TILASTOKATSAUS 7:2016

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7: LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan asuntokuntaa, joista lapsettomia pareja oli eli 26 prosenttia kaikista asuntokunnista. Vuosituhannen alussa, vuonna 2000, tällaisten asuntokuntien osuus oli vajaa 25 prosenttia kaikista asuntokunnista. Lapsettomien parien määrä kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2013 runsaalla 27 prosentilla (5 215 asuntokunnalla). Lapsettomista pareista oli vajaa puolet vuotiaita ja kolmannes vähintään 65-vuotiaita. Eniten oli muuttunut vanhimman ikäryhmän osuus. Taulukko 1. Lapsettomien parien määrät ja osuudet kaikista asuntokunnista Vantaalla viitehenkilön iän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2013 (viitehenkilö on asuntokunnan suurituloisin henkilö) 2000 lkm 2005 lkm 2010 lkm 2013 lkm Muutos , lkm Muutos (%) Asuntokuntien määrä yhteensä, lkm ,7 Lapseton pari, kaikki ,2 Lapseton pari, viitehlö alle 25v ,7 Lapseton pari, viitehlö 25-34v ,7 Lapseton pari, viitehlö 35-64v ,1 Lapseton pari, viitehlö 65+v ,1 Osuus kaikista asuntokunnista, % 24,9 26,0 25,8 25,6 Lapsettomien parien määrä ja osuus kaikista asuntokunnista vaihteli jonkin verran kaupungin eri suuralueilla. Vuonna 2013 määrä oli suurin Myyrmäessä ja ssa ja pienin Aviapoliksessa. Muutokset vuoteen 2000 verrattuna eivä olleet suuria: lapsettomien parien osuus alueen asuntokunnista kasvoi ssa, ssä, ssa ja ssa, Kivistössä ja Aviapoliksessa väheni, Myyrmäessä pysyi ennallaan. Taulukko 2. Lapsettomien parien (kaikki asuntokunnat viitehenkilön iästä riippumatta) määrä sekä niiden osuus suuralueen kaikista asuntokunnista vuosina 2000, 2005, 2010 ja Suuralue lkm lkm lkm lkm % % % % ,6 27,5 27,1 26,7 Kivistö ,3 29,1 27,6 27,3 Aviapolis ,7 27,0 23,4 22, ,5 25,9 26,9 26, ,9 23,1 22,9 23, ,3 25,1 25,3 25, ,8 25,1 25,7 25,3

2 2 Lapsettomien parien tulot Tulotason indikaattorina käytetään asuntokunnan käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtaista mediaanituloa. Mediaanitulo saadaan, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen: mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo. Tuloja tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen määrällä. Käytettävissä oleviin rahatuloihin lasketaan palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (ilman ansiotuloa) sekä saadut nettotulonsiirrot. Käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani Vantaalla lapsettomien parien käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa vuonna Mediaani oli 57 prosenttia suurempi kuin vuonna Kaikilla vantaalaisilla asuntokunnilla kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa. Heillä kasvua vuodesta 2000 oli vähemmän, 53 prosenttia. Lapsettomien parien käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani vaihteli melko paljon suuralueittain, ks. kuvio 1. Muita selvästi korkeampi se oli Aviapoliksen suuralueella, kun taas itäisillä suuralueilla, ssä ja ssa se oli enimmillään yli euroa pienempi. Kivistössä, Aviapoliksessa ja ssa mediaanitulojen muutos vuoteen 2000 verrattuna oli ollut suurempi kuin muilla suuralueilla, vähintään 60 prosenttia. ssa muutoksen suuruus jäi 50 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan ero tuloissa suuralueiden välillä oli hieman kasvanut: vuonna 2000 alhaisimman mediaanitulon suuralueella tulot olivat 91 prosenttia korkeimman mediaanitulon suuralueen mediaanitulosta. Vuonna 2013 prosenttiluku oli alempi, 87. Kuvio 1. Lapsettomien parien (mukana kaikenikäiset) käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina (tässä ja myöhemmissä kuvioissa on kuvattu vuodet , koska vuosilta ei ole tietoja) Kivistö Aviapolis Käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset rahatulot ja viitehenkilön ikä Käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani vaihteli lapsettomien parien viitehenkilön iän mukaan. Vantaalla suurimmat tulot oli pariskunnilla, joissa suurempituloinen oli vuotias ja pienimmät alle 25-vuotiailla. Ero näiden välillä käytettävissä olevissa kulutusyksikkökohtaisissa vuosituloissa oli koko kaupungissa noin euroa. Mediaanitulojen kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli kuitenkin paras 65+-vuotiailla, joilla ne kasvoivat yli 80 prosentilla. Vähäisin se oli vuotiailla. Heillä kasvua oli 53 prosenttia.

3 3 Eri ikäisilla asuntokunnilla mediaanitulot vaihtelivat myös kaupungin suuralueiden välillä. Alle 25-vuotiailla lapsettomilla pariskunnilla asuntokunnan suurimmat mediaanitulot oli Kivistössä asuvilla, euroa, ja pienimmät ssä asuvilla, euroa. Paras tulokehitys vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli ollut Kivistössä, jossa nuorten lapsettomien parien mediaanitulo oli kasvanut yli 100 prosentilla, kun ssä muutos oli 42 prosenttia. Tässä ikäryhmässä vuosittaiset vaihtelut olivat suurimmat. Kuvio 2. Lapsettomien parien (viitehenkilö alle 25v) käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina Kivistö Aviapolis Ero pienimmän mediaanin suuralueen ja suurimman mediaanin suuralueen välillä oli kasvanut: vielä vuonna 2000 suhdeluku oli 88, kun se vuonna 2013 oli enää 74 prosenttia. Lapsettomien pariskuntien, joissa paremmin ansaitseva oli iältään vuotias, mediaanitulot olivat vuonna 2013 korkeimmat Kivistön suuralueella, euroa, ja pienimmät n suuralueella, euroa. Mediaanitulot olivat kasvaneret vuodesta 2000 eniten Aviapoliksen suuralueella ja vähiten n ja n suuralueilla. Kaikilla suuralueilla n suuraluetta lukuun ottamatta mediaanitulot olivat pienentyneet vuonna ssa mediaanitulojen kasvu pysähtyi vuonna Alimman mediaanin suuralueen tulotaso oli 86 prosenttia ylimmän tulotason suuralueen tuloista vuonna Vuonna 2000 tämä vertailuluku oli suurempi, 91 prosenttia. Suuralueiden väliset tuloerot olivat siis tällaisillakin asuntokunnilla kasvaneet. Kuvio 3. Lapsettomien parien (viitehenkilö 25 34v) käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina Kivistö Aviapolis

4 4 Lapsettomien parien, joissa paremmin ansaitseva oli iältään vuotias, mediaanitulot olivat kaikilla suuralueilla ikäryhmistä korkeimmat ja niiden muutos vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli kaikilla suuralueilla hyvin samanlaiset. Vuonna 2013 korkeimmat tulot oli kivistöläisillä, euroa, ja matalimmat hakunilalaisilla, euroa. Kivistöläiset ohittivat Aviapoliksen lapsettomat parit vuonna Paras tulokehitys vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli Kivistön ja n suuralueilla ja heikoin ssa ja Myyrmäessä. Vuonna 2000 korsolaisten mediaanitulot olivat 90 prosenttia myyrmäkeläisten tuloista. Vuonna 2013 hakunilalaisten mediaanitulot olivat 88 prosenttia kivistöläisten mediaanituloista. Tuloerot tässä lapsettomien parien ikäryhmässä eivät juurikaan olleet kasvaneet. Kuvio 4. Lapsettomien parien (viitehenkilö 35 64v) käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina Kivistö Aviapolis Aviapoliksessa niiden lapsettomien parien, joissa paremmin ansaitseva oli vähintään 65-vuotias, mediaanitulot olivat suuralueista korkeimmat, euroa. Alimmat ne olivat n suuralueella, euroa. Mediaanitulojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli kaikilla suuralueilla tässäkin ikäryhmässä hyvin samanlainen, paras kuitenkin Aviapoliksessa ja heikoin Myyrmäessä, jossa sielläkin mediaanitulo kasvoi lähes 79 prosentilla. Vuonna 2000 pienimmän mediaanin suuralueen mediaanitulo oli 89 prosenttia ylimmän mediaanitulon suuralueen mediaanituloista. Vuonna 2013 ero oli 87 prosenttia. Kuvio 5. Lapsettomien parien (viitehenkilö 65+v) käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina Kivistö Aviapolis

