Vantaan väestöennuste Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

Transkriptio

1 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

2 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu A4:2014 ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN

3 Sisällysluettelo Saatteeksi Vantaan väestökehitys vuonna Vuoden 2013 väestöennusteen toteutuminen Ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä Väestöennusteen oletukset Koko kaupungin ennuste Syntyvyys Kuolevuus Muuttoliike Osa-alueittainen ennuste Syntyvyys Muuttoliike ja kuolleisuus Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin Vantaan väestöennuste Vantaan väestö osa-alueittain Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivukylän suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue...28 LIITE A...30 Liitetaulukko 1. Vantaan väestö 1-vuotisikäluokittain Liitetaulukko 2. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan 5-vuotisikäryhmittäin Liitetaulukko 3. Vantaan väestö tihein ikäryhmin Liitetaulukko 4. Väestö yhteensä suuralueittain ja kaupunginosittain Liitetaulukko 4. Väestö yhteensä suuralueittain ja kaupunginosittain Liitetaulukko 5. Väestönmuutokset suuralueittain ja kaupunginosittain Liitetaulukko 6. Vantaan väestö iän mukaan suuralueittain ja kaupunginosittain Liitetaulukko 7. Vantaan väestö suurin ikäryhmin, suuralueittain ja kaupunginosittain LIITE B Liitetaulukko 8. Väestö osa-alueittain : toteuma, ennuste ja ennustevirhe Liitetaulukko 9. Väestö osa-aluettain ja vuosien ennusteiden ennustevirhe Liitetaulukko 10. Ikäryhmittäinen vuoden 2013 ennusteen ennustevirhe LIITE C Karttaliite 1. Vantaan väestö suuralueittain ja kaupunginosittain

4 2

5 3 Saatteeksi Vantaan väestöennuste on vuodesta 2007 lähtien tehty vuosittain. Sitä ennen ennuste tuotettiin joka toinen vuosi. Väestöennuste sisältää kaksi osaa, koko kaupungin ennusteen sekä suuralue- ja kaupunginosatasoisen ennusteen. Koko kaupungin ennuste kattaa vuodet ja osa-alueittainen ennuste vuodet Käytetty ennustemenetelmä ottaa huomioon hedelmällisyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen. Lisäksi ennusteessa käytetään kaupungin omaa asuntorakentamisennustetta, joka sisältää vuosien rakentamisen määrän osa-alueittain. Ennusteen perustana ovat väestömuutostekijöiden kehityksestä tehtävät oletukset, jotka perustuvat edellisten vuosien kehitykseen, sekä Tilastokeskuksen vuosittain tuottamat viralliset väestötiedot. Tulevien vuosien ennustevirheiden suuruus riippuu tehtyjen oletusten onnistumisesta. Ennusteen tarkkuus on paras lähivuosien osalta, mutta se näyttää sen jälkeenkin väestökehityksen suunnan Vantaalla. Vantaan väestöennuste 2014 sisältää tiedot edellisen vuoden väestökehitystä, edellisen ennusteen onnistumisesta ikäryhmittäin ja osa-alueittain sekä koko kaupungin ja osa-alueittaiset ennusteet. Tulokset on esitetty sekä kuvioina että taulukoina. Julkaisun liitteenä ovat liitetaulukot, joista ennusteen tuloksia voi tarkastella yksityiskohtaisesti ikäluokittain ja osa-alueittain. Väestöennusteen on laatinut kaupungin tietopalveluyksikön tutkija Harri Sinkko. Osa-alueittaisen ennusteen osaltaan mahdollistavan asuntorakentamisennusteen ovat tehneet asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme, asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson ja tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä. Ennustetta voi tarkastella Vantaan kaupungin sivuilta osoitteesta sekä pdf- että excel-muodossa. Ennuste julkaistaan myös Helsingin seudun kuntien ylläpitämässä Aluesarjat- ja Helsinki Region Infoshare -tietokannoissa ( ja Lisätietoja väestöennusteesta saa tutkija Harri Sinkolta, puh tai sähköposti Vantaalla Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

6 4

7 5 1 Vantaan väestökehitys vuonna 2013 Vantaan väestö oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Vuoden aikana väestö kasvoi hengellä, joten vuotuinen kasvu oli 1,4 prosenttia. Vuoden 2013 kasvu oli siten 0,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Helsingissä parin vuoden kasvu tasaantui ja oli 1,4 prosenttia ja Espoossa kasvu hidastui hieman ollen 1,5 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnissa 1 väestön määrä kasvoi alle prosentin (0,9 %) ja muulla Uudellamaalla väestömäärä pysyi lähes edellisvuoden tasolla (kasvu 0,1 %). (Kuvio 1). Kuvio 1. Vantaan ja lähialueiden väestönkasvu vuosina Vantaalle syntyi vuonna 2013 lapsia 2 563, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kuolleiden määrä, henkilöä, väheni myös edellisvuodesta. Luonnollinen väestönkasvu, syntyneiden ja kuolleiden erotus, pysyi edellisen vuoden tasolla ollen henkilöä. Vantaan saama muuttovoitto kasvoi edellisvuodesta lähes 500 henkilöllä henkilöön. Vantaan väestönkasvusta muuttoliikkeen osuus oli siten 51,8 prosenttia. Helsingissä muuttoliikkeen vaikutus väestökasvuun oli neljä viidesosaa (79,1 %) ja Espoossa lähes sama kuin Vantaallakin (44,2 %). Kehysalueella sekä muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönkasvun osuus oli sama eli puolet kokonaisväestönkasvusta. Vantaalla tulomuuttajien määrä kasvoi noin 80 henkilöllä ja lähtömuuttajien määrä vastaavasti laski reilulla 400 henkilöllä vuoteen 2012 verrattuna. Vantaan muuttovoitto oli täysin ulkomaan muuttojen varassa, sillä ulkomaan nettomuuton määrä oli henkilöä, kun kotimaan muuttotappio oli 495 henkilöä. Ulkomaan muuton osuus nettomuutosta oli siten 134 prosenttia, kun se Helsingissä oli 40 prosenttia, Espoossa 99 prosenttia ja kehysalueella 56 prosenttia. Muulla Uusimaalla ulkomaan muuton osuus oli Vantaatakin suurempi, 146 prosenttia nettomuutosta. 1 Helsingin seudun kehyskunnat ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

