TILASTOKATSAUS 12:2016

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS 12: TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa Vantaalaisten 15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset keskitulot henkilöä kohden olivat euroa vuonna Pääkaupunkiseudun kaupungeissa tulot kasvoivat vuonna 2014 vähemmän kuin muun Suomen isoissa kaupungeissa. Espoossa keskitulot jopa vähenivät. Isoista kaupungeista suurinta kasvu oli Turussa ja Oulussa. Pidemmällä vuosijaksolla ( ) vantaalaisten tulokehitys on ollut Espoon ohella suurista kaupungeista hitain. Taulukko vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset keskitulot isoissa kaupungeissa vuosina Alue muutos (%) muutos (%) Vantaa ,7 1,1 Espoo ,0-1,4 Helsinki ,0 1,3 Turku ,4 3,1 Tampere ,0 1,8 Oulu ,6 2,6 Vuonna 2009 yleinen talouden taantuma alensi tulonsaajine keskituloja Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Vantaalla ja Oulussa ne kuitenkin hieman kasvoivat. Espoossa keskitulot vähenivät jälleen vuonna Taulukko vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset keskitulot Helsingin seudun kehyskunnissa vuosina Alue muutos (%) muutos (%) Hyvinkää ,3 1,7 Järvenpää ,8 1,3 Kauniainen ,5-5,0 Kerava ,9-0,5 Kirkkonummi ,2 3,4 Mäntsälä ,4 2,5 Nurmijärvi ,9 2,8 Pornainen ,7 1,9 Sipoo ,1-0,8 Tuusula ,2 2,2 Vihti ,4-2,5 Helsingin seudun kehyskunnissa keskitulot tulonsaajaa kohden vähenivät vuonna 2009 Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä. Keravalla, Vihdissä ja Sipoossa näin kävi jälleen vuonna Sipoon suuria muutoksia selittää osaliitos Helsinkiin. Mäntsälässä, Pornaisissa ja Nurmijärvellä kasvu on ollut koko jakso huomioon ottaen suurinta.

2 2 Vantaalaisten 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden valtionveronalaiset keskitulot olivat vuonna 2014 suurista kaupungeista kolmanneksi suurimmat Espoon ja Helsingin jälkeen. Helsingin seudun kehyskunnista vain Hyvinkäällä, Keravalla, Mäntsälässä ja Pornaisissa keskitulot olivat alemmat kuin Vantaalla. Vantaalla oli isoista kaupungeista suhteellisesti vähiten alle euroa vuodessa ansainneita. Yli euron vuosituloihin päässeitä oli kolmanneksi eniten Espoon ja Helsingin jälkeen. Vantaalla oli suhteellisesti eniten euron vuositulot saaneita. Yli euron vuosituloja saaneiden osuus oli Espoossa yli kaksi ja puolikertainen Turun vastaavaan tulonsaajaluokan osuuteen verrattaessa. Kuvio 1. Valtionveronalaisia tuloja saaneiden 15 vuotta täyttäneiden jakaumat tuloluokittain isoissa kaupungeissa ja muualla maassa vuonna ,0 osuus tulonsaajista, % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 alle tuloluokka, euroa vuodessa Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Muu Suomi Sukupuoli näkyy edelleen henkilön tulotasossa. Ero naisten ja miesten vuosituloissa vaihtelee vain vähän kaupungeittain. Espoolaiset naiset ansaitsevat selvästi espoolaisia miehiä vähemmän: naisten keskitulot olivat vuonna 2014 vain 69 prosenttia miesten keskituloista. Muissa suurissa kaupungeissa prosenttiluku oli suurempi. Vuoteen 2008 verrattuna ero naisten ja miesten keskituloissa oli Vantaalla kaventunut hieman muita isoja kaupunkeja vähemmän. Taulukko vuotta täytteiden naisten ja miesten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot henkilöä kohden isoissa kaupungeissa vuosina 2008 ja 2014 Vantaa Espoo Helsinki Turku Tampere Oulu 2008 Naiset Miehet Erotus Naisten euro 74 senttiä 66 senttiä 73 senttiä 73 senttiä 70 senttiä 72 senttiä 2014 Naiset Miehet Erotus Naisten euro 75 senttiä 69 senttiä 76 senttiä 76 senttiä 75 senttiä 75 senttiä Helsingin seudun kehyskunnissa naisten ja miesten tuloero vaihteli prosentin välillä. Kauniaisissa naisten euro miehiin verrattuna oli vain 48 sentin arvoinen! (ks. taulukko 5, katsauksen lopussa).

