TILASTOKATSAUS 12:2015

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS 12: TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin osa-alueiden välillä suuriakin eroja. Suurimmat työpaikkakasvut kohdistuivat Hakunilan ja Aviapoliksen suuralueille. Tikkurilan ja Koivukylän suuralueilla työpaikkamäärä sen sijaan väheni, Tikkurilassa peräti 940 työpaikalla. Muilla suuralueilla kasvua oli alle sadan työpaikan verran. Taulukko 1. Työpaikkamäärät ja niiden muutokset Vantaan eri alueilla Alue muutos muutos Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Tuntematon Länsi-Vantaa* Keski-Vantaa* Itä-Vantaa* Vantaa *Länsi-Vantaa = Myyrmäen ja Kivistön suuralueet, Keski-Vantaa = Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueet ja Itä-Vantaa = Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueet. Vantaan työpaikkakasvu on keskittynyt Vantaan keskiosiin, ennen kaikkea Aviapoliksen suuralueelle, jolla työpaikkojen lisäys vuodesta vuoden loppuun on ollut 36 prosenttia. Kaikkiaan Aviapoliksen osuus koko kaupungin työpaikkakasvusta on ollut ko. ajanjaksona 78 prosenttia ja Keski-Vantaan osuus peräti 88 prosenttia. Vantaan itäisillä suuralueilla työpaikkalisäys oli vain 9 prosenttia koko kaupungin työpaikkamäärän lisäyksestä. Länsi-Vantaan osuus jäi tätäkin vähäisemmäksi (taulukko 2 seuraavalla sivulla). Myyrmäen suuralueen työpaikkamäärä on vuodesta vuoteen hieman vähentynyt. Suuralueen työpaikoista puolet sijaitsi Myyrmäen ja Martinlaakson kaupunginosissa. Työpaikkamäärä on kasvanut Vantaanlaaksossa, Martinlaaksossa, Vapaalassa ja Petikossa, muissa pienentynyt. Määrällisesti suurimmat vähennykset on ollut Myyrmäen, Hämeenkylän, Variston ja Askiston kaupunginosissa. Askistossa työpaikkamäärä on pudonnut kolmannekseen siitä mitä se oli vuonna. Myyrmäen työpaikoista enemmän kuin joka neljäs oli kaupan, useampi kuin joka kuudes teollisuuden ja lähes joka kahdeksas rakentamisen toimialalla. Vuoden aikana merkittävimmät työpaikkojen lisäykset olivat teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. Eniten vähennystä oli kaupan ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen työn toimialoilla. (Katso toimialaluokitus esimerkiksi sivun 8 taulukossa. Toimialaluokitus muuttui vuonna, joten toimialoittaiset vertailut aiempiin vuosiin eivät onnistu.)

2 2 Taulukko 2. Työpaikat Vantaalla kaupunginosittain muutos -13 Vantaa Myyrmäki Linnainen Hämevaara Hämeenkylä Vapaala Varisto Myyrmäki Kaivoksela Martinlaakso Vantaanlaakso Askisto Petikko Kivistö Piispankylä Keimola Kivistö Lapinkylä Myllymäki Vestra Luhtaanmäki Riipilä Seutula Kiila Aviapolis Ylästö Viinikkala Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Tikkurila Hiekkaharju Tikkurila Jokiniemi Viertola Kuninkaala Simonkylä Hakkila Ruskeasanta Koivuhaka Hgin pitäjän kk Koivukylä Koivukylä Ilola Asola Rekola Havukoski Päiväkumpu Korso Matari Korso Mikkola Metsola Leppäkorpi Jokivarsi Nikinmäki Vierumäki Vallinoja Hakunila Länsisalmi Länsimäki Ojanko Vaarala Hakunila Rajakylä Itä-Hakkila Kuninkaanmäki Sotunki Tuntematon

3 3 Kuvio 1. Työpaikat toimialoittain (31.12.) ja Myyrmäen suuralueella 1 terveys- ja sosiaalip Vuoden aikana työpaikat vähenivät eniten liike-elämän palvelujen ja kaupan toimialoilla. Suurin kasvu oli teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. Vuodesta työpaikkavähennys on ollut suurin ammatillisen, tieteellisen ja teknisen työn ja kaupan toimialoilla, kun kasvua on ollut eniten teollisuuden toimialalla. Kivistön suuralueella oli vuoden lopussa työpaikkaa, vajaa 80 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuodesta vuoteen alueen