8 6 2 Vuoden 2013 väestöennusteen toteutuminen Vantaalla tehtävä väestöennuste perustuu menneisyyden kehityksen perusteella tehtyihin oletuksiin ennustejakson väestömuutoksista. Mallissa käytettävät väestömuutostekijät ovat hedelmällisyys, kuolevuus ja ulkoinen muuttoliike. Lisäksi osa-alueittaisessa ennustemallissa käytetään asuntorakentamisennustetta. Molemmissa ennusteissa otetaan huomioon tulevaan väestönkehitykseen vaikuttavat suunnitelmat ja päätökset. Väestöennusteessa käytettävät aineistot ovat Tilastokeskuksen vuosittain toimittavat väestöaineistot, jotka sisältävät tietoa Vantaan väestörakenteesta ja väestömuutoksista, kymmenen vuoden päähän ulottuva kaupungin oma asuntorakentamisennuste sekä Vantaalla aiempina vuosina tehdyt väestöennusteet. Useimmat yleisesti käytettävät väestöennusteet perustuvat menneeseen väestökehitykseen, kuten Vantaan ennustekin. Väestömuutosten trendien oletetaan tällaisissa ennusteissa jatkavan menneiden vuosien kehitystä. Tällaisen ennusteen vahvuus on, että siinä esiintyvät ennustevirheet pysyvät suhteellisen pieninä, jos ennustetut trendit eivät muutu tulevaisuudessa. Jos kuitenkin väestömuutosten trendit muuttuvat oletetuista, ennusteen virheet saattavat tulla suuriksikin. On tietenkin mahdollista, että eri ilmiöiden trendit muuttuvat siten, että niiden vaikutukset kumoavat toisensa, ja ennustevirheet pysyvät pieninä, mutta tällöin kyse on enemmänkin hyvästä onnesta kuin ennusteen hyvyydestä. Ennustemallin antamat tiedot ovat yleensä sitä luotettavampia, mitä lähemmäksi ajallisesti ennustetaan. Ajallisesta kauemmaksi tehdyt ennusteet ovat taas epävarmempia, mikä kannattaa ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Em. syystä johtuen vuosittain tehtävä ennuste antaa varmemman ja paremman pohjan suunnitella kaupungin taloutta tuleville vuosille ja ajoittaa toimialojen investointeja oikeaaikaisesti kuin harvemmin tehtävä ennuste. Edellisten ennusteiden virheiden tarkastelu on tärkeä osa tulevan ennusteen valmistelua. Tarkastelun avulla voidaan havaita ennusteissa tapahtuneet mahdolliset virheet oletuksissa, ja muuttaa uuden ennusteen oletuksia tarpeen vaatiessa. Vuoden 2013 ennusteessa Vantaan väestön määräksi vuoden 2014 alussa ennustettiin henkilöä. Todellinen väestön koko oli henkilöä, joten ennustevirheeksi (todellisen-ennuste) tuli 639 henkilöä, mikä on noin 0,3 % väestön määrästä. Muuttovoiton määrä vuonna 2013 oli 1 451, kun ennusteen oletus oli vain 700 henkilöä, joten ennustevirhe oli 751 henkilöä. Kotimaan muuttotappio oli 295 henkilöä suurempi kuin ennusteessa oletettiin, kun taas ulkomaan muuttovoitto oli henkilöä ennustettua suurempi. Vantaalle syntyi lasta vuonna 2013, kun ennusteen oletus oli lasta, joten syntyneiden määrän ennustevirheeksi tuli -126 lasta. Naisten kokonaishedelmällisyys oli lasta tuhatta naista kohden, joten se laski edellisestä vuodesta. Kokonaishedelmällisyys on laskenut jo viitenä peräkkäisenä vuotena. Edellisen kerran hedelmällisyysluku on ollut Vantaalla näin alhainen vuonna Kokonaishedelmällisyys laski myös Helsingissä ja kehysalueella, mutta nousi hieman Espoossa. Myös koko Suomen kokonaishedelmällisyys laski ollen lähes sama kuin Vantaallakin. Syntyneitten lasten määrään vaikuttaa sekä hedelmällisyysiässä olevien naisten määrä että hedelmällisyys. Kuolleiden määräksi ennustettiin vuoden 2013 ennusteessa 1 242, kun todellinen määrä oli 1 212, joten ennustevirhettä oli vain -30 kuollutta. Tältä osin ennuste osui siis varsin hyvin kohdalleen. Tämä perustuu suurelta osin siihen, että aiempien vuosien perusteella lasketut kuolemanvaaraluvuissa ei ole suurta satunnaisvaihtelua, ts. vuosien väliset erot ovat pieniä. Eliniän odote on kohonnut koko 2000-luvun: vuonna 2000 syntyneelle pojalle se oli 74,3 ja tytölle 80,6 vuotta, vuonna 2005 vastaavasti 76,6 ja 80,7 vuotta ja vuonna 2013 se oli 78,7 ja 83,7 vuotta. Vantaan ikärakenteesta johtuen kuolleiden määrä tulee tulevina vuosina kasvamaan eliniän noususta huolimatta. Vuoden 2013 ennusteen suurin virhetekijä oli muuttoliike, erityisesti ulkomaan muuttoliike. Sen arvioiminen on myös tulevaisuuden osalta haasteellista, sillä se on muutamana edellisenä vuotena kasvanut erittäin rajusti. On epätodennäköistä, että ulkomaan muuttoliikkeen kehitys kuitenkaan tulevaisuudessa pysyy edellisten vuosien kaltaisena. Hedelmällisyyden ja kuolleisuuden oletusten tekeminen näyttäisi ainakin menneitten ennusteiden valossa olevan varmemmalla pohjalla.

