TILASTOKATSAUS 2:2019

Transkriptio

1 Tilastokatsaus :20 TILASTOKATSAUS 2: VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE VANTAALLA Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön koulutusrakennetta ja sen kehitystä. Koulutuksesta on tietoja niin sukupuolen, iän, kielen kuin pääasiallisen toiminnankin mukaan. Lisäksi koulutusrakennetta tarkastellaan kaupungin sisällä suuralueittain ja kaupunginosittain. Laajemman kuvan saamiseksi koulutustarkasteluun on otettu koko Suomen lisäksi suurimmat kaupungit sekä muu Helsingin seutu. Suurin osa katsauksen tilastoista on laskettu 2 vuotta täyttäneestä väestöstä, koska tätä nuoremmilla koulutus on usein kesken. Tarkemmat käsitteet ja määritelmät löytyvät katsauksen lopusta. Naisten koulutustaso on noussut miehiä nopeammin Vantaalla Vuoden 201 lopun tietojen mukaan Vantaan 2 vuotta täyttäneestä väestöstä 2 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 3 prosenttia toisen asteen ja 3 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. Toinen aste muodostuu ammatillisesta koulutuksesta, jonka suorittaneita oli prosenttia, sekä lukiokoulutuksesta, jonka suorittaneita oli prosenttia. Korkea-aste voidaan puolestaan jakaa kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli prosenttia, alemman korkeakouluasteen 1 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen prosenttia. (Kuvio 1) Vantaalla, kuten muuallakin Suomessa, väestön koulutustaso on selvästi noussut vuosikymmenten saatossa (kuvio 2). Vuonna 10 Vantaan 2 vuotta täyttäneestä väestöstä prosentilla oli perusasteen jälkeinen tutkinto, kun vuonna 2000 osuus oli kasvanut prosenttiin. Vuoden 201 lopussa jo 2 prosentilla oli tutkinto suoritettuna. Koulutustason nousu näkyy myös siten, että yhä useammalla vantaalaisella on aiempaa korkeampi koulutus. Vuodesta 10 vuoteen 201 toisen asteen suorittaneiden osuus on kasvanut prosentista 3 prosenttiin ja korkea-asteen suorittaneiden osuus 2 prosentista 3 prosenttiin. Samana ajanjaksona enintään perusasteen käyneiden osuus on laskenut prosentista 2 prosenttiin. Koulutusrakenteessa on eroja sukupuolen mukaan, sillä naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet (kuviot 1 2). Vuoden 201 lopussa naisissa oli enemmän korkea-asteen suorittaneita (3 %) kuin toisen asteen suorittaneita ( %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen ( %) kuin korkea-asteen ( %) suorittaneita. Kuten kuviosta 1 voi nähdä, naisilla oli enemmän alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen tutkintoja, mutta ylemmän korkeakouluasteen tutkintoja oli naisilla ja miehillä lähes yhtä paljon. Kuvio 1. Vantaan 2 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja Kuvio 2. Vantaan 2 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja sukupuolen mukaan..201 sukupuolen mukaan (..) 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % 30 % 20 % % 0 % Yhteensä Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Perusaste/tuntematon 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % 30 % 20 % % 0 % Perusaste/tuntematon Toinen aste Korkea-aste

