TILASTOKATSAUS 5:2018

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5: TYÖTTÖMÄT VANTAALLA Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä oli suurin pudotus viimeisten kymmenen vuoden aikana. Parin viime vuoden ajan miesten työttömyysaste on laskenut naisia enemmän, mikä on kaventanut sukupuolten välistä eroa. Työttömyysaste aleni kaikilla suuralueilla, minkä ansiosta myös alueiden väliset erot kääntyivät laskuun. Pitkäaikaistyöttömiä oli 3 475, joka oli 1 0 vähemmän kuin vuonna 16. Koulutus pienentää työttömyysriskiä, mutta työttömyyden pitkittyessä korkeammin koulutettujen osuus työttömissä kasvaa. Tilastokatsaus käsittelee Vantaan työttömyyttä vuosina ja se pohjautuu Tilastokeskuksen lukuihin 1. Työttömyyttä tarkastellaan eri alueiden, mutta myös sukupuolten ja eri ikäryhmien näkökulmasta. Lisäksi katsauksessa käsitellään työttömyyden kestoa sekä koulutuksen vaikutusta työttömyyteen. Tarkat luvut eri ryhmien työttömyydestä löytyvät liitetaulukoista. Ensimmäisessä liitetaulukossa on Vantaan ja suuralueiden työttömyysluvut vuodelta 17 ja toisessa on aikasarja Vantaan työttömyydestä vuosina Työttömyysaste laski selvästi edellisvuoteen verrattuna Vuoden 17 lopussa Vantaalla oli työttömänä 11 6 henkilöä. Työttömyysaste oli tasan 10 prosenttia, joka oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viimeisen kymmen vuoden aikana työttömyys ei ole kertaakaan laskenut yhtä jyrkästi kuin viime vuonna (kuvio 1). Työttömyysaste laski selvästi sekä miehillä että naisilla. Työttömänä olevien miesten määrä väheni lähes 1 100:lla vuoden 17 aikana ja työttömyysprosentti laski 12,7 prosentista 10,6 prosenttiin. Naisilla työttömien määrä väheni 900:lla ja työttömyysprosentti aleni 11,1 prosentista 9,4 prosenttiin. Kuviossa 1 on kuvattu Vantaan työttömyysasteessa ja kuviossa 2 työttömien määrissä tapahtuneet muutokset viimeisten 10 vuoden aikana. Työttömyysaste oli matalimmillaan vuonna 08 (6,3 %) ja korkeimmillaan vuonna 15 (12,4 %). Korkein nousu työttömyydessä koettiin vuoden 09 aikana, mutta myös vuosina työttömyysaste kasvoi selvästi. Miesten työttömyysaste on koko ajan ollut korkeampi kuin naisten, mutta sukupuolten välinen ero alkoi kaventua selvästi vuonna 16, jolloin miesten työttömyys kääntyi laskuun, mutta naisten pysyi ennallaan. Vuonna 17 ero pieneni entisestään, koska miesten työttömyys aleni naisia enemmän. Viimeisten 10 vuoden aikana sukupuolten välinen ero olikin matalimmillaan vuonna 17 (1,2 %-yksikköä) ja korkeimmillaan vuonna 09 (3,7 %-yksikköä). Kuvio 1. Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan Vantaalla (31.12.) 16,0 14,0 työttömyysaste, % 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 8,1 7,4 6,3 5,9 5,2 11,7 10,6 10,6 10,0 9,4 Yhteensä Miehet Naiset Alle -v. 50+ v. 2,0 0,0 1 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto on vuositilasto, joka tuottaa alueellista tietoa työssäkäynnistä kunnan omilla aluejaoilla. Tiedot perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekistereihin ja tilastollisiin aineistoihin. Uusimmat työttömyysluvut ovat vuoden 17 lopusta ja työvoimaluvut vuoden 16 lopusta.

