1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys

Transkriptio

1 Vantaan väestö 216/217 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Ensimmäinen osa koskee Vantaan väestörakennetta. (Aluejaot sekä käsitteet ja määritelmät löytyvät julkaisun lopusta.) 1 Väestörakenne 1.1 Väestön määrä ja kehitys Ajan saatossa Vantaa on kasvanut runsaan 6 asukkaan maalaiskunnasta asukkaan kaupungiksi. 18-luvun lopulla Vantaan väestömäärä ylitti 1 asukkaan rajapyykin ja vuonna 194 asukkaita oli jo kolminkertainen määrä, yli 3. Vantaan historian suurin väestömenetys koettiin 194-luvulla, jolloin suuressa alueluovutuksessa Vantaan eteläisiä osia, kuten silloinen hallinnollinen keskus Malmi, liitettiin Helsinkiin. Rajamuutosten vuoksi Vantaan väestömäärä puolittui ja vuonna 195 asukasluku oli alle 15. Alueluovutusten jälkeen Vantaan väestönkasvu jatkui vilkkaana ja jo vuoden 196 asukasmäärä, 41 9, oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrällisesti mitattuna väestönkasvu oli suurinta 197-luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli 57 asukkaalla (8 %) ja 199-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi asukkaalla (16 17 %). 2-luvulla kasvuvauhti jonkin verran hidastui väestön kasvaessa 12 prosentilla. Taulukko 1. Vantaan väestönkehitys Muutos edellisestä ajankohdasta 1 Vuosi Väestö (1.1.) lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Vuoden 217 alussa Vantaalla asui asukasta. Väestönkasvua vuoden 216 aikana oli peräti 2,2 prosenttia ja väestö lisääntyi henkilöllä. Yhtä hurjiin kasvulukemiin Vantaalla on viimeksi päästy 197-luvun jälkipuoliskolla (kuvio 1.). Kaikista Suomen kunnista määrällinen väestönkasvu vuoden 216 aikana oli Vantaalla kolmanneksi suurinta heti Helsingin ja Espoon jälkeen. Espoossa väestö kasvoi ainoastaan 45 henkeä enemmän kuin Vantaalla. Suhteellisesti väestö kasvoi Vantaalla neljänneksi eniten, mutta kaikki edellä olleet kunnat olivat väestömäärältään huomattavasti pienempiä (Finström, Sipoo ja Jomala). 1 Väkiluvun muutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla.

2 Kuvio 1. Vantaan väestönmuutos Vantaan väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 216 tehdyn ennusteen mukaan kaupungissa on yli 228 asukasta vuonna 22 ja siitä kymmenen vuoden päästä (23) jo 257 asukasta. Väestön määrä ja kehitys suuralueittain Asukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden 217 alussa oli Myyrmäki, jossa asui 55 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla, Tikkurilan suuralueella, asui 42 henkeä. Selvästi pienin suuralueista oli Kivistö 11 7 asukkaallaan. Kivistön väestö on kuitenkin lisääntynyt koko ajan, mistä johtuen Vantaalla on enää kaksi kaupunginosaa (Myyrmäki ja Martinlaakso), joiden väkiluku oli suurempi kuin koko Kivistön suuralueen. Vuoden 216 aikana selvästi eniten uusia asukkaita sai Kivistön suuralue, jonka väestö kasvoi peräti 16 prosentilla (+1 648). Toiseksi eniten väestö lisääntyi suhteellisesti Koivukylän (2,9 %) ja määrällisesti Myyrmäen (+1 125) suuralueella. Korson suuralueella väestönkasvu oli alhaisinta (88 henkeä /,3 %). Vuodesta 27 vuoteen 217 väestömäärä on lisääntynyt suhteellisesti eniten Kivistön suuralueella, 62 prosenttia (+4 468), ja toiseksi eniten Aviapoliksessa (43 %). Määrällisesti väestö kasvoi eniten Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla (noin 5 7). Alhaisinta väestönkasvu on ollut Hakunilan suuralueella, jossa väestö lisääntyi 1 1 henkilöllä (3,8 %). Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittain Kaupunginosista selvästi suurin on Myyrmäki, jossa asui vuoden 217 alussa 16 5 henkeä. Martinlaaksossa asukkaita oli 11 75, Hakunilassa 11 3 ja Pakkalassa 1 2. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat Simonkylä, Havukoski ja Hämeenkylä, joissa asui yli 8 asukasta. Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lentokenttä, Länsisalmi, Ojanko ja Viinikkala 2. Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkonkylä, Myllymäki, Petikko ja Luhtaanmäki, joiden asukasmäärä oli alle 3. Vuoden 216 aikana väestö kasvoi suhteellisesti eniten Keimolassa (393 %), jonka väestömäärä lisääntyi 183 asukkaasta 93 asukkaaseen (+72). Seuraavaksi eniten väestö lisääntyi Koivukylässä (2 %) ja Kivistössä (19 %), jossa myös määrällinen kasvu oli suurinta (+934). Väestö väheni vuoden 216 aikana suhteellisesti eniten Veromiehessä (-7,3 %) ja Myllymäessä (- 3,6 %) ja määrällisesti eniten Ruskeasannassa (-66) ja Hiekkaharjussa (-63). 3 Kun väestönkehitystä tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta on väestö suhteellisesti kasvanut eniten piskuisessa Keimolassa (416 %), jonka kasvu ajoittui lähes kokonaan vuoteen 216. Seuraavaksi eniten väki on lisääntynyt Kivistön (163 %) ja Veromiehen (155 %) kaupunginosissa. Määrällisesti kasvu on ollut suurinta Kivistössä (+3 65) ja Pakkalassa (+3 2). Suhteellisesti eniten väestöään ovat kymmenessä vuodessa menettäneet Piispankylä (-14 %) ja Myllymäki (-13 %). Määrällisesti väki on vähentynyt eniten Mikkolassa (-157 henkilöä). 2 Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan alle 1 asukkaan kaupunginosista ei julkaista muita väestörakennetietoja kuin väestömäärä. 3 Väestönmuutoksia koskevassa tarkastelussa eivät ole mukana alle 1 asukkaan kaupunginosat.

