Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo Pakkala Ulkomaat Muu seutu Helsinki Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla Muuttoliikkeen määrä ja muuttajat muuton suunnan mukaan Vantaan palvelualueilla ja esimerkkikaupunginosissa vuosina Hannu Kyttälä

2 Saatteeksi Muuttoliikkeen määrä ja sen suuntautuminen ovat olleet viime aikoina puheenaiheena varsinkin eteläisessä naapurissamme. Taistelu hyvistä veronmaksajista on yhä voimakkaammin tulossa yhdeksi asuntopolitiikan ohjenuoraksi. Vantaalla ei samanlaisia puheenvuoroja ole esitetty lainkaan samassa mittakaavassa. Pääkaupunkiseudun tasaisin tulonjako, monipuolinen asuntotarjonta sekä suhteellisen tasainen väestökehitys ovat vantaalaista arkipäivää. Vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen väestötilastot kertoivat suurien kaupunkien väestökehityksen pysähtyneen ja useissa tapauksissa (Helsinki, Turku, Tampere) myös kääntyneen laskuun. Väkiluvun kasvu on siirtynyt jälleen ympäristökuntiin. Ennakkotietojen mukaan Vantaan väestönkasvu on alkuvuodesta jatkunut vakaalla pohjalla samaan tahtiin kuin vuonna Tässä selvityksessä on tarkasteltu muuttoliikkeen suuntautumista Vantaan sisällä sekä kunnan rajojen ylitse. Aineisto on kerätty vuosien väestötiedoista, joissa on ollut tieto muuttajien lähtö- ja kohdealueesta. Asiaa on selvitetty Vantaan palvelualueittain. Sen lisäksi on kultakin palvelualueelta valittu yksi esimerkkikaupunginosa, jonka muuttoliikettä on kuvattu samalla tavoin kuin koko palvelualueen muuttoliikettä on tarkasteltu. Esimerkkialueiksi on valittu sekä asuntokannaltaan että asukasrakenteeltaankin mahdollisimman monipuoliset kaupunginosat. Valinta on tekijän. Vantaalla syyskuussa 2003 Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

3 Sisällys 1. Muuttoliike Vantaalla Vuodet Vuodet Kaupungin sisäiset muutot Muutot Vantaan rajan yli 3 2. Muuttoliike palvelualueilla, vuodet Myyrmäen palvelualue Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Martinlaakson palvelualue Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Tikkurilan palvelualue Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Korso-Koivukylän palvelualue Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Hakunilan palvelualue Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne 27

4 3. Muuttoliike esimerkkikaupunginosissa Hämeenkylän kaupunginosa Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Ylästön kaupunginosa Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Pakkalan kaupunginosa Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Asolan kaupunginosa Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Hakunilan kaupunginosa Kaupungin sisäiset muutot Muutot kaupungin rajan yli Kokonaismuuttotase Muuttaneiden ikärakenne Yhteenvetoa 51 Liitekuviot Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Nettomuutto Vantaalle vuosina, muutot kaupungin rajan yli Nettomuutto esimerkkikaupunginosissa, muutot kaupungin rajan yli Nettomuutto palvelualueilla, kaupungin sisäiset muutot Nettomuutto esimerkkikaupunginosissa, kaupungin sisäiset muut

5 Nurmijärvi Vantaan palvelualueet ja esimerkkikaupunginosat Kerava Tuusula 72 Asola Martinlaakson palvelualue Korso- Koivukylän palvelualue Sipoo Tikkurilan palvelualue Espoo 40 Ylästö 51 Pakkala 94 Hakunila Hakunilan palvelualue 12 Hämeenkylä Myyrmäen palvelualue Helsinki 0 2,5 5 km Kaupunginosan raja Palvelualueen raja

6 Muuttoliikkeen määrä ja muuttajat muuton suunnan mukaan Vantaalla, sen palvelualueilla ja esimerkkikaupunginosissa vuosina 1. Muuttoliike Vantaalla 1.1. Vuodet Vuosittain yli vantaalaista vaihtaa asuntoaan. Muutoista 60 % on kunnan rajojen sisällä tapahtuvia. Suhde kunnan sisällä ja sen rajojen yli tapahtuvien muuttojen välillä on pysynyt viime vuosikymmenen ajan samana. Taulukko 1. Kunnan sisäinen ja kuntien välinen muuttoliike Vantaalla Vuosi Väkiluku Sisäiset muutot Kuntaan muutto Kunnasta muutto Nettomuutto Muuttaneisuusaste, % , , , , , , , , , ,9 Muuttaneisuusaste 1 Vantaalla on vaihdellut 17 ja 18 prosentin välillä. Parina viime vuotena se on ollut korkeimmillaan. Vuoden 2002 aikana hieman useampi kuin joka kymmenes vantaalainen vaihtoi asuntoaan kaupungin sisällä. Kaupungin sisällä tapahtuneiden asunnonvaihtajien suhteellinen osuus on ollut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana vuodesta toiseen samansuuruinen Vuodet Vuodesta 1998 lähtien vuosittain saaduista väestötiedoista on saatu tarkempaa tietoa mm. muuttoliikkeen suuntautumisesta. Vähän alle 60 prosenttia tulomuutoista on tullut kaupungin sisältä. Kaupungin sisäisten ja kaupungin rajojen ulkopuolta tulleiden tulomuuttojen suhde on pysynyt tutkittuina viitenä vuotena samana. Lähtömuutoissa suhde on ollut lähes sama. Vuosittainen nettomuutto on ollut vuotta 2001 lukuun ottamatta positiivinen. 1 Muuttaneisuusaste = lähtömuuttojen (sisäiset lähtömuuttajat ja kunnasta muuttajat) summa / väkiluku

7 Taulukko 2. Muutot Vantaalle ja Vantaalta vuosina Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Muuttaneisuusaste, % 17,3 16,8 16,4 18,3 17, Kaupungin sisäiset muutot Kaupungin sisällä muutti asuntoaan vuosina yhteensä henkilöä. Muuttaneisuus vaihteli kaupungin eri osien välillä jonkin verran. Taulukko 3. Vantaan sisäiset muutot vuosina Yhteensä Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto

8 Vuosien yhteenlaskettu nettomuutto oli vain Tikkurilassa ja Martinlaaksossa positiivinen 2. Korso-Koivukylä jäi huolimatta viime vuosien muuttovoitoista hieman negatiivisen puolelle. Myyrmäessä ja Hakunilassa kaikki vuodet olivat kunnan sisäisissä muutoissa tappiollisia ja niin viiden vuoden saldo jäikin runsaasti tappiolliseksi. Palvelualueiden välisiä muuttoja käsitellään luvussa Muutot Vantaan rajan yli Vantaa on menettänyt asukkaitaan kaikkina viitenä viime vuotena Espooseen sekä kehyskuntiin 3. Huolimatta Helsingistä saadusta muuttovoitosta Helsingin seutu 4 on imenyt Vantaalta enemmän asukkaita kuin mitä kaupunki on sieltä saanut. Muuttotappio kehyskuntiin sekä muuhun Etelä-Suomeen 5 on ollut selvässä kasvussa viime vuodet. Keski- ja Pohjois-Suomesta saatu muuttovoitto on ollut laskussa. Ulkomailta saatu muuttovoitto sen sijaan on ollut nousussa. Taulukko 4. Vantaan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto Sisäisen muuttoliikkeen lukuja "sekoittaa" ryhmään "muu alue" sisältyvät muutot. Tähän ryhmään lasketaan kuuluviksi: asunnottomat, tilapäisesti ulkomailla asuvat, merillä laivaväkeen kuuluvat, rangaistuslaitoksissa oleskelevat, muussa laitoksessa hoidossa olevat, asevelvollisuutta suorittamassa olevat, opiskelun takia poissa olevat, sairauden takia poissa olevat, luottamustoimen vuoksi poissa olevat, lyhytaikaisen työsuhteen vuoksi poissa olevat, satunnaisen opiskelun vuoksi poissa olevat, tietymättömissä olevat, lähetystöissä toimivat, ulkoministeriön palveluksessa olevat sekä turvakiellon saaneet. 3 Kehysalueen kuntiin so. kehyskuntiin kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. Sipoo ei tässä laskelmassa ole mukana, vaikka se lasketaankin kuuluvaksi Helsingin seudun kuntiin. 4 Helsingin seutu koostuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten lisäksi em. kehyskunnista. 5 Etelä-Suomeen on tässä laskettu kuuluvaksi, Uudenmaan, Länsi- ja Itä-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Kymenlaakson maakunnat sekä Ahvenenmaa. Muu Suomi = Keski- ja Pohjois-Suomi. 3

9 2. Muuttoliike palvelualueilla, vuodet 2.1. Myyrmäen palvelualue Muuttaneisuusaste Myyrmäen palvelualueella on ollut aiemmin hieman alempaa kuin kaupungissa keskimäärin, mutta viime vuosina se on kohonnut kaupungin keskiarvon tasalle. Myyrmäkeen suuntautuneista muutoista yli puolet tulee Vantaalta, joko oman palvelualueen sisältä tai muualta Vantaalta. Kaupungin ulkopuolelta tuleva muuttovirta on kasvattanut osuuttaan niin, että vuonna 2002 jo yli 46 prosenttia Myyrmäen palvelualueelle muuttaneista tuli kaupungin rajojen ulkopuolelta. Lähtömuuttajistakin enemmistö on muuttanut palvelualueen sisällä tai muualle Vantaalla. Kokonaan kaupungista pois muuttaneiden osuus kasvoi kuitenkin 41 prosentista 46 prosenttiin vuosien aikana. Taulukko 5. Muutot Myyrmäen palvelualueelle ja palvelualueelta Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 16,2 16,5 15,9 18,6 17, Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Myyrmäen palvelualueelle muutti muualta Vantaalta vuoden 2002 aikana henkilöä. Palvelualueen sisäisiä muuttoja oli Palvelualueen sisäisten muuttojen osuus oli lähes kaksi kolmasosaa. Puolet Myyrmäkeen kaupungin muilta alueilta muuttaneista tuli naapuripalvelualueelta Martinlaaksosta. Vähiten muuttajia tuli Hakunilasta, kahdeksan prosenttia kaupungin sisäisistä Myyrmäen palvelualueelle suuntautuneista muutoista. Kaupungin eri alueiden osuus tulomuutosta on pysytellyt samalla tasolla vuodesta Lähtömuutto: Myyrmäestä muutti henkilöä niin, että uusikin asunto sijaitsi edelleen Vantaalla. Valtaosa eli 61 prosenttia myyrmäkeläisistä vaihtoi asuntoaan oman palvelualueensa sisällä. Muille palvelualueille muutettiin suurin piirtein samassa suhteessa kuin niiltä muutettiin Myyrmäkeen. Tikkurilaan muuttojen osuus oli hieman suurempi kuin Tikkurilasta Myyrmäkeen. 4

10 Nettomuutto: Myyrmäki on vuosina menettänyt enemmän asukkaitaan muille kaupungin palvelualueille kuin mitä se on saanut niiltä uusia asukkaita. Tappiollisinta muuttoliike on ollut Martinlaakson ja Tikkurilan kanssa. Hakunilasta Myyrmäki sai muutaman asukkaan muuttovoiton useimpina tarkasteluvuosina. Viime vuonna Hakunilaan muuttajia oli yhtä paljon kuin Hakunilasta Myyrmäkeen muuttajia. Vuosien kokonaissaldo jää hieman positiiviseksi Korso-Koivukylän ja Hakunilan kanssa. Tikkurilaan ja etenkin Martinlaaksoon tuli reilusti muuttotappiota. Taulukko 6. Sisäiset muutot Myyrmäen palvelualueella vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Myyrmäen sisäinen Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Myyrmäkeen muutti vuoden 2002 aikana henkilöä Vantaan ulkopuolelta. Yli kaksi viidesosaa tulomuuttajista, henkilöä vuonna 2002, siirtyi Myyrmäkeen Helsingistä. Espoolaisia tulomuuttajista oli 15 prosenttia ja muualta Helsingin seudulta 10 prosenttia. Näin Helsingin seudun osuudeksi tulomuuttajista muodostui vuonna 2002 kaikkiaan 68 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin osuus oli 63 prosenttia. Kehysalueen kunnista selvästi eniten Myyrmäkeen muutettiin Nurmijärveltä. Tuusulasta Myyrmäkeen muuttaneiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Suomen rajojen ulkopuolelta Myyrmäkeen muutti 157 henkilöä vuoden 2002 aikana. Lähtömuutto: Myyrmäkeläisiä muutti pois Vantaalta vuoden 2002 aikana henkilöä. Suurin osa eli 38 prosenttia näistä muuttajista hankki uuden asuntonsa Helsingistä. Espoo- 5