2 2 Nuorisotyöttömyydessä (alle -vuotiaat työttömät) on ollut suuria heilahteluja viimeisten 10 vuoden aikana (kuvio 1). Alle -vuotiaiden työttömyysaste oli todella alhaisella tasolla vuonna 08 (5,9 %), mutta seuraavana vuonna työttömyysaste oli lähes kaksinkertaistunut 11 prosenttiin. Vuosien aikana nuorisotyöttömyys tippui alle Vantaan keskiarvon, mutta viime vuosina nuorten työttömyys on jälleen ollut hieman korkeammalla tasolla kuin koko väestöllä, vaikka vuoden 17 aikana nuorisotyöttömyyskin kääntyi laskuun. Kuten koko väestössä, myös alle -vuotiaissa työttömyys on miehillä yleisempää kuin naisilla. Vuoden 17 aikana nuorten miesten työttömyys kuitenkin laski 16,2 prosentista 12,9 prosenttiin, kun naisilla laskua oli 9,7 prosentista 8,5 prosenttiin. Nuorten miesten parantunut tilanne kavensi myös sukupuolten välistä eroa (kuviot 1 2). 50 vuotta täyttäneiden työttömyysaste on ollut muihin ryhmiin verrattuna korkealla tasolla koko tarkastelujakson ajan (kuvio 1). Ainoastaan vuonna 09 miesten ja nuorten työttömyysaste oli suurempi kuin 50 vuotta täyttäneiden. Positiivista on kuitenkin se, että tämänkin ryhmän työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun vuosina Kuvio 2. Työttömien määrä iän ja sukupuolen mukaan sekä pitkäaikaistyöttömien määrä Vantaalla (31.12.) Työttömien määrä Miehet Naiset Alle -vuotiaat 50+ -vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät Työttömyysaste laski kaikilla suuralueilla, Hakunilassa eniten Vuoden 17 lopussa Vantaan suuralueista korkein työttömyysprosentti oli Hakunilan (11,6 %) ja matalin Kivistön suuralueella (6,6 %). Työttömyysaste laski kaikilla suuralueilla edellisvuoteen verrattuna. Hakunilan suuralueella laskua oli eniten (-2,9 prosenttiyksikköä) ja Aviapoliksessa vähiten (-1,2). Viimeisten 10 vuoden ajan suuralueiden työttömyyden kehitys on ollut varsin samanlaista (kuvio 3). Koko ajan työttömyysaste on ollut korkein Hakunilassa sekä Koivukylässä ja matalin Kivistössä sekä Aviapoliksessa. Kaikilla suuralueilla työttömyysaste oli korkeimmillaan vuonna 15 ja matalimmillaan 08. Kuten kuviosta 3 voi huomata, työttömyysasteiden vaihteluväli alueiden kesken oli matalimmillaan tarkastelujakson alussa (4,2 prosenttiyksikköä) ja korkeimmillaan vuosina (vähintään 6 prosenttiyksikköä). Työttömyyden väheneminen vuoden 17 aikana alensi myös eroa korkeimman ja matalimman työttömyysasteen alueella viiteen prosenttiyksikköön. Kuvio 3. Työttömyysaste Vantaan suuralueilla (31.12.) 16,0 Työttömyysaste, % 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila 0,0

3 3 Liitetaulukossa 1 on esitetty koko väestön, alle -vuotiaiden ja 50 vuotta täyttäneiden työttömyysasteet suuralueen ja sukupuolen mukaan vuoden 17 lopussa. Kaikkien näiden ryhmien työttömyysaste, ilman sukupuolen mukaista tarkastelua, oli korkein Hakunilassa ja matalin Kivistössä (tosin nuorisotyöttömyys oli Tikkurilassa yhtä alhaisella tasolla kuin Kivistössä). Lisäksi kaikkien ryhmien työttömyys oli laskenut kaikilla suuralueilla verrattuna vuoteen 16. Nuorisotyöttömyys (-6,8 prosenttiyksikköä) ja pitkäaikaistyöttömyys (-8,3) oli laskenut eniten Kivistön suuralueella, kun 50 vuotta täyttäneiden (-3,4) sekä miesten ja naisten (-2,9) työttömyysaste oli laskenut eniten Hakunilassa. Työttömyysasteessa suuria kaupunginosittaisia eroja 2 Kovin työttömyys koetteli kuutta vantaalaista kaupunginosaa, joissa työttömyysaste oli yli 15 prosenttia (kartta 1). Kaupunginosat olivat kerrostalovaltaisia, mutta asukasmäärältään varsin erikokoisia. Korkeimman työttömyyden alueilla asui Vantaan asukkaista 15 prosenttia, työvoimasta 14 prosenttia, mutta työttömistä 22 prosenttia. Vantaan keskiarvoa (10,0 %) korkeampi työttömyys oli yhteensä 18 kaupunginosassa, joista suurin osa oli isoja kerrostalovaltaisia alueita. Alhaisin työttömyysaste, alle viisi prosenttia, oli seitsemässä kaupunginosassa. Nämä alueet olivat alle asukkaan pientaloalueita, joissa Vantaan väestöstä ja työvoimasta asui viisi prosenttia, mutta työttömistä vain kaksi prosenttia. Kartta 1. Työttömyysaste Vantaan kaupunginosissa (valkoisilla alueilla asuu alle 100 henkilöä eikä niiden tilastoja julkaista) 2 Työttömyysasteesta ei julkaista tarkkoja kaupunginosakohtaisia lukuja, koska työvoimatieto on vuoden 16 lopusta ja työttömyystieto 17 lopusta. Tämä aiheuttaa sen, että esimerkiksi alueilla, joihin muuttaa paljon ihmisiä, työttömyysaste kohoaa nopeasti, kun työttömyyslukuihin on jo laskettu uudet asukkaat, mutta vuotta vanhemmissa työvoimaluvuissa he eivät ole mukana. Alle 100 asukkaan kaupunginosat eivät ole tarkastelussa mukana.

4 4 Työttömyys väheni vuoden 17 aikana lähes kaikissa kaupunginosissa. Ainoastaan kolmessa kaupunginosassa työttömyys hieman kasvoi. Kun muutosta tarkastellaan pidemmällä aikajaksolla, tilanne on hieman erilainen. Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana työttömyysaste pieneni 33 kaupunginosassa, kahdessa pysyi ennallaan ja lopuissa 22 kaupunginosassa työttömyysaste kasvoi (kartta 2). Suurimmalla osalla alueista kasvua oli kuitenkin varsin vähän, prosenttiyksikön tai vähemmän. Viidestä kaupunginosasta, joissa työttömyysaste kasvoi eniten (kahdesta viiteen prosenttiyksikköä), kolme sijaitsi Länsi- Vantaalla ja kaksi Keski-Vantaalla. Kaupunginosat, joissa työttömyys aleni eniten, sijaitsivat puolestaan ympäri Vantaata. Kartta 2. Työttömyysasteen muutos (prosenttiyksikköä) Vantaan kaupunginosissa vuodesta 13 vuoteen 17. Sinisillä alueilla työttömyysaste on laskenut ja punaisilla pysynyt ennallaan tai kasvanut (valkoisilla alueilla asuu alle 100 henkilöä eikä niiden tilastoja julkaista). Koulutus pienentää työttömyysriskiä, mutta työttömyyden pitkittyessä koulutuksen vaikutus heikkenee Koko väestön ja työttömien koulutusrakenteissa 3 oli eroa koulutustason molemmissa päissä (kuvio 4). Vantaalaisesta 15 vuotta täyttäneestä väestöstä enintään perusasteen oli käynyt 32 prosenttia, kun työttömillä osuus oli 43 prosenttia. Keskiasteen tutkinnon suorittaneissa eroa ei ollut, osuus oli koko väestöllä ja työttömillä 38 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut koko väestöstä 30 prosenttia, mutta työttömistä vain prosenttia. Korkeamman koulutuksen hankkiminen näyttäisi siis suojaavan työttömyydeltä. Vaikka naiset ovat Vantaalla miehiä koulutetumpia, koulutuksella oli työttömyyteen samanlainen vaikutus molemmilla sukupuolilla: vähemmän koulutusta saaneet joutuivat herkemmin työttömiksi. Väestön koulutusrakenteessa oli eroja myös Vantaan suuralueiden kesken (kuvio 4). Korkein koulutustaso oli Aviapoliksessa, jossa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä perusasteen oli käynyt prosenttia ja korkea-asteen peräti prosenttia. Matalin koulutustaso oli Hakunilassa, jossa perusasteen koulutus oli 36 prosentilla ja korkea-asteen prosentilla. Kaikilla suur- 3 Koulutustiedot ovat vuoden 16 lopusta, työttömyystiedot 17 lopusta

5 5 alueilla työttömien joukossa oli enemmän perusasteen ja vähemmän korkea-asteen käyneitä kuin 15 vuotta täyttäneessä väestössä. Koulutusrakenne-erot näkyivät myös työttömissä, sillä esimerkiksi Aviapoliksessa, jossa oli eniten korkeasti koulutettuja, oli heitä eniten myös työttömissä. Kuvio vuotta täyttäneen väestön ja työttömien koulutusrakenne Vantaalla ja suuralueilla (koulutustieto , työttömyystieto ) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % % 30 % % 10 % 0 % Korkea-aste Keskiaste Vain perusaste VANTAA MYYRMÄKI KIVISTÖ AVIAPOLIS TIKKURILA KOIVUKYLÄ KORSO HAKUNILA Työttömyyden ja koulutuksen välinen riippuvuus hieman heikkenee, kun työttömyys jatkuu riittävän pitkään. Kuviossa 5 on kuvattu työttömien koulutusrakenne henkilön työttömyyden keston mukaan. Pidempään työttömänä olleiden joukossa korkeammin koulutettujen osuus kasvaa. Alle puoli vuotta työttömänä olleista 16 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto, kun