9 7 Toinen tärkeä osa Vantaan väestöennustetta on osa-aluetasoinen, kaupunginosa- ja suuraluetasoinen, ennuste. Siinä haasteet ja ongelmat ennusteen tekemisen kannalta ovat hieman erilaisia koko kaupungin ennusteeseen verrattuna. Suurin haaste on osa-alueiden väestömäärän pienuus, mikä aiheuttaa joskus suurtakin vuosien välistä satunnaisvaihtelua demografisiin ilmiöihin, kuten syntymiin, kuolemiin ja muuttoliikkeeseen. Jo muutamankin tapahtuman määrän muutos vuosittain tietyssä väestömuutostekijässä saattaa muuttaa tunnuslukujen suuruutta huomattavasti, mikä aiheuttaa ongelmia oletusten tekemiseen kyseiselle alueelle. Tällöin erityisesti prosentuaaliset virheet saattavat olla varsin suuria, vaikka vaikutus henkilömääriin olisikin pieni. Tällaisen vaihtelun ennakoiminen ja hallitseminen on käytännössä mahdotonta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ennustevirheet olivat suhteellisen pieniä, -1,0 0,3 prosenttia. Tulokset on esitetty liitteessä B (liitetaulukko 10). Suuralueittainen virhetarkastelu on esitetty (kuvio 2). Kuvassa positiiviset luvut tarkoittavat, että vuoden 2013 ennusteessa väestömäärät on ennustettu suuremmiksi kuin todelliset väestömäärät olivat ja vastaavasti negatiiviset luvut tarkoittavat ennusteen antaneen liian pieniä väestömääriä todellisiin lukuihin verrattuna. Ainoastaan Kivistön suuralueella väestön määrä ennustettiin liian suureksi, muilla suuralueilla ennuste on aliarvioinut vuodenalun väestömääriä. Suhteellisesti tarkasteltuna virheet suuralueilla vaihtelivat -0,6 1,2 prosentin välillä lukuun ottamatta muuta aluetta, jossa virhe oli hieman yli 2 prosenttia. Kaupunginosittaisia virhetarkasteluja on esitetty liitteessä B (liitetaulukko 8, liitetaulukko 9). Kuvio 2. Vuoden 2013 ennusteen ennustevirheen suuruus suuralueittain