11 seen muutti vajaa 20 prosenttia ja muualle Helsingin seudulle 14 prosenttia. Seudun osuus poismuuttajista oli siis peräti 72 prosenttia. Suosituin uusi asuinkunta muualla Helsingin seudulla oli Nurmijärvi, jonne suuntasi muuttokuormansa 43 prosenttia muuttaneista. Vihdin suosio myyrmäkeläisten keskuudessa on ollut hivenen kasvussa. Ulkomaille lähti 102 myyrmäkeläistä vuoden 2002 aikana. Nettomuutto: Myyrmäki on saanut tasaisesti muuttovoittoa Helsingistä, Keski- ja Pohjois- Suomesta sekä ulkomailta. Espooseen ja muulle Helsingin seudulle sekä parin viime vuoden aikana myös muuhun Etelä-Suomeen on kertynyt muuttotappiota. Samalla muuttovoitto muualta Suomesta on tasaisesti vähentynyt niin, että muuttotase jäi vuonna 2001 yhteensä 75 henkilöä ja vuonna 2002 vielä 9 henkilöä tappiolle. Viiden vuoden muuttosaldo jäi positiivisimmaksi Keski- ja Pohjois-Suomen sekä Helsingin kanssa. Nettomuutto kehysalueisiin oli 760 henkilöä ja Espooseen 566 henkilöä negatiivinen. Taulukko 7. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Myyrmäen palvelualueelle ja palvelualueelta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto Kokonaismuuttotase Koska Myyrmäki on kärsinyt kaupungin sisäisissä muutoissa kaikkina tarkastelujakson vuosina reilun muuttotappion, ei rajan yli tapahtunut positiivinen muuttoliikennekään ole 6

12 saanut hilattua kokonaismuuttotasetta positiiviseksi kuin vuosina 1998 ja Viiden viime vuoden yhteenlasketuksi muuttotappioksi saadaan 531 henkilöä. Taulukko 8. Yhteenlaskettu nettomuutto Myyrmäen palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä -864 Kaikkina vuosina negatiivinen * Martinlaakson pa -326 Muuttotappio vähenemässä * Tikkurilan pa -207 Kaikkina vuosina negatiivinen * Korso-Koivukylän pa 45 Kolmena viime vuotena negatiivinen * Hakunilan pa 35 Viime vuosina muuttotase tasapainossa * muu alue -411 Espoo -566 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen Helsinki 564 Kaikkina vuosina selvästi positiivinen Kehysalue (pl. Sipoo) -760 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen * Hyvinkää -29 Lievästi negatiivinen * Järvenpää -34 Lievästi negatiivinen * Kerava -25 Kolmena vuotena viidestä positiivinen * Kirkkonummi -47 Neljänä vuotena viidestä negatiivinen * Nurmijärvi -457 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen * Tuusula -68 Vuonna 2002 lievästi positiivinen * Vihti -93 Kaikkina vuosina negatiivinen Muu Etelä-Suomi 132 Kahtena viime vuotena negatiivinen Muu Suomi 749 Muuttovoitto selvässä laskussa Ulkomaat 214 Kaikkina vuosina positiivinen Ulkoinen muutto yhteensä 333 Muuttovoitto kääntynyt parina viime vuotena tappioksi Kaikki yhteensä -531 Kolmena vuotena tappiollinen Muuttaneiden ikärakenne Muuttoliike on kolmena vuotena viidestä vähentänyt alueen asukaslukua. Kaikkina viitenä vuotena muuttotappiota on tullut runsaasti sekä alle 16-vuotiaista että vuotiaista vuotiasta on sen sijaan tullut alueelle muuttovoittoa joka vuosi, tosin muuttovoitto on hupenemassa. Kaupungin sisäisissä muutoissa muuttotappiota on tullut kaikissa ikäryhmissä vuotiaita lukuun ottamatta. Kolme viidesosaa tappiosta on tullut vuotiaiden ikäryhmään, runsas neljännes alle seitsemän vuotiaista ja neljännes vuotiaista. Kunnan rajan yli suuntautunut muuttoliike on ollut voitollista paria viime vuotta lukuun ottamatta. Kaikki muuttovoitto on tullut vuotiaista. Päivähoitoikäisistä on tullut reilusti tappiota joka vuosi, samoin vuotiaista. Kouluikäisiä on Myyrmäestä muuttanut muihin kuntiin lähes yhtä paljon kuin niistä on tullut kouluikäisiä Myyrmäkeen. 7

13 Taulukko 9. Nettomuutto ikäryhmittäin Myyrmäen palvelualueella vuosina Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä Myyrmäki on saanut muuttovoittoa nuorista aikuisista, sen sijaan lapsiperheistä, "varttuneista" perheistä ja eläkeikäisistä on tullut muuttotappiota. Nuoria aikuisia muuttaa alueelle nimenomaan Vantaan ulkopuolelta. Lapsiperheet muuttavat joko muualle Vantaalla, pienten lasten perheet kokonaan pois Vantaalta. Kuvio 1. Nettomuutto Myyrmäen palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana Rajan yli Sisällä henkilöä ikäryhmä 2.2. Martinlaakson palvelualue Muuttaneisuusaste on Martinlaaksossa ollut Vantaan keskiarvoa pienempää ja se on pysynyt lähes samalla tasolla tarkasteltuina viitenä vuotena. Kaupungin sisällä muuttaneiden määrä on hieman vähentynyt ja ulkoa muuttaneiden määräkin on pysytellyt samalla tasolla koko tarkastelujakson. Useampi kuin joka toinen Martinlaaksoon muuttaneista tulee kaupungin rajojen sisältä (Martinlaaksosta tai muilta palvelualueilta). Vantaalaisten tulijoiden määrä väheni melko nopeasti vuoteen 2001 saakka, mutta vuoden 2002 aikana se jälleen lisääntyi niin, että kaupungin sisältä tulijoiden osuus oli 57 prosenttia. 8