työpaikkamäärä on kasvanut 465 työpaikalla (20 %). Kivistön työpaikoista enemmän kuin kaksi viidesosaa sijaitsi Piispankylän kaupunginosassa. Alueen kaupunginosista Myllymäessä ja Riipilässä työpaikkoja oli vuoden lopussa vähemmän kuin 10 vuotta aiemmin, muissa kaupunginosissa niitä oli enemmän. Eniten työpaikkamäärä oli kasvanut Piispankylän ohella Kivistön ja Luhtaanmäen kaupunginosissa. Kuvio 2. Työpaikat toimialoittain (31.12.) ja Kivistön suuralueella terveys- ja sosiaalip Tässä ja seuraavissa suuralueittaisissa kuvioissa toimialat on yhdistetty 13 luokkaan seuraavasti: (A+B), (C+D+E), F, G, H, I, J, (K+L), (M+N), O, P, Q ja (R+S+T+U). Katso luokkien sisällöt sivun 8 taulukosta 3.

4 4 Kivistön suuralueen työpaikoista useampi kuin joka neljäs oli kaupan, lähes joka viides terveys- ja sosiaalipalveluiden, useampi kuin joka kuudes rakentamisen ja lähes joka kuudes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Vuoden aikana kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat vähenivät 15 prosentilla, kun taas rakentamisen työpaikat lisääntyivät yli 10 prosentilla. Vuosien 2009 aikana teollisuuden työpaikat vähenivät Kivistön suuralueella vajaaseen puoleen, kun taas rakentamisen kasvoi kolmanneksella. Aviapoliksen suuralueella työpaikkamäärän lisäys vuodesta on ollut ylivoimaisesti kaikista suurin, työpaikkaa, peräti 36 prosenttia, mikä on 78 prosenttia koko Vantaan työpaikkalisäyksestä tuona aikana. Aviapoliksen työpaikoista 29 prosenttia oli Lentokentän kaupunginosassa, 26 prosenttia Veromiehessä ja 21 prosenttia Pakkalassa. Vähiten työpaikkoja oli Tammistossa. Vuosina 2004 Lentokentän kaupunginosassa työpaikkamäärä kasvoi vähiten. Pakkalassa ja Veromiehessä työpaikat lisääntyivät eniten. Pakkalassa työpaikkamäärä lähes kaksinkertaistui. Aviapoliksen työpaikoista joka kolmas oli kuljetuksen ja varastoinnin, useampi kuin joka neljäs kaupan ja joka kahdeksas teollisuuden toimialalla. Vuoden aikana suurimmat työpaikkalisäykset tulivat majoitus- ja ravitsemuspalveluiden sekä hallinto- ja tukipalveluiden toimialoilla. Teollisuuden työpaikkamäärä väheni lähes 650 työpaikalla. Suuralueen kokonaistyöpaikkamuutos vuonna jäi 340 työpaikkaa positiiviseksi. Kuvio 3. Työpaikat toimialoittain (31.12.) ja Aviapoliksen suuralueella terveys- ja sosiaalip Viiden viime vuoden (2009 ) aikana suurin kasvu Aviapoliksen suuralueella on ollut kaupan työpaikoissa. Rakentamisen työpaikkamäärä kaksinkertaistui ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toimialan työpaikkamääräkin kasvoi kahdella kolmanneksella. Vähennystä on tullut varastoinnin ja kuljetuksen toimialan, teollisuuden ja hallinto- ja tukipalvelujen toimialan työpaikoissa. Tikkurilan suuralueella kasvoi vuodesta vuoden loppuun mennessä suuralueista toiseksi eniten, yli työpaikalla, 6 prosentilla. Tikkurilan työpaikoista useampi kuin joka neljäs sijaitsi Tikkurilan kaupunginosassa, joka viides Hakkilassa ja lähes joka viides Koivuhaassa. Eniten työpaikkamäärä kasvoi vuodesta Hakkilassa, 30 prosentilla. Koivuhaassa kasvua oli toiseksi eniten, 26 prosenttia. Tikkurilan kaupunginosassa työpaikkamäärän vähennys oli suurin. Myös Viertolassa työpaikat vähenivät selvästi. Tikkurilan suuralueen työpaikat jakautuivat muita suuralueita tasaisemmin useille toimialoille. Eniten työpaikkoja, yli 23 prosenttia kaikista, oli kaupan toimialalla. Teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin sekä julkisen hallinnon toimialoilla oli kullakin reilu 10 prosenttia Tikkurilan suuralueen työpaikoista ja vain hieman vähemmän oli terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla.