3 1.2 Sukupuoli Jo 18-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia, mutta ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Viimeisten viiden vuoden ajan ero naisten ja miesten osuuksissa on kaventunut ja se on tällä hetkellä pienempi kuin koskaan aiemmin. Vuonna 217 Vantaalla asui naista (5,6 %) ja miestä (49,4 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna suuralueiden väestöt poikkesivat vain hieman toisistaan. Kivistö oli ainoa suuralue, jossa asui hieman enemmän miehiä (5,3 %) kuin naisia (49,7 %). Suurin ero naisten (51,4 %) ja miesten (48,6 %) osuuksissa oli Tikkurilan suuralueella. Vuonna 216 vantaalaiset naiset olivat keski-iältään pari vuotta vanhempia (39,6 v.) kuin miehet (37,3 v.). Naiset eivät kuitenkaan ole enemmistönä jokaisessa ikäluokassa. Yleensä Vantaalla on syntynyt enemmän poikia ja näin oli tilanne myös vuonna 216: poikia syntyi 34 enemmän kuin tyttöjä. Vantaan väestö pysyi miesvaltaisena syntymästä aina 75 ikävuoteen saakka (vaikka yksittäisissä ikävuosissa naisia olikin enemmän). Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 6 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneestä väestöstä jo 7 prosenttia oli naisia. 1.3 Ikä 197-luvun alussa 14 prosenttia vantaalaisista oli 6-vuotiaita. Siitä lähtien pienten lasten osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista, 199-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta. Viimeisten 15 vuoden ajan alle kouluikäisten lasten osuus on pysytellyt yhdeksässä prosentissa. Kouluikäisten (7 15-vuotiaat) osuus laski 197-luvulta 199-luvun alkuun 15 prosentista 12 prosenttiin, jonka tuntumassa osuus pysytteli aina 2-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kouluikäisten osuus alkoi taas laskea ja lasku taittui vasta vuonna 213. Vuoden 217 alussa kouluikäisiä oli 1,5 prosenttia väestöstä vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 198- ja 199-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Sen jälkeen ikäryhmän osuus on ollut vähenemään päin, mikä pitkälti johtuu vanhimpien ikäluokkien kasvusta. Nykyisin Vantaan väestöstä vuotiaisiin kuuluu 66 prosenttia; osuus oli yhtä alhainen viimeksi 197-luvun alkupuolella. 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuosi vuodelta 198-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ikäryhmään kuului 5,4 prosenttia väestöstä. Kasvuvauhti kiihtyi tultaessa 199-luvulle ja on voimistunut entisestään 2- ja 21-luvuilla. Vuoden 217 alussa vantaalaisista 15 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Kuvio 2. 6, 7 15 ja 65 vuotta täyttäneet (%) Vantaalla % 18 15, ,5 8, Vantaan ikärakenteessa tapahtuneet muutokset näkyvät hyvin kuvioissa 2 ja 3. Lähes kymmenen vuoden ajan 65 vuotta täyttäneitä on ollut enemmän kuin päivähoito- tai kouluikäisiä (kuvio 2.). Lisäksi väestöpyramidin muoto on muuttunut. Vuonna 1987 väestöpyramidissa korostuivat 3 39-vuotiaat ja pyramidin huippu kapeni selvästi, kun vanhemmat ikäluokat olivat pieniä. 3 vuotta myöhemmin, vuonna 217, pyramidista on tullut selvästi tasapaksumpi (kuvio 3.).