10 8 3 Ennustekauden väestönkehityksen yleispiirteitä Vantaan vuoden 2014 koko kaupungin väestöennuste kattaa vuodet ja osa-alueittainen ennuste vuodet Ennusteen voi olettaa olevan tarkempi ennusteen alkuvuosina ja sellaisissa väestöryhmissä, joissa muuttoliike on vähäistä. Tällainen ryhmä on mm. yli 65-vuotiaat. Ennustetta tulkittaessa on huomioitava, että ennuste on sitä tarkempi, mitä paremmin tehdyt oletukset pitävät paikkansa. Väestöennuste perustuu menneiden vuosien väestömuutosten perusteella tehtyihin oletuksiin ja kaupungin asuntorakentamisennusteen. Yleinen talouden kehitys edesauttaa erityisesti kaavoituksen ja uudisrakentamisen toteutumista sekä ajallisesti että määrällisesti. Vaikka Vantaalle ennustetaan seuraavan kymmenvuotiskauden aikana valmistuvan yli asuntoa vuodessa, vanhassa asuntokannassa tapahtuvat väestömuutokset kattavat kuitenkin suurimman osan kaupungissa tapahtuvista väestömuutoksista ja ovat siten vähintäänkin yhtä suuri haaste ennusteen tekemiselle kuin uudisrakentamisen aiheuttamat väestömuutokset. Vantaan väestön ennustetaan kasvavan vuoden 2015 alkuun mennessä asukkaaseen ja vuonna 2020 reiluun asukkaaseen ja vuonna 2030 yli asukkaaseen. Ennustejakson lopulla asukkaita Vantaalla on ennusteen mukaan yli Em. väestömäärät toteutuvat, jos ennusteen oletukset pitävät paikkansa. Oletukset ovat pääpiirteissään seuraavat: Vantaalaisten naisten kokonaishedelmällisyys on kolme ensimmäistä vuotta kolmen edellisen vuoden keskiarvon tasolla, ja sen jälkeen viiden edellisen vuoden keskiarvon tasolla. Väestön kuolemanvaara on vuonna 2014 viiden edellisen vuoden keskiarvon tasolla ja laskee sen jälkeen Tilastokeskuksen oletusten mukaisesti. Vantaan muuttovoitto on vuosina keskimäärin hieman yli henkeä vuodessa ja laskee sen jälkeen asteittain siten, että ennustekauden lopulla se on 600 henkilöä vuodessa. Vantaan väestömäärän ennustetaan kasvavan vuosina noin asukkaalla vuodessa, jonka jälkeen kasvu laskee asteittain siten, että vuonna 2025 kasvu noin asukasta ja vuonna 2030 noin asukasta vuodessa (luku 5, taulukko 1). Kasvun hidastuminen johtuu sekä väestön vanhenemisesta johtuvasta kuolemien määrän kasvusta että nettomuuton pienenemisestä. Yleisen asuntorakentamisen määrän korkean tason odotetaan lisäävän väestön kasvua ennustekauden alkupuolella, mutta tämä vaikutus lienee suhteellisen pieni. Osa-aluetasolla, erityisesti kaupunginosatasolla, väestön määrä saattaa kuitenkin kasvaa huomattavastikin erityisesti niillä alueilla, joilla uudisrakentaminen on runsasta. Jos Vantaan asema pysyy ennallaan osana kasvavaa pääkaupunkiseutua, pysyvät väestömäärän lisäyksen edellytykset ennallaan, ja kasvu pysyy vakaana. Vakaan kasvun mahdollistaa vastuullinen ja riittävä kaavoitus sekä maantieteellinen sijainti. Menneen väestökehityksen perusteella voidaan olettaa, että muutokset asukasmäärien kasvussa saattavat vaihdella vuosien välillä huomattavastikin, sillä naisten hedelmällisyys ja muuttoliike ovat vaihdelleet vuodesta toiseen varsin paljon. Yksi Vantaan suurimmista haasteista tulevaisuudessa on järjestää kaikille ikä- ja kieliryhmille heidän tarvitsemansa palvelut. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyy maltillisesti, sillä heidän määränsä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 500 lapsella nykyisestä lapsesta. Alakouluikäisten määrä kasvaa noin lapsella ja yläkouluikäisten vajaalla tuhannella vuoteen 2020 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli henkilöön nykyisestä reilusta henkilöstä, ja vuonna 2030 heitä on henkilöä. Vantaan väestörakenne muuttuu ennusteen mukaan siten vanhemmaksi. Vieraskielisen väestön määrä näyttäisi edelleen kasvavan varsin huomattavasti, olettaen, että nykyinen kehitys jatkuu. Vuoden 2014 alussa vieraskielisiä Vantaalla oli 13,2 prosenttia. Vuoden 2013 pääkaupunkiseudun vieraskielisen väestöennusteen 2 mukaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien osuus kasvaisi Vantaalla 17 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, mikä vastaa noin henkilöä. 2 Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin kaupunki, tietokeskus. Espoon kaupunki, Kaupunkitieto. Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 5/2013. Helsinki 2013.

11 9 4 Väestöennusteen oletukset 4.1 Koko kaupungin ennuste Vantaan väestöennuste koostuu kahdesta itsenäisestä osasta, koko kaupungin ennusteesta ja osaalueittaisesta ennusteesta. Koko kaupungin ennusteen mallissa käytetään ainoastaan demografisia tekijöitä, joista tehdään menneen väestökehityksen ja väestömuutosten perusteella oletuksia ennustevuosille. Käytettävät tekijät ovat hedelmällisyys, jonka perusteella lasketaan ennustevuonna syntyvien lasten määrä, kuolevuus ja muuttoliike. Muuttoliikkeen oletukset tehdään erikseen koti- ja ulkomaan muutoille Syntyvyys Ennustekaudella syntyvien määrän ennuste perustuu hedelmällisyysiässä (15 49v) olevien naisten määrään ja oletettuihin vuosittaisiin ikäluokittaisiin hedelmällisyyslukuihin. Vuosittaiset kokonaishedelmällisyysluvut 3 saadaan summaamalla ikäluokittaiset hedelmällisyysluvut yhteen. Väestöennusteen hedelmällisyyslukujen oletuksissa käytetään edellisten vuosien hedelmällisyyslukujen keskiarvoja vuosittaisen satunnaisvaihtelun poistamiseksi. Vuonna 2013 hedelmällisyysluvut laskivat edellisen vuoden tasosta. Hedelmällisyys on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 lähtien ja vuoden 2013 tasolla ne ovat viimeksi olleet vuonna Vastaava ilmiö on havaittavissa kehysalueella ja koko Suomen tasolla. Vantaan ja koko Suomen kokonaishedelmällisyysluvut ovat olleet lähes samalla tasolla pari viimeistä vuotta. Espoossa kokonaishedelmällisyysluvut kasvoivat lievästi edellisestä vuodesta ja Helsingin taso on ollut jo useita vuosia huomattavasti alempana erilaisesta väestörakenteesta johtuen. (Kuvio 3). Hedelmällisyyslukujen oletusten kannalta on haasteellista myös se, että ikäryhmittäiset luvut ovat muuttuneet ajassa vuosittaisen satunnaisvaihtelun lisäksi. Eri ikäryhmissä luvut ovat kehittyneet eri suuntiin; ja vuotiaiden ryhmissä hedelmällisyysluvut ovat nousseet, kun taas ja vuotiaiden ryhmissä ne ovat laskeneet (kuvio 4). Tässä ennusteessa hedelmällisyyslukujen oletetaan nousevan aluksi kolmen edellisen vuoden keskiarvon tasolle ja on sen jälkeen vuodesta 2017 lähtien viiden edellisen vuoden ( ) tasolla koko ennustekauden loppuun saakka. Vuoden 2014 hedelmällisyyslukuja laskettiin hieman vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen vähäisen syntyneiden määrän vuoksi. Tämä korjaus vähentää syntyvien lasten määrää ennusteessa noin 30 lapsella. (Kuvio 3). Ennusteen mukaan Vantaalle syntyy lasta vuonna 2014, mikä on noin 60 lasta enemmän kuin vuonna Kokonaisuushedelmällisyysluku ilmaisee kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, jos tietyn vuoden hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän ja naiset eläisivät koko hedelmällisyysikänsä.