5 5 Vuoden aikana Tikkurilan suuralueen työpaikkamäärä väheni 940 työpaikalla. Eniten vähenivät hallinnon ja tukipalvelujen työpaikat ja majoituksen ja ravitsemustoiminnan työpaikat. Selvää kasvua oli vain kaupan toimialalla. Kuvio 4. Työpaikat toimialoittain (31.12.) ja Tikkurilan suuralueella terveys- ja sosiaalip Viiden vuoden aikana (vuosina 2009 ) Tikkurilan suuralueella eniten lisääntyivät kaupan, teollisuuden ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen työn toimialojen työpaikat. Julkisen hallinnon, hallinto- ja tukipalvelujen sekä rakentamisen työpaikat vähenivät eniten. Koivukylän suuralueella työpaikkoja oli vuoden lopussa Alueen työpaikkamäärä lisääntyi 940 työpaikalla vuodesta vuoden 2014 oli Havukosken kaupunginosassa. Suurin työpaikkakasvu kymmenen vuoden aikana on ollut Asolassa, jossa työpaikkamäärä on kasvanut vuodesta vuoden loppuun 315 työpaikalla eli vajaalla viidenneksellä. Myös Koivukylän kaupunginosassa työpaikkakasvu on ollut alueen muita kaupunginosia suurempaa, kasvua on ollut reilu 250 työpaikkaa. Vain Päiväkummussa työpaikat vähenivät. Kuvio 5. Työpaikat toimialoittain (31.12.) ja Koivukylän suuralueella terveys- ja sosiaalipalvelut

6 6 Koivukylän suuralueen työpaikoista lähes joka toinen oli sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla, useampi kuin joka kymmenes rakentamisen ja yhtä moni kaupan toimialalla. Vuonna Koivukylän suuralueella sijaitsevien väheni. Asolan kaupunginosassa työpaikkamäärä väheni yli sadalla, ja eniten kasvua oli Ilolassa. Toimialoista suurimmat vähennykset olivat terveys- ja sosiaalipalvelujen (-70), vesi-, viemäri- ja jätevesihuollon (-50) sekä teollisuuden (-30) toimialoilla. Hallinto- ja tukipalvelujen työpaikkoja tuli lisää liki 70. Vuosina 2009 Koivukylän suuralueen työpaikkamäärä kasvoi yli kolmella sadalla työpaikalla. Työpaikkalisäyksestä yli kaksi kolmannesta tuli kaupan toimialalle ja kolmannes sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalle. Muilla toimialoilla tapahtui pientä liikettä kumpaankin suuntaan. Korson suuralueen työpaikat ovat lisääntyneet kuluneen kymmenen vuoden (2004 ) aikana 330 työpaikalla. Vuonna suuralueella oli kaikkiaan työpaikkaa eli vain 3,6 prosenttia kaikista Vantaalla olevista työpaikoista. Korson suuralueen työpaikoista vajaa kolmannes oli Korson kaupunginosassa, neljännes Metsolassa ja joka kymmenes Mikkolassa. Kymmenen vuoden aikana työpaikat vähenivät Matarissa. Suurin lisäys oli Korsossa ja Nikinmäessä. Kuvio 6. Työpaikat toimialoittain (31.12.) ja Korson suuralueella terveys- ja sosiaalipalvelut Korson suuralueen työpaikoista 22 prosenttia oli terveys- ja sosiaalipalvelujen, 18 prosenttia kaupan, 15 prosenttia rakentamisen ja 11 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Vuonna työpaikkamäärä kasvoi koko suuralueella parilla prosentilla. Työpaikat kuitenkin vähenivät Matarin, Korson, Jokivarren ja Vallinojan kaupunginosissa. Vähennystä oli eniten liikenteen ja kuljetuksen työpaikoissa. Kasvua oli erityisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä hallinto- ja tukipalvelujen työpaikoissa. Viiden vuoden (2009 ) aikana Korson suuralueen työpaikkamäärä on vähentynyt 200 työpaikalla. Suurimmat vähennykset olivat Korson ja Metsolan kaupunginosissa, kun taas Nikinmäessä työpaikkamäärä kasvoi yli 40 prosentilla. Kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä rakentamisen työpaikkamäärät vähenivät vuosina 2009 Korson suuralueella eniten. Kasvua oli merkittävästi vain terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla.