5 5 Pienituloisten asuntokuntien määrät ja osuudet Pienituloisia ovat asuntokunnat, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Vantaalla oli vuonna 2013 kaikkiaan pienituloista asuntokuntaa eli 11 prosenttia kaikista Vantaan asuntokunnista oli pienituloisia. Lapsettomista pareista oli pienituloisia 843, mikä oli 3,5 prosenttia kaikista lapsettomista pareista. Kaikista pienituloisista asuntokunnista lapsettomien parien osuus oli 8 prosenttia. Vuonna 2000 Vantaalla oli pienituloisia asuntokuntia (8 % kaikista asuntokunnista), joista 551 (9 %) oli lapsettomia pareja. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista pienituloisista asuntokunnista oli kohonnut vuodesta 2000 vuoteen 2013 puolella prosenttiyksiköllä. Suurimmillaan lapsettomien parien osuus kaikista pienituloisista oli vuonna 2007, jolloin se oli vajaa neljä prosenttia. Taulukko 1. Pienituloiset asuntokunnat sekä pienituloiset lapsettomat parit Vantaalla vuosina 2000, 2005 ja Muutos Muutos Muutos lkm lkm lkm lkm % lkm % lkm % Asuntokuntia yhteensä, lkm , , ,7 niistä pienituloisia, lkm , , ,2 niistä pienituloisia, % 7,6 12,6 11,0 Kaikki lapsettomat parit, lkm , , ,8 joista pienituloisia, lkm , , ,1 joista pienituloisia, % 2,9 3,5 3,5 Lapsettomat,viiteh. alle 25v, lkm ,4 96 6,9 26 1,7 joista pienituloisia, lkm , , ,0 joista pienituloisia, % 12,7 17,0 16,6 Lapsettomat, viiteh v, lkm , , ,4 joista pienituloisia, lkm ,5 4 3, ,6 joista pienituloisia, % 2,4 3,3 4,5 Lapsettomat, viiteh v, lkm , , ,2 joista pienituloisia, lkm , , ,4 joista pienituloisia, % 1,9 2,3 2,6 Lapsettomat, viiteh. 65+v, lkm , , ,4 joista pienituloisia, lkm ,7 12 9, ,7 joista pienituloisia, % 2,1 2,8 1,6 Enimmillään pienituloisten osuus oli alle 25-vuotiaista lapsettomista pareista liki viidennes vuosina Vuonna 2013 pienituloisia oli joka kuudes sellaisista lapsettomista pareista, joista suurituloisempi oli alle 25-vuotias. Suhteellisesti vähiten pienituloisia oli vuonna 2013 pariskunnissa, joista suurituloisemopi oli vähintään 65-vuotias. Kaiken kaikkiaan pienituloisten lapsettomien parien osuus väheni viitehenkilön iän kasvaessa.

6 6 Pienituloiset viitehenkilön iän mukaan ja eri suuralueilla Lapsettomista pareista, joissa viitehenkilön ikä oli alle 25 vuotta, oli Vantaalla pientuloisia 251 vuonna Tähän ryhmään kuuluvien lapsettomien parien osuus kaikista samaan ikäryhmään kuuluvista lapsettomista pareista vaihteli Vantaan suuralueilla 20 prosentin molemmin puolin. Suhteellisesti eniten heitä oli n ja n suuralueilla, vähiten Myyrmäessä. ssa osuus oli vuonna 2011 lähes 26 prosenttia, mutta on sen jälkeen vähentynyt jyrkästi. Kaiken kaikkiaan pienituloisten osuus oli vuonna 2013 kaikilla suuralueilla karkeasti ottaen samalla tasolla kuin vuonna Kuvio 6. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista Vantaan suuralueilla vuosina , viitehenkilö alle 25-vuotias (Kivistössä ja Aviapoliksessa tapauksia oli niin vähän, ettei niitä näytetä) osuus lapsettomista pareista, % Lapsettomista pareista, joissa viitehenkilön ikä oli vuotta, oli Vantaalla pienituloisia 175 vuonna Tähän ryhmään kuuluvien lapsettomien parien osuus kaikista samaan ikäryhmään kuuluvista lapsettomista pareista vaihteli suuralueilla kahden ja seitsemän prosentin välillä. Suhteellisesti eniten heitä oli n, n ja n suuralueilla, vähiten Myyrmäessä. Kuvio 7. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista Vantaan suuralueilla vuosina , viitehenkilö alle vuotias (Kivistössä ja Aviapoliksessa tapauksia oli niin vähän, ettei niitä näytetä) 8 osuus lapsettomista pareista, % n ja n suuralueilla lapsettomista pariskunnista, joissa viitehenkilö oli iältään vuotias, pienituloisten osuus suuralueista suurin. Myyrmäessä osuus oli pienin. Muutokset pienituloisten osuuksissa olivat kuitenkin kaikilla alueilla pieniä.