12 10 Kuvio 3. Kokonaishedelmällisyys vuosina Vantaalla ja sen viitealueilla sekä ennusteen oletus vuosille Kuvio 4. Hedelmällisyysluvut viisivuotisikäryhmittäin Vantaalla vuosina

13 Kuolevuus Kuolevuusluku ilmaisee kuolleiden määrän keskiväkiluvusta tietyn ajanjakson aikana. Vastaavasti ikäryhmittäinen kuolevuusluku kertoo tietyn ikäisten kuolleiden määrän vastaavan ikäryhmän keskiväkiluvusta. Tässä ennusteessa käytetään viiden edellisen vuoden ( ) aineistoista laskettuja ikäryhmittäisiä kuolevuuslukuja molemmille sukupuolille erikseen. Näiden lukujen perusteella laskettu syntyvän lapsen eliniänodote Vantaalla vuonna 2013 oli naisilla 83,4 ja miehillä 77,6 vuotta. Väestön eliniän odote on kasvanut viime vuosina, eikä tämän kehityksen odoteta päättyvän tulevina vuosinakaan. Tästä johtuen ennusteen sisältämien vuosien kuolevuuslukuja korjattiin Tilastokeskuksen kuntakohtaisen väestöennusteen Vantaan viiteryhmän alenemiskertoimilla 4. Vantaalla vanhimpien ikäryhmien koot kasvavat tulevina vuosina huomattavasti, jonka vuoksi myös kuolevien määrät kasvavat kuolevuuslukujen laskusta huolimatta. Vuonna 2014 kuolevien määräksi ennustetaan henkilöä Muuttoliike Vantaan väestöennusteen yksi osatekijä on muuttoliike, joka on jaettu käytettävässä mallissa koti- ja ulkomaan muuttoliikkeeseen. Muuttoliikkeen kahteen tekijään jakamisen tärkeimpinä syinä ovat lisääntyvä maahanmuutto ja se, että koti- ja ulkomaanmuutto ovat menneinä vuosina kehittyneet eri tavoin. Vantaan muuttovoitto on perustunut viime vuosina ulkomaan muuttoliikkeeseen, kun taas kotimaan nettomuutto on ollut joinakin vuosina jopa negatiivista. Vantaalla muuttaneiden määrät ovat kasvaneet edellisinä vuosina ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Ennusteen oletukset tulomuuttajien määristä perustuvat lineaariseen trendiin sekä koti- että ulkomaan muuton osalta. Kotimaan tulomuuttojen määrän trendi lasketaan vuosien kehityksen perusteella ja ulkomaan tulomuuttojen määrän trendi vuosien kehityksen perusteella. Kotimaan tulomuuttajien määrä kasvaa em. trendin mukaan nykyisestä henkilöstä vajaaseen henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Ulkomaan tulomuuttajien määrä kasvaa vastaavana ajanjaksona henkilöstä reiluun henkilöön. Huomattavaa on, että osa ulkomailta tulevista muuttajista on vieraskielisiä ja osa suomen- tai ruotsinkielisiä. Kuten aiemmin mainittiin, Vantaan muuttovoitto on suurimmilta osin viime vuosina perustunut ulkomaan muuttovoittoon. Viimeksi kotimaan nettomuuton määrä on ollut ulkomaan nettomuuttoa suurempi vuonna Kotimaan nettomuuton määrä on vaihdellut reilun 500 henkilön muuttovoitosta vuoden 2013 vajaaseen 500 henkilön muuttotappioon keskiarvon ollessa lähellä nollaa. Ulkomaan nettomuuton määrä on vaihdellut vajaasta sadan henkilön muuttovoitosta vajaan henkilön muuttovoittoon, ja vuosien keskiarvo oli 700 henkeä. Viiden edellisen vuoden koko nettomuuton määrän keskiarvo oli noin henkilöä. Kotimaan muutoissa Vantaan tärkein muuttovoiton lähde on ollut viime vuosina Helsinki, mistä on viisivuotisjaksolla muuttanut keskimäärin Vantaalle noin 900 henkilöä vuodessa. Vantaa on menettänyt asukkaitaan eniten kehyskuntiin, keskimäärin henkilöä vuodessa vuosina Espooseen on muuttanut lähes sama määrä asukkaita kuin sieltä on muuttanut Vantaallekin, kuten Uudenmaan ulkopuoliseen Suomeenkin. Vuonna 2013 Vantaa sai noin 350 henkilön muuttovoiton Helsingistä, mutta kehyskuntiin ja muulle Uusimaalle tappiota tuli yhteensä yli henkilöä. Vantaan muuttovoiton oletetaan laskevan hieman vuonna 2014 vuoteen 2013 verrattuna, mutta tason oletetaan kuitenkin pysyvän yli tuhannessa hengessä. Muuttovoiton oletetaan pysyvän korkeana vuonna 2014 ulkomaan muuttojen (+1 000) osalta, ja kotimaan nettomuutonkin (+100) oletetaan kasvavan hieman positiiviseksi kohtuullisen suuren asuntorakentamisen johdosta. Menneiden vuosien tarkastelun perusteella voidaan olettaa, että kotimaan nettomuutolla on lievä positiivinen riippuvuus asuntorakentamisen kanssa. Vuodesta 2015 ennustetaan asuntorakentamisen kannalta huippuvuotta, jonka vuoksi kotimaan nettomuuton oletetaan kasvavan 300 henkilöön ja jonka jälkeen se pysyy vuodet sadassa hengessä ja nousee taas 300 henkilöön vuodeksi Vuodesta 2019 lähtien kotimaan nettomuutto laskee 100 henkilöstä ennustekauden loppuvuosien -100 henkilöön. Ulkomaan nettomuuton oletetaan pysyvän tuhannessa henkilössä ennustejakson alkupuolella, ja laskevan asteittain 700 henkilöön jakson lopulla. (Kuvio 5). 4 Tilastokeskuksen väestöennuste , laatuseloste. [ 28_laa_001_fi.html]