2 2 Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin. Ensimmäinen käänne tapahtui vuonna 1, jolloin 2 vuotta täyttäneissä naisissa oli ensimmäistä kertaa enemmän korkea-asteen suorittaneita kuin miehissä. Vuonna 20 tapahtui toinen käänne: naisissa (2 %) oli enemmän tutkinnon suorittaneita kuin miehissä (1 %). Viimeisten kymmen vuoden aikana naisilla tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut prosentista 3 prosenttiin, kun miehillä se on kasvanut ainoastaan yhdellä prosenttiyksiköllä (0 prosentista 1 prosenttiin). Koulutetuimpia olivat -vuotiaat vantaalaiset Vantaan 2 vuotta täyttäneestä väestöstä koulutetuin ikäluokka oli -vuotiaat (kuvio 3). Tässä ikäluokassa korkea-asteen koulutuksen omaavien osuus oli suurin (3 %) ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus pienin (20 %). Naisissa erityisen koulutettuja olivat 3 -vuotiaat, joista peräti puolella oli korkea-asteen tutkinto ja vain 1 prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. olivat miehiä koulutetumpia kaikissa alle 0-vuotiaiden ikäluokissa, sillä niin tutkinnon suorittaneita, kuin korkeasti koulutettujakin oli naisissa enemmän. vuotta täyttäneissä asetelma oli päinvastainen: miehissä oli selvästi enemmän korkeasti koulutettuja ja vähemmän ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevia. Kuvio 3. Vantaan 2 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen, iän ja sukupuolen mukaan % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Korkea-aste % Toinen aste 30 % Perusaste/tuntematon 20 % % 0 % YHTEENSÄ MIEHET NAISET Vantaalla asuvien suomen- ja ruotsinkielisten koulutusrakenteissa oli jonkin verran eroa (kuvio ). Suomenkielisistä pelkän perusasteen käyneitä oli 22 prosenttia ja ruotsinkielisistä 2 prosenttia. Toinen aste oli suoritettuna suomenkielisistä prosentilla ja ruotsinkielistä 32 prosentilla. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli ruotsinkielisissä ( %) hieman enemmän kuin suomenkielisissä (3 %). Kuvio. Vantaan 2 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen, äidinkielen ja sukupuolen mukaan % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % 30 % 20 % % 0 % Yhteensä Yhteensä Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Perusaste/tuntematon SUOMENKIELISET RUOTSINKIELISET

3 3 Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä puuttuu monen ulkomaalaisen tutkintotiedot, minkä vuoksi vieraskielisten koulutusta ei käsitellä tässä katsauksessa 1. Esimerkiksi vuonna 201 Vantaan vieraskielisistä 2 prosentilla oli perusasteen jälkeinen tutkinto. Koska koulutukseltaan tuntemattomat lasketaan samaan luokkaan kuin pelkästään perusasteen käyneet, se nostaa ilman koulutusta olevien osuutta etenkin vieraskielisillä. ja miehet kouluttautuvat eri aloille Tutkinnon suorittaneita voidaan myös tarkastella koulutusalan mukaan 2. Vuoden 201 tietojen mukaan Vantaan 2 vuotta täyttäneestä väestöstä 2 prosenttia oli valmistunut tekniikan aloilta ja seuraavaksi yleisimmät alat olivat kauppa, hallinto ja oikeustieteet (21 %) sekä terveys- ja hyvinvointialat (1 %). Kuviosta näkee, miten eri koulutusaloille sijoittuminen on muuttunut vajaassa vuodessa. Verrattuna vuoteen 10, tekniikan alojen osuus on selvästi pienentynyt, kun taas terveys- ja hyvinvointialojen ja ICT-alan (tietojenkäsittely ja tietoliikenne) osuus on kasvanut. Kuvio. Vantaan 2 vuotta täyttänyt, tutkinnon suorittanut väestö yleisimpien koulutusalojen mukaan 10, 2000 ja % % 20 % 30 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Tekniikan alat Kauppa/hallinto/oikeustieteet Terveys- ja hyvinvointialat Palvelualat Yleissivistävä koulutus Humanistiset ja taidealat Tietojenkäsittely/tietoliikenne Muu /tuntematon Kuten kuvioista voi havaita, miehet ja naiset kouluttautuvat eri aloille. Vantaalaisista miehistä peräti prosenttia oli valmistunut tekniikan aloilta, kun seuraavaksi eniten oli kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden parista valmistuneita. Naisilla kaksi suosituinta alaa erottuivat selvästi: kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloilta oli tutkinto 2 prosentilla ja terveys- ja hyvinvointialoilta 23 prosentilla. Kuviot. Vantaan 2 vuotta täyttänyt, tutkinnon suorittanut väestö sukupuolen ja koulutusalan mukaan..201 Tekniikan alat Kauppa/hallinto/oikeustieteet Yleissivistävä koulutus Palvelualat Tietojenkäsittely/tietoliikenne Humanistiset ja taidealat Terveys- ja hyvinvointialat Maa- ja metsätalousalat Luonnontieteet Yhteiskunnalliset alat Kasvatusalat Kauppa/hallinto/oikeustieteet Terveys- ja hyvinvointialat Palvelualat Tekniikan alat Yleissivistävä koulutus Humanistiset ja taidealat Kasvatusalat Yhteiskunnalliset alat Tietojenkäsittely/tietoliikenne Maa- ja metsätalousalat Luonnontieteet Osuus tutkinnon suorittaneista,% Osuus tutkinnon suorittaneista,% 1 Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot. 2 Katso tarkemmin kolmiportainen koulutusalaluokitus:

4 Koulutuksen toimialla työskentelevät koulutetuimpia Työssä käyvien vantaalaisten koulutus hieman vaihteli sen mukaan, millä toimialalla he olivat töissä. Vuoden 201 lopussa eniten tutkinnon suorittaneita oli koulutuksen ( %) sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon ( %) toimialoilla. Näillä toimialoilla työskentelevillä oli myös eniten korkea-asteen tutkintoja (siniset palkit kuviossa ). Kun tarkastellaan pelkästään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita, oli heidän osuutensa selvästi suurin ( %) koulutuksen toimialalla. Rakentamisen sekä hallinnon ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla oli eniten pelkän perusasteen käyneitä: joka kolmas aloilla työskentelevistä. On kuitenkin syytä huomioida, että näillä toimialoilla työskentelee keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia, joilla on puutteita koulutustiedoissa. Vantaalaisten työllisyyttä syntyperän mukaan on käsitelty tarkemmin tilastokatsauksessa: Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla. Kuvio. Vantaan työssä käyvä väestö toimialan ja koulutuksen mukaan..201 (lajiteltu korkea-aste yhteensä mukaan) Koulutus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto Ammatill./tieteell./tekninen toim. Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Julkinen hallinto/maanpuolustus Terveys- ja sosiaalipalvelut Kiinteistöalan toiminta Teollisuus YHTEENSÄ Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Muu toimiala ja tuntematon Kuljetus ja varastointi Rakentaminen Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0 % % 20 % 30 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Perusaste/ tuntematon Toinen aste Alin ja alempi korkea-aste Ylempi korkeakouluaste Koulutus näyttäisi myös suojaavan työttömyydeltä. Vuoden 201 tietojen mukaan työssä käyvistä vantaalaisista 1 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta, kun työttömillä osuus oli 3 prosenttia (kuvio 13). Korkea-asteen koulutus oli puolestaan 2 prosentilla työllisistä, kun työttömistä se oli 22 prosentilla. Toisen asteen koulutuksen osalta (sekä ammatillinen että lukiokoulutus) eroa ei juurikaan ollut. Koulutustaso oli korkein Espoossa ja matalin Vantaalla Tässä katsauksessa vertailualueina ovat koko maa, kuusi suurinta kaupunkia sekä muu Helsingin seutu 3. Tutkinnon suorittaneiden, 2 vuotta täyttäneiden, osuus oli vuonna 201 suurin Oulussa (3 %) ja alhaisin Vantaalla (2 %). Kuluvalla vuosituhannella osuus on vertailualueista kasvanut eniten koko maassa, 1 prosentista prosenttiin. Vähiten kasvua on ollut jo ennestään hyvin koulutetussa Espoossa, jossa tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut prosentista 0 prosenttiin vuosien aikana. Vuonna 201 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Espoossa (3 %) ja toiseksi korkein Helsingissä ( %). Alhaisin osuus oli Vantaalla ja koko Suomessa (3 %). Eniten alueiden välillä oli eroa ammatillisen koulutuksen ja ylemmän korkeakouluasteen osalta. Ammatillisen koulutuksen suorittaneita oli koko maassa 3 prosenttia, kun Espoossa osuus oli 20 prosenttia. Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita oli puolestaan Espoossa 2 prosenttia, kun Vantaalla osuus oli prosenttia (liite 1). Kuten kuvioista voi huomata, Vantaan asema koulutusvertailussa on hieman laskenut verrattuna vuoteen Muu Helsingin seutu = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

5 Kuviot. 2 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne (%) eri alueilla 2000 ja 201 (lajiteltu korkea-asteen mukaan) Koko maa 3 2 Vantaa Turku 3 33 Koko maa 2 3 Muu Hgin seutu 3 Muu Hgin seutu Vantaa 3 Turku 23 3 Tampere Tampere Oulu Oulu 1 3 Helsinki Helsinki Espoo 2 2 Espoo % 20 % % 0 % 0 % 0 % Perusaste/tuntematon Toinen aste Korkea-aste 0 % 20 % % 0 % 0 % 0 % Perusaste/tuntematon Toinen aste Korkea-aste Väestömäärän kasvu on luonnollisesti vaikuttanut myös tutkinnon suorittaneiden määrän kasvuun (liite 2). 2 vuotta täyttäneen väestön määrä on kasvanut eniten, yli 30 prosenttia, Espoossa, Vantaalla ja Oulussa vuodesta 2000 vuoteen 201. Samaan aikaan tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut eniten Oulussa ( %) ja muualla Helsingin seudulla (1 %). Espoossa ja Vantaalla pelkästään perusasteen suorittaneiden määrät ovat kasvaneet (3 %), kun muilla vertailualueilla määrät ovat selvästi vähentyneet; koko maassa, Turussa ja Tampereella lähes 30 prosenttia. Toisen asteen suorittaneiden määrät ovat kasvaneet kaikilla alueilla vuosina : Helsingin 1 prosentista muun Helsingin seudun prosenttiin. Eniten määrät ovat kuitenkin kasvaneet korkea-asteen tutkinnoissa, jossa kasvu vaihteli koko maan ja Turun prosentista Oulun prosenttiin. Korkea-asteen sisällä oli kuitenkin eroja. Kaikilla alueilla alimman korkea-asteen tutkintojen määrä on laskenut ja alemman korkeakouluasteen määrä on kasvanut enemmän kuin ylemmän korkeakouluasteen. Liitetaulukkoon 2 on koottu kaikkien alueiden väestömäärät koulutusasteen mukaan sekä määrissä tapahtuneet muutokset Eri alueiden koulutuseroja voi myös tarkastella koulutustasomittaimen avulla, joka mittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta per henkilö. Vuonna 201 koulutustasoluku oli vertailualueista korkein Espoossa (3) ja matalin Vantaalla (). Kuten kuviosta voi nähdä, koulutustasoluku on noussut kaikilla alueilla vuodesta 2000 lähtien. Lukema on koko ajan ollut korkein Espoossa, mutta ero muihin alueisiin on kaventunut etenkin 20-luvulla. Kuvio. Koulutustasomittain Suomessa ja kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina Koulutustasomittain Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Turku Tampere Oulu Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 2 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2, vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä, koska monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken.