7 7 Kuvio 8. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista Vantaan suuralueilla vuosina , viitehenkilö alle vuotias (Kivistössä ja Aviapoliksessa tapauksia oli niin vähän, ettei niitä näytetä) 5 osuus lapsettomista pareista, % Vuonna 2013 vähintään 65-vuotiaista lapsettomista pariskunnista oli kaikilla suuralueilla eri elinvaiheessa olevista asuntokunnista vähäisin osuus pienituloisia. Osuus oli pienin ssa ja suurin ssa. Kaikilla suuralueilla osuus oli vähentynyt selvästi viime vuosina. Kuvio 9. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista Vantaan suuralueilla vuosina , viitehenkilö vähintään 65-vuotias (Kivistössä ja Aviapoliksessa tapauksia oli niin vähän, ettei niitä näytetä) 7 osuus lapsettomista pareista, % Pienituloisten kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat rahatulot Pienituloisten lapsettomien parien vuosittain käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa vuonna Pareilla, joissa viitehenkilö oli iältään alle 25-vuotias, se oli euroa. Viitehenkilön ollessa vuotias mediaanitulo oli , kun seuraavassa ikäryhmässä, vuotiaissa se oli ja vanhimmassa ikäryhmässä, 65+-vuotiaissa, mediaanitulo oli euroa. Kaikista pienituloisista lapsettomista pareista pienin mediaanitulo oli vuonna 2013 Kivistön suuralueella asuvilla, suurin Myyrmäessä asuvilla. Vuoteen 2005 verrattuna paras tulokehitys oli suuralueista Aviapoliksessa (+46 %) ja huonoin Kivistössä (+22 %). Pienimmän mediaanitulon suuralueen mediaanitulo oli 89 prosenttia vuonna 2005 suurimman mediaanitulon suuralueen mediaanitulosta. Vuonna 2013 suhdeluku oli 93 prosenttia eli tuloerot kaupungin suuralueiden välillä olivat kaventuneet.

8 8 Kuvio 10. Pienituloisten lapsettomien parien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina , viitehenkilö alle 25 vuotta (Kivistö ja Aviapolis puuttuvat kuviosta liian vähäisten tapausten vuoksi) Viitehenkilöltään nuorimpaan ikäryhmään kuuluvilla pienituloisilla lapsettomilla pareilla käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset mediaanitulot vaihtelivat euron molemmin puolin vuonna Vuonna 2005 mediaanitulot olivat kaikilla alueilla alle euron. Paras tulokehitys oli ollut Myyrmäessä ja heikoin ssa. Kuvio 11. Pienituloisten lapsettomien parien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina , viitehenkilö 25 34v (Kivistö ja Aviapolis puuttuvat kuviosta liian vähäisten tapausten vuoksi) Viitehenkilöltään toiseksi nuorimpaan ikäryhmään (25 34v) kuuluvilla pienituloisilla lapsettomilla pareilla käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset mediaanitulot olivat vuonna 2013 lähes samansuuruiset kaikilla suuralueilla. Vuosittaisia vaihteluja alueiden välillä oli. Paras tulokehitys oli ollut ssä ja heikoin ssa. Kun viitehenkilöän ikä oli vuotta, pienituloisten käytettävissä olvien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani vaihteli alueiden välillä vähänlaisesti. ssa mediaanitulot olivat lähes koko tarkastelujakson suuralueista pienimmät. n suuralueella tulokehitys oli varsin tasainen. Mediaanitulojen muutos vuodesta 2005 oli kaikilla suuralueilla liki samansuuruinen. Pienituloisia vähintään 65-vuotiaita lapsettomia pareja oli kolmella suuralueella niin vähän, ettei kaikille tarkastelujakson vuosille saatu arvoa. Vuodesta 2006 lähtien näiden vertailussa mukana olevien alueiden tulokehitys oli hyvin samanlainen.