14 12 Kuvio 5. Vantaan koko, koti- ja ulkomaan nettomuutto vuosina ja ennuste vuosille Kuvio 6. Vantaan koti- ja ulkomaan nettomuuton ikäjakaumien keskiarvot vuosina

15 13 Tulo- ja lähtömuuttajien ikä- ja sukupuolijakaumissa on käytetty oletuksena vuosien keskiarvoja sekä koti- että ulkomaan muutoissa. Näihin jakaumiin ei odoteta tulevan tulevaisuudessa suuria muutoksia. Nettomuuton määrä vaihtelee ikäluokittain varsin paljon. Vantaa on saanut viiden viimeisen vuoden aikana muuttovoittoa vuotiaista. Muuttotappiota on tullut sekä alle 10-vuotiaista lapsista että vuotiasta. Ulkomaan muuttovoittoa on tullut lähes kaikissa ikäluokissa, mutta kuitenkin eniten vuotiaista. (Kuvio 6). 4.2 Osa-alueittainen ennuste Vantaan väestöennusteen osa-alueittainen ennuste kattaa kaupunginosa- ja suuraluetason. Se tehdään itsenäisenä ennusteena siten, että lopulliset väestömäärät sekä ikä- ja sukupuolijakaumat vastaavat koko kaupungin ennusteen tuloksia. Osa-alueittaisessa ennusteessa käsitellään ennustevuonna rakennettavan asuntokannan väestönlisäykset ja sitä vanhemmassa asuntokannassa, ns. vanhassa asuntokannassa, tapahtuvat väestömuutokset erikseen. Vanhassa asuntokannassa tapahtuvista väestömuutoksista otetaan huomioon hedelmällisyys ja muuttoliike sekä kuolleisuus Syntyvyys Hedelmällisyydessä on ollut Vantaalla edellisinä vuosina pysyvämpää alueittaista vaihtelua, minkä vuoksi osa-alueittaisessa ennusteessa sitä käsitellään kaupunginosittain (kuvio 7). Koko kaupungin hedelmällisyyden arvoa korjataan kaupunginosittain viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvojen perusteella. Normaalisti korjattu arvo pidetään koko ennustekauden ajan vakiona, mutta alueilla, joilla asuntorakentaminen on erityisen runsasta, voidaan arvoa korottaa. Vastaavasti arvoja voidaan myös laskea, jos uudisrakentaminen alueella loppuu. Kuvio 7. Kokonaishedelmällisyyden vuosien keskiarvo kaupunginosittain. Referenssiviiva (1 856) on koko kaupungin hedelmällisyyden keskiarvo.