7 7 Hakunilan suuralueella työpaikat ovat vähentyneet vuodesta vuoteen runsaalla 3 prosentilla. Suuralueella sijaitsi reilu 6 prosenttia Vantaan kaikista työpaikoista vuonna. Yli kolmannes suuralueen työpaikoista oli Vaaralan kaupunginosassa, liki neljännes Hakunilan ja runsas viidennes Kuninkaanmäen kaupunginosassa. Vuosien 2004 aikana työpaikat vähenivät Itä-Hakkilan, Länsimäen, Vaaralan ja Länsisalmen kaupunginosissa, muissa ne lisääntyivät. Kuvio 7. Työpaikat toimialoittain (31.12.) ja Hakunilan suuralueella terveys- ja sosiaalip Hakunilan suuralueen työpaikoista yli 34 prosenttia oli teollisuuden, 12 prosenttia kaupan ja saman verran kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Vuonna suuralueen työpaikkamäärä kasvoi liki viidellä prosentilla. Kasvua oli suuralueen lähes kaikissa kaupunginosissa. Suurin kasvu oli Kuninkaanmäessä, Ojangossa ja Vaaralassa. Vain Länsimäessä työpaikkamäärä väheni, Länsisalmessa ja Hakunilassa se säilyi ennallaan. Työpaikkamäärän kasvusta iso osa tuli rakentamisen ja teollisuuden toimialoille. Vähennystä oli eniten kaupan toimialalla. Viiden vuoden jaksolla, vuosien 2009 aikana, Hakunilan suuralueen työpaikkamäärä on vähentynyt vajaalla kahdella prosentilla. Suurin työpaikkavähennys on ollut Itä-Hakkilassa ja Länsimäessä. Eniten kasvua on ollut Vaaralassa. Toimialoista julkisen sektorin työpaikkamäärä on vähentynyt vuosien 2009 aikana peräti 69 prosentilla ja teollisuudenkin työpaikkamäärä yli 5 prosentilla. Kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat ovat lisääntyneet 25 prosentilla ja rakentamisen työpaikat 18 prosentilla. Vantaalla työpaikat ovat keskittyneet myös toimialoittain Seuraavan sivun taulukossa 3 on esitetty Vantaalla sijaitsevat työpaikat suuralueittain toimialaluokituksen kirjaintasolla. Seitsemän toimialan työpaikoista suurin osa sijaitsi Aviapoliksen suuralueella, kuuden toimialan Tikkurilan, viiden Myyrmäen ja vain yhden toimialan työpaikoista suurin osa oli Koivukylän suuralueella. Myyrmäessä teollisuuden, kaupan ja rakentamisen työpaikat muodostivat yli 56 prosenttia alueen työpaikoista. Kivistössä rakentamisen, kaupan ja terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteenlaskettu osuus oli yli 60 prosenttia alueen työpaikoista ja Aviapoliksessa kaupan ja logistiikan osuus oli 59 prosenttia. Koivukylässä pelkästään terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen osuus oli lähes 50 prosenttia. Korsossa terveys- ja sosiaalipalvelujen, kaupan ja rakentamisen osuus oli 55 prosenttia ja Hakunilassa teollisuuden, kaupan ja logistiikan osuus oli 56 prosenttia. Suuralueista Tikkurilassa työpaikkojen toimialarakenne oli muita leveämpi.