9 9 Kuvio 12. Pienituloisten lapsettomien parien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina , viitehenkilö 35 64v (Kivistö ja Aviapolis puuttuvat kuviosta liian vähäisten tapausten vuoksi) vuositulot euroa Kuvio 13. Pientuloisten lapsettomien parien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina , viitehenkilö 65+v (Kivistö, Aviapolis ja puuttuvat kuviosta liian vähäisten tapausten vuoksi) Vantaa, Helsingin seutu ja koko maa vuonna 2013 Vantaalla lapsettomien parien osuus kaikista asuntokunnista oli likimain samansuuruinen kuin Espoossa, mutta suurempi kuin Helsingissä. Helsingissä lapsettomat parit olivat nuorempia kuin muilla vertailualueilla. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista oli vuonna 2013 Espoossa ja Vantaalla samansuuruinen, mutta Helsingissä suurempi ja KUUMA-kunnissa pienempi. Espoossa yli kaksi viidennestä pienituloisista lapsettomista pareista oli sellaisia, jossa viitehenkilön ikä oli alle 25 vuotta. Vantaalla osuus oli KUUMA-kuntien tapaan pienempi kuin muilla vertailualueilla. Vantaalla pienituloiset lapsettomat parit painottuivat vuotiaisiin. KUUMAkunnissa oli pääkaupunkiseudun kuntia enemmän sellaisia pienituloisia lapsettomia pareja, joissa viitehenkilö oli täyttänyt vähintään 65 vuotta. Käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli lapsettomilla pareilla Vantaalla nuorimmassa ikäluokassa suurin vertailualueista. Kun viitehenkilön ikä kasvoi, menivät Espoo ja Helsinki Vantaan ohitse. Koko maan mediaanitulot olivat kaikissa ikäryhmissä alemmat kuin Helsingin seudulla. Erot eri elinvaiheissa olevilla asuntokunnilla olivat isot.

10 10 Taulukko 2. Tietoja Vantaan, Espoon, Helsingin, KUUMA-kuntien ja koko maan lapsettomista pareista, pienituloisista ja heidän kulutusyksikkökohtaisista käytettävissä olevista mediaanituloistaan vuodelta 2013 Vantaa Espoo Helsinki KUUMA Suomi Lapsettomien parien osuus kaikista asuntokunnista, % 25,6 25,4 23,0 27,1 27,2 Lapsettomia pareja yhteensä, lkm näistä niitä, joissa viitehenkilö on alle 25 v, % 6,2 6,2 7,1 4,3 5,7 näistä niitä, joissa viitehenkilö on v, % 16,0 18,7 23,7 10,5 12,2 näistä niitä, joissa viitehenkilö on v, % 46,1 42,5 40,0 50,7 45,0 näistä niitä, joissa viitehenkilö on 65+ v, % 31,7 32,6 29,2 34,5 37,1 Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista pienituloisista asuntokunnista % 8,1 8,2 8,1 6,9 8,0 Pientuloisia lapsettomia pareja yhteensä, lkm näistä niitä, joissa viitehenkilö on alle 25 v, % 29,8 43,7 37,7 26,7 32,3 näistä niitä, joissa viitehenkilö on v, % 20,8 23,5 29,0 13,3 15,4 näistä niitä, joissa viitehenkilö on v, % 35,0 23,9 25,3 39,1 28,3 näistä niitä, joissa viitehenkilö on 65+ v, % 14,5 8,9 8,0 20,9 23,9 Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista % Käytettävissä olevien tulojen mediaani 1), kaikki asuntokunnat Käytettävissä olevien tulojen mediaani, lapsettomat parit Lapsettomien parien mediaanitulot/kaikkien asuntokuntien mediaanitulot, % L a p s e t t o m a t p a r I t Käytettävissä olevien tulojen mediaani, viitehenkilö alle 25 vuotta Käytettävissä olevien tulojen mediaani, viitehenkilö vuotta Käytettävissä olevien tulojen mediaani, viitehenkilö vuotta Käytettävissä olevien tulojen mediaani, viitehenkilö 65+ vuotta 3,5 3,5 5,2 2,7 5, ,1 124,8 130,1 121,0 122, ) käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani tässä taulukossa, vaikka sitä ei ole erikseen mainittu Lähde: Tilastokeskus ja Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh. (09) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B9:2016