16 Muuttoliike ja kuolleisuus Ennusteessa uuden ja vanhan asuntokannan väestömuutokset käsitellään omina osinaan. Vanhaan asuntokantaan lasketaan asunnot, jotka ovat valmistuneet ennen ennustevuotta. Esimerkiksi ennustevuotena 2020 uusia asuntoja ovat vuonna 2020 valmistuneet asunnot, ja vuonna 2019 ja sitä ennen valmistuneet asunnot kuuluvat vanhaan asuntokantaan. Tästä seuraa se, että mitä vähemmän uusia asuntoja osaalueelle rakennetaan verrattuna vanhaan asuntojen määrään, sitä vähemmän myös uusiin asuntoihin muuttavan väestön määrän muutokset vaikuttavat koko osa-alueen väestön määrän kehitykseen. Muuttoliikkeen ja kuolleisuuden vaikutuksia vanhassa asuntokannassa asuvaan väestöön ennustetaan käytettävässä ennustemallissa ns. väestömuutoskertoimien avulla. Kertoimet muodostetaan alue- ja ikäryhmittäin, ja ne lasketaan Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja väestötietojen avulla. Vuoden 2014 ennusteessa on käytetty kertoimien laskentaan viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvoja ja oletettu kertoimien pysyvän vakiona seuraavan kymmenvuotiskauden ajan. On huomattavaa, että syntyvyys ei sisälly väestömuutoskertoimeen, vaan sen vaikutus osa-alueen vanhan asuntokannan väestöön lasketaan erikseen hedelmällisyysoletusten avulla (ks. luku 4.2.1). Pienessä väestöpohjassa pienetkin muutokset aiheuttavat suuria vuosittaisia vaihteluita väestömuutoskertoimiin. Tämän vaihtelun poistamiseksi, tai ainakin vähentämiseksi, ennusteessa on yhdistelty alueellisesti läheisiä ja asuntokannaltaan samankaltaisia kaupunginosia väestömuutoskertoimien laskennassa. Ikäryhminä käytetään viisivuotisikäryhmiä muutamin poikkeuksin: vuotiaat, vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet. Kahta ensimmäistä ryhmää käsitellään omina ryhminään, sillä niissä muuttoalttius vaihtelee varsin paljon. Vanhimmassa ikäryhmässä tilanteen oletetaan olevan päinvastoin, eli muuttoalttiuden oletetaan pysyvän vakiona koko ikäryhmällä. Väestömuutoskertoimen pitäminen alueittain vakiona koko ennustejakson ajan sisältää oletuksen, että väestö muuttaa ja kuolee alueella tulevaisuudessa menneiden vuosien mukaisesti. Poikkeamat tästä oletuksesta aiheuttavat alueen ennusteeseen ennustevirhettä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi sellaiset, joille ennustetaan ennustejakson aikana runsaasti uudisrakentamista. Tämän vuoksi väestömuutoskerrointa on mahdollista muuttaa sopivammaksi. Alueet, joilla tällaisia muutoksia tehdään, ovat kuitenkin poikkeuksellisia, esimerkiksi Kivistön kaupunginosa. Jos osa-alueen asuntokanta on suurimmaksi osaksi vanhaa, sen väestö on yleensä ikäprofiililtaan varsin vakiintunutta. Tämän perusteella voidaan olettaa, että alueella ei tapahdu tulevaisuudessakaan ikärakenteeseen nopeita muutoksia. Tulevaisuudessa on mahdollista, että osassa tällaisista ikäprofiililtaan vakiintuneista kaupunginosista tulee tapahtumaan sukupolvenvaihdos vanhan väestön muuttaessa alueelta pois ja nuorempien muuttaessa vapautuneisiin asuntoihin. Vaikka tätä kehitystä ei ole vielä Vantaalla havaittukaan merkittävästi, seurataan osa-alueiden kehitystä tulevaisuudessa tarkemmin, sillä alueen ikärakenteen muutos vaikuttaa palvelujen tarkasteluun ja järjestelyyn Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestönkehitykseen koostuu asuntorakentamisennusteesta (vuodet ) ja viime vuosien perusteella lasketuista asumisväljyyksien keskiarvoista ja niiden kehitykseen perustuvista oletuksista. Vantaan kaupunki on osaltaan sitoutunut Helsingin seudun kuntien 5 allekirjoittamaan MALaiesopimukseen 6, jossa on sovittu tulevien vuosien asuntorakentamismääristä. Nykyinen aiesopimus kattaa vuodet , ja sen mukaan Vantaan asuntorakentamistavoite on keskimäärin asuntoa vuodessa, mikä vastaa k-m 2 :n rakentamista. Helsingin tavoitteeksi on asetettu keskimäärin 5 Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti. 6 Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset. Ympäristöministeriö. [ FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Maankayton_suunnittelun_ohjaus/Maankayton_liikenteen_ja_asumisen_aiesopimukset. Viitattu ].

17 ja Espoon asuntoa vuodessa. Helsingin seudun kuntien koko asuntorakentamistavoite on keskimäärin asuntoa vuodessa. Vuonna 2014 Vantaalle ennustetaan valmistuvan noin uutta asuntoa. Vuoden 2014 jälkeen rakentaminen kiihtyy siten, että vuosina uusia asuntoja valmistuu keskimäärin asuntoa vuodessa. Vuosina asuntoja valmistuu noin vuodessa. Koko ennustejakson keskiarvo on noin asuntoa vuodessa. Ennustejakson loppuvuosien osalta rakentamiseen saattaa tulla useistakin syistä muutoksia, joiden ennakoiminen on hankalaa. Suuralueittain tarkasteluna eniten asuntoja valmistuu Tikkurilan, Myyrmäen ja Kivistön suuralueille (kuvio 8). Kuvio 8. Valmistuvien asuntojen määrä suuralueittain vv Suuralueet eroavat hieman toisistaan rakennettavien asuntojen talotyypin suhteen. Tikkurilan suuralueelle rakennetaan suhteellisesti eniten kerrostaloja ja vähiten omakoti- tai paritaloja. Kerrostalojen osuus on pienin Korson suuralueella, johon toisaalta omakoti- tai paritaloja rakennetaan suhteellisesti eniten. Muut suuralueet eivät eroa talotyypin mukaan katsottuna toisistaan. (Kuvio 9).