8 8 Taulukko 3. Työpaikat toimialoittain (TOL ) Vantaan suuralueilla (alueen suurin toimiala lihavoitu) Toimiala Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Toimialat yhteensä , , , , , , , , A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 334 0,3 9 0,0 29 1,0 10 0, ,0 14 0,3 11 0,3 13 0,2 33 B Kaivostoiminta ja louhinta 97 0,1 0 0,0 0 0,0 54 0,2 41 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 C Teollisuus , , , , ,4 80 1, , ,4 48 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 437 0, ,5 0 0,0 68 0, ,9 0 0,0 0 0,0 51 0,8 0 E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto 661 0,6 4 0,0 37 1, ,2 46 0,2 3 0,1 0 0, ,2 4 F Rakentaminen , , , , , , , ,9 105 G Tukku- ja vähittäis , , , , , , , ,1 253 H Kuljetus ja varastointi , , , , , , , ,0 53 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta , ,2 31 1, , , , , ,0 195 J Informaatio ja viestintä , ,5 78 2, , ,2 23 0,5 23 0,6 86 1,3 111 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 885 0, ,7 5 0, , ,6 13 0,3 63 1,6 2 0,0 37 L Kiinteistöalan toiminta 730 0, ,3 33 1,2 82 0, ,8 64 1,3 50 1,3 21 0,3 8 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen t , ,8 52 1, , ,7 70 1, , ,3 244 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta , ,8 77 2, , , , , , O Julkinen hallinto ja maanpuolustus , ,0 0 0, , ,2 19 0,4 87 2,3 92 1,4 60 P Koulutus , ,1 84 3, , , , , ,1 60 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , , , , , , , ,0 248 R Taiteet, viihde ja virkistys , ,7 40 1, , ,2 49 1,0 75 2, ,0 62 S Muu palvelutoiminta , ,5 34 1, , ,0 93 1, , ,9 38 T Kotitalouksien toiminta työnantajina 266 0,2 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 266 U Kansainväliset organisaatiot ja toimielimet 21 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 21 X Toimiala 771 0,7 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 771 Toimialoista vain teollisuuden, hallinto- ja tukipalvelujen, koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat olivat hajautuneet suuralueille suhteellisen tasaisesti. Työpaikat ja työvoima osin eri alueilla Väestön määrä kasvoi vuodesta vuoden 2014 alkuun kaikilla Vantaan suuralueilla. Koko kaupungin väestön kasvu oli 13 prosenttia. Työvoimaan (15 64 v) kuuluvien määrä kasvoi samassa ajanjaksossa vähemmän, alle 9 prosentilla. Hakunilassa ja Myyrmäessä työvoiman määrä pieneni, muilla kasvoi. Työpaikkojen määrä kasvoi ko. kymmenen vuoden aikana koko kaupungissa lähes 13 prosentilla. Suuralueista kuitenkin väheni Myyrmäessä, Korsossa ja Hakunilassa. Vuoden lopussa Vantaalla olisi ollut työpaikka oman kaupungin alueella 92 prosentille työvoimaan (15 64 v) kuuluvista. Kymmenen vuotta myöhemmin työpaikka olisi ollut jo 96 prosentille. Suuralueittain suhde vaihteli huomattavasti: vuonna vaihtelu oli Korson suuralueen 25 prosentista Aviapoliksen 517 prosenttiin. Vuoden lopussa Korson suuralueen työpaikkatarjonta oli vähentynyt alueella asuva työvoima huomioon ottaen: työpaikka oli tarjolla omalla suuralueella vain 24 prosentille alueella asuvista työvoimaan kuuluvista. Aviapoliksessa oli edelleen yli kolme kertaa enemmän työpaikkoja kuin mitä alueella asui työvoimaa. Tikkurila oli myös omavarainen eli työpaikkoja oli enemmän kuin työvoimaa. Taulukko 4. Alueella asuva väestö ja työvoima (15 64 v) sekä alueella työssäkäyvät (=työpaikat) vuosien ja lopussa Vantaan suuralueilla Alue Väestö Työvoima Työpaikat Työpaikat/työvoima, % Myyrmäki ,1 83,0 Kivistö ,5 62,9 Aviapolis ,3 327,1 Tikkurila ,8 102,6 Koivukylä ,7 35,6 Korso ,5 24,1 Hakunila ,5 43, Vantaa ,4 95,6

9 9 Koulutustaso työpaikoilla on kohonnut Vantaalla työssäkäyvistä yli 37 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto vuonna. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 34 prosenttia. Muutos vantaalaisilla työpaikoilla näkyy selvemmin pelkästään perusasteen suorittaneiden työntekijöiden määrän vähenemisenä henkilöllä ja heidän osuutensa työssäkäyvistä pienentyessä 24 prosentista 18 prosenttiin. Samalla keskiasteen koulutuksen hankkineiden Vantaalla työssä käyvien määrä kasvoi yli 8 000:lla ja heidän osuutensa kaikista alueella työssä käyvistä kohosi 42:sta 45 prosenttiin. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden määrä kohosi lähes saman verran ja osuus, kuten edellä mainittiin, 34 prosentista runsaaseen 37 prosenttiin. Kuvio 8. Vantaalla työssäkäyvät iän ja koulutuksen mukaan ja % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vain perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijaaste Yli 35-vuotiaiden ikäryhmissä pelkkä perusasteen tutkinto oli sitä useammalla mitä vanhemmasta henkilöstä oli kyse. Vähiten vain perusasteen suorittaneita oli vuotiaissa. Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli suurimmallaan vuotiaissa. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli yli puolet vuotiaista ja useampi kuin kolme neljästä vuotiaista Vantaalla työssäkäyvästä. Suurin muutos kymmenen vuoden aikana oli toisaalta vuotiailla ja vähintään 50 vuotta täyttäneillä, joilla vain perusasteen suorittaneiden osuus oli vähentynyt merkittävästi. Vantaalaisissa työpaikoissa työssä käyvillä oli selvästi alempi taso kuin Espoossa ja Helsingissä työskentelevillä. Ero oli kuitenkin jonkin verran pienentynyt, jos verrataan tilannetta kymmenen vuotta aiempaan. Pelkän perusasteen koulutuksen ja alimman korkea-asteen koulutuksen hankkineiden työntekijöiden osuudet pienenivät kaikissa kaupungeissa, kun muissa luokissa oli reipasta kasvua (kuvio 9 ja taulukko 5 seuraavalla sivulla).

