Tilastokatsaus 2:2014

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta ) Vuonna 2012 Vantaalla oli kaikkiaan tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai