Korso-Koivukylään muuttavat nuoret aikuiset sekä perheet, joilla on kouluikäisiä lapsia. 22

28 Kuvio 4. Nettomuutto Korso-Koivukylän palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä Kaupungin sisäisissä muutoissa suurin muuttovoitto kertyi päivähoitoikäisten ryhmässä. Myös vuotiaita muutti alueelle muualta Vantaalta enemmän kuin heitä muutti muille palvelualueille. Selvän muuttotappion alue kärsi sisäisissä muutoissa vuotiaista. Sen sijaan kaupungin rajan yli suuntautuneissa muutoissa kävi aivan päinvastoin: valtaosa muuttovoitosta tuli juuri samasta vuotiaiden ikäryhmästä. Kaupungista muutti pois päivähoitoikäisiä ja vuotiaita enemmän kuin heitä tuli Korso- Koivukylään. Muissa ikäryhmissä alue sai muuttovoittoa Hakunilan palvelualue Muuttaneisuusaste Hakunilan palvelualueella on ollut alempi kuin Vantaalla keskimäärin ja on pysytellyt samalla tasolla. Hieman useampi kuin joka toinen alueelle muuttanut on tullut Vantaan sisältä joko Hakunilan palvelualueelta tai muilta kaupungin palvelualueilta. Kaupungin sisältä tulijoiden osuus on pysynyt samana vuodesta toiseen. Lähtömuuttajista lievästi kasvava osuus on muuttanut Vantaan rajojen ulkopuolelle. Kuitenkin 56 prosenttia vuoden 2002 lähtömuuttajista jäi asumaan Vantaalle. Kaupungin sisäisen nettomuuton runsas tappiollisuus ja ulkoisen muuton kääntyminen tappiolliseksi ovat kasvattaneet viiden vuoden muuttotappion varsin suureksi Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Hakunilan palvelualueelle muutti vuoden 2002 aikana 928 henkilöä Vantaan muilta palvelualueilta. Asuntoaan vaihtoi palvelualueen sisällä henkilöä. Palvelualueen sisäisten muuttojen osuus kaikista Vantaan sisäisistä tulomuutoista oli 60 prosenttia. Joka kolmas kaupungin muilta alueilta Hakunilaan muuttanut tuli Korso-Koivukylästä, ja lähes saman verran tulijoita oli Tikkurilasta. Parin viime vuoden aikana Martinlaaksosta alueelle tulijoita on ollut vähiten. 23

29 Taulukko 25. Muutot Hakunilan palvelualueelle ja palvelualueelta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 16,3 15,7 16,0 17,1 16,3 Lähtömuutto: Hakunilasta muutti vuoden 2002 aikana kaupungin muille palvelualueille henkilöä. Hakunilan palvelualueen sisällä muuttajia oli lisäksi Muille palvelualueille muuttajista useimmiten muutettiin Korso-Koivukylään. Lähes yhtä paljon muutettiin Tikkurilaan. Martinlaaksoon ja Myyrmäkeen muuttajia oli kumpiakin seitsemisen prosenttia kaikista muille palvelualueille muuttajista. Taulukko 26. Sisäiset muutot Hakunilan palvelualueella vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto tulomuutto lähtömuutto Hakunilan sisäinen Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto

30 Nettomuutto: Hakunila on kaikkina tarkasteluvuosina menettänyt asukkaitaan muille Vantaan palvelualueille: vuosittainen muuttotappio on vaihdellut henkilön välillä. Jokaisena viitenä viime vuotena Korso-Koivukylään on muuttanut hakunilalaisia selvästi enemmän kuin sieltä on tullut uutta väkeä Hakunilaan: muuttotappio on viiden vuoden aikana ollut yhteensä 317 henkilöä. Vielä enemmän määrällisesti muuttotappiota on tarkastelujaksona tullut Tikkurilan kanssa, 393 henkilöä. Hakunilan viiden vuoden muuttotappio kaupungin sisäisissä muutoissa kohosi yli henkilön. Tappiota tuli kaikille palvelualueille eniten Tikkurilaan ja Korso-Koivukylään Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Hakunilaan muutti vuoden 2002 aikana henkilöä Vantaan rajojen ulkopuolelta. Tulomuuttajien määrä oli pienin viiteen vuoteen. Joka toinen tulijoista tuli Helsingistä. Helsingin seudun osuus tulomuuttajista oli 65 prosenttia. Osuus on ollut sama kaikkina tarkasteluvuosina. Kehysalueen kunnista tulijoiden osuus tulomuuttajista oli vain 7 prosenttia. Eniten tulijoita oli Tuusulasta ja Järvenpäästä. Keravalaisten osuus tulomuuttajista on vähentynyt selvästi ja tuusulalaisten osuus kasvanut. Ulkomailta Hakunilaan muutto on kasvanut: vuonna 2002 tulijoita oli 156. Taulukko 27. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Hakunilan palvelualueelle ja palvelualueelta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto

31 Lähtömuutto: Kokonaan Vantaalta poismuuttaneita hakunilalaisia oli vuonna Määrä on ollut hieman kasvussa. Lähes joka toinen poismuuttanut suuntasi Helsinkiin. Helsingin seudun osuus poismuuttaneista oli lähes 70 prosenttia. Seudun suosio on pysynyt samana vuodesta toiseen. Kehyskunnista lähes yhtä suosittuja olivat Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi. Järvenpään ja Nurmijärven suosio on ollut kasvussa. Ulkomaille muuttajia oli vain 49 vuonna Nettomuutto: Hakunilan ulkoinen nettomuutto on kääntynyt parin viime vuoden aikana selvästi negatiiviseksi. Muuttotappio kehyskuntiin on kasvanut nopeasti ja muuhun Eteläsuomeen on menetetty tasaisesti henkilöä vuosittain. Aiempi suurehko muuttovoitto Helsingistä on kutistunut lähes olemattomiin. Samoin on käynyt Keski- ja Pohjois- Suomesta saadun muuttovoiton kanssa. Vain ulkomailta tuleva muuttotappio on kasvanut Kokonaismuuttotase Viiden viime vuoden aikana Hakunilan kokonaismuuttotase on ollut positiivinen vain vuonna 2000, kaikkina muina vuosina Hakunilan palvelualue on menettänyt asukkaitaan muuttoliikkeen seurauksena enemmän kuin on saanut uusia. Vuonna 2002 muuttotappio oli seurantajakson suurin. Kaikkiaan vuosien muuttotappio kohoaa 963 henkilöön. Viiden viime vuoden aikana suurin muuttotappio tuli kehyskuntien ja muun Etelä-Suomen kuntien kanssa. Myös Espooseen muutti Hakunilasta enemmän väkeä kuin päinvastoin. Helsingistä ja Keski- ja Pohjois-Suomesta saatiin muuttovoittoa kuin myös ulkomailta. Taulukko 28. Yhteenlaskettu nettomuutto Hakunilan palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä Runsaasti muuttotappiota kaikkina vuosina * Myyrmäen pa -35 Muuttotase viime vuosina tasapainossa * Martinlaakson pa -78 Muuttotappiota neljänä viime vuotena * Tikkurilan pa -393 Muuttovoittoa , muina vuosina selkeästi tappiota * Korso-Koivukylän pa -317 Selvä muuttotappio kaikkina vuosina * muu alue -414 Espoo -115 Muuttotappiota kaikkina vuosina Helsinki 562 Runsas muuttovoitto huvennut olemattomiin Kehysalue (pl. Sipoo) -529 Muuttotappio selvässä kasvussa * Hyvinkää 4 Tasapainossa * Järvenpää -114 Muuttotappio kasvussa (?) * Kerava -120 Muuttotappio kasvussa * Kirkkonummi 18 Tasapainossa * Nurmijärvi -147 Muuttotappio kasvussa * Tuusula -151 Tasaisesti tappiota kaikkina vuosina * Vihti -17 Lievästi negatiivinen muuttotase Muu Etelä-Suomi -371 Selkeä muuttotappio vuosittain Muu Suomi 452 Muuttovoitto huvennut vähiin Ulkomaat 275 Selkeästi muuttovoittoa vuosittain Ulkoinen muutto yhteensä 274 Muuttovoitto kääntynyt tappioksi Kaikki yhteensä -963 Muuttotappiot kasvussa 26

32 Muuttaneiden ikärakenne Hakunilan palvelualue on ollut muuttotappioaluetta vuotta 2002 lukuun ottamatta. Muuttotappio on parina viime vuotena ollut nopeassa kasvussa: Vuonna 2002 tappiota tuli kaikissa ikäryhmissä. Viiden vuoden jaksossa voitolle jäätiin vain vuotiaissa. Muista ryhmistä tuli tasaisen paljon tappiota, eniten ja alle seitsemän vuotiaissa. Kaupungin sisäisissä muutoissa menetettiin joka vuosi asukkaita kaupungin muille palvelualueille enemmän kuin niiltä saatiin tilalle. Muista kunnista Hakunila on saanut muuttovoittoa vuotiaista. Suurimmat menetykset ovat lapsissa ja vuotiaissa. Taulukko 29. Nettomuutto ikäryhmittäin Hakunilan palvelualueella vuosina Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä Hakunila on menettänyt kaiken ikäisiä asukkaitaan kaupungin muille alueille ja myös Vantaan ulkopuolelle. Kaupungin sisällä on menetetty kaiken ikäisiä asukkaita, rajan yli tapahtuvissa muutoissa lapsettomia tai vähälapsisia perheitä on muuttanut Hakunilaan enemmän kuin sieltä pois. Lapsia ja "varttuneita" aikuisia alue on Hakunilasta muuttanut pois enemmän kuin heitä on tullut alueelle. Kuvio 5. Nettomuutto Hakunilan palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä 27

33 3. Muuttoliike esimerkkikaupunginosissa 3.1. Hämeenkylän kaupunginosa Myyrmäen palvelualueella sijaitseva Hämeenkylän kaupunginosa käsittää Pähkinärinteen kerrostaloalueen lisäksi melko laajan pientaloalueen. Alueella on sekä vanhaa rakennuskantaa kuin myös uudempaakin. Pääosa viime vuosien rakentamisesta on ollut pientalovaltaista täydennysrakentamista. Asukkaita Hämeenkylässä oli vuoden 2003 alussa Kaupunginosan väkimäärä on laskussa. Muuttaneisuusaste Hämeenkylässä on ollut koko tarkastelujakson ajan korkeampi kuin Vantaalla keskimäärin. Muuttaneisuus on ollut lievästi nousussa. Hämeenkylään on muutettu useimmin kaupungin sisältä, tosin kaupungin ulkopuolelta tulleiden lukumäärä on alkanut saavuttaa kaupungin sisältä tulijoiden lukumäärää. Samanlainen tilanne on kaupunginosasta lähtijöiden kohdalla: niukka enemmistö muuttajista jää Vantaalle. Hämeenkylästä kaupungin ulkopuolelle muuttaneet ovat useimmiten suunnistaneet Helsinkiin tai Espooseen. Kehyskunnista on Nurmijärvi kiinnostanut uutena asuinpaikkana eniten. Muualle Suomeen muutot ovat lisääntyneet jonkin verran. Kaupungin sisällä muuttaneet ovat pysytelleet useimmiten oman palvelualueen sisällä. Naapuripalvelualueen, Martinlaakson, kiinnostavuus asuinpaikkana on vähentynyt. Taulukko 30. Muutot Hämeenkylän kaupunginosaan ja Hämeenkylän kaupunginosasta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 17,7 19,2 17,5 20,0 19,9 28

34 Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Hämeenkylään muutti vuoden 2002 aikana 365 ihmistä muualta Vantaalta. Kaupunginosan sisällä asuntoaan vaihtoi 339 asukasta. Toisin sanoen kaupungin sisällä muuttaneista peräti 48 prosenttia tuli omasta kaupunginosasta. Myyrmäen palvelualueen muista kaupunginosista tulijoita oli vain 175 henkilöä, mikä on 48 prosenttia kaupungin sisäisistä muutoista, jos kaupunginosan sisäisiä muuttoja ei oteta huomioon. Seuraavaksi eniten alueelle muuttajia tuli Martinlaaksosta. Lähtömuutto: Hämeenkylästä muutti vuoden 2002 aikana 452 henkilöä muualle Vantaata. Myyrmäen palvelualueelle muuttajista jäi 209. Toiseksi suosituin kohdepalvelualue oli Martinlaakso, jonne muutti 51 hämeenkyläläistä. Vähiten muuttajia suuntasi muuttokuormansa Hakunilaan. Lähtömuutto Tikkurilaan ja Korso-Koivukylään on kasvussa. Nettomuutto: Tässä tarkasteltuina viitenä vuotena Hämeenkylä sai muuttovoittoa vain jakson ensimmäisenä vuotena, sen jälkeen vuodet ovat olleet kaupungin sisäisissä muutoissa selvästi tappiollisia. Viiden vuoden yhteenlaskettu nettomuutto jää selvästi tappiolliseksi Tikkurilan ja Martinlaakson palvelualueiden kanssa. Korso-Koivukylän ja Hakunilan suhteen jäädään vuosien muuttovoiton vuoksi hieman voitolle. Taulukko 31. Kaupungin sisäiset muutot Hämeenkylän kaupunginosassa vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hämeenkylän sisäinen Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto Sisältää Hämeenkylän sisäiset muutot. 29

35 Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Hämeenkylään muutti kaupungin rajojen ulkopuolelta 611 henkilöä vuoden 2002 aikana. Tulomuuttajien määrä on pysytellyt jota kuinkin samalla tasolla tarkasteltuina viitenä viime vuotena. Kaksi viidestä muuttajasta on tullut Helsingistä. Helsingistä tulijoiden määrässä ei ole juuri tapahtunut muutoksia. Myös muilta alueilta on muutettu tasaiseen tahtiin Hämeenkylään. Kehysalueen osuus tulijoista on ollut alle kymmenen prosenttia. Tämän alueen kunnista eniten tulijoita on ollut Nurmijärveltä, noin neljännes tulijoista. Ulkomailta tulijoiden määrä on ollut hieman kasvussa. Lähtömuutto: Kokonaan Vantaalta muutti pois 672 hämeenkyläläistä vuoden 2002 aikana. Poislähtijöiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Kaksi viidestä muutti Helsinkiin ja hieman useampi kuin joka viides Espooseen. Helsinkiin muuttajien määrä on kasvussa. Johonkin kehyskunnista muutti noin joka seitsemäs Vantaalta poismuuttaneista hämeenkyläläisistä. Selvästi suosituin kehyskunnista on ollut Nurmijärvi, jonne on suunnannut vuosittain viitisenkymmentä Hämeenkylän asukasta. Ulkomaille vuosittain muuttaneiden määrä on pysytellyt samalla tasolla. Taulukko 32. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Hämeenkylään ja Hämeenkylästä Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto

36 Nettomuutto: Myös kuntien välinen on muuttoliike on ollut Hämeenkylälle tappiollinen: vain vuonna 1998 nettomuutto jäi positiiviseksi. Ainoastaan Helsingistä, Etelä-Suomen ulkopuolisesta osasta Suomea ja ulkomailta tullut muuttoliike on jäänyt viiden vuoden summana positiiviseksi. Helsingin suhteenkin muuttoliike on ollut hieman tappiollista kahtena vuotena viidestä. Eniten asukkaitaan Hämeenkylä on menettänyt Helsinkiin (-231) ja Nurmijärvelle (-173) kuluneena viisivuotisjaksona. Kaiken kaikkiaan kehysalueen kuntiin on muuttanut Hämeenkylästä lähes kaksinkertainen määrä ihmisiä kuin mitä näistä kunnista on tullut uusia asukkaita Kokonaismuuttotase Viiden viime vuoden kokonaismuuttotaseeksi Hämeenkylässä saadaan -385 eli muuttoliike on vähentänyt kaupunginosan väkilukuna tämän verran. Vantaan sisäisten muuttojen osuus tästä muuttotappiosta on 38 %. Taulukko 33. Yhteenlaskettu nettomuutto Hämeenkylän kaupunginosassa vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä -146 Selvästi tappiollista. * Myyrmäen pa -4 Muuttumassa tappiolliseksi (?) * Martinlaakson pa -71 Tappiollista. * Tikkurilan pa -34 Hieman tappiollista. * Korso-Koivukylän pa 15 Muuttunut tappiolliseksi. * Hakunilan pa 25 Vuoroin tappiollista, vuoroin voitollista. * muu alue -77 Tappiollista. Espoo -231 Selvästi tasaisen tappiollista. Helsinki 103 Muuttovoitto katoamassa. Kehysalue (pl. Sipoo) -228 Tasaisen tappiollista. Muu Etelä-Suomi -25 Vuoroin tappiollista, vuoroin voitollista. Voitto hupenee? Muu Suomi 133 Muuttovoitto vähenee. Ulkomaat 7 Tasapainossa. Ulkoinen muutto yhteensä -239 Tasaisesti tappiollista. Kaikki yhteensä -385 Selvästi tappiollista vuosittain Muuttaneiden ikärakenne Muuttoliike on ollut Hämeenkylässä positiivista vain ikäryhmässä vuotiaat. Tosin tässäkin ikäryhmässä kolme viime vuotta muuttoliike on ollut tappiollista. Määrällisesti suurin tappio kertyi viiden viime vuoden aikana vuotiaiden ikäryhmässä. Kaikista muista ikäryhmistä alue on kärsinyt muuttotappiota. Kaupungin sisäisissä muutoissa muuttovoittoa tuli alle kouluikäisistä, suurimmat tappiot kertyivät toisaalta kouluikäisten ja vuotiaiden ikäryhmissä. Kunnan rajan yli tehdyissä muutoissa muuttovoitto sen sijaan kertyi vuotiaista. Suurimmat muuttotappiot tulivat päivähoitoikäisistä ja vuotiaista. 31

37 Taulukko 34. Nettomuutto ikäryhmittäin Hämeenkylän kaupunginosassa vuosina Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä Hämeenkylän muuttotappiosta lähes kaksi kolmasosaa on tullut kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena. Kuvio 6. Nettomuutto Hämeenkylän kaupunginosaan, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä 3.2. Ylästön kaupunginosa Martinlaakson palvelualueen itäosaan sijoittuvassa Ylästön kaupunginosassa on rakennettu pientaloja, pääosin omakotitaloja, varsin vilkkaaseen tahtiin. Alueen toteutumista on edistänyt kaupungin melko runsas maanomistus ja tonttien luovutus. Kaupunginosan väestömäärä on kasvanut tasaisesti ripeään tahtiin. Asukkaita oli vuoden 2003 alussa Muuttaneisuusaste Ylästössä on ollut ja on edelleenkin huomattavasti kaupungin keskiarvoa pienempi, alhaisimmillaan se on ollut vain yhdeksän prosentin paikkeilla. Ylästöön on muutettu useimmiten kaupungin sisältä: keskimäärin kolme viidestä Ylästöön muuttajasta tulee jostain Vantaalta. Muualta ja Vantaalta tulleiden suhde on pysytellyt samalla tasolla koko viisivuotisjakson. Ylästön lähtömuuttajista keskimäärin 70 prosenttia on löytänyt uuden asuntonsa Vantaalta ja vain vajaa kolmannes on muuttanut kokonaan pois Vantaalta. 32

38 Taulukko 35. Muutot Ylästön kaupunginosaan ja Ylästön kaupunginosasta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 10,7 9,1 10,2 12,1 9, Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Ylästöön muutti vuoden 2002 aikana 270 henkilöä muualta Vantaalta. Ylästön kaupunginosan sisällä asuntoaan vaihtoi 44 henkilöä. Muusta osasta Martinlaakson palvelualuetta Ylästöön muutti 57 henkilöä. Valtaosa Ylästöön muuttaneista vantaalaisista tuli näin ollen Martinlaakson palvelualueen ulkopuolelta. Eniten muualta tulijoita on ollut Myyrmäen palvelualueelta, mutta muutot Tikkurilasta Ylästöön ovat olleet selvässä kasvussa. Vähiten Ylästö on kiinnostanut Hakunilan asukkaita. Lähtömuutto: Ylästöstä muutti 118 henkilöä jonnekin muualle Vantaata vuoden 2002 aikana. Enemmistö Ylästön kaupungin sisäisistä lähtömuuttajista on jäänyt omalle palvelualueelleen. Toiseksi suosituin alue on ollut Tikkurilan palvelualue. Hakunila kiinnostaa Ylästöstä poismuuttavia entistä vähemmän. Nettomuutto: Ylästö on saanut kasvavaa muuttovoittoa Vantaan sisäisistä muuttajista. Vähiten muuttovoittoa on tullut omalta palvelualueelta ja eniten Myyrmäen palvelualueelta. Myyrmäestä tulijoita on viiden viime vuoden aikana ollut miltei kolme kertaa ja Tikkurilasta ja Korso-Koivukylästäkin tulijoita kaksi kertaa niin paljon kuin näille alueille lähtijöitä. Kaikkiaan muuttovoittoa on kertynyt viiden viime vuoden aikana 391 henkilöä. Muuttovoitto Tikkurilasta ja Myyrmäestä on ollut hieman kasvussa. 33

39 Taulukko 36. Kaupungin sisäiset muutot Ylästön kaupunginosassa vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ylästön sisäinen Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Ylästöön muutti vuoden 2002 aikana kaikkiaan 219 henkilöä Vantaan rajojen ulkopuolelta. Tulomuutto Ylästöön on viiden viime vuoden aikana ollut kasvussa. Kolme viidestä Ylästöön Vantaan ulkopuolelta muuttaneista on ollut helsinkiläinen. Helsingin seudun osuus tulomuuttajista on ollut noin 80 prosenttia. Kehysalueelta tulijoista yli kolmannes on tullut Nurmijärveltä. Ulkomailta Ylästöön muuttajia on ollut vuosittain vain muutama. Lähtömuutto: Ylästöläisiä muutti vuoden 2003 aikana kokonaan pois Vantaalta 143 henkilöä. Alueelta poismuuttajien määrä lisääntyi 2000-luvulle tultaessa, mutta on pysytellyt samoissa lukemissa viimeiset kolme vuotta. Joka kolmas Ylästöstä poismuuttaja on muuttanut Helsinkiin, joka kuudes kehyskuntiin ja niin ikään joka kuudes muualle Etelä- Suomeen. Helsingin seudun osuus poismuuttaneista on ollut 64 prosenttia. Kehysalueen kunnista muuttokuorma on useimmiten suunnattu Nurmijärvelle. Ulkomaille muuttaneita on ollut vuosittain muutama. 7 Sisältää Ylästön sisäiset muutot 34

40 Nettomuutto: Ylästön vuosittainen muuttovoitto on vaihdellut 9-76 henkilön välillä. Kaikkiaan muuttovoittoa viiden viime vuoden aikana on kertynyt 159 henkilöä. Helsingistä muuttovoittoa on tullut kaikkina vuosina, josta on alueelle muuttanut yli kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin alueelta Helsinkiin. Espoosta muuttovoittoa saatiin vuosina ja Pohjois- ja Keski-Suomesta vuosina 1999 ja Kehyskuntiin on menetetty joka vuosi enemmän asukkaita kuin niistä on saatu, eniten Nurmijärvelle. Samoin Etelä-Suomeen on Ylästön asukkaita muuttanut enemmän kuin sieltä on muutettu Ylästöön. Kehyskuntiin ja muualle Etelä-Suomeen muuttajia on ollut enemmän kuin kaksi kertaa enemmän kuin näiltä alueilta Ylästöön tulijoita. Ulkomaille lähtijöitä on niin ikään ollut enemmän kuin sieltä tulijoita. Taulukko 37. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Ylästöön ja Ylästöstä Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto Kokonaismuuttotase Ylästö on saanut muuttovoittoa niin kaupungin sisäisissä muutoissa kuin kuntien välisissäkin muutoissa niin, että viiden vuoden muuttovoitoksi kertyy 550 henkilöä. Tämä selittää kaupunginosan vuosien väestönkasvusta peräti 83 prosenttia. Kaupungin sisäisten muuttojen osuus tästä on 71 prosenttia. 35

41 Taulukko 38. Yhteenlaskettu nettomuutto Ylästön kaupunginosassa vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 391 Muuttovoitto kasvussa. * Myyrmäen pa 59 Muuttovoitto kasvussa? * Martinlaakson pa 12 Tasapainossa. * Tikkurilan pa 95 Muuttovoitto kasvussa. * Korso-Koivukylän pa 65 Tasaista muuttovoittoa. * Hakunilan pa 22 Vähäistä muuttovoittoa. * muu alue -12 Muuttotappiota. Espoo 43 Jonkin verran muuttovoittoa. Helsinki 259 Runsaasti muuttovoittoa, muuttovoitto edelleen kasvussa. Kehysalue (pl. Sipoo) -57 Jonkin verran muuttotappiota vuosittain. Muu Etelä-Suomi -63 Muuttotappiota vuosittain. Muu Suomi -10 Useammin muuttotappiota kuin -voittoa. Ulkomaat -13 Useammin muuttotappiota kuin -voittoa. Ulkoinen muutto yhteensä 159 Tasaista muuttovoittoa vuosittain. Kaikki yhteensä 550 Muuttovoitto edelleen kasvussa Muuttaneiden ikärakenne Nettomuutto Ylästöön on viiden viime vuoden summana ollut tappiollista vain 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Ylästön saama muuttovoitto kertyi lähes kokonaan ja 0-6-vuotiaiden ikäryhmistä. Muiden ikäryhmien nettotulos jäi selvästi pienemmäksi. Taulukko 39. Nettomuutto ikäryhmittäin Ylästön kaupunginosassa Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä Kaupungin sisäisissä muutoissa suurimmat muuttovoitot tulivat niin ikään ja 0-6- vuotiaiden ikäryhmistä. Kaupungin rajan yli tapahtunut muuttoliike sen sijaan oli tappiollista vanhimman ikäryhmän lisäksi vähän myös sekä kouluikäisissä että vuotiaiden ikäryhmässä. Ylästön saamasta muuttovoitosta yli kaksi kolmannesta on tullut kaupungin sisältä. 36

42 Kuvio 7. Nettomuutto Ylästön kaupunginosaan, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä 3.3. Pakkalan kaupunginosa Tikkurilan palvelualueeseen kuuluvan Pakkalan asuntorakentaminen alkoi 1990-luvun puolivälissä Sandbackan asuntoalueen rakentamisella. Kartanonkosken ensimmäiset asunnot valmistuivat vuosituhannen vaihduttua ja alueen rakentaminen on edennyt ripeästi. Uusia alueita aloitetaan lähivuosina eli rakentaminen jatkuu vilkkaana. Pakkalassa asui vuoden 2003 alussa asukasta eli lähes sama määrä kuin naapurikaupunginosassa Ylästössä. Taulukko 40. Muutot Pakkalan kaupunginosaan ja Pakkalan kaupunginosasta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 25,2 21,4 23,0 24,7 22,2 37

43 Muuttaneisuusaste Pakkalan kaupunginosassa on uutena rakentuvana kaupunginosana selvästi Vantaan keskiarvoa korkeampi. Muuttaneisuutta kuvaava luku on pysytellyt jokseenkin samalla tasolla tarkastelujakson ajan. Pakkalaan on muutettu useimmin kaupungin ulkopuolta, tosin parina viime vuotena kaupungin sisältä muuttaneet ovat olleet enemmistönä tulomuuttajissa. Pakkalasta poismuuttaneet ovat useimmiten lähteneet Helsinkiin tai kehyskuntiin. Myös muu eteläinen osa Suomea on vetänyt pakkalalaisia puoleensa. Kaupungin sisällä lähtömuuttajat ovat Tikkurilan jälkeen eniten muuttaneet Korso-Koivukylän palvelualueelle. Yli puolet poismuuttaneista löysi uuden asuntonsa Vantaalta Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Pakkalaan muutti vuoden 2002 aikana 541 henkilöä muualta Vantaalta. Pakkalan sisällä asuntoaan vaihtoi 122 henkilöä. Tikkurilan palvelualueen sisältä (ei Pakkalasta) tulijoita oli 164 eli 30 prosenttia kaupungin sisäisistä muutoista. Seuraavaksi eniten tulijoita oli Martinlaaksosta ja Korso-Koivukylästä. Viiden viime vuoden aikana oman palvelualueen (Tikkurilan) lisäksi tulijoita on ollut eniten Martinlaaksosta ja Myyrmäestä. Taulukko 41. Kaupungin sisäiset muutot Pakkalan kaupunginosassa vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto tulomuutto lähtömuutto Pakkalan sisäinen Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto Sisältää Pakkalan sisäiset muutot. 38

44 Lähtömuutto: Pakkalasta muutti vuoden 2002 aikana muualle Vantaata 303 henkilöä. Tikkurilan palvelualueelle muuttajista jäi 96 henkilöä. Toiseksi suosituin palvelualue Pakkalan lähtömuuttajilla oli Korso-Koivukylä. Vähiten muutettiin Hakunilaan. Nettomuutto: Pakkala on saanut muuttovoittoa Vantaan sisäisissä muutoissa vuotta 1998 lukuun ottamatta kaikkina tarkasteltuina vuosina. Myyrmäestä ja Martinlaaksosta muuttovoittoa saatiin neljänä, muilta alueilta kolmena vuotena viidestä. Viiden vuoden yhteenlasketusta muuttovoitosta vajaa kolmannes tuli Tikkurilasta, toinen vajaa kolmannes Martinlaaksosta ja reilu viidennes Myyrmäestä Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Pakkalan kaupunginosaan muutti Vantaan rajojen ulkopuolelta 642 henkilöä vuoden 2002 aikana. Muuttajien määrä on ollut selvässä kasvussa. Tulijoista lähes joka toinen saapui Helsingistä. Helsingistä muuttaneiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa. Helsingin seudun osuus Pakkalaan muuttaneista oli vuonna 2002 peräti 71 prosenttia. Kehysalueen osuus tulijoista on ollut kymmenisen prosenttia, osuus on ollut hieman kasvussa. Alueen kunnista eniten tulijoita on ollut Tuusulasta ja Nurmijärveltä. Ulkomailta on Pakkalaan vuosittain muuttanut parisenkymmentä henkilöä. Tulijoiden määrä on vaihdellut vuosittain. Keskimäärin tulijoita on ollut vuosittain runsas kymmenen. Taulukko 42. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Pakkalaan ja Pakkalasta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto

45 Lähtömuutto: Kokonaan Vantaan tomut karisti jaloistaan 272 pakkalalaista vuoden 2002 aikana. Lähtijöiden määrä on alueen asukasluvun kohotessa kasvanut. Hieman useampi kuin joka kolmas suuntasi Helsinkiin ja lähes joka viides johonkin kehyskuntaan. Helsingin seudun osuus lähtömuuttajista oli 67 prosenttia vuonna Seudun osuus poismuuttaneista on pysynyt samansuuruisena. Kehyskunnista suosituimmat muuttokunnat ovat olleet Tuusula ja Nurmijärvi. Ulkomaille muuttaneiden määrä on hivenen kasvussa. Nettomuutto: Pakkala on saanut kaikilta tässä tarkastelluilta alueilta muuttovoittoa joka vuosi lähes poikkeuksetta. Muuttovoitto Espoosta, Helsingistä ja Etelä-Suomesta on kasvussa. Espoosta, Keski- ja Pohjois-Suomesta ja etenkin Helsingistä Pakkalaan tulijoita on ollut yli kaksi kertaa enemmän kuin Pakkalasta näihin kaupunkeihin lähteneitä Kokonaismuuttotase Pakkala on uudisrakentamisen myötä saanut vuosittain nopeasti kasvavan määrän muuttovoittoa ennen kaikkea kaupungin rajan yli. Myös sisäinen muuttovoitto on kolmena vuotena viidestä ollut merkittävää. Tarkasteltujen viiden vuoden kokonaismuuttovoitto nousee henkilöön mikä selittää alueen väkiluvun muutoksesta peräti 84 prosenttia. Taulukko 43. Yhteenlaskettu nettomuutto Pakkalan kaupunginosassa vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 600 Muuttovoitto on viime vuosina ollut varsin suurta * Myyrmäen pa 131 Jonkin verran muuttovoittoa vuotta 1998 lukuun ottamatta * Martinlaakson pa 178 Muuttovoitto kasvussa, 1998 muuttotappiota * Tikkurilan pa 185 Parina viime vuotena runsas muuttovoitto * Korso-Koivukylän pa 46 Kahtena vuonna muuttotappiota * Hakunilan pa 83 Muuttovoitto kasvussa (?). parina vuotena kuitenkin tappiota * muu alue -23 Espoo 98 Muuttovoitto hieman kasvussa Helsinki 587 Kaikkina vuosina huomattava muuttovoitto Kehysalue (pl. Sipoo) -4 Kolmena vuotena muuttotappiota Muu Etelä-Suomi 102 Muuttovoiotto kasvussa Muu Suomi 152 Selvä, tasainen muuttovoitto joka vuosi Ulkomaat 41 Jonkin verran muuttovoittoa neljänä vuotena Ulkoinen muutto yhteensä 976 Muuttovoittoa joka vuosi, kasvava suuntaus Kaikki yhteensä Vuonna 1998 muuttotappiota, sen jälkeen kasvava muuttovoitto Muuttaneiden ikärakenne Uutena ripeästi rakentuvana kaupunginosana Pakkala on kerännyt jatkuvasti suurenevaa muuttovoittoa. Puolet muuttovoitosta on tullut ikäryhmään vuotiaat ja neljännes vuotiaiden ikäryhmään. Kouluikäisistä muuttovoittoa on tullut vasta parina viime vuotena. Eläkeikäisiä on muuttanut alueelta pois lähes saman verran kuin heitä on muuttanut alueelle. 40

46 Päivähoitoikäisistä saadusta muuttovoitosta kolme neljännestä on tullut muista kunnista, samoin vuotiaiden muuttovoitosta. Kouluikäisten muuttovoitosta on tullut puolet kunnan rajojen yli, puolet kunnan sisältä. Sen sijaan vuotiaissa kaksi kolmannesta muuttovoitosta kertyi Vantaan sisäisten muuttojen seurauksena. Taulukko 44. Nettomuutto ikäryhmittäin Pakkalan kaupunginosassa Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä Kuvio 8. Nettomuutto Pakkalan kaupunginosaan, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä 3.4. Asolan kaupunginosa Korso-Koivukylän palvelualueella sijaitseva Asola on vanha pientaloalue, jonka laajamittaisempi asuntorakentaminen sai alkunsa Peijaksen sairaalan rakentamisen myötä 1990-luvun taitteessa. Viime vuosina asuntorakentaminen on vilkastunut entisestään. Myös pientaloaluetta on täydennysrakennettu. Asolan asukasluku oli vuoden 2003 alussa henkilöä. 41

47 Taulukko 45. Muutot Asolan kaupunginosaan ja Asolan kaupunginosasta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 29,8 19,0 18,5 20,4 23,1 Muuttaneisuusaste Asolan kaupunginosassa on ollut kaikkina vuosina selvästi suurempaa kuin kaupungissa ja Korso-Koivukylän palvelualueella keskimäärin. Korkeimmillaan se kuitenkin oli vuonna 1998, peräti 30 prosenttia. Asolaan muuttaneista useampi kuin kaksi kolmesta tuli Vantaan sisältä. Vantaan ulkopuolelta tulijoiden osuus Asolaan muuttaneista on vaihdellut 27 ja 39 prosentin välillä. Vuonna 2002 Vantaan ulkopuolelta muutti Asolaan 27 prosenttia alueelle muuttaneista. Lähtömuuttaneissa näkyy kuta kuinkin sama suhde: Vantaalle muuttaneiden osuus on vaihdellut 59 ja 73 prosentin välillä. Vuonna 2002 Asolasta Vantaan rajojen ulkopuolelle muuttaneiden osuus kaikista lähtömuuttajista on ollut 30 prosenttia Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Asolan kaupunginosaan muutti vuoden 2002 aikana peräti 912 henkilöä kaupungin sisältä. Muuttajia oli yli kaksi kertaa enemmän kuin aiempina vuosina. Muuttajista Korso-Koivukylän palvelualueelta tuli 553, ja näistä 205 kaupunginosan sisältä. Alueen sisäisten muuttojen osuus kaupungin sisällä vuonna 2002 muuttaneista oli 22 prosenttia. Kaupunginosan sisäisten muuttojen määrä on ollut lievässä kasvussa ja lisääntyi huomattavasti vuoden 2002 aikana. Tikkurilasta on muutettu alueelle muista palvelualueista vilkkaimmin: vuonna 2002 Tikkurilasta tulijoiden osuus kaupunginosan ulkopuolelta, mutta Vantaan sisällä tapahtuneista muutoista oli hieman vajaa kolmannes. Vähiten tulijoita on ollut Martinlaaksosta ja Myyrmäestä. Lähtömuutto: Asolasta muutti pois jonnekin muualle Vantaata 327 henkilöä. Näistä 134 löysi uuden asuntonsa jostain muusta Korso-Koivukylän palvelualueen kaupunginosasta. Asolan sisäisten muuttojen osuus lähtömuutoista on ollut vuotta 2002 lukuun ottamatta vajaa viidennes. Vuonna 2002 osuus kohosi kaksinkertaiseksi. 42

48 Suosituin palvelualue oman palvelualueen jälkeen on viime vuosina ollut Tikkurila: vuonna 2002 Asolan ulkopuolelle, mutta Vantaan muille alueille suuntautuneista muutoista 34 prosenttia kohdistui Tikkurilan palvelualueelle. Taulukko 46. Kaupungin sisäiset muutot Asolan kaupunginosassa vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Asolan sisäinen Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto: Asola on saanut kaikkina viitenä viime vuotena muuttovoittoa sekä oman palvelualueen että koko Vantaan sisältä. Kaikkiaan muuttovoittoa on tullut vuosina peräti 836 henkilöä. Oman palvelualueen sisältä tulleen muuttovoiton osuus on 457 henkilöä eli 55 prosenttia. Oman palvelualueen lisäksi muuttovoittoa on tullut kaikkina tarkastelujakson vuosina Tikkurilasta, Hakunilasta ja Martinlaaksosta. Myyrmäkeen Asola kärsi muuttotappiota kolmena vuotena viidestä niin, että kokonaissaldo jäi 26 henkilöä tappiolle. 9 Sisältää Asolan sisäiset muutot. 43

49 Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Asolaan muutti vuoden 2002 aikana kaikkiaan 342 henkilöä Vantaan rajojen ulkopuolelta. Määrä on lisääntynyt tasaisesti viiden viime vuoden aikana. Useampi kuin kaksi viidestä tulijasta oli vuonna 2002 helsinkiläinen. Helsinkiläisten osuus tulomuuttajista oli muina vuosina noin kolmannes. Koko seudun osuus tulomuuttajista oli nyt 66 prosenttia. Seudun osuus on niin ikään ollut kasvussa samalla kun muun Suomen osuus on vähentynyt. Kehysalueelta tulija on useimmiten ollut Keravalta. Ulkomailta tulijoiden osuus kaikista tulomuuttajista on vaihdellut 5-11 prosentin välillä. Lähtömuutto: Asolalaisia muutti kokonaan pois Vantaalta vuoden 2002 aikana 230. Poismuuttajienkin määrä on ollut kasvussa. Lähes joka kolmas poismuuttaja on suunnannut muuttokuormansa Helsinkiin, joka viides muualle Helsingin seutua ja niin ikään joka viides muualle Etelä-Suomeen. Koko Helsingin seudun osuus poismuuttaneista oli vuonna 2002 yli 58 prosenttia. Osuus on pysynyt jokseenkin samansuuruisena viimeiset viisi vuotta. Kehyskunnista muutettiin useimmiten Keravalle. Ulkomaille muutti vain kolme henkilöä vuoden 2002 aikana. Nettomuutto: Asola on saanut kaikkina viitenä viime vuotena muuttovoittoa Vantaan rajojen ulkopuolelta. Keski- ja Pohjois-Suomesta ja ulkomailta muuttovoittoa on saatu joka vuosi, Helsingistä neljänä vuotena viidestä, Espoosta ja Etelä-Suomesta kolmena vuotena viidestä. Kehyskunnista muuttovoittoa tuli vain vuonna Taulukko 47. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Asolaan ja Asolasta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto

50 Kokonaismuuttotase Koska myös Vantaan sisäinen muuttotase on jäänyt kaikkina vuosina positiiviseksi, saadaan viiden vuoden kokonaismuuttovoitoksi henkilöä, mikä selittää 79 prosenttia kaupunginosan vuosien väestönkasvusta. Vantaan sisäisten muuttojen osuus tästä on 56 prosenttia. Taulukko 48. Yhteenlaskettu nettomuutto Asolan palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 836 Muuttovoitto kasvussa * Myyrmäen pa -26 Välistä muuttotappiota, välistä voittoa * Martinlaakson pa 77 Kaikkina vuosina muuttovoittoa * Tikkurilan pa 303 Muuttovoitto kasvussa * Korso-Koivukylän pa 457 Muuttovoitto kasvussa * Hakunilan pa 76 Jonkin verran muuttovoittoa vuosittain * muu alue -52 Espoo 14 Kahtena vuotena muuttotappiota Helsinki 175 Muuttovoitto lievästi kasvussa Kehysalue (pl. Sipoo) -46 Enimmäkseen muuttotappiota Muu Etelä-Suomi 31 Vuosina muuttovoittoa Muu Suomi 135 Kaikkina vuosina jonkin verran muuttovoittoa Ulkomaat 80 Kaikkina vuosina jonkin verran muuttovoittoa Ulkoinen muutto yhteensä 389 Selvästi muuttovoittoa kaikkina vuosina Kaikki yhteensä Runsaasti muuttovoittoa (kasvussa?) Muuttaneiden ikärakenne Asola on Pakkalan ja Ylästön tapaan saanut reilusti muuttovoittoa kaikissa ikäryhmissä. Muista alueista poiketen myös 65 vuotta täyttäneitä on alueelle muuttanut huomattavasti enemmän kuin alueelta pois. Syynä tähän on tälle ikäryhmälle tarkoitettujen asuntojen normaalia suurempi määrä. Runsas kolmannes muuttovoitosta on tullut vuotiaiden ikäryhmään. Kouluikäisten muuttovoitto on lukumääräisesti pienempää kuin eläkeikään päässeiden. Taulukko 49. Nettomuutto ikäryhmittäin Asolan kaupunginosassa Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä

51 Päivähoitoikäisistä alueelle kertynyt muuttovoitto on tullut kaikki Vantaan sisäisten muuttojen seurauksena, kun näin kävi vuotiaissa vain runsaalle puolelle muuttovoitosta. Kaikesta Asolan saamasta muuttovoitosta yli kaksi kolmannesta saatiin Vantaan sisältä. Kuvio 9. Nettomuutto Asolan kaupunginosaan, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä 3.5. Hakunilan kaupunginosa Hakunilan kaupunginosa muodostaa Hakunilan palvelualueen keskuksen. Hakunilan kaupunginosan rakentaminen ajoittuu jo yli 30 vuoden taakse aluerakentamisen huippuvuosiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana asuntoja on rakennettu jatkuvasti vähemmän ja vähemmän. On jo ollut useita vuosia, jolloin kerrostaloja ei ole rakennettu lainkaan. Kaupunginosan väkiluku on saavuttanut huippunsa ja on kääntymässä laskuun. Vuoden 2003 alussa Hakunilassa asui henkilöä. Taulukko 50. Muutot Hakunilan kaupunginosaan ja Hakunilan kaupunginosasta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 19,8 18,9 18,7 19,5 20,2 46

52 Muuttaneisuusaste Hakunilan kaupunginosassa on ollut parisen yksikköä korkeampaa kuin kaupungissa keskimäärin eli se on vaihdellut prosentin välillä. Hakunilaan muuttaneista kolme viidestä on tullut kaupungin sisältä. Vantaan ulkopuolelta tulijoiden osuus Hakunilaan muuttaneista on vaihdellut 37 ja 42 prosentin välillä. Vuonna 2002 Hakunilaan muuttaneista 38 prosenttia tuli Vantaan ulkopuolelta. Hakunilan lähtömuuttajista keskimäärin 63 prosenttia muutti jonnekin Vantaalla. Vuonna 2002 Hakunilan lähtömuuttajista 62 prosenttia muutti asuntoaan Vantaan rajojen sisällä Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Hakunilan kaupunginosaan muutti vuoden 2002 aikana henkilöä kaupungin sisältä. Muuttajista tuli Hakunilan palvelualueelta 774 ja näistä 613 oli Hakunilan kaupunginosan sisäisiä muuttoja. Kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaikista kaupungin sisäisistä muutoista on ollut hieman alle puolet ja palvelualueen sisäisistä muutoista neljä viidesosaa. Taulukko 51. Kaupungin sisäiset muutot Hakunilan kaupunginosassa vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto tulomuutto lähtömuutto Hakunilan sisäinen Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunilan kaupunginosan sisäiset muutot sisältyvät lukuihin. 47

53 Toiseksi eniten Hakunilan kaupunginosaan tulijoita oli vuonna 2002 Tikkurilan palvelualueelta, 174. Hakunilan suosio uutena asuinpaikkana tikkurilalaisten keskuudessa on kasvanut viiden viime vuoden aikana. Vielä vuonna 1999 korso-koivukyläläisiä muutti Hakunilaan enemmän kuin Tikkurilan palvelualueen asukkaita. Sen jälkeen tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Myyrmäestä ja Martinlaaksosta tulijoita on ollut vuosittain vain muutama kymmenen. Lähtömuutto: Hakunilan kaupunginosasta muutti vuoden 2002 aikana jonnekin muualle Vantaata henkilöä. Näistä 138 löysi uuden asuntonsa jostain muusta palvelualueen kaupunginosasta. Hakunilan kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaupungin sisäisistä lähtömuutoista on vaihdellut prosentin välillä. Suosituin palvelualue oman palvelualueen jälkeen on viime vuosina ollut Tikkurila, jonne suuntasi matkansa vuoden 2002 aikana 15 prosenttia hakunilalaisista lähtömuuttajista. Lähes yhtä suosittu on ollut Korso-Koivukylä. Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon muuttajia on Hakunilasta ollut vuosittain vain muutama kymmenen. Nettomuutto: Kaupungin sisäisissä muutoissa Hakunilan kaupunginosa on ollut useimmin menettäjänä kuin saajana. Vain vuosina 2000 ja 2001 alue sai hieman muuttovoittoa kaupungin muilta alueilta. Kuitenkin viiden vuoden nettomuuton kokonaissaldo jää 532 henkilöä miinukselle. Ainoastaan oman palvelualueen sisältä on kertynyt muuttovoittoa 89 henkilöä viiden vuoden aikana. Suurimmat muuttotappiot Hakunila on kärsinyt Tikkurilaan ja Korso-Koivukylään Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Hakunilan kaupunginosaan muutti Vantaan ulkopuolelta vuoden 2002 aikana kaikkiaan 781 henkilöä. Määrä on pysytellyt suurin piirtein samalla tasolla viiden viime vuoden aikana. Kaksi viidestä Hakunilaan muualta muuttaneista tuli Helsingistä. Koko Helsingin seudun osuus tulomuuttajista oli ollut keskimäärin 57 prosenttia. Kehysalueelta tulija on useimmiten keravalainen. Kehysalueen kunnista on melko tasaisesti muutettu Hakunilaan. Keski- ja Pohjois-Suomesta Hakunilaan muuttaneiden määrä on ollut hieman laskussa, mutta ulkomailta muuttaneiden määrä sen sijaan on kasvanut. Lähtömuutto: Hakunilan kaupunginosan asukkaista 867 muutti vuoden 2002 aikana kokonaan pois Vantaalta. Vantaalta pois muuttaneiden määrä on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. Kaksi kolmesta pois muuttaneesta löysi uuden asuntonsa Helsingistä ja joka viides seudun ulkopuolisesta osasta Etelä-Suomea. Helsingin seudun osuus poismuuttaneista oli kolme viidesosaa. Kehyskunnista Kerava oli suosituin muuttokohde. Muu Suomi on alkanut kiinnostaa hakunilalaisia uutena asuinpaikkana aiempaa enemmän. Ulkomaille muuttaneiden määrä on pysytellyt lähes samana vuodesta toiseen. Nettomuutto: Hakunilan kaupunginosan keräämä muuttovoitto on vähitellen huvennut niin, että vuonna 2002 kaupunginosa menetti asukkaitaan kaikkialle muualle Suomeen enemmän kuin sai sieltä uusia. Vuonna 2002 muuttovoittoa tuli enää ulkomailta. Kuitenkin viiden viime vuoden kokonaisnettomuutto jäi 242 henkilöä positiiviseksi. Kehyskuntiin Hakunilan nettomenetys viiden viime vuoden aikana oli 196 asukasta. 48

54 Taulukko 52. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Hakunilaan ja Hakunilasta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto Kokonaismuuttotase Koska Hakunilan kaupunginosa on Vantaan sisäisissä muutoissa jäänyt enimmäkseen reilusti tappiolle ei aiemmin kunnan ulkopuolelta saatu muuttovoittokaan ole pystynyt kääntämään kokonaismuuttotasetta kuin kahtena vuotena viidestä voitolliseksi. Viiden vuoden kokonaissaldo on reilusti negatiivinen, -290 henkilöä. Lähtömuutto alueelta on kasvussa ja tulomuuton kasvu on tyrehtynyt. 49

55 Taulukko 53. Yhteenlaskettu nettomuutto Hakunilan kaupunginosassa vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä -532 Useimpina vuosina reilusti tappiollinen. * Myyrmäen pa -35 Vähäistä tappiota vuosittain. * Martinlaakson pa -41 Vähäistä tappiota vuosittain. * Tikkurilan pa -208 Useimpina vuosina reilusti tappiota. * Korso-Koivukylän pa -148 Selvästi tappiota vuosittain. * Hakunilan pa 89 Viime vuosina jonkin verran muuttovoittoa. * muu alue -189 Selvästi tappiota vuosittain. Espoo -36 Vähäistä muuttotappiota. Helsinki 145 Useimpina vuosina selvästi voitollinen. Kehysalue (ol. Sipoo) -196 Selvästi tappiota vuosittain. Muu Etelä-Suomi -75 Jonkin verran tappiota vuosittain Muu Suomi 215 Selvä muuttovoitto kääntymässä (?) tappioksi. Ulkomaat 188 Kasvavasti muuttovoittoa vuosittain. Ulkoinen muutto yhteensä 242 Selvä muuttovoitto kääntynyt tappioksi. Kaikki yhteensä -290 Useimpina vuosina selvästi muuttotappiota Muuttaneiden ikärakenne Nettomuutto Hakunilan kaupunginosaan on sekä nuorimmissa, että keski-ikäisten ikäryhmässä ollut selvästi tappiollista viimeisen viiden vuoden aikana vuotiaista ja 65 vuotta täyttäneistä on saatu muuttovoittoa vuotta 2002 lukuun ottamatta. Eniten Hakunila on menettänyt vuotiaitaan. Kaupungin sisäisissä muutoissa tappiota on tullut kaikissa ikäryhmissä vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta, eniten ja 0-6-vuotiaissa. Kunnan rajan yli tapahtuneissa muutoissa voitolle on jääty vain ja 65+ -vuotiaissa. Suurin tappio on tullut vuotiaissa sekä 7-15-vuotaissa. Hakunilan muuttotappio kertyy kaikki kaupungin sisäisistä muutoista. Rajan yli tuleva muuttovoitto ei ole läheskään pystynyt korvaamaan kärsittyjä tappiota. Taulukko 54. Nettomuutto ikäryhmittäin Hakunilan kaupunginosassa Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä

56 Kuvio 9. Nettomuutto Hakunilan kaupunginosaan, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä 4. Yhteenvetoa Seuraavien sivujen taulukoissa 55 ja 56 on alueiden sisäistä ja välistä muuttoliikettä yritetty kuvata erilaisin tunnusluvuin. Tunnuslukujen jäljessä on nuolin esitetty kehityksen suunta. Suuntaa arvioidessa on otettu huomioon myös vuosien 1998 ja 2002 väillä tapahtuneet muutokset. Myyrmäen ja Hakunilan palvelualueilla väestömäärän kehityssuunta on alaspäin. Uudisrakentamisen määrä ei enää korvaa väljenemisestä johtuvaa asukasmäärän kasvua. Martinlaaksossa kehitys on melko vakaata ja palvelualueen väkiluku kasvaa hitaasti. Tikkurilassa ja Korso-Koivukylässä väestö kasvaa ripeästi, koska uudisrakentaminen keskittyy tällä hetkellä näille alueille. Muuttaneisuusaste aste on Martinlaakson ja Hakunilan palvelualueita lukuun ottamatta kasvussa. Martinlaakso on pientalovaltainen alue. Pientaloalueilla muuttoliike on vähäisempää kuin kerrostaloalueilla. Hakunilassa taas kerrostalorakentaminen on lähes kokonaan lakannut. Kunnan sisäiset muutot muodostavat kaikilla palvelualueilla valtaosan alueella tapahtuvista asunnonvaihdoista. Tällöin useimmiten muutetaan oman palvelualueen sisällä. Martinlaakso muodostaa tästä poikkeuksen: Martinlaaksossa kaupungin sisäisistä muutoista vähemmän kuin puolet suuntautuu oman palvelualueen sisälle. Vähenevä suuntaus näyttää olevan vahvistuva. Korso-Koivukylässä ollaan "palvelualueuskollisimpia". "Uskollisuus" on viiden viime vuoden aikana ollut kasvussa. Kun Vantaalle tullaan jostain muusta kunnasta, Helsinki on ylivoimaisesti suosituin tulosuunta. Useampi kuin kaksi viidestä muuttajasta on helsinkiläinen. Tikkurilassa näin on lähes puolessa ja Hakunilassa yli puolessa muutoista. Helsinkiläisten osuus on kaikilla alueilla ollut kasvussa. Kolmannes tulomuuttajista tulee ylipäätään jostain Helsingin seudulta. Seudunkin osuus tulomuuttajista on selvässä kasvussa. Hakunilan palvelualue muodostaa poikkeuksen. 51

57 Vantaalaisten muuttokohteena Helsinki on ollut noin joka kolmannella, Hakunilassa lähes joka toisella. Seudun osuus on kaksi kolmannesta. Sekä Helsingin että seudun kannatus uutena asuinpaikkana on viiden viime vuoden aikana ollut laskussa, muutot ovat alkaneet suuntautua kauemmas. Taulukko 55. Muuttoliike Vantaan palvelualueilla 1998 ja Tikkurila Muuttoliikettä kuvaavia tunnuslukuja Myyrmäki Martinlaakso Korso- Koivukylä Hakunila VANTAA Muuttaneisuusaste, %, ,2 16,4 17,2 17,4 16,3 17, ,6 15,3 18,9 18,0 16,3 17,9 Kunnan sisäisten lähtömuuttojen osuus kaikista lähtömuutoista, %, ,1 60,3 64,1 64,3 59,3 61, ,3 57,3 62,3 61,8 56,3 59,3 Kunnan sisäisten tulomuuttojen osuus kaikista tulomuutoista, %, ,2 55,9 60,0 60,2 54,0 59, ,4 54,6 59,0 60,1 55,2 57,8 Omalla alueella tapahtuneiden muuttojen osuus kaikista lähtömuutoista, % ,8 31,0 39,0 37,5 31, ,5 26,8 38,6 39,1 30,1 Omalla alueella tapahtuneiden muuttojen osuus kunnan sisäisistä lähtömuutoista, % ,3 51,4 60,7 58,3 53, ,1 46,7 61,9 63,3 53,5 Helsingin osuus tulomuutosta 12, %, ,4 36,0 42,3 34,9 54,1 40, ,9 47,6 40,1 51,6 44,8 Seudun osuus tulomuutosta 11, % ,9 57,5 61,1 55,5 65,6 60, ,3 66,4 67,9 57,9 52,5 64,5 Helsingin osuus lähtömuutosta 11, % ,9 40,0 40,4 37,3 50,8 41, ,4 30,1 35,7 35,9 47,3 35,8 Seudun osuus lähtömuutosta 11, % ,6 73,1 65,6 63,1 68,4 68, ,7 65,8 64,0 62,7 69,7 66,2 Nettomuutto, sisäiset muutot Nettomuutto, kuntien väliset muutot Nettomuutto, kaikki muutot Nuoli ylöspäin tarkoittaa kyseinen ilmiö on kasvussa, nuoli alaspäin, ilmiö on laskussa ja nuoli oikealle, tilanne ennallaan. 12 Osuus kaikesta kunnan rajojen yli tapahtuneesta tulomuutosta, %. 52

58 Taulukko 56. Muuttoliike esimerkkikaupunginosissa 1998 ja 2002 Muuttoliikettä kuvaavia tunnuslukuja Hämeenkylä Ylästö Pakkala Asola Hakunila VANTAA Muuttaneisuusaste, %, ,7 10,7 25,2 29,8 19,8 17, ,9 9,7 22,2 23,1 20,2 17,9 Kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaikista lähtömuutoista, %, ,6 14,2 6,2 7,6 26,7 61, ,1 14,4 17,5 26,9 26,5 59,3 Kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaikista tulomuutoista, %, ,2 12,4 6,4 7,2 30,1 59, ,7 8,2 9,3 16,3 29,6 57,8 Kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaikista palvelualueen sis. tulomuutoista, % ,7 50,6 43,4 18,2 81, ,9 43,5 42,6 38,4 79,1 Kaupunginosan sisäisten muuttojen osuus kaikista palvelualueen sis. lähtömuutoista, % ,1 48,7 43,4 19,4 75, ,8 50,0 42,6 60,4 81,6 Helsingin osuus tulomuutosta 13, %, ,5 60,1 42,9 26,5 43,7 40, ,2 69,8 49,2 43,8 41,6 44,8 Seudun osuus tulomuutosta 12,% ,0 77,3 57,6 45,7 56,4 60, ,6 89,4 70,7 65,2 56,9 64,5 Helsingin osuus lähtömuutosta 12, % ,9 37,0 37,0 41,3 47,5 41, ,0 40,5 36,3 33,9 39,3 35,8 Seudun osuus lähtömuutosta 12, % ,5 61,1 63,7 59,3 65,3 68, ,4 72,7 67,2 57,8 63,6 66,2 Nettomuutto, sisäiset muutot Nettomuutto, kuntien väliset muutot Nettomuutto, kaikki muutot Osuus kaikesta kunnan rajojen yli tapahtuneesta tulo-/lähtömuutosta, %. 53

59 "Vanhoissa" kaupunginosissa, Hämeenkylässä ja Hakunilassa väestökehitys on kääntymässä laskusuuntaan: Hakunila on tässä kehityksessä hieman edempänä, mikä näkyy selvänä vuosittaisena muuttotappiona. Syynä uudisrakentamisen väheneminen. Uudehkot, voimakkaasti kasvat alueet Ylästö, Pakkala ja Asola vetävät uutta väkeä pääosin Helsingistä ja muualta Helsingin seudulta. Ylästö, lähes puhtaana pientaloalueena poikkeamuista tässä esitetyistä alueista pientaloalueelle tyypillisellä alhaisella muuttaneisuusasteella. 54

60 Liite 1 Nettomuutto Vantaalle vuosina, muutot kaupungin rajan yli Koko Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat Myyrmäen palvelualue Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat

61 Martinlaakson palvelualue Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat Tikkurilan palvelualue Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat

62 Korso-Koivukylän palvelualue Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat Hakunilan palvelualue Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat

63 Liite 2. Nettomuutto esimerkkikaupunginosissa, muutot kaupungin rajan yli Hämeenkylän kaupunginosa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat Ylästön kaupunginosa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat

64 Pakkalan kaupunginosa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat Asolan kaupunginosa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat

65 Hakunilan kaupunginosa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu (pl.sipoo) Muu Etelä- Suomi Muu Suomi Ulkomaat

66 Liite 3. Nettomuutto palvelualueilla, kaupungin sisäiset muutot Myyrmäen palvelualue, kaupungin sisäiset muutot Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa muu, tuntematon Martinlaakson palvelualue, kaupungin sisäiset muutot Myyrmäen pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa muu, tuntematon

67 Tikkurilan palvelualue, kaupungin sisäiset muutot Myyrmäen pa Martinlaakson pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa muu, tuntematon Korso-Koivukylän palvelualue, kaupungin sisäiset muutot Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Hakunilan pa muu, tuntematon

68 Hakunilan palvelualue, kaupungin sisäiset muutot Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa muu, tuntematon

69 Liite 4. Nettomuutto kaupungin sisällä esimerkkikaupunginosissa Hämeenkylän kaupunginosa, kaupungin sisäiset muutot Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa Ylästön kaupunginosa, kaupungin sisäiset muutot Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa

70 Pakkalan kaupunginosa, kaupungin sisäiset muutot Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa Asolan kaupunginosa, kaupungin sisäiset muutot Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa

71 Hakunilan kaupunginosa, kaupungin sisäiset muutot Myyrmäen pa Martinlaakson pa Tikkurilan pa Korso- Koivukylän pa Hakunilan pa

72 Tilasto- ja tutkimusyksikön selvityksiä vuodesta 2000: nro 15 (C9:2000) nro 16 (C13:2000) Kyttälä Hannu Väestörakenne ja väestönmuutokset Vantaalla Katsaus kaupungin ja palvelualueiden väestöön 1990-luvulla ja vuonna 2000 Kyttälä Hannu Teollisuutta ja varastoja Toimitilojen rakentaminen Vantaalla nro 17 Juhani Riihelä (C17:2000) Vantaan sotavammaisten hoidon ja palvelun tarve vuonna 2000 nro 18 (C20:2000) nro 19 (C2:2001) Söderlund Sari Kolottaako niskassa, kaihertaako mielessä? Vantaan kaupungin työterveys- ja työturvallisuuskysely Riihelä Juhani Autetut arvioivat - tuetut tutkailevat, Hakunilan ja Länsimäen sosiaaliasemien asiakaskyselyn tulokset nro 20 Kyttälä Hannu (C11:2001) Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 nro 21 (C13:2002) nro 22 (C17:2002) nro 23 (C23:2002) nro 24 (C25:2002) nro 25 (C29:2002) nro 26 (C2:2003) nro 27 (C4:2003) nro 28 (C18:2003) Kekkonen Mikael Palvelu alueen mukaan Hakunilan palvelualueen lähipalveluiden saavutettavuus Kekkonen Mikael Segregaatio Vantaalla Katsaus alueellisen eriytymisen ulottuvuuksiin Vantaalla vuonna 2000 Riihelä Juhani Päivä hoidossa Tyytyväisyys Vantaan palvelualueiden päivähoitopalveluihin vuonna 2001 Riihelä Juhani Peruskoulun penkillä Tyytyväisyys peruskouluun Vantaan palvelualueilla vuonna 2001 Riihelä Juhani Tyytyväisyys testissä Sosiaali- ja terveystoimen palvelut vuonna 2001 Parviainen Elina Sattuuko selkään, saatko apua? Vantaan kaupungin työterveys- ja työturvallisuuskysely Riihelä Juhani Terve sielu, terve ruumis Vantaalaisten kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen käyttö ja tyytyväisyys Kyttälä Hannu Muutot ja muuton suunnat Muuttoliikkeen määrä ja muuttajat muuton suunnan mukaan Vantaalla, sen palvelualueilla ja esimerkkikaupunginosissa vuosina ISSN ISBN Paino: Materiaaliyksikkö, Vantaa 2003