10 10 Kuvio 9. Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä työssäkäyvät koulutuksen mukaan Vantaa Helsinki Espoo 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % osuus alueella työssäkäyvistä, % Vain perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijaaste Taulukko 5. Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä työssäkäyvät koulutuksen mukaan ja sekä muutos 13 Kunta Kaikki vain perusaste keskiaste alin korkeaaste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste tutkija Vantaa Espoo Helsinki Vantaa Espoo Helsinki Muutos 13 Kaikki vain perusaste keskiaste alin korkeaaste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste tutkija lkm Vantaa Espoo Helsinki % Vantaa 12,8-16,1 20,2-22,2 79,9 52,0 29,4 Espoo 13,9-7,9 12,8-26,5 67,6 40,3 37,5 Helsinki 3,9-26,9 2,0-31,8 71,4 37,2 29,7 Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan ja terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialojen Vantaalla sijaitsevissa toimipaikoissa paras vantaalaisedustus Vain vajaassa 43 prosentissa Vantaalla sijaitsevista työpaikoista oli vantaalainen työntekijä. Osuus oli hivenen suurempi kuin vuotta aiemmin. Isommista toimialoista eniten vantaalaisia työntekijöitä oli hallinto- ja tukipalvelujen toimialan työpaikoissa, joissa noin kolme neljästä työntekijästä oli vantaalainen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen työpaikoissa vantaalaisia oli liki kaksi kolmesta. Pienellä kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimialalla kaikissa Vantaalla sijaitsevissa työpaikoissa oli vantaalainen työntekijä (taulukko 6 seuraavalla sivulla). Vantaalla oli vuonna eniten tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja, mutta niissä vain yksi kolmesta työntekijästä asui Vantaalla. Sama tilanne oli muilla vantaalaisittain suurilla toimialoilla kuljetuksessa ja varastoinnissa, teollisuudessa ja rakentamisessa.

11 11 Taulukko 6. Toimiala Vantaalla asuva työllinen työvoima työntekijän työssäkäyntialueen (Vantaa vs. muu alue) ja toimialan mukaan sekä Vantaalla sijaitsevat työpaikat toimialan mukaan. Vantaalaisten työntekijöiden osuus toimialan Vantaalla sijaitsevista työpaikoista Työpaikka Vantaalla Työpaikka muualla kuin Vantaalla lkm % lkm % yhteensä Työpaikat Vantaalla niissä vantaalainen työntekijä % Työlliset ja työpaikat yhteensä , , ,6 X Toimiala ,0 0 0, ,0 T Kotitalouksien toiminta ,6 1 0, ,0 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta , , ,0 U Kansainväliset organisaatiot ja toimielimet 21 65, , ,0 A Maa-, metsä- ja kalatalous , , ,2 H Kuljetus ja varastointi , , ,4 B Kaivostoiminta ja louhinta 13 56, , ,4 E Vesi-, viemäri- ja jätevesi- ja jätehuolto , , ,9 G Tukku- ja vähittäis, ajoneuvojen korj , , ,3 C Teollisuus , , ,0 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta , , ,6 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , , ,3 R Taiteet, viihde ja virkistys , , ,6 S Muu palvelutoiminta , , ,6 F Rakentaminen , , ,1 P Koulutus , , ,4 L Kiinteistöalan toiminta , , ,9 M Ammatillinen, tiet. ja tekninen toiminta , , ,8 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto , , ,2 O Julkinen hallinto, maanpuolustus , , ,2 J Informaatio ja viestintä , , ,9 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta , , ,7 Suurista toimialoista kuljetuksen ja varastoinnin, kaupan ja teollisuuden toimialoilla on pulaa vantaalaisista työntekijöistä Kun verrataan kaupungissa olevia eri toimialojen työpaikkoja ja vantaalaisten työllistymistä eri toimialoille, havaitaan, että suurimmat työvoimavajeet ovat työpaikkamääriltään suurimmilla, kuljetuksen ja varastoinnin, tukku- ja vähittäiskaupan sekä teollisuuden, toimialoilla. Toisin sanoen näillä toimialoilla työskenteleviä vantaalaisia on selvästi vähemmän kuin mitä heille olisi kaupungissa työpaikkoja. Päinvastainen tilanne, ylitarjonta, on terveys- ja sosiaalipalvelujen, informaation ja viestinnän, rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja julkisen hallinnon toimialoilla eli näillä toimialoille työllistyneitä vantaalaisia on selvästi enemmän kuin näiden alojen työpaikkoja on Vantaalla tarjolla. Lähde: Tilastokeskus: Tilastotietokannat: elinkeinorakenne ja työssäkäynti Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X, Puh. (09) ISSN X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B14:2015