3 3 Keskitulot Vantaan suuralueilla Kivistössä ja Aviapoliksessa sekä naisten että miesten keskitulot olivat suuremmat kuin muilla Vantaan suuralueilla. Koivukylässä ja Hakunilassa keskitulot olivat sekä miehillä että naisilla Vantaan pienimmät. Sukupuolten välinen tuloero oli suurin korkeimman keskimääräisen tulotason alueilla, Kivistössä ja Aviapoliksessa. Näillä alueilla naisten palkat olivat 70 prosenttia miesten palkoista. Pienin tuloero oli Hakunilassa, 77 prosenttia. Muilla suuralueilla prosenttiluku vaihteli 74 ja 76 välillä. Erot suuralueilla olivat vuoden 2014 aikana pysyneet ennallaan. Ero miesten ja naisten keskitulojen välillä oli vuosina kaventunut kaikilla suuralueilla liki saman verran, keskimäärin kahdella sentillä. Keskitulot vuonna 2014 olivat sekä vuoteen 2008 että vuoteen 2013 verrattuna suuremmat kaikilla suuralueilla niin miehillä kuin naisillakin. Vuoteen 2008 verrattuna suurin kasvu (miehillä 31 %, naisilla 26 %) oli Tikkurilan suuralueella, kun Myyrmäessä keskitulot kohosivat miehillä vain 7 ja naisilla 11 prosentilla. Kivistössä tulojen kasvu oli toiseksi suurinta (miehet 17 ja naiset 22 %). Naisten keskitulot olivat kasvaneet Tikkurilaa lukuun ottamatta kaikilla alueilla miesten keskituloja enemmän. Keskitulot kasvoivat kaikilla suuralueilla myös vuoden 2014 aikana. Pienin keskitulojen lisäys oli Myyrmäessä, miehillä 0,3 ja naisilla 0,5 prosenttia. Hakunilan miehillä tulot kasvoivat 2,1 ja Koivukylän naisilla 1,9 prosenttia. Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Hakunilassa miesten tulot kasvoivat naisten tuloja nopeammin. Kuvio 2. Vantaalaisten 15 vuotta täyttäneiden tulonsaajien keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot henkilön sukupuolen mukaan Vantaan suuralueilla vuonna 2014 Aviapolis Kivistö Tikkurila Myyrmäki Korso Hakunila Koivukylä naiset miehet keskitulot vuodessa, euroa Vähemmän kuin euroa vuodessa ansainneita vantaalaisista oli yli 14 prosenttia. Keskimäärää enemmän heitä oli Koivukylässä ja Hakunilassa, 16 prosenttia molemmissa. Tulottomia oli eniten, lähes 5 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Koivukylässä ja Hakunilassa. Miehistä alle euron vuositulot ansainneita oli vajaa 14 ja naisista liki 15 prosenttia. Sukupuolesta riippumatta tähän tuloluokkaan kuuluvia oli eniten Koivukylässä ja Hakunilassa ja vähiten Aviapoliksessa. Yli euron vuosituloihin päässeitä oli vantaalaisista keskimäärin runsas 8 prosenttia, miehistä 13, mutta naisista vain reilu 4 prosenttia. Suuralueista eniten tähän tuloluokkaan kuuluvia oli Kivistössä, lähes 14 prosenttia, ja vähiten Hakunilassa, vajaa 7 prosenttia. Kivistön suuralueella vähintään euron vuositulot oli yli 20 prosentilla miehistä ja Aviapoliksen naisista reilulla 6 prosentilla, kun Hakunilan miehistä heitä oli runsaalla 10 prosentilla ja Hakunilan, Koivukylän ja Korson naisista vajaalla 4 prosentilla. Kaiken kaikkiaan alueittaiset erot eri tuloluokkiin sijoittumisessa olivat naisilla pienemmät kuin miehillä.

4 4 Tulot ja niiden muutos kaupunginosissa Vuonna 2014 Vantaan 61 kaupunginosasta korkein keskimääräinen tulotaso kutakin 15 vuotta täyttänyttä kohden oli Pitäjän kirkonkylässä, euroa, ja matalin Länsisalmessa, euroa 1. Miehillä keskitulot olivat suurimmat Helsingin pitäjän kirkonkylässä, euroa, ja naisilla Linnaisissa, euroa. Vuonna 2013 suurimmat tulot oli Pitäjän kirkonkylän miehillä, euroa, ja Linnaisten naisilla, euroa. Viisi vuotta aiemmin, vuonna 2008, suurimmat tulot miehillä oli Helsingin pitäjän kirkonkylässä, euroa, ja naisilla Ojangossa, euroa. Vähiten tuloja oli vuonna 2008 Havukosken miehillä, euroa, ja Viinikkalan naisilla, euroa (ks. taulukko 4 sivulla 9). Vuoden 2014 aikana 14 kaupunginosassa 60:stä asukkaiden keskitulot pienenivät, eniten Petikossa (15 %) ja Keimolassa (13 %). Miesten tulot vähenivät 16 kaupunginosassa ja naisten 13 kaupunginosassa. Myyrmäen suuralueella eniten valtionveronalaisia tuloja vuonna 2014 oli Linnaisten asukkailla sukupuoleen katsomatta. Miehistä alimmat vuositulot olivat Myyrmäen kaupunginosan miehillä ja naisilla. Ero naisten ja miesten keskitulojen välillä oli suurin Linnaisissa, jossa naisten keskitulot olivat vain 61 prosenttia miesten tuloista. Kaivokselassa oli paras tilanne, siellä naisten tulot olivat 81 prosenttia miesten tuloista. Keskitulojen muutos vuoteen 2008 verrattuna oli Myyrmäen suuralueella suurin Linnaisissa, jossa 15 vuotta täyttäneiden keskitulot olivat kohonneet kuuden vuoden aikana 30 prosentilla, niin miehillä kuin naisillakin. Heikoiten keskitulot kasvoivat Petikossa, runsaalla 4 prosentilla. Miehistä tulokehitys oli Petikossa negatiivinen 4 prosentin verran. Naisilla tulot kasvoivat Kaivokselassa vähiten, kuitenkin lähes 9 prosentilla. Vuoteen 2013 verrattuna tulot alenivat neljässä Myyrmäen kaupunginosassa, miehillä viidessä, naisilla kolmessa. Suurin vähennys tapahtui Petikossa, 15,1 prosenttia. Eniten tulot kasvoivat Linnaisissa, 6,3 prosenttia. Alle euron valtionveronalaisiin tuloihin oli sijoittunut eniten (14,3 %) Vapaalan tulonsaajista. Osuus oli sama kuin koko Vantaalla. Vähiten (9,4 %) heitä oli Hämevaarassa. Yli euron tuloihin päässeitä oli eniten (25,0 %) Linnaisissa ja vähiten Martinlaaksossa (6,7 %). Kivistön suuralueella suurimmat valtionveronalaiset vuositulot vuonna 2013 oli Kivistön miehillä ja saman kaupunginosan naisilla. Keskimäärin pienimmät vuositulot olivat Piispankylässä. Piispankylän miehet ja Kiilan naiset olivat keskimäärin vähiten ansaitsevia koko Kivistön suuralueella. Sukupuolen välinen tuloero oli suurin Keimolassa, jossa naisten keskitulot olivat 61 prosenttia miesten keskituloista, kun taas Seutulassa tuloero oli pienin, naisen euro oli 80 senttiä. Keskitulojen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2014 oli Kivistön kaupunginosassa 22 prosenttia, niin miehillä kuin naisillakin. Suuralueen kaupunginosista hitain keskitulojen kehitys oli Keimolassa, jossa keskitulot olivat vajaa 2 prosenttia pienemmät kuin kuusi vuotta aiemmin. Miesten tulot olivat vuonna 2014 Kiilassa 23 prosenttia suuremmat kuin vuonna Naisilla suurin muutos oli Vestrassa, kasvua oli yli 26 prosenttia. Seutulassa ja Keimolassa miesten keskitulot vähenivät vuoteen 2008 verrattuna. Naisilla sen sijaan kasvua oli kaikilla alueilla, vähiten Piispankylässä, jossa sielläkin tulot kasvoivat 13 prosentilla. Vuoden 2014 aikana keskitulot alenivat kolmessa Kivistön kymmenestä kaupunginosasta, miehillä kolmessa, naisilla neljässä kaupunginosassa. Suurin pudotus oli Keimolassa, 12,7 prosenttia. Eniten keskitulot kasvoivat Vestrassa, 6,6 prosenttia, etenkin naisten tulot kohosivat selvästi. Alle euron valtionveronalaiset tulot oli 14,7 prosentilla Keimolan tulonsaajista, kun vähintään euron tuloihin oli päässyt 19,3 prosenttia Kivistön tulonsaajista. Vähiten alle euron vuosituloja saaneita oli Riipilässä (9,6 %) ja vähintään euron vuosituloja saaneita Piispankylässä (4,8 %). Aviapoliksen suuralueella keskimäärin suurimmat valtionveronalaiset vuositulot oli Ylästön asukkailla, niin miehillä kuin naisillakin. Suuralueen keskimäärin pienimpiin vuosituloihin jäivät niin Veromiehen naiset kuin miehetkin. Ero miesten ja naisten vuositulojen välillä oli pienin Viinikkalassa, 85 prosenttia, ja suurin Ylästössä, 66 prosenttia. Valtionveronalaisten keskitulojen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2014 oli Ylästön kaupunginosassa 18 prosenttia, kun taas Veromiehessä keskitulot alenivat vajaalla prosentilla. Ylästön miehillä tulot kasvoivat 16 prosentilla, kun taas Viinikkalan miesten tulot vähenivät runsaalla prosentilla. Suurin tulojen lisäys oli Viinikkalan naisilla, peräti 49 prosenttia. Veromiehessä naisten keskitulot alenivat kolmella prosentilla. 1 Lentokentän kaupunginosa ei ole vertailussa mukana sen vähäisen asukasmäärän vuoksi eli mukana vertailussa on 60 kaupunginosaa.

5 5 Aviapoliksessa joidenkin kaupunginosien isoja muutoksia selittää paljolti niiden pieni väestömäärä. Vuonna 2014 Aviapoliksen viidestä kaupunginosasta (Lentokenttä ei luvussa mukana) kahdessa 15 vuotta täyttäneen väestön keskitulot vähenivät. Miehillä näin kävi kahdessa, naisilla kolmessa kaupunginosassa. Veromiehessä tulojen väheneminen oli suurinta, tosin vain 2,2 prosenttia. Ylästössä tulot kasvoivat 3,1 prosentilla. Alle euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt eniten Veromiehen tulonsaajista (16,5 %), kun vähiten heitä oli Tammistossa (8,9 %). Vähintään euron vuositulot oli Ylästön tulonsaajista 20,8 prosentilla, kun Veromiehessä heitä oli vain 3,0 prosenttia. Tikkurilan suuralueella suurimmat vuositulot oli Helsingin pitäjän kirkonkylässä asuvilla sukupuolesta riippumatta. Pienimmät ne olivat opiskelijavaltaisessa Jokiniemessä, myös sukupuolesta riippumatta. Miesten ja naisten tuloero oli suurin Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, jossa naisten vuositulot olivat keskimäärin vain 47 prosenttia miesten vuosituloista. Jokiniemessä taas tuloero oli huomattavasti pienempi, naisten tulot olivat 79 prosenttia miesten tuloista. Tikkurilan suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen muutos vuosijaksolla oli sukupuolesta riippumatta suurin Helsingin pitäjän kirkonkylässä, miehillä 46 ja naisilla 28 prosenttia, ja pienin Hakkilassa, miehillä vajaa puoli ja naisilla runsas 10 prosenttia. Kaikissa Tikkurilan suuralueen kaupunginosissa asukkaiden keskitulo kasvoi niin miehillä kuin naisillakin vuoden 2014 aikana, muita selvästi eniten Helsingin pitäjän kirkonkylässä, jossa kasvua oli 12,6 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Muissa kaupunginosissa kasvu vaihteli puolesta prosentista kolmeen. Alle euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Jokiniemen tulonsaajista 19,0 prosenttia, kun heitä oli Hakkilassa alle 10,7 prosenttia. Vähintään euron vuositulot olivat Helsingin pitäjän kirkonkylässä 23,7 prosentilla tulonsaajista, kun Jokiniemessä heitä oli 4,6 prosenttia. Koivukylän suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot olivat kertyneet sukupuolesta riippumatta Ilolalaisille ja pienimmät Havukoskelaisille. Miesten ja naisten tuloero oli suurin Koivukylän kaupunginosassa, jossa naisten vuositulot olivat keskimäärin 73 prosenttia miesten vuosituloista. Ero oli pienin Havukoskella, jossa naisten tulot olivat keskimäärin 82 prosenttia miesten tuloista. Koivukylän suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos oli suurin Ilolassa, runsas 16 prosenttia. Vähäisimmäksi kasvu jäi Havukoskella, jossa se jäi 6 prosenttiin. Naisten ja miesten tulot kasvoivat nopeimmin Ilolassa ja hitaimmin Havukoskella. Koivukylän suuralueella vain asolalaisten keskitulo oli vuonna 2014 alempi kuin vuotta aiemmin. Asolan miehillä keskitulo väheni yli neljällä prosentilla. Kaikilla muilla alueilla tulot kasvoivat, eniten Rekolassa ja Päiväkummussa. Alle euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Havukosken tulonsaajista 20,2 prosenttia, kun heitä oli Rekolassa 12,5 prosenttia. Vähintään euron vuositulot oli Rekolassa 13,6 prosentilla tulonsaajista, kun Havukoskella heitä oli vain 2,4 prosenttia. Korson suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot olivat Nikinmäen asukkailla ja pienimmät Mikkolan asukkailla. Naisista eniten ansaitsivat Jokivarren naiset, miehistä Nikinmäen miehet. Pienimpiin vuosituloihin jäivät niin Mikkolan naiset kuin miehetkin. Sukupuolten välinen tuloero oli suurin Nikinmäessä, joissa naisten vuositulot jäivät 67 prosenttiin miesten vuosituloista. Pienin tuloero oli Mikkolan ja Korson kaupunginosissa, joissa naisten vuositulot olivat keskimäärin 79 prosenttia miesten vuosituloista. Korson suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos oli suurin Vallinojalla ja Nikinmäessä, molemmissa 16 prosenttia. Miehillä tulot kasvoivat eniten Vallinojalla, naisilla Nikinmäessä. Hitainta kasvu oli sekä Mikkolan naisilla että miehillä. Vuonna 2014 Jokivarressa keskitulot vähenivät, tosin vain 0,1 prosentin verran, muissa Korson suuralueen kaupunginosissa ne kasvoivat, eniten Nikinmäessä, 2,2 prosentilla. Miehillä keskitulot alenivat Jokivarren, Vierumäen ja Korson kaupunginosissa. Alle euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Mikkolan tulonsaajista 18,1 prosenttia, kun heitä oli Leppäkorvessa 8,5 prosenttia. Vähintään euron vuositulot oli Nikinmäessä 15,7 prosentilla tulonsaajista, kun Mikkolassa heitä oli vain 2,0 prosenttia.