14 Martinlaaksosta muutetaan useimmin joko alueen sisällä tai kaupungin muille palvelualueille. Muutot Martinlaaksosta Vantaan rajojen ulkopuolelle ovat pysyneet samalla tasolla. Vuoden 2002 aikana 45 prosenttia martinlaaksolaisista muuttajista muutti pois Vantaalta. Taulukko 10. Muutot Martinlaakson palvelualueelle ja palvelualueelta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 16,4 14,4 14,1 15,3 15, Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Martinlaakson palvelualueelle muutti vuoden 2002 aikana henkilöä Vantaan muilta palvelualueilta. Asuntoaan vaihtoi Martinlaakson palvelualueen sisällä lähes yhtä moni, henkilöä. Alueen sisäisiä muuttoja oli suhteessa kaikkiin kaupungin rajojen sisällä tapahtuneista muutoista selvästi vähemmän kuin Vantaan muilla palvelualueilla keskimäärin. Useampi kuin joka toinen Martinlaaksoon kaupungin muilta alueilta muuttaneista tuli Myyrmäen palvelualueelta ja lähes joka viides Tikkurilasta. Hakunilasta oli vähiten Martinlaaksoon tulijoita. Muiden palvelualueiden osuus Martinlaakson tulomuutosta on hieman kasvanut. Lähtömuutto: Martinlaaksosta muutti Vantaan muille palvelualueille henkilöä. Oman palvelualueen sisällä muuttajia oli lähes joka toinen. Lähes joka toinen muutti Myyrmäkeen ja hieman useampi kuin joka viides Tikkurilaan. Hakunilaan muuttajia oli runsas 5 prosenttia muille palvelualueille muuttaneista. Nettomuutto: Martinlaakso menetti vuoden 2002 aikana asukkaitaan enemmän kaupungin muille alueille kuin sai niiltä uusia asukkaita. Vuosina nettomuutto oli positiivista. "Asukkaidenvaihto" oli vuonna 2002 ja koko tarkastelujakson () tappiollisinta Tikkurilan ja Korso-Koivukylän kanssa. Myyrmäestä ja Hakunilasta alueelle muuttajia on ollut enemmän kuin Martinlaaksosta näille alueille muuttajia. 9

15 Taulukko 11. Sisäiset muutot Martinlaakson palvelualueella vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakson sisäinen Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Martinlaaksoon muutti vuoden 2002 aikana henkilöä muualta kuin Vantaalta. Useampi kuin kaksi viidestä tulijasta muutti Helsingistä ja joka kymmenes Espoosta. Helsingin seudulta tulijoiden osuus tulomuuttajista oli 67 % vuonna Vuonna 1998 osuus oli 10 prosenttiyksikköä pienempi. Kehysalueen kunnista Martinlaaksoon muutetaan muita useimmin Nurmijärveltä. Muuttajien määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suuntaan eikä toiseen. Ulkomailta Martinlaaksoon muutti 98 henkilöä vuoden 2002 aikana. Lähtömuutto: Martinlaaksolaisia muutti kokonaan pois Vantaalta yhteensä henkilöä vuoden 2002 aikana. Lähes joka kolmas muutti Helsinkiin ja joka viides kehyskuntiin. Helsingin seudun osuus Martinlaakson lähtömuutosta oli kaikkiaan 66 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin seudun osuus lähtijöistä oli 63 prosenttia. Helsingin ja Espoon osuus on vuodesta 1998 pienentynyt, mutta kehyskuntien osuus kasvanut. Kehyskunnista suosituin oli Nurmijärvi, jonne muutti 38 prosenttia Martinlaaksosta Vantaan rajojen ulkopuolelle muuttaneista. Tosin Nurmijärven suosio näyttää hieman vähentyneen tarkasteluvuosina. Ulkomaille lähti 62 martinlaaksolaista. 10

16 Taulukko 12. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Martinlaakson palvelualueelle ja palvelualueelta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto: Martinlaakso on saanut muuttovoittoa vuosittain Helsingistä sekä Etelä- Suomen ulkopuolisesta osasta Suomea. Vuonna 2002 Helsingistä muuttovoittoa tuli peräti 311 henkeä. Muun Suomen osuus muuttovoitosta on oleellisesti pienentynyt. Ulkomailta on tullut muuttovoittoa vuotta 2000 lukuun ottamatta. Kehyskuntiin ja Etelä-Suomeen muuttotappio on ollut kasvussa. Nettomuutto viiden viime vuoden aikana on ollut tappiollisinta kehyskuntien sekä Espoon kanssa. Myös muuhun Etelä-Suomeen on kokonaisuudessaan kärsitty hieman muuttotappiota. Sen sijaan Keski- ja Pohjois-Suomesta ja Helsingistä on muuttovoittoa tullut reilusti Kokonaismuuttotase Martinlaakson kokonaismuuttotase on ollut vuotta 1999 lukuun ottamatta positiivinen: lähes aina kun sisäinen muuttotase on jäänyt negatiiviseksi ulkoinen muuttotase on korvannet sen ja päinvastoin. Viiden viimeksi kuluneen vuoden kokonaismuuttovoitoksi saadaan 288 henkilöä. 11