4 Kuvio 3. Vantaan väestö iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1987 ja 217 (1.1.) Naiset Miehet Naiset Miehet Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Tässä raportissa työikäiseksi väestöksi on laskettu vuotiaat, joita asui Vantaalla vuoden 217 alussa 14 henkilöä. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 1 työikäistä kohden, oli sama kuin edellisenä vuonna eli 57. Huoltosuhde ei ole aiemmin ollut näin korkea viimeisten 4 vuoden aikana. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan 199-luvun alussa, ollen tuolloin 44. Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2- ja 21-lukujen ajan. Vantaan ja Helsingin huoltosuhteet olivat lähes samalla tasolla 2-luvun alussa, mutta sen jälkeen ero on kasvanut. Vuoden 217 alussa Helsingin väestöllinen huoltosuhde oli selvästi alhaisempi (5) kuin Vantaalla (57). Koko Suomessa huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla, ollen 68 vuonna 217. Kuvio 4. Väestöllinen huoltosuhde Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko Suomessa Vantaa Espoo Helsinki Suomi Ikärakenne suuralueittain Alle kouluikäisten lasten osuus oli vuoden 217 alussa suurin Aviapoliksen suuralueella (12 %), joka on pitänyt kärkipaikkaa viimeiset 2 vuotta. Pienin osuus oli Myyrmäessä ja Tikkurilassa (8 %), joissa alle kouluikäisten lasten osuudet ovat olleet alhaisimpia yli kymmenen vuotta.

5 7 15-vuotiaita asui vuoden 217 alussa suhteellisesti eniten Aviapoliksessa (14 %) ja vähiten Myyrmäessä sekä Tikkurilassa (9 %). Aviapoliksessa kouluikäisten osuus on kasvanut voimakkaammin vasta viime vuosina ja sitä ennen ikäryhmän osuus oli pitkän aikaa suurin Kivistössä. Myyrmäessä ja Tikkurilassa kouluikäisten osuudet ovat olleet suuralueiden alhaisimpia viimeiset 2 vuotta vuotiaita oli prosenttia suuralueiden väestöstä vuoden 217 alussa. Ikäryhmän osuudet ovat laskeneet kaikilla alueilla, sillä korkeimmillaan ikäryhmään kuuluvia on ollut prosenttia suuralueesta riippuen. Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne suuralueittain Alue ja ikä (%) / vuosi Vantaa Yhteensä (%) vuotiaat 14, 11,9 1,1 9,8 9,1 8,9 8,7 8, vuotiaat 15,8 14,6 12,3 11,9 1,5 1,4 1,4 1, vuotiaat 65,7 68,6 71,6 7,3 68,9 66,3 66, 66, 65+ -vuotiaat 4,5 4,9 6, 8, 11,5 14,5 14,8 15, Myyrmäen suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 15,8 12,7 9,1 8,4 7,9 7,8 7,9 7, vuotiaat 14,6 14,9 12,2 1,6 8,8 8,9 9, 9, vuotiaat 66,2 68,7 72,8 71,7 68,2 64, 63,6 63, vuotiaat 3,4 3,7 5,9 9,3 15,1 19,2 19,5 19,6 Kivistön suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,7 7,2 8,9 9,3 1,2 1,5 1, 9, vuotiaat 18,2 14,7 11,3 13,7 13, 13,3 12,6 11, vuotiaat 62,2 71, 72,5 65,8 64, 62,6 64,9 67, vuotiaat 5,9 7,1 7,3 11,2 12,8 13,6 12,6 11,3 Aviapoliksen suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 11,4 8, 1,8 12,8 15, 12,8 12,4 11, vuotiaat 16,1 12,4 12,1 13,8 11,2 12,5 13,1 13, vuotiaat 68,3 72,7 7, 67,8 69,7 68,9 68,2 67, vuotiaat 4,2 6,9 7,1 5,6 4,1 5,8 6,3 6,8 Tikkurilan suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,5 8,7 9,5 1,1 7,5 7,8 7,8 7, vuotiaat 15,9 13,2 1,4 11,2 9,8 9,1 8,9 8, vuotiaat 65,9 71,4 72,6 69,5 69,9 68,3 68,4 68, vuotiaat 4,7 6,7 7,5 9,2 12,8 14,9 14,9 15, Koivukylän suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 12,1 14,8 1, 1,8 9,4 9,1 9, 8, vuotiaat 17,9 14,2 12,7 12,4 11,9 11,2 11,4 11, vuotiaat 64,4 66,5 72, 69,9 68,8 66,5 66, 66, vuotiaat 5,6 4,5 5,3 6,9 9,9 13,3 13,7 14, Korson suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,1 13, 11,6 1,9 1,2 9,7 9,1 8, vuotiaat 16,2 15,4 13,6 13,5 11,9 12,2 12,2 12, vuotiaat 64,8 66,4 69,9 69,3 68,8 66, 65,9 65, vuotiaat 5,9 5,2 4,9 6,3 9,1 12,2 12,8 13,3 Hakunilan suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 15,7 13,5 11,9 1,7 9, 9,1 9, 9, 7 15-vuotiaat 15,7 16,2 13,8 13, 11,2 1,7 1,8 1, vuotiaat 64,9 66,5 7,2 7,5 69,8 66,4 65,8 65, vuotiaat 3,7 3,8 4,1 5,8 1, 13,8 14,4 14,8

6 Yli 64-vuotiaiden osuus on pitkällä aikavälillä selvästi kasvanut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Aviapoliksessa. Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä asui vuoden 217 alussa Myyrmäen suuralueella, jossa ikäryhmän osuus on 4 vuoden aikana kohonnut kolmesta prosentista 2 prosenttiin. Korson, Koivukylän ja Hakunilan suuralueilla yli 64-vuotiaiden osuus on alkanut kasvaa muita suuralueita myöhemmin, 199-luvun puolivälistä lähtien. Näillä suuralueilla, kuin myös Tikkurilassa, 65 vuotta täyttäneitä oli prosenttia väestöstä vuoden 217 alussa. Aviapoliksen suuralueella yli 64-vuotiaiden osuus oli korkeimmillaan 199-luvun puolivälissä (8 %), mutta seuraavan yli kymmenen vuoden ajan osuus muista suuralueista poiketen laski. Vaikka ikäryhmän osuus on jo pitemmän aikaa kasvanut Aviapoliksessakin, asuu siellä edelleen 65 vuotta täyttäneitä selvästi vähemmän (6,8 %) kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti ja uusien asukkaiden myötä alueen väestörakenne on muuttunut. Kahden viime vuoden ajan 65 vuotta täyttäneiden osuus on poikkeuksellisesti laskenut, ollen 11 prosenttia vuoden 217 alussa. Ikärakenne kaupunginosittain Kaupunginosittain tarkasteltuna 6-vuotiaiden osuus oli vuoden 217 alussa suurin Pakkalassa ja Tammistossa (12 13 %) ja alhaisin Piispankylässä ja Linnaisissa (4 5 %). Kouluikäisiä eli 7 15-vuotiaita asui suhteellisesti eniten Vestrassa, Ylästössä, Jokivarressa ja Nikinmäessä (18-19 %) ja vähiten Veromiehessä sekä Keimolassa (3 4 %). Jos Veromiehessä kouluikäisten osuus oli pieni, niin vuotiaiden osuus oli kaupunginosista suurin (85 %). Myös Keimolassa tähän ikäryhmään kuuluvia asui paljon (81 %). Suhteellisesti vähiten vuotiaita asui Lapinkylässä (59 %). 65 vuotta täyttäneitä asui eniten Piispankylässä ja Myyrmäessä (23 25 %), kun taas vähiten heitä asui Veromiehessä ja Pakkalassa (4 5 %). 1.4 Siviilisääty Vuoden 217 alussa Vantaan väestöstä puolet oli naimattomia, runsas kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. 4 Naimattomien osuuden pienentyminen alkaa näkyä 25. ikävuoden tienoilla ja vuotiaista enää hieman yli puolet oli naimattomia vuotiaista puolet oli naimisissa, runsas kolmannes naimattomia ja useampi kuin joka kymmenes oli eronnut. Naimisissa olevien osuus oli suurimmillaan 6 74-vuotiaissa (58 61 %). Eroaminen lisääntyy 35. ikävuoden tienoilla ja leskien osuuden kasvu on puolestaan nähtävissä 65-vuotiaista eteenpäin. Kaikista leskistä peräti 8 prosenttia oli naisia, mikä selittyy pitkälti naisten korkeammalla keskimääräisellä eliniällä. Kuvio 5. Vantaan väestö iän ja siviilisäädyn mukaan % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Naimaton Naimisissa Eronnut Leski 1.5 Äidinkieli Vuonna 217 vantaalaisista 8,8 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,6 prosenttia ruotsinkielisiä ja 16,6 prosenttia vieraskielisiä. Pohjoissaamenkielisiä Vantaalla asui 22 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat vuosien ajan laskeneet ja vieraskielisten osuus on noussut. Vuosina myös suomenkielisten määrä poikkeuksellisesti vähentyi. 4 Naimisissa olevat, eronneet ja lesket sisältävät myös rekisteröidyt parisuhteet

7 Vuonna 196 vantaalaisista useampi kuin joka kymmenes oli ruotsinkielinen ja 197-luvuilla ruotsinkielisten osuus laski selvästi, ollen vuonna 198 enää viisi prosenttia. Sen jälkeenkin ruotsinkielisten osuus on edelleen laskenut, mutta hieman hitaammalla tahdilla. Vuoden 217 alussa Vantaalla asui ruotsinkielistä (2,6 %). Vieraskielisten eli henkilöiden, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame, osuus alkoi nousta selvemmin 199- luvun loppupuolella ja vuonna 1999 vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän. Vuoden 217 alussa Vantaalla asui vieraskielistä, mikä oli 16,6 prosenttia koko väestöstä. Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa. Kuvio 6. Vieraskielisten osuus (%) eri ikäluokissa koko väestöstä % Yhteensä Vantaan suuralueet eroavat toisistaan kielirakenteen osalta. Vuonna 217 ruotsinkielisten osuus oli suurin Kivistön (3,8 %) ja pienin Korson ja Koivukylän (1,7 %) suuralueilla. Vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Hakunilan (24,6 %) ja pienin Kivistön suuralueella (7,4 %). Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihtelee ikäryhmän ja alueen mukaan (kuviot 6 7). Vuoden 217 alussa kaikista Vantaan 6-vuotiaista lapsista 23 prosenttia ja kouluikäisistä 19 prosenttia oli vieraskielisiä. Seuraavissa ikäryhmissä vieraskielisten osuus oli myös huomattavan korkea; vuotiaissa 2 prosenttia ja 3 44-vuotiaissa 24 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä vieraskielisten osuudet olivat selvästi alhaisempia ja esimerkiksi 6 vuotta täyttäneistä ainoastaan 4 prosenttia oli vieraskielisiä. Alueelliset erot olivat varsin suuret. Kaikissa ikäryhmissä vieraskielisten osuus oli suurin Hakunilan ja pienin Kivistön suuralueella. Hakunilassa alle kouluikäisistä ja 3 44-vuotiaista prosenttia oli vieraskielisiä ja kouluikäisistä 3 prosenttia. Kivistössä vieraskielisten osuus oli suurimmillaan 3 44-vuotiaiden ikäryhmässä (12 %). Kuvio 7. Vieraskielisten osuus (%) koko väestöstä eri ikäluokissa Vantaan suuralueilla 217 % Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila

8 Kaupunginosittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus nuoremmissa ikäryhmissä oli selvästi suurin Länsimäessä ja Havukoskella: 6-vuotiaista peräti 6 prosenttia ja kouluikäisistä hieman yli puolet oli vieraskielisiä. Samat kaupunginosat olivat kärjessä myös vuotiaissa (vieraskielisiä noin 4 %) ja 3 44-vuotiaissa (51 52 %). Yli 44-vuotiaissa vieraskielisten osuus oli niukasti suurempi Veromiehessä kuin Länsimäessä. Yleisimmät kielet Vuoden 217 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 117 eri kieltä. Äidinkielten määrä on koko ajan lisääntynyt. Vuonna 2 Vantaalla puhuttiin 7 eri kieltä, josta määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt nykyiseen 117 kieleen. Suuralueilla käytössä olevien vieraiden kielten määrä vaihteli Myyrmäen 96 kielestä Kivistön 53 kieleen. Vantaan yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Pitkän aikaa ruotsinkielen asema oli vahvempi kuin muiden kielten, mutta vuoden 214 alussa sekä venäjää että viroa puhuvia oli enemmän. Vuoden 215 alussa virosta oli tullut jo Vantaan toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen, kun se ohitti venäjän. Vuoden 217 alussa Vantaalla asui vironkielistä (3,5 %), 7267 venäjänkielistä (3,3 %) ja ruotsinkielistä (2,6 %). Vironkielisten kasvu oli huipussaan vuosina , jolloin heidän määrä lisääntyi prosenttia vuosittain. Vuosien aikana kasvuvauhti hidastui runsaaseen 1 prosenttiin ja vuoden 216 aikana kasvua oli 7,6 prosenttia (+548 henkilöä). Venäjänkielisten määrä lisääntyi vuoden 216 aikana 6,1 prosenttia (+415), mikä oli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2 lähtien. Vantaan neljänneksi yleisin kieli on jo kymmenen vuoden ajan ollut somali. Vuoden 216 aikana arabiankielisten määrä kasvoi 32 prosenttia ja se nousi albanian ohi viidenneksi yleisimmäksi kieleksi. Kuvio 8. Vantaan yleisimmät äidinkielet (pois lukien suomi) Lkm Viro Venäjä Ruotsi Somali Albania Arabia Kun suomi jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli kaikilla suuralueilla vuonna 217 kolmen yleisimmän kielen joukossa viro, venäjä ja ruotsi. Myyrmäessä, Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Korsossa viro oli yleisin kieli, kun taas Koivukylässä ja Hakunilassa se oli venäjä. Kivistössä yleisin kieli oli ruotsi.

9 Taulukko 3. Yleisimmät äidinkielet Vantaalla ja suuralueilla 217 Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Kieli lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä Suomi , , , , , , , ,8 Viro , , 29 2,5 56 2, , 91 3, , ,4 Venäjä , , 197 1, , , , , ,9 Ruotsi , , 44 3, , , ,7 49 1, ,6 Somali , ,5 13,1 16,6 1, ,6 169,6 54 1,8 Arabia 2 46, ,1 27,2 122,6 286,7 38 1,1 197, ,5 Albania 2 11, , 19,2 111,6 44 1, 31 1, , 249,8 Vietnam 1 372,6 79,1 17,1 57,3 267, ,1 189, ,4 Englanti 1 295,6 317,6 4,3 157,8 26,5 24,7 14,5 174,6 Kurdi 1 188,5 284,5 15,1 69,4 244,6 11,4 73, ,1 Turkki 888,4 214,4 1,1 96,5 179,4 77,3 52,2 213,7 Kiina 866,4 165,3 41,3 74,4 183,4 193,7 73,2 123,4 Thai 743,3 141,3 31,3 91,5 174,4 89,3 76,3 123,4 Muu kieli , , , , , , , ,9 Tuntematon 688,3 18,3 1,1 37,2 1,2 93,3 86,3 153,5 Vieraiden kielten määrä Sukupuoli- ja ikärakenne kielen mukaan 5 Vantaalla asuvista vieraskielisistä hieman yli puolet oli miehiä ja hieman alle puolet naisia, mutta yksittäisissä kielissä oli eroja sukupuolten kesken. Suurin ero oli thain kielessä, jonka puhujista 83 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog (pilipino) 63 prosentin osuudellaan. Suurimmat erot miesten hyväksi oli ranskan ja turkin kielissä, joiden puhujista prosenttia oli miehiä. Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset olivat keski-iältään selvästi nuorempia (3,6 vuotta) kuin ruotsinkieliset (43,9) tai suomenkieliset (39,8). Eri kieltä puhuvien ikärakenteessa oli eroja. Somalia äidinkielenään puhuvista 4 prosenttia ja albaniaa puhuvista 33 prosenttia oli alle 16-vuotiaita, kun uzbekkin-, bulgarian- ja puolankielisillä osuus oli prosenttia. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (17 %). Ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempaa muissa kielissä, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, kuusi prosenttia. Bengalin, nepalin ja uzbekkin puhujissa ei ollut ainuttakaan 65 vuotta täyttänyttä. 1.6 Syntymäpaikka Puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Vuoden 217 alussa syntyperäisiä vantaalaisia oli 27,1 prosenttia, Helsingissä syntyneitä 19,2 prosenttia ja Espoossa syntyneitä vain muutaman prosentin verran. Ulkomailla syntyneet ovat kolmanneksi suurin ryhmä Vantaalla ja Helsingissä syntyneiden jälkeen ja ryhmän osuus on kasvanut selvästi eniten. Vuonna 2 Vantaan väestöstä ulkomailla syntyneitä oli 4,2 prosenttia, vuonna 21 jo 8,5 prosenttia ja vuoden 217 alussa 14,5 prosenttia. Viisi prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Muualla Suomessa syntyneistä suurimmat ryhmät olivat pohjoissavolaiset (3, %) ja pohjoiskarjalaiset (2,9 %), mutta kummankin ryhmän osuudet ovat vuosien kuluessa suhteellisesti pienentyneet. 1.7 Kansalaisuus Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. 5 Sukupuoli- ja ikärakennetarkastelussa on mukana kotimaisten kielten lisäksi 25 yleisintä vierasta kieltä.