vähintään kaksi vuotta työttömänä olleilla osuus oli jo 26 prosenttia. Kuvio 5. työttömyyden keston ja koulutuksen mukaan (koulutustieto , työttömyystieto ) Työttömyyden kesto 3+ v. 2 v. 1 v. ½ - alle 1 v. alle ½ v. 0 % 10 % % 30 % % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vain perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Pitkäaikaistyöttömiä 1 0 vähemmän kuin edellisvuonna Pitkäaikaistyöttömiksi kutsutaan henkilöitä, joiden työttömyys on kestänyt vähintään vuoden. Viimeisten kymmenen vuoden aikana pitkäaikaistyöttömiä on Vantaalla ollut vuosittain keskimäärin (aikasarja kuviossa 2 ja liitetaulukossa 2). Määrä oli alimmillaan vuonna 08, jolloin heitä oli vajaat eli alle kolmannes siitä, mitä heitä oli korkeimmillaan vuonna 15. Vuoden 17 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä laski jyrkästi ja heitä oli 3 475, joka oli 1 0 vähemmän kuin vuonna 16.

6 6 Vuoden 17 tietojen mukaan pitkäaikaistyöttömistä hieman yli puolet oli ollut työttömänä alle kolme vuotta ja vajaa neljännes vähintään kolme vuotta, mutta alle neljä vuotta. Lopuilla pitkäaikaistyöttömillä (neljännes) työttömyys oli kestänyt vähintään neljä vuotta. Kuten kuviosta 6 voi nähdä, työttömyyden kesto on hieman vaihdellut vuodesta toiseen. Keskimäärin viimeisten 10 vuoden aikana pitkäaikaistyöttömistä 57 prosenttia oli ollut työttömänä alle kolme vuotta, 21 prosenttia yli kolme, mutta alle neljä vuotta ja loput 22 prosenttia vähintään neljä vuotta. Kuvio 6. Pitkäaikaistyöttömät työttömyyden keston mukaan Vantaalla vuosina (31.12.) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % % 30 % % 10 % 0 % v. 4 v. 3 v. 2 v. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä kuvaa alueella esiintyvän työttömyyden vaikeutta: mitä suurempi on osuus, sitä hankalampaa on työttömyyden vähentäminen. Vuonna 17 kaikista Vantaan työttömistä 30 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, mutta vuotiailla osuus oli peräti 63 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien osuus suuralueittain vaihteli Aviapoliksen 26 prosentista Korson 33 prosenttiin (liitetaulukko 2). Kuvioon 7 on koottu pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys suuralueilla viimeisten 10 vuoden aikana. Vuodesta 16 vuoteen 17 pitkäaikaistyöttömien määrä väheni kaikilla suuralueilla. Vähennystä tapahtui suhteellisesti eniten Koivukylän ja Hakunilan suuralueilla (-30 %) ja määrällisesti eniten Myyrmäessä (-280). Kuvio 7. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä Vantaan suuralueilla vuosina pitkäaikaistyöttömien määrä Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila 0

7 7 Pitkään työttömänä olleiden miesten määrä laski naisia enemmän Viimeisten kymmenen vuoden ajan pitkäaikaistyöttömissä on ollut enemmän miehiä kuin naisia ja keskimäärin miesten osuus on ollut 58 prosenttia ja naisten 42 prosenttia. Vuonna 16 pitkäaikaistyöttömissä oli miehiä 680 enemmän kuin naisia, kun vuotta myöhemmin sukupuolten välinen ero oli enää 370. Pitkäaikaistyöttömien miesten määrä väheni vuoden 17 aikana peräti 770 miehellä, kun saman aikaan pitkäaikaistyöttömien naisten määrä väheni 460:llä. Vaikka sukupuolten välinen ero kaventui, miehiä oli edelleen enemmän