6 6 Hakunilan suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot kokosivat sukupuolesta riippumatta sotunkilaiset ja pienimmät myös sukupuolesta riippumatta Länsisalmessa asuvat. Sukupuolten välinen tasa-arvo tuloissa oli koko Vantaalla lähimpänä toteutumistaan Ojangossa, jossa naisten tulot olivat 87 prosenttia miesten tuloista. Kuninkaanmäessä on vielä paljon kirittävää, koska siellä naisten vuositulot olivat vain 63 prosenttia miesten vuosituloista. Hakunilan suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen muutos vuosina oli suurin Kuninkaanmäessä, 29 prosenttia. Muutos oli Hakunilan kaupunginosista Kuninkaanmäessä suurin niin miehillä kuin naisillakin. Hitainta kasvu oli Länsisalmessa, jossa sekä miesten että naisten keskitulot vähenivät. Hakunilan suuralueella keskitulot alenivat vuonna 2014 kolmessa kaupunginosassa, eniten Länsimäessä, jossa ne vähenivät 5,3 prosentilla. Kuninkaanmäessä tulojen kasvu oli yli 10 prosenttia vuoden 2014 aikana. Alle euron valtionveroalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Länsimäen tulonsaajista reilu 18,7 prosenttia, kun heitä Rajakylässä oli 9,6 prosenttia. Vähintään euron vuositulot olivat Sotungissa 17,2 prosentilla tulonsaajista, kun Länsisalmessa vähintään euron vuosituloihin ei ollut päässyt kukaan. Yhteenveto: tulojen muutokset Vantaan kaupunginosissa Vuonna 2014 keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot Vantaalla olivat 15 vuotta täyttänyttä kohden euroa. Vantaan kaupunginosista korkein keskimääräinen tulotaso oli Helsingin pitäjän kirkonkylässä, euroa, ja matalin Länsisalmessa, euroa. Kuusi vuotta aiemmin (2008) vantaalaisten keskitulot olivat euroa ja tuolloin kaupunginosista suurimmat tulot oli Linnaisten tulonsaajilla, euroa, ja pienimmät Mikkolassa euroa. Keskimääräiseltä tulotasoltaan paras kaupunginosa, Helsingin pitäjän kirkonkylä, ohitti pitkään johtopaikalla olleen Linnaisten kaupunginosan vuonna Kymmenen kärkeen sijoittuneiden kaupunginosien joukossa väestömäärältään suurin oli Ylästö, jossa vuonna 2014 asui 15 vuotta täyttäneitä Tammistossa, Kivistössä ja Vantaanlaaksossa 15 vuotta täyttäneitä oli yli 2 000, kaikissa muissa kärkikymmenikköön kuuluvissa kaupunginosissa heitä oli vähemmän. Kaikkiaan näiden kymmenen kaupunginosan osuus kaikista ikäryhmään kuuluvista vantaalaisista oli 8,8 prosenttia. Vuotta aiemmin heitä oli 7,1 prosenttia ja kuusi vuotta aiemmin 8,2 prosenttia. Uusina kaupunginosina kymmenen keskituloltaan parhaan kaupunginosan joukkoon nousivat vuonna 2014 Vantaanlaakso ja Kuninkaanmäki. Tilaa tekivät Keimola ja Lapinkylä. Kymmenen pienimmän tulotason kaupunginosajoukko pysyi samana kuin vuonna Heikoiten sijoittuneen kymmenikön joukossa oli kaksi kaupunginosaa, joissa 15 vuotta täyttäneitä oli yli Vain kahdessa heitä oli alle tuhat, lopuissa Yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat kerrostalovaltaisia alueita. Näiden kymmenen keskimäärin alimman tulotason kaupunginosien osuus Vantaan 15 vuotta täyttäneistä oli 29,3 prosenttia. Vuotta aiemmin osuus oli hivenen suurempi, 29,6 prosenttia, mutta kuusi vuotta aiemmin pienempi, 26,8 prosenttia. Tulot olivat kasvaneet vuodesta 2008 vuoteen 2014 kolmea kaupunginosaa lukuun ottamatta kaikissa, eniten Pitäjän kirkonkylässä, yli 36 prosentilla ja vähiten Länsisalmessa, jossa ne olivat pienentyneet yli 6 prosentilla. Kummankin kaupunginosan keskitulojen vaihtelua selittää niiden pieni väestöpohja, jolloin jo muutaman henkilön tulojen kasvu tai aleneminen vaikuttaa keskiarvoon. Valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden olivat kasvaneet yli 20 prosentilla viidessä kaupunginosassa. Alle 10 prosentin tulojen kasvu oli 17 kaupunginosassa. Vuoden 2014 aikana kutakin 15 vuotta täyttänyttä vantaalaista kohden laskettu tulotaso kohosi 1,1 prosentilla, saman verran kuin edellisenä vuonna. Suuralueista paras kehitys oli Hakunilassa (1,7 %) ja Tikkurilassa (1,5 %). Kaupungin läntisessä osassa, Myyrmäessä, Kivistössä ja Aviapoliksessa, tulojen muutos jäi enintään 0,7 prosenttiin. Tulonsaajien keskitulot vähenivät 14 kaupunginosassa vuoden 2014 aikana. Suurin vähennys oli Petikossa, joissa keskitulot pienenivät yli 15 prosentilla. Neljässä kaupunginosassa keskitulot kohosivat yli viidellä prosentilla. Kun kaupunginosat laitetaan tulonsaajien keskitulojen suuruuden mukaiseen järjestykseen, voidaan verrata, miten kaupunginosien asema kaupungin sisällä on muuttunut vuodesta 2008 vuoteen Asemaansa oli parantanut 34 kaupunginosaa, samalla sijalla oli 3 kaupunginosaa ja sijoitus oli heikentynyt 23 kaupunginosalla (Lentoaseman kaupunginosa ei mukana vertailuissa). Kuuden viime vuoden ( ) aikana suurimman nousun tulotasovertailussa ovat tehneet Kuninkaanmäki, Lapinkylä ja Askisto. Vertailussa alaspäin ovat kuuden vuoden aikana menneet eniten Rajakylä, Ojanko, Hakkila, Veromies ja Vaarala (kartta 4, sivu 8). Niissä kaupunginosissa, joiden sijoitus tulovertailussa heikkeni, asui v noin ja sijoitustaan parantaneissa kaupunginosissa lähes asukasta. Sijoitus pysyi ennallaan vajaan vantaalaisen osalta.