18 16 Kuvio 9. Uudisasuntojen talotyyppijakauma suuralueittain vv Kuvio 10. Asuntotuotannon ajoittuminen vuosina ja ennuste vuosille suuralueittain. Myyrmäen suuralueella rakentaminen on vilkkainta ennustejakson alkupuolella. Asuntoja rakennetaan huomattavasti enemmän tulevalla kymmenvuotiskaudella kuin edeltävällä. Eniten rakennetaan Myyrmäen, Hämeenkylän, Kaivokselan ja Martinlaakson kaupunginosiin. Näissä rakentaminen toteutetaan pääosin kerrostalorakentamisena.

19 17 Kivistön suuralueen rakentaminen keskittyy Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin, joissa rakennettavat alueet ovat uusia. Kivistön rakentaminen on vilkkaimmillaan vuonna 2015, mutta uudisrakentaminen jatkuu koko ennustejakson ajan. Keimolanmäkeen valmistuvat ensimmäiset asunnot vuonna Aviapoliksen suuralueelle rakennetaan eniten Veromiehen kaupunginosaan, jossa rakentaminen alkaa vuonna Myös Pakkalaan ja Ylästöön tulee jonkin verran uudisasuntoja. Tikkurilan suuralueella rakennetaan eniten Tikkurilan kaupunginosaan, jossa rakentaminen on vilkasta koko kymmenvuotiskauden ajan. Uusia asuntoja tulee myös Jokiniemen, Hiekkaharjun, Viertolan, Simonkylän ja Koivuhaan kaupunginosiin. Koivukylän suuralueen rakentaminen painottuu Koivukylän ja Asolan kaupunginosiin. Koivukylässä rakennetaan eniten vuosina ja Asolassa rakentaminen vilkastuu ennustejakson loppua kohden. Korson suuralueella asuntojen rakentaminen lisääntyy vuodesta 2018 eteenpäin. Eniten asuntoja tulee Korson, Nikinmäen, Mikkolan ja Vallinojan kaupunginosiin. Hakunilan suuralueella rakentaminen keskittyy Hakunilan kaupunginosaan, jossa rakentaminen alkaa ennusteen mukaan vuonna 2016 ja jatkuu jakson loppuun saakka Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin Uudisrakentamisen vaikutus osa-alueen väestön määrään ja rakenteeseen ennustetaan ottamalla huomioon asuntorakentamisennuste, asuinhuoneistoalan osuus kerrosalasta, asumisväljyys sekä uudisasuntoihin muuttavan väestön ikä- ja sukupuolirakenne. Asuinhuoneistoalan osuus rakennettavasta kerrosalasta oletetaan pysyvän vakiona talotyypeittäin (omakoti-, rivi- ja kerrostalot) koko ennustekauden ajan. Tässä ennusteessa oletuksena on koko kaupungissa viiden edellisen vuoden ( ) keskiarvot. Ko. osuudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla viime vuodet, eikä niihin ole odotettavissa suuria muutoksia, sillä rakennuksia rakennetaan samoilla teknisillä ratkaisuilla ja vaatimuksilla. Viiden edellisen vuoden keskiarvot osuuksista olivat omakoti- ja paritaloille 0,83, rivitaloille 0,87 ja kerrostaloille 0,67 asuin-m 2 per kerros-m 2. Asumisväljyys lasketaan ennusteen ensimmäiselle vuodelle viiden edellisen vuoden keskiarvona ja loppujaksolle oletetaan väljyyden kasvavan siten, että rivi- ja kerrostalojen asumisväljyys kehittyy nykyisestä 36,9 m 2 :stä ja 39,0 m 2 :stä 41 m 2 :iin asukasta kohden vuoteen 2024 mennessä. Omakotitaloille oletetaan vuosien perusteella laskettavan asumisväljyyskehityksen jatkuvan, joten vuonna 2023 se on 43 m 2 asukasta kohden. Uusien asuntojen väestön ikäjakauma on estimoitu viiden edellisen vuoden ( ) uudisasuntoihin muuttaneen väestön perusteella. Ikäryhminä on käytetty 19 ikävuoteen saakka yksivuotisikäryhmiä ja sitä vanhemmilla ikäryhmillä viisivuotisikäryhmiä. Ikäjakaumissa saattaa olla pieniä alueellisia vaihteluita, mutta tässä ennusteessa samaa jakaumaa käytetään kaikilla osa-alueilla. Sukupuolijakaumana käytetään 50 % / 50 % -jakaumaa, vaikka tämä ei tarkalleen ottaen olekaan pitänyt menneitä vuosina paikkaansa. Tästä aiheutuva virhe on kuitenkin pieni, eikä sillä ole vaikutusta lopullisiin tuloksiin.

20 18 5 Vantaan väestöennuste Vantaan väestö kasvaa ennusteen mukaan ennustejakson alussa noin 1,2 prosenttia vuodessa ja laskee sen jälkeen siten, että kasvu on vuonna 2020 noin prosentin ja vuonna 2030 noin 0,7 prosenttia vuodessa. Kasvu on suurimmillaan hieman yli henkeä vuodessa ja alimmillaan ennustekauden lopulla henkilöä vuodessa. Taulukko 1. Vantaan väestö ja väestömuutokset vuosina ja ennuste vuosille (vuoden 2014 väestömäärä virallinen tieto, muut vuoden 2014 tiedot ennusteita). Väestö Syntyneiden Netto- Väestön- Kasvu 1.1. Syntymät Kuolemat enemmyys muutto muutos vuodessa hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6