17 Taulukko 13. Yhteenlaskettu nettomuutto Martinlaakson palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 19 Kahtena vuotena negatiivinen * Myyrmäen pa 326 Muuttovoitto pienenemässä * Tikkurilan pa -123 Vain yhtenä vuotena positiivinen * Korso-Koivukylän pa -86 Vain yhtenä vuotena positiivinen * Hakunilan pa 78 Vain yhtenä vuotena negatiivinen * muu alue -176 Espoo -294 Kaikkina vuosina selvästi negatiivinen Helsinki 466 Kaikkina vuosina positiivinen, vuonna 2002 varsin selvästi Kehysalue (pl. Sipoo) -573 Muuttotappio kasvussa * Hyvinkää -12 Muuttotase tasapainossa * Järvenpää -26 Kolmena viime vuotena tappiota * Kerava 26 Kolmena vuotena positiivinen * Kirkkonummi -21 Kolmena vuotena negatiivinen * Nurmijärvi -410 Kaikkina vuosina selkeä muuttotappio * Tuusula -78 Kaikkina vuosina tappiota * Vihti -51 Muuttotase heikentymässä (?) Muu Etelä-Suomi -79 Muuttotappio lisääntyy Muu Suomi 622 Muuttovoitto selvästi vähenemässä Ulkomaat 127 Muuttovoittoa Ulkoinen muutto yhteensä 269 Ei selvää kehityssuuntaa, kahtena vuotena muuttotappiota Kaikki yhteensä 288 Vain yhtenä vuotena tappiota Muuttaneiden ikärakenne Nettomuutto Martinlaaksoon on ollut vuotta 1999 lukuun ottamatta voitollista eli Martinlaaksoon on muuttanut enemmän asukkaita kuin alueelta pois. Vain 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien nettomuutto on ollut negatiivista ja näin on käynyt kaikkina tarkasteltuina viitenä vuotena. Eläkeiän saavuttaneiden nettomuutto on tappiollisinta kaikista Vantaan palvelualueista. Eniten Martinlaakson palvelualue on voittanut päivähoitoikäisissä ja vuotiaissa. Taulukko 14. Nettomuutto ikäryhmittäin Martinlaakson palvelualueella vuosina Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä

18 Kaupungin sisäisissä muutoissa muuttovoittoa on tullut vuotaiasta ja heidän lapsistaan (0-15-vuotiaat). Kaikissa muissa ikäryhmissä on ollut muuttotappiota. Kaupungin rajojen yli suuntautunut muuttoliike on ollut väestörakenteeltaan erilaista: suurin määrällinen muuttovoitto on saatu vuotiaista. Martinlaakso kerää muuttovoittoa lapsiperheistä. Lasten muutettua kotoa muuttavat vanhemmatkin useammin pois Vantaalta kuin tällaisia asukkaita muuttaa Martinlaaksoon. Kaupungin sisältä alue vetää puoleensa lapsiperheitä, kaupungin rajojen ulkopuolelta nuoria aikuisia. "Varttuneet" perheet ja eläkeiän saavuttaneet muuttavat useammin pois Martinlaaksosta kuin sinne. Kuvio 2. Nettomuutto Martinlaakson palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä 2.3. Tikkurilan palvelualue Muuttaneisuusaste Tikkurilassa on viime vuosina ollut korkeampaa kuin Vantaalla keskimäärin: vuonna 2001 lähenneltiin jo 20 prosenttia. Tikkurilaan suuntautuneista muutoista 59 prosenttia tulee joko omalta palvelualueelta tai joltain muulta Vantaan palvelualueelta. Suhde on pysynyt samana viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana. Tikkurilasta muutetaan useimmin niin ikään Vantaalle (joko omalle palvelualueelle tai muihin osiin kaupunkia). Kaupungin ulkopuolelle muutoista suuntautui 38 prosenttia. Kaupungista pois muuttajien osuus on hieman lisääntynyt viisivuotisjakson aikana. Muuttovoitosta on saatu lähes kaikki kaupungin rajojen ulkopuolelta. 13

19 Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Tikkurilan palvelualueelle muutti vuoden 2002 aikana henkilöä Vantaan muilta palvelualueilta. Palvelualueen sisäisiä muuttoja oli eli niiden osuus kaikista alueen tulomuutoista oli 60 prosenttia. Korso-Koivukylästä Tikkurilaan muutettiin muista palvelualueista vilkkaimmin: tältä alueelta muuttaneiden osuus oli 45 prosenttia. Hakunilasta muuttaneiden osuus oli 21 prosenttia. Vähiten muuttajia tuli läntisiltä palvelualueilta, kummankin palvelualueen osuuden jäädessä 12 prosenttiin. Toisaalta läntisten alueiden osuus Tikkurilaan suuntautuneista muutoista on hieman kasvussa. Taulukko 15. Muutot Tikkurilan palvelualueelle ja palvelualueelta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 17,2 16,9 17,3 19,6 18,9 Lähtömuutto: Tikkurilasta muutti kaupungin muille palvelualueille vuoden 2002 aikana kaikkiaan henkilöä. Palvelualueen sisäisten muuttojen osuus lähtömuutoista oli 62 prosenttia. Osuus on hieman kasvanut. Vantaan muille alueille Tikkurilasta muutettiin useimmin Korso-Koivukylään, 53 prosenttia lähtömuutoista. Tämän alueen suosio kasvoi vuonna 2002 selvästi. Nettomuutto: Myyrmäestä on kaikkina tarkastelujakson () vuosina muutettu useammin Tikkurilaan kuin Tikkurilasta Myyrmäkeen. Martinlaakson kanssa nettomuutto oli negatiivinen vain vuonna 2000 ja Hakunilan kanssa vuosina 2000 ja Korso- Koivukylän kanssa muuttotase on kolmen viime vuoden aikana ollut selvästi negatiivinen. Viiden vuoden aikana sisäisistä muutoista Tikkurila on saanut muuttovoittoa Korso- Koivukylää lukuun ottamatta kaikilta palvelualueilta, eniten Hakunilasta ja vähiten Martinlaaksosta. 14