7 7 Kartta vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohden Vantaan kaupunginosissa vuonna 2014 Kartta vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaisten tulonsaajaa kohden laskettujen keskitulojen muutos (euroa) vuodesta 2008 vuoteen 2014

8 8 Kartta vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaisten tulonsaajaa kohden laskettujen keskitulojen muutos (%) vuodesta 2008 vuoteen 2014 Kartta 4. Sijaluvun muutos vuodesta 2008 vuoteen 2014, kun kaupunginosat laitetaan keskitulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen (vihreä = sijaluvun parannus, punainen = sijaluvun heikennys)

9 9 Taulukko vuotta täyttäneiden vantaalaisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot henkilöä kohden vuonna 2008 ja 2014 ja tulojen muutos muutos (%) kaikki miehet naiset kaikki miehet naiset kaikki miehet naiset Vantaa ,7 10,1 13,6 Myyrmäki ,1 7,2 11,4 Linnainen ,6 30,4 29,4 Hä mevaara ,3 17,5 20,2 Hä meenkylä ,4 5,8 9,1 Vapaala ,1 6,6 15,3 Varisto ,9 7,8 11,0 Myyrmäki ,2 5,4 9,0 Kaivoksela ,2 4,1 8,8 Martinlaakso ,2 5,7 11,4 Vantaanlaakso ,3 16,8 17,8 Askisto ,9 13,3 17,5 Petikko ,4-4,0 19,4 Kivistö ,8 16,9 21,5 Piispankylä ,6 10,8 13,0 Keimola ,7-8,0 18,7 Kivistö ,0 22,2 22,6 Lapinkylä ,8 18,5 17,0 Myllymäki ,4 10,1 23,1 Vestra ,6 18,2 26,2 Luhtaanmäki ,8 9,2 15,5 Riipilä ,0 18,7 20,5 Seutula ,3-5,2 19,6 Kiila ,6 23,1 18,4 Aviapolis ,3 10,2 12,8 Ylästö ,9 16,2 21,0 Viinikkala ,1-1,2 49,1 Tammisto ,1 14,2 16,1 Pakka la ,1 9,0 9,2 Veromies ,8 1,7-3,0 Tikkurila ,8 10,0 13,4 Hiekka harju ,9 7,5 15,8 Tikkurila ,2 8,9 11,2 Jokiniemi ,4 15,1 13,3 Viertola ,8 5,9 11,7 Kuninkaala ,0 10,8 13,6 Simonkylä ,5 9,7 13,6 Ha kkila ,4 0,4 10,5 Ruskeasa nta ,7 13,8 15,3 Koivuhaka ,7 15,4 15,4 Hgin pitäjän kk ,5 45,9 27,8 Koivukylä ,2 10,1 14,6 Koivukylä ,7 11,1 12,0 Ilola ,4 13,3 21,4 Asola ,1 13,0 11,6 Rekola ,4 11,5 18,2 Havukoski ,1 4,4 7,8 Päiväkumpu ,7 7,8 19,1 Korso ,0 11,3 15,4 Matari ,6 9,5 16,0 Korso ,3 7,6 15,9 Mikkola ,5 5,2 10,2 Metsola ,6 10,2 13,5 Leppäkorpi ,6 15,1 14,2 Jokivarsi ,3 10,2 14,6 Nikinmäki ,8 14,7 18,2 Vierumäki ,1 12,0 15,7 Vallinoja ,9 16,8 15,8 Hakunila ,3 10,1 12,3 Lä nsisalmi ,4-9,0-1,5 Lä nsimäki ,2 6,8 9,4 Ojanko ,7 5,3 1,3 Vaara la ,0 2,8 10,1 Ha kunila ,3 7,4 8,9 Rajakylä ,9 6,2 12,4 Itä-Hakkila ,8 13,2 19,8 Kuninkaanmäki ,4 32,9 22,3 Sotunki ,6 24,2 14,3 Tuntematon ,1 22,9 28,8