10 Vantaalla asui vuoden 217 alussa ulkomaan kansalaista, mikä oli 1,7 prosenttia koko Vantaan väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli luonnollisesti hieman suurempi, henkilöä (15,6 %). Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten, 14,9 prosenttia (ulkomaalaistaustaisia: 21,9 %) ja Kivistön suuralueella vähiten, 5,4 prosenttia (7,8 %). Kuvio 9. Ulkomaan kansalaiset ( %) Vantaan suuralueilla % Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Vantaan ulkomaan kansalaisista 63 prosenttia oli tullut Euroopasta, 24 prosenttia Aasiasta, 1 prosenttia Afrikasta ja pari prosenttia Amerikoista. Euroopasta tulleista 72 prosenttia oli muuttanut Vantaalle toisesta EU-maasta. Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, kaikista ulkomaan kansalaisista 36 prosenttia oli tullut Virosta ja 11 prosenttia Venäjältä. Suomen kansalaisuuden saaneet Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on 2-luvulla vaihdellut vuodesta toiseen, mutta viime vuosina kansalaisuuden saaneita on ollut huomattavan paljon niin koko Suomessa kuin Vantaallakin. Vantaalla ennätysvuosi oli 212, jolloin Suomen kansalaisuus myönnettiin peräti 959 vantaalaiselle, mutta tästä ei jääty kauaksi vuonna 216, jolloin kansalaisuuden saaneita oli 919. Keskimäärin kansalaisuuden saaneita vuosina on ollut vuosittain 528. Vuonna 216 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 74 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (22 %), somaleille (11 %) ja virolaisille (7 %). Vuodesta 23 lähtien venäläiset ovat olleet Vantaalla suurin Suomen kansalaisuuden saanut ryhmä ja vuodesta 25 somalit toiseksi suurin (lukuun ottamatta vuotta 211). Taulukko 5. Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan Vuosi Edellinen kansalaisuus lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä 959 1, 848 1, 734 1, 75 1, 919 1, Venäjä , , , ,9 2 21,8 Somalia 19 11, ,1 72 9, ,4 1 1,9 Viro 61 6,4 47 5,5 42 5,7 55 7,3 66 7,2 Irak 54 5,6 36 4,2 17 2,3 61 8,1 49 5,3 Vietnam 27 2,8 28 3,3 18 2,5 31 4,1 48 5,2 Tuntematon 24 2,5 24 2,8 24 3,3 2 2,7 37 4, Turkki 35 3,6 44 5,2 33 4,5 15 2, 28 3, Serbia ja Montenegro 72 7,5 26 3,1 19 2,6 11 1,5 27 2,9 Afganistan 28 2,9 31 3,7 1 1,4 6,8 23 2,5 Nepal 1,1 4,5 2,3 9 1,2 18 2, Muut/valtioton/tuntematon , , ,2 3 4, ,1

11 Vuosina kansalaisuuden saaneista hieman yli puolet oli naisia (54 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli eroja sukupuolten kesken 6. Eniten naisia kansalaisuuden saaneissa oli thaimaalaisissa, kenialaisissa, filippiiniläisissä ja kiinalaisissa (72 75 %). Vaikka aikajaksoksi valittaisiin pelkästään 21-luku (21 216), olivat samat kansalaisuudet kärjessä. Vuosina miehiä oli kansalaisuuden saaneissa eniten nigerialaisissa, egyptiläisissä ja algerialaisissa (74 83 %). Uudemmalla ajanjaksolla (21 216) ainoastaan nigerialaisissa oli huomattavasti enemmän miehiä (78 %) kuin naisia. Vuosina Suomen kansalaisuuden saaneista 45 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän, sillä vain kuusi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Eri kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan 7. Alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin kongolaisilla ja somaleilla (64 66 %), kun taas yli 44-vuotiaiden osuus oli suurin ruotsalaisilla ja virolaisilla (26 3 %). 1.8 Uskonto Vuoden 217 alussa 59 prosenttia vantaalaisista oli Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Ortodoksiseen seurakuntaan tai muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia 8 oli vain neljä prosenttia väestöstä, kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 37 prosenttia. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvista hieman suurempi osa oli naisia (54 %), kun uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomissa oli enemmän miehiä (55 %). Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien ja uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomien osuudet vaihtelivat jonkin verran iän mukaan. Vantaalaisten kuuluminen evankelisluterilaiseen kirkkoon oli suurimmillaan vuotiaissa ja yli 64- vuotiaissa (72 % ikäluokasta), kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuudet olivat kyseisissä ikäryhmissä pienimmillään (24 25 %) vuotiaissa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus oli alhaisimmillaan (51 %) ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus korkeimmillaan (45 %). Kuvio 1. Vantaan väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan % , , , Suomen ev.lut. kirkko Usk. yhdysk. kuulumattomat Muu uskonnollinen yhdysk. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut. Vuonna 2 Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 77 prosenttia vantaalaisista, kun vuonna 216 heidän osuutensa oli 59 prosenttia. Samassa ajassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut 2 prosentista 37 prosenttiin. Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvien osuus pysytteli pitkään 1,3 prosentissa, mutta vuoden 217 alussa osuus oli hivenen tippunut (1,2 %). Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus on kasvanut vuosituhannen alun 1,2 prosentista nykyiseen 2,5 prosenttiin. 6 Sukupuolta koskevaan tarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli yli 2 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 7 Ikätarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli yli 3 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 8 Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko, katolinen kirkko, adventtikirkot, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, metodistikirkko, baptistiyhdyskunnat sekä juutalais- ja islamilaisseurakunnat.