kaikissa ikäryhmissä, paitsi vuotiaissa, joissa naisia oli hivenen enemmän. Pitkäaikaistyöttömyys on myös useimmilla suuralueilla enemmän miesten kuin naisten vitsaus. Aviapoliksessa pitkäaikaistyöttömissä oli hieman vähemmän miehiä (49 %) kuin naisia (51 %), kun muilla suuralueilla miesten osuus vaihteli Kivistön ja Hakunilan 53 prosentista Myyrmäen 58 prosenttiin vuonna 17. Hieman yli puolet pitkäaikaistyöttömistä oli 50 vuotta täyttäneitä: vajaa kolmannes vuotiaita ja vajaa neljännes 60 vuotta täyttäneitä (kuvio 8). Alle -vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttömistä kaksinkertaistui vuodesta 08 vuoteen 16, ja vuodesta 12 lähtien kasvua oli joka vuosi. Viimeisen vuoden aikana osuus kuitenkin laski 29 prosentista prosenttiin. Kuvio 8. Pitkäaikaistyöttömät iän mukaan Vantaalla vuosina % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % % 30 % % 10 % 0 % Alle Työttömyyden pitkittyessä nuorten osuus selvästi vähenee ja vanhempien osuus kasvaa (kuvio 9). Alle kolme vuotta työttömänä olleista 32 prosenttia oli alle -vuotiaita, kun vähintään viisi vuotta työttömänä olleista osuus oli 10 prosenttia. Samaan aikaan vuotiaiden osuus kasvoi 19 prosentista 30 prosenttiin. Kuvio 9. Pitkäaikaistyöttömien ikärakenne työttömyyden keston mukaan Vantaalla v Työttömyyden kesto 4 v. 3 v. 2 v % 10 % % 30 % % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle

8 8 Liitetaulukko 1. Vantaalla ja suuralueilla Työttömiä yhteensä Alle -vuotiaita työttömiä 50+ -vuotiaita työttömiä Pitkäaikaistyöttömiä Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Alle -vuotiaiden 50+ -vuotiaiden Pitkäaikaistyöttömien Työttömyysaste, % työttömyysaste, % työttömyysaste, % osuus työttömistä, % Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Vantaa 10,0 10,6 9,4 10,6 12,9 8,5 11,7 12,5 10, Myyrmäki 10,7 11,6 9,7 12,4 15,3 9,8 12,2 13,6 10, Kivistö 6,6 6,9 6,3 7,8 7,8 7,8 8,8 9,1 8, Aviapolis 7,2 6,9 7,6 7,9 9,8 6,4 9,8 9,0 10, Tikkurila 9,1 9,7 8,5 7,8 8,9 6,8 10,6 11,7 9, Koivukylä 11,0 11,2 10,8 11,1 14,9 7,5 11,4 12,0 10, Korso 9,3 9,7 8,7 10,4 12,1 8,6 11,6 12,0 11, Hakunila 11,6 11,7 11,5 12,9 14,4 11,4 12,9 13,3 12, Liitetaulukko 2. Työvoima ja työttömät Vantaalla (31.12.). Työvoimasta uusin tieto on 16. Työvoima (lkm) (lkm) Vantaa yhteensä Miehet Naiset Alle -vuotiaat vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät Työttömyysaste, % Vantaa yhteensä 6,3 9,1 8,5 8,2 8,8 10,4 11,5 12,4 11,9 10,0 Miehet 7,4 11,0 9,9 9,5 10,0 11,8 12,5 13,7 12,7 10,6 Naiset 5,2 7,3 7,1 7,0 7,5 9,0 10,3 11,1 11,1 9,4 Alle -vuotiaat 5,9 11,0 9,5 7,6 7,8 10,4 11,5 12,8 12,8 10,6 50+ vuotiaat 8,1 10,1 10,0 10,2 11,1 12,4 13,2 14,3 13,5 11,7 Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä, % Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, Vantaan osa-alueittaiset työttömyystilastot Lisätietoa tilaston kotisivuilla. Vantaan karttapalvelussa voit tarkastella kaupunginosien työttömyysasteen kehitystä sukupuolen mukaan vuodesta 00 lähtien. Karttapalvelun luvuissa työttömyys- ja työvoimatieto ovat samalta vuodelta. Katsauksen laatija: Elina Parviainen ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Puh. vaihde: (09) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B5:18