6 Kaikille alueille yhteistä oli se, että naisilla oli enemmän korkea-asteen tutkintoja kuin miehillä, kun taas miehillä oli enemmän toisen asteen tutkintoja. Tarkat luvut vertailualueiden koulutusrakenteesta sukupuolen mukaan on koottu liitteeseen 1. Espoon ja Helsingin 2 vuotta täyttäneellä väestöllä yleisin tutkintoala oli kauppa, hallinto ja oikeustieteet, kun muilla alueilla oli tekniikan alat (kuvio ). Kaikilla vertailualueilla kolmen yleisimmän tutkintoalan joukossa olivat kuitenkin samat alat: tekniikka, kauppa, hallinto ja oikeustieteet sekä terveys- ja hyvinvointi. Kuvio. 2 vuotta täyttänyt, tutkinnon suorittanut väestö eri alueilla yleisimpien koulutusalojen mukaan..201 Koko maa 2 1 Espoo Helsinki Oulu 2 1 Tampere 2 1 Turku 23 1 Vantaa Muu Hgin seutu % % 20 % 30 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Tekniikan alat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Terveys- ja hyvinvointialat Palvelualat Yleissivistävä koulutus Humanistiset ja taidealat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Muu /tuntematon Lisäksi kaikilla vertailualueilla työssäkäyvien koulutustaso oli selvästi korkeampi kuin työttömillä (kuvio 13). Alueiden väliset erot pysyivät kuitenkin melko samanlaisina. Sekä työllisillä että työttömillä korkea-asteen suorittaneiden osuus oli suurin Espoossa ja Helsingissä, kun alhaisin se oli Vantaalla. Tutkinnon suorittaneiden osuus oli puolestaan korkein Oulussa, olipa kyse koko väestöstä, työllisistä tai työttömistä. Kuvio vuotta täyttäneiden työllisten ja työttömien koulutusrakenne (%) eri alueilla..201 (lajiteltu työllisten ylemmän korkeakouluasteen mukaan) TYÖTTÖMÄT TYÖLLISET Espoo Helsinki Tampere Oulu Turku Koko maa Muu Hgin seutu Vantaa Espoo Helsinki Tampere Oulu Turku Koko maa Muu Hgin seutu Vantaa 0 % % 20 % 30 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Perusaste/tuntematon Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste

7 Koulutuksen keskeyttää noin viisi prosenttia opiskelijoista Viimeisten kymmenen vuoden aikana noin viisi prosenttia Vantaalla opiskelevista on keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan (kuvio 1). Eniten keskeyttäneitä on ollut ammatillisessa koulutuksessa, prosenttia vuodesta riippuen. Ammattikorkeakouluissa osuudet ovat vaihdelleet neljästä seitsemään prosenttiin ja lukioissa keskeyttämisprosentit ovat vain parin prosentin luokkaa. Kuvio 1. Tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneet (%) Vantaalla lukuvuosina 200/ /201 Keskeytti koulutuksen kokonaan, % / / /20 20/20 20/20 20/ / /20 20/ /201 Koulutussektorit yhteensä Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Kuudessa suurimmassa kaupungissa ja koko maassa keskeyttäneiden osuus on pysynyt pitkälti samanlaisena viimeiset kymmenen vuotta, sillä osuus on ollut viiden prosentin tuntumassa. Kun tarkastellaan eri koulutussektoreita, alueiden välillä oli joitain eroja. Ammatillisen koulutuksen kokonaan keskeyttäneitä oli eniten Helsingissä, keskimäärin yhdeksän prosenttia oppilaista viimeisten kymmenen vuoden aikana, osuuden ollessa alhaisin Oulussa, kuusi prosenttia. Ammattikorkeakoulutuksen osalta eniten keskeyttäneitä oli Espoossa (keskimäärin % oppilaista) ja vähiten Tampereella ( %). Vantaan suuralueilla koulutustaso oli korkein Aviapoliksessa ja matalin Hakunilassa Vuoden 201 lopun tietojen mukaan Vantaan suuralueet erosivat jonkin verran koulutustason mukaan (kuvio ja liite 3). Aviapoliksen suuralueella enintään perusasteen suorittaneiden osuus oli alhaisin (20 %) ja korkea-asteen suorittaneiden osuus korkein ( %). Hakunilan suuralueella tilanne oli päinvastainen eli perusasteen suorittaneiden osuus oli korkein (32 %) ja korkeaasteen suorittaneiden osuus alhaisin (2 %). Toisen asteen osalta suuralueiden väliset erot olivat pienimmät. Kuvio. Vantaan 2 vuotta täyttänyt väestö sukupuolen ja koulutuksen mukaan suuralueittain % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % % 30 % 20 % % 0 % Korkea-aste Toinen aste Perusaste/ tuntematon Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila

8 Sukupuolen mukaan tarkasteltuna kaikille suuralueille yhteistä oli se, että enintään perusasteen suorittaneissa oli enemmän miehiä kuin naisia ja korkea-asteen suorittaneissa oli enemmän naisia kuin miehiä (kuvio ). Jokaisella koulutusasteella sukupuolten väliset erot olivat isoimmat Kivistön suuralueella. Suurin ero oli korkea-asteen koulutuksessa, jonka kivistöläisistä naisista oli suorittanut prosenttia ja miehistä 3 prosenttia, eron ollessa 13 prosenttiyksikköä. Vantaan kaupunginosista eniten tutkinnon suorittaneita oli Helsingin pitäjän kirkonkylässä ja Ylästössä ( %), kun taas alhaisin osuus oli Veromiehessä ( %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Linnaisissa (1 %) ja Ylästössä ( %) ja nämä kaupunginosat olivat kärjessä myös silloin, kun tarkasteltiin ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuutta (22 2 %). Suuralueiden ja kaupunginosien koulutusrakennetiedot löytyvät liitteestä 3. Oppilaitosten määrä on Vantaalla selvästi vähentynyt Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 201 Vantaalla oli 2 oppilaitosta, joista peruskouluja oli, lukioita kuusi, ammatillisia oppilaitoksia viisi ja ammattikorkeakouluja yksi. Vielä vuonna 2000 oppilaitoksia oli 1, joista oli peruskouluja ja lukiota. Ammatillisten oppilaitosten määrä oli vähentynyt ainoastaan yhdellä ja ammattikorkeakoulun määrä pysynyt samana. Vantaalaisten peruskoulujen perusopetuksessa oli henkilöä vuonna 201. Lukio-opetuksessa opiskelijoita oli lähes 0, ammatillisessa koulutuksessa 000 ja ammattikorkeakoulutuksessa lähes 00. Väestönkasvun myötä kaikkien oppilaitostyyppien opiskelijamäärät ovat lisääntyneet, mutta suurinta kasvu on ollut ammatillisessa koulutuksessa, jossa opiskelijamäärä on lähes kolminkertaistunut vuoteen 2000 verrattuna. Ammattikorkeakoulutuksessa kasvua oli, lukioissa ja perusopetuksessa prosenttia. Opiskelijoita uusin tieto on vuodelta 201, vaikka oppilaitoksista on jo vuoden 201 tiedot

9 LIITE 1. 2 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne (%) sukupuolen mukaan eri alueilla (Tiedot on esitetty kahdella eri koulutusjaolla: karkeammalla kolmiportaisella jaolla sekä tarkemmalla koulutusjaolla.) KOLMIPORTAINEN KOULUTUSRAKENNE TARKEMPI KOULUTUSRAKENNE 2 vuotta Perusaste/ Perusaste/ Ammatil- Alin Alempi Ylempi täyttänyt tunte- Toinen Korkea- tunte- linen Lukio- korkea- korkea- korkeaväestö % maton aste aste % maton koulutus koulutus aste kouluaste kouluaste VÄESTÖ YHT. Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu MIEHET Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu NAISET Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu LIITE 2. 2 vuotta täyttänyt väestö (lkm) koulutuksen mukaan eri alueilla vuosina 2000 ja 201 sekä muutos (%) Korkea-aste eriteltynä 2 vuotta Alin Alempi Ylempi täyttänyt Tutkinnon Perusaste/ korkea- korkea- korkeaväestö suorittaneita tuntematon Toinen aste Korkea-aste aste kouluaste kouluaste 2000 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu Muutos (%) Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Muu Hgin seutu

10 LIITE 3. Vantaan 2 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne (%) suuralueittain ja kaupunginosittain..201 (Alle 0 asukkaan kaupunginosista ei saa julkaista tietoja.) 2 vuotta Korkea-aste eriteltynä täyttänyt Perusaste tai Toinen Korkea-aste Alin korkea- Alempi korkea- Ylempi korkeaväestö Yhteensä tuntematon aste yhteensä aste kouluaste kouluaste Vantaa Myyrmäen suuralue Linnainen Hämevaara Hämeenkylä Vapaala Varisto Myyrmäki Kaivoksela Martinlaakso Vantaanlaakso Askisto Petikko Kivistön suuralue Piispankylä Keimola Kivistö Lapinkylä Myllymäki Vestra Luhtaanmäki Riipilä Seutula Kiila Aviapoliksen suuralue Ylästö Viinikkala Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Tikkurilan suuralue Hiekkaharju Tikkurila Jokiniemi Viertola Kuninkaala Simonkylä Hakkila Ruskeasanta Koivuhaka Helsingin pitäjän kk Koivukylän suuralue Koivukylä Ilola Asola Rekola Havukoski Päiväkumpu Korson suuralue Matari Korso Mikkola Metsola Leppäkorpi Jokivarsi Nikinmäki Vierumäki Vallinoja Hakunilan suuralue Länsisalmi Länsimäki Ojanko Vaarala Hakunila Rajakylä Itä-Hakkila Kuninkaanmäki Sotunki Muut