20 Taulukko 16. Sisäiset muutot Tikkurilan palvelualueella vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Tikkurilan sisäinen Myyrmäki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Martinlaakso, netto Tulomuutto Lähtömuutto Korso-Koivukylä, netto Tulomuutto Lähtömuutto Hakunila, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu alue, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Tikkurilaan muutti vuoden 2002 aikana henkilöä muualta Suomesta tai ulkomailta. Lähes joka toinen tulijoista oli helsinkiläinen. Espoolaisten osuus Tikkurilaan muuttaneista oli vajaa kymmenesosa. Koko Helsingin seudun osuudeksi tulomuuttajista muodostui 68 prosenttia. Viisi vuotta aiemmin osuus oli 62 prosenttia. Kehysalueen kunnista Tikkurilaan tulijoita oli eniten Keravalta ja Järvenpäästä. Vähiten tulijoita oli Vihdistä ja Kirkkonummelta. Ulkomailta Tikkurilaan muutti vuoden 2002 aikana 222 henkilöä, lähes sata enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Lähtömuutto: Tikkurilalaisista karisti Vantaan pölyt jaloistaan henkilöä vuoden 2002 kuluessa. Runsas kolmannes muutti Helsinkiin ja vajaa viidennes kehyskuntiin. Helsinkiin muuttaneiden osuus Tikkurilasta lähtijöistä on vähentynyt ja kehyskuntien osuus kasvanut. Kaikkiaan Helsingin seudulle muutti 64 prosenttia tikkurilalaisista. Viisi vuotta aiemmin seudun osuus oli hieman alempi, 62 prosenttia. Myös Helsingin seudun ulkopuolinen osa Etelä-Suomea on lisännyt kannatustaan viiden viime vuoden aikana. Kehysalueen kunnista vetovoimaisin on ollut Tuusula ja vetovoima on hivenen kasvanut: kehysalueen kuntiin muuttaneista 30 prosenttia valitsi vuonna 2002 uudeksi asuinkunnakseen Tuusulan. Myös Kerava on kasvattanut osuuttaan. Ulkomaille vuoden 2002 aikana suuntasi 110 Tikkurilan palvelualueen asukasta. 15

21 Nettomuutto: Tikkurilaan muutetaan Helsingistä: muuttovoitto on vuodesta toiseen ollut varsin merkittävää. Myös Keski- ja Pohjois-Suomesta on saatu joka vuosi, kuitenkin viime vuosina hupenevaa muuttovoittoa. Kehyskuntiin muuttotappio sen sijaan on vuodesta toiseen kasvanut, samoin parina viime vuotena Etelä-Suomeen. Espoon ja Tikkurilan välinen muuttoliike on kääntynyt positiiviseksi. Ulkomailta muuttovoittoa on tullut vuotta 1999 lukuun ottamatta joka vuosi. Taulukko 17. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Tikkurilan palvelualueelle ja palvelualueelta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto Kokonaismuuttotase Tikkurilan muuttotase on ollut vuotta 2000 lukuun ottamatta selkeästi positiivinen. Kaupungin sisäisissä muutoissa kärsittiin tappiota vuosina Vuonna 2000 sisäisten muuttojen tappio oli huomattava, 339 henkilöä. Kaiken kaikkiaan viiden viime vuoden aikana muuttovoittoa on kuitenkin tullut peräti henkilöä. Muuttovoitosta pelkästään Helsingin osuus on 71 prosenttia. Viiden vuoden kokonaissaldo jäi Tikkurilan palvelualueella negatiiviseksi vain kehyskuntien kanssa. Ylivoimaisesti suurin osa muuttovoitosta tuli Helsingistä kuin myös Keski- ja Pohjois-Suomesta. 16

22 Taulukko 18. Yhteenlaskettu nettomuutto Tikkurilan palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä 109 Vuosina muuttotappiota * Myyrmäen pa 207 Kaikkina vuosina muuttovoittoa * Martinlaakson pa 123 Vuotta 2000 lukuun ottamatta muuttovoittoa * Korso-Koivukylän pa -44 Kolmena viime vuotena muuttotappiota * Hakunilan pa 393 Kahtena vuotena tappiota, muina vuosina selvä muuttovoitto * muu alue -570 Espoo 62 Muuttotappiot kääntyneet voitoksi Helsinki Runsaasti muuttovoittoa kaikkina vuosina Kehysalue (pl. Sipoo) -644 Muuttotappio selkeässä kasvussa * Hyvinkää 31 Vain yhtenä vuotena pieni muuttotappio * Järvenpää -110 Kaikkina vuosina muuttotappiota * Kerava -31 Muuttovoitto kääntynyt tappioksi (?) * Kirkkonummi -20 Neljänä vuotena muuttotappiota * Nurmijärvi -119 Kaikkina vuosina muuttotappiota * Tuusula -329 Muuttotappio kasvussa * Vihti -53 Vain yhtenä vuotena muuttovoittoa Muu Etelä-Suomi 35 Aiempi muuttovoitto kääntynyt selväksi muuttotappioksi Muu Suomi 943 Muuttovoitto hupenemassa Ulkomaat 239 Muuttovoitto kasvussa Ulkoinen muutto yhteensä Runsaasti muuttovoittoa kaikkina vuosina. Kaikki yhteensä Vuotta 2000 lukuun ottamatta reilu muuttovoitto vuosittain Muuttaneiden ikärakenne Tikkurila on saanut vuotta 2000 lukuun ottamatta vuosittain runsaasti muuttovoittoa. Muuttovoittoa on tullut vuotiaista, ennen kaikkea vuotiaista. Eläkeiän saavuttaneissa alueelta poismuuttaneista on ollut joka vuosi enemmän kuin alueelle muuttaneita. Kaupungin sisäisissä muutoissa muuttotappiota on tullut päivähoito- ja eläkeikäisissä sekä vuotiaissa. Lähes kaikki muuttovoitto on saatu vuotiaista. Kunnan rajan yli tapahtuneissa muutoissa tilanne on hyvin samankaltainen, muuttovoittoa on tullut myös reilusti vuotiaista. Taulukko 19. Nettomuutto ikäryhmittäin Tikkurilan palvelualueella vuosina Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä

23 Tikkurilaan muuttaa nuoria aikuisia huomattavasti enemmän kuin heitä muuttaa alueelta pois. Pienten lasten perheet ja eläkeikäiset taas valitsevat päinvastaisen muuttosuunnan. Kuvio 3. Nettomuutto Tikkurilan palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana 2500 henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä 2.4. Korso-Koivukylän palvelualue Muuttaneisuusaste Korso-Koivukylässä on kohonnut Vantaan keskiarvoa korkeammaksi, mutta jää kuitenkin Tikkurilan arvojen alapuolelle. Kolme viidestä Korso-Koivukylään suuntautuvasta muutosta tulee Vantaalta (omalta palvelualueelta tai muualta Vantaalta). Osuus on pysynyt saman suuruisena tarkasteluvuosina. Korso-Koivukylästä muutetaan pääosin Vantaalle (omalle tai muulle palvelualueelle). Vain 38 prosenttia alueelta pois muuttaneista muutti pois kokonaan Vantaalta. Palvelualueen saama muuttovoitto on kaikki tullut Vantaan rajojen ulkopuolelta. Kaupungin sisällä Korso-Koivukylä on kärsinyt lievän muuttotappion Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Korso-Koivukylän palvelualueelle muutti Vantaan muilta palvelualueilta vuoden 2002 aikana henkilöä. Palvelualueen sisällä asunnonvaihtajia oli henkilöä. Alueella tapahtuneiden muuttojen osuus kaikista sisäisistä muutoista oli 61 prosenttia. Joka toinen muilta palvelualueelta tulijoista muutti Korso-Koivukylään Tikkurilasta ja joka viides Hakunilasta. Tikkurilalaisten osuus tulijoista on hivenen kasvussa. 18

24 Taulukko 20. Muutot Korso-Koivukylän palvelualueelle ja palvelualueelta vuosina Yhteensä Väkiluku Tulomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Lähtömuutto Kaupungin sisälle Kaupungin ulkopuolelle Nettomuutto Kaupungin sisältä Kaupungin ulkopuolta Muuttaneisuusaste, % 17,4 16,4 16,1 17,4 18,0 Lähtömuutto: Oman palvelualueen sisäisiä muuttajia oli kaikista lähtömuuttajista lähes kaksi kolmesta. Korso-Koivukylästä muutti Vantaan muille alueille henkilöä vuonna Joka toinen palvelualueelta pois muuttanut suunnisti Tikkurilaan ja hieman useampi kuin joka kuudes Hakunilaan. Vantaan läntisille alueille muuttajia oli seitsemisen prosenttia kummallekin. Tikkurilaan lähtijöiden osuus on hieman kasvussa. Nettomuutto: Korso-Koivukylä on lisännyt selvästi suosiotaan kaupungin sisäisissä muutoissa: Kun vuonna 1998 nettomuutto muiden alueiden kanssa oli 291 henkilöä tappiollinen, oli se vuonna 2002 lähes saman verran, 203 henkilöä, voitollinen. Hakunilasta muuttovoittoa on saatu kaikkina tarkasteluvuosina, muilta alueilta kolmena viime vuotena. Viiden vuoden summana kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä Korso-Koivukylä jäi muiden palvelualueiden suhteen voiton puolelle Myyrmäkeä lukuun ottamatta. Suurin muuttovoitto tuli Hakunilasta Muutot kaupungin rajan yli Tulomuutto: Korso-Koivukylään muutti henkilöä Vantaan rajojen ulkopuolelta vuoden 2002 aikana. Runsas kolmannes muuttajista tuli Helsingistä ja lähes joka kolmas Helsingin seudun ulkopuolelta. Helsingin seudun osuus alueelle tulleista oli 55 prosenttia. Vuonna 1998 Helsingin seudun osuus oli 51 prosenttia eli Korso-Koivukylän suosio on seudulla kasvussa. Kehyskunnista Korso-Koivukylään muutti nelisen sataa uutta asukasta. Kaksi viidestä seudulta tulijoista asui ennen muuttoaan Keravalla ja joka kuudes Tuusulassa. Ulkomailta palvelualueelle muutti 300 henkilöä. Ulkomailta muuttajien määrä on alueella kasvussa. 19

25 Taulukko 21. Sisäiset muutot Korso-Koivukylän palvelualueella vuosina Yhteensä Vantaa yhteensä, netto tulomuutto lähtömuutto Korso-Koivukylän sisäinen Myyrmäki, netto tulomuutto lähtömuutto Martinlaakso, netto tulomuutto lähtömuutto Tikkurila, netto tulomuutto lähtömuutto Hakunila, netto tulomuutto lähtömuutto Muu alue, netto tulomuutto lähtömuutto Lähtömuutto: Vantaalta pois muuttajia Korso-Koivukylässä oli vuonna 2002 kaikkiaan henkilöä. Useampi kuin joka kolmas poislähtenyt muutti Helsinkiin. Samansuuruinen määrä muutti kokonaan pois seudulta, kun taas joka viides löysi uuden asuntonsa jostain kehyskunnasta. Helsingin seudun osuus poismuuttajista oli 63 prosenttia. Suosituin kunta kehysalueella on ollut Kerava. Myös Tuusula ja Järvenpää ovat vetäneet korso-koivukyläläisiä puoleensa. Ulkomaille suuntasi vuoden 2002 aikana 85 palvelualueen asukasta. Nettomuutto: Korso-Koivukylä on kerännyt vuosittain muuttovoittoa Helsingistä, Keskija Pohjois-Suomesta sekä ulkomailta. Espooseen, kehyskuntiin ja Etelä-Suomeen on vuosittain tullut tappiota. Muuttotase on vuosittain ollut reilusti positiivinen. Viiden vuoden aikana suurimman muuttotappion Korso-Koivukylä menetti kehyskuntiin ja muuhun Etelä-Suomeen. Espooseen menetettiin muutama kymmenen asukasta. Suurin muuttovoitto tuli Keski- ja Pohjois-Suomesta sekä Helsingistä. Myös ulkomainen muuttovoitto on ollut merkittävää. 20