10 10 Kunnittaista vertailua Vantaalaisten miesten ja naisten tulot 15 vuotta täyttänyttä kohden vuonna 2014 olivat isoista kaupungeista kolmanneksi suurimmat espoolaisten ja helsinkiläisten jälkeen. Helsingin seudun kehyskunnista vain Hyvinkäällä, Keravalla, Mäntsälässä ja Pornaisissa keskitulot olivat sukupuolesta riippumatta vantaalaisten tuloja pienemmät. Miesten tulojen muutos vuodesta 2008 vuoteen 2014 oli Vantaalla isoista kaupungeista neljänneksi parasta Oulun, Helsingin ja Turun jälkeen. Naisilla tulojen muutos oli pienempi vain Espoossa. Helsingin seudun kehyskunnista Keravalla, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä miesten keskimääräinen tulotaso kohosi mainitulla ajanjaksolla vähemmän kuin Vantaalla. Naisilla näin kävi vain Keravalla ja Sipoossa. Tulojen kasvu oli kaiken kaikkiaan suurempaa seudun kehyskunnissa ja muun maan isoissa kaupungeissa. Miesten ja naisten tuloero kapeni Kauniaista lukuun ottamatta kaikissa tässä mukana olevissa kunnissa. Kauniaisissa ero kasvoi. Isoista kaupungeista Espoo erottui selvästi muita isommalla tuloerollaan. Eniten tuloero oli kaventunut Tampereella vuodesta Vantaalla ero oli kaventunut isoista kaupungeista vähiten. Helsingin seudun kehyskunnissa ero miesten ja naisten keskimääräisten tulojen välillä oli usein suurempi kuin pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa. Kauniainen lienee koko maassa oma lukunsa sukupuolten välisessä tuloerossa. Kehyskunnissa ero oli yleensä pienentynyt hieman enemmän kuin pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Merkittävin muutos oli Sipoossa, jossa ero kapeni huomattavasti. Syynä oli miesten tulotason selkeä aleneminen. Taulukko vuotta täyttäneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot henkilöä kohden vuonna 2008 ja 2014, tulojen muutos sekä naisten tulojen suhde miesten tuloihin ja sen muutos (prosenttiyksikköä) Helsingin seudun kunnissa sekä isoissa kaupungeissa Kunta Muutos miehet naiset naiset/ miehet % miehet naiset naiset/ miehet % miehet % naiset % naiset/ miehet Vantaa , ,73 10,1 13,6 0,02 Espoo , ,66 7,6 13,1 0,03 Helsinki , ,73 10,9 15,3 0,03 Kauniainen , ,50 9,3 4,3-0,02 Oulu , ,72 11,9 15,4 0,03 Tampere , ,70 8,2 16,9 0,05 Turku , ,73 10,8 16,1 0,03 Hyvinkää , ,70 10,9 16,5 0,03 Järvenpää , ,71 10,6 15,4 0,03 Kerava , ,72 6,5 12,2 0,04 Kirkkonummi , ,68 12,2 14,7 0,01 Mäntsälä , ,71 15,8 19,5 0,03 Nurmijärvi , ,70 14,2 16,0 0,01 Pornainen , ,73 12,3 17,7 0,03 Sipoo , ,48-26,2 12,9 0,16 Tuusula , ,65 6,3 16,3 0,05 Vihti , ,71 9,2 16,7 0,05 Lähde: Tilastokeskuksen tilastotietokannat, elinkeinorakenne ja työssäkäynti Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X, Puh. (09) ISSN (verkkojulkaisu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B15:2016