11 Käsitteet ja määritelmät Koulutusrakenne Koulutusrakennetilasto kuvaa vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tässä julkaisussa koulutusrakenne tarkasteluun on otettu mukaan 2 vuotta täyttänyt väestö, koska sitä nuoremmilla koulutus on usein kesken. Koulutusaste jakautuu seitsemään luokkaan: perusaste, toinen aste (ent. keskiaste), erikoisammattikoulutusaste, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Tässä julkaisussa perusasteeseen on yhdistetty koulutukseltaan tuntemattomat. Toisen asteen suorittaneita ovat esimerkiksi lukion (ylioppilastutkinnon) ja ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneet. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta, jotka on tässä katsauksessa yhdistetty toiseen asteeseen. Korkea-aste Alin korkea-aste sisältää opistoasteen ja alimman korkea-asteen koulutuksen. Alimman korkea-asteen koulutuksiksi luetaan mm. teknikon, agrologin, hortonomin, artenomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri, metsätalousinsinööri ja merikapteeni. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen antaa kelpoisuuden siirtyä ylemmälle korkeakouluasteelle, mutta ei tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja yliopistojen ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkinnon suorittaminen antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen tutkijakoulutusasteella. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tässä julkaisussa tutkijakoulutus on yhdistetty ylempään korkeakouluasteeseen. Koulutustaso Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 2 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2, vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Koulutusala Koulutusalatarkastelun kohdejoukkona on tässä julkaisussa 2 vuotta täyttänyt, tutkinnon suorittanut väestö. Kansallinen koulutusluokitus 201: Opintojen keskeyttäminen Tilastokeskus on laatinut keskeyttämistilaston perusasteen jälkeisestä koulutuksesta henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintoaineistojen perusteella lukuvuodesta alkaen. Tiedot keskeyttämisestä saadaan seuraamalla syyskuussa xxxx opiskelleiden henkilöiden tilannetta syyskuussa xxxx+1. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei ollut suorittanut tutkintoa ko. vuoden aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Tilaston keskeisin tarkastelukohde on koulutussektori: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus. Keskeyttämisen laskennassa käytetyt opiskelijamäärät poikkeavat kokonaisopiskelijamääristä, koska aineistosta on jouduttu poistamaan osa opiskelijoista mm. puutteellisten henkilötunnusten vuoksi. Keskeyttämistietoja ei ole ilmoitettu alle opiskelijan ryhmistä satunnaisvaihtelun vaikutuksen vuoksi. Nämä tiedot ovat kuitenkin mukana kaikissa kokonaismäärissä. Oppilaitostyyppi Työlliset, työttömät ja toimialaluokitus Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 1 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työ-ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterissä tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä arkipäivänä työttömänä olleet 1 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä. Toimialaluokitus 200: Koulutustilastojen käsitteet ja määritelmät Tilastokeskuksen sivuilla: Katsauksen laatija: Elina Parviainen ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1-02X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1-0 (verkkojulkaisu) Puh. vaihde: (0) 3 Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B2:201