12 1.9 Koulutus Vuoden 215 lopun (31.12.) tietojen mukaan Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 32 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 38 prosenttia keskiasteen ja 3 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. 9 Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 9 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 12 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 9 prosenttia. Tutkinnon suorittaneiden osuus on selvästi noussut vuosikymmenten saatossa. Vuodesta 199 vuoteen 215 enintään perusasteen käyneiden osuus on vuosi vuodelta laskenut 46 prosentista 32 prosenttiin. Samana ajanjaksona keskiasteen suorittaneiden osuus on kasvanut 33 prosentista 38 prosenttiin ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus viidestä prosentista yhdeksään prosenttiin. Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vuoden 215 lopussa naisissa oli lähes yhtä paljon keskiasteen kuin korkea-asteen käyneitä (34 35 %), kun miehissä oli selvästi enemmän keskiasteen (4 %) kuin korkea-asteen (27 %) käyneitä. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso onkin jo pidemmän aikaa ollut korkeampi kuin miesten. Naiset ovat kirineet miesten tasolle myös ylemmissä koulutusasteissa ja vuodesta 211 lähtien naisissa on ollut enemmän ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita kuin miehissä. Vuoden 215 lopun tietojen mukaan Vantaan suuralueista koulutustaso oli korkein Aviapoliksessa ja matalin Hakunilassa. Enintään perusasteen suorittaneita oli Aviapoliksessa 24 prosenttia (Hakunilassa 37 %) ja korkea-asteen suorittaneita 4 prosenttia (Hakunilassa 25 %). Kuvio 11. Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja sukupuolen mukaan (31.12.) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Miehet Naiset Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Väestörakenneosion Excel-taulukot löytyvät omana tiedostonaan internet-sivuilta. 9 Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tässä koulutusta koskevassa osiossa perusaste sisältää tuntemattomat ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuksen. Luvut on aina esitetty 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tarkemmat koulutusmääritelmät löytyvät johdannosta: käsitteet ja määritelmät ---> koulutusrakenne.

13 Vantaan aluejaot Vantaalla on 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa 1 Myyrmäen suuralue 2 Kivistön suuralue 3 Aviapoliksen suuralue 4 Tikkurilan suuralue 1 Linnainen 21 Piispankylä 4 Ylästö 6 Hiekkaharju 11 Hämevaara 22 Keimola 41 Viinikkala 61 Tikkurila 12 Hämeenkylä 23 Kivistö 5 Tammisto 62 Jokiniemi 13 Vapaala 24 Lapinkylä 51 Pakkala 63 Viertola 14 Varisto 25 Myllymäki 52 Veromies 64 Kuninkaala 15 Myyrmäki 3 Vestra 53 Lentokenttä 65 Simonkylä 16 Kaivoksela 31 Luhtaanmäki 66 Hakkila 17 Martinlaakso 32 Riipilä 67 Ruskeasanta 18 Vantaanlaakso 33 Seutula 68 Koivuhaka 2 Askisto 34 Kiila 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä 26 Petikko 5 Koivukylän suuralue 6 Korson suuralue 7 Hakunilan suuralue 7 Koivukylä 8 Matari 9 Länsisalmi 71 Ilola 81 Korso 91 Länsimäki 72 Asola 82 Mikkola 92 Ojanko 73 Rekola 83 Metsola 93 Vaarala 74 Havukoski 84 Leppäkorpi 94 Hakunila 75 Päiväkumpu 85 Jokivarsi 95 Rajakylä 86 Nikinmäki 96 Itä-Hakkila 87 Vierumäki 97 Kuninkaanmäki 88 Vallinoja 98 Sotunki Käsitteet ja määritelmät Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Koulutusrakenne Koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste jakautuu kuuteen luokkaan: perusaste, toinen aste (ent. keskiaste), alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Keskiasteen suorittaneita ovat esimerkiksi ylioppilaat ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Alin korkea-aste koulutus kestää 2 3 vuotta keskiasteen jälkeen, esimerkiksi merkonomin ja teknikon tutkinnot (ei kuitenkaan ammattikorkeakoulututkinnot). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakouluasteeseen esimerkiksi ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Siviilisääty Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaista asemaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Tässä julkaisussa naimisissa oleviin on otettu mukaan myös rekisteröidyt parisuhteet, eronneisiin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet ja leskiin rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet.

14 Rekisteröidyllä parisuhteella tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröityä parisuhdetta. Syntymämaa Henkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Uskonnollinen yhdyskunta Henkilön uskonnollisen yhdyskunnan tieto saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskontokunnan lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Tauluissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavaa Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 1 ihmistä, perhettä tai asuntokuntaa, Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin väestön, perheiden tai asuntokuntien kokonaismäärän. Samoin on menetelty joissain arkaluontoisissa tiedoissa: jos havaintoja on koko Vantaalla alle kymmenen kappaletta, on kohdat joko merkattu kahdella pisteellä tai yhdistetty muihin luokkiin.