26 Taulukko 22. Kunnan rajojen yli tapahtunut muuttoliike vuosina Korso-Koivukylän palvelualueelle ja palvelualueelta Yhteensä Espoo, netto Tulomuutto Lähtömuutto Helsinki, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Helsingin seutu, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Etelä-suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Muu Suomi, netto Tulomuutto Lähtömuutto Ulkomaat, netto Tulomuutto Lähtömuutto YHTEENSÄ, netto Tulomuutto Lähtömuutto Kokonaismuuttotase Koska Korso-Koivukylä vuosia lukuun ottamatta on saanut muuttovoittoa kaupungin sisältä ja kaikkina tässä tarkasteluina vuosina reilun muuttovoiton kaupungin rajan ylitse, jää kokonaissaldo kaikkina vuosina positiiviseksi. Viiden vuoden muuttovoiton summa on niinkin korkea kuin henkilöä, josta Helsingin osuus pelkästään on 57 prosenttia. Muuttojen määrät ovat lisääntyneet nopeasti. 21

27 Taulukko 23. Yhteenlaskettu nettomuutto Korso-Koivukylän palvelualueella vuosina Alue Nettomuutto Nettomuuton kehityssuunta Vantaa yhteensä -32 Aiempi selvä muuttotappio muuttunut selkeäksi muuttovoitoksi * Myyrmäen pa -45 Muuttotappio muuttunut pieneksi muuttovoitoksi * Martinlaakson pa 86 Pientä muuttovoittoa * Tikkurilan pa 44 Selvä muuttotappio muuttunut selväksi muuttovoitoksi * Hakunilan pa 317 Selkeä muuttovoitto pienessä kasvussa * muu alue -434 Espoo -38 Vain yhtenä vuotena muuttovoittoa Helsinki Runsaasti muuttovoittoa vuosittain Kehysalue (pl. Sipoo) -788 Selkeä muuttotappio kasvussa * Hyvinkää -58 Vain yhtenä vuotena lievästi positiivinen * Järvenpää -190 Muuttotappio kasvussa * Kerava -147 Kaikkina vuosina muuttotappiota * Kirkkonummi 20 Yhtenä vuotena muuttotappiota * Nurmijärvi -171 Muuttotappio kasvussa * Tuusula -228 Selkeä muuttotappio vuosittain * Vihti -8 Välistä muuttovoittoa, välistä muuttotappiota Muu Etelä-Suomi -260 Vuosina muuttotase tasapainossa, muulloin tappiota Muu Suomi Runsas muuttovoitto vähän laskussa Ulkomaat 616 Runsas muuttovoitto kasvussa Ulkoinen muutto yhteensä Runsaasti muuttovoittoa kaikkina vuosina Kaikki yhteensä Runsas muuttovoitto kasvussa Muuttaneiden ikärakenne Korso-Koivukylä on kerännyt muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä vuotiaita lukuun ottamatta. Muuttovoitto on keskittynyt vuotiaiden ikäryhmään, josta samoin kuin ja 65+ -vuotiaista on tullut muuttovoittoa kaikkina tarkasteltuina viitenä vuotena. Taulukko 24. Nettomuutto ikäryhmittäin Korso-Koivukylän palvelualueella vuosina Ikäryhmä v v v v v v Yhteensä Korso-Koivukylään muuttaa kaupungin muista osista pienten lasten perheitä, mutta nuoret aikuiset muuttavat jollekin muulle kaupungin palvelualueista. Vantaan ulkopuolelta Korso-Koivukylään muuttavat nuoret aikuiset sekä perheet, joilla on kouluikäisiä lapsia. 22

28 Kuvio 4. Nettomuutto Korso-Koivukylän palvelualueelle, kaupungin sisältä ja rajan yli, vuosien summana henkilöä Rajan yli Sisällä ikäryhmä Kaupungin sisäisissä muutoissa suurin muuttovoitto kertyi päivähoitoikäisten ryhmässä. Myös vuotiaita muutti alueelle muualta Vantaalta enemmän kuin heitä muutti muille palvelualueille. Selvän muuttotappion alue kärsi sisäisissä muutoissa vuotiaista. Sen sijaan kaupungin rajan yli suuntautuneissa muutoissa kävi aivan päinvastoin: valtaosa muuttovoitosta tuli juuri samasta vuotiaiden ikäryhmästä. Kaupungista muutti pois päivähoitoikäisiä ja vuotiaita enemmän kuin heitä tuli Korso- Koivukylään. Muissa ikäryhmissä alue sai muuttovoittoa Hakunilan palvelualue Muuttaneisuusaste Hakunilan palvelualueella on ollut alempi kuin Vantaalla keskimäärin ja on pysytellyt samalla tasolla. Hieman useampi kuin joka toinen alueelle muuttanut on tullut Vantaan sisältä joko Hakunilan palvelualueelta tai muilta kaupungin palvelualueilta. Kaupungin sisältä tulijoiden osuus on pysynyt samana vuodesta toiseen. Lähtömuuttajista lievästi kasvava osuus on muuttanut Vantaan rajojen ulkopuolelle. Kuitenkin 56 prosenttia vuoden 2002 lähtömuuttajista jäi asumaan Vantaalle. Kaupungin sisäisen nettomuuton runsas tappiollisuus ja ulkoisen muuton kääntyminen tappiolliseksi ovat kasvattaneet viiden vuoden muuttotappion varsin suureksi Kaupungin sisäiset muutot Tulomuutto: Hakunilan palvelualueelle muutti vuoden 2002 aikana 928 henkilöä Vantaan muilta palvelualueilta. Asuntoaan vaihtoi palvelualueen sisällä henkilöä. Palvelualueen sisäisten muuttojen osuus kaikista Vantaan sisäisistä tulomuutoista oli 60 prosenttia. Joka kolmas kaupungin muilta alueilta Hakunilaan muuttanut tuli Korso-Koivukylästä, ja lähes saman verran tulijoita oli Tikkurilasta. Parin viime vuoden aikana Martinlaaksosta alueelle tulijoita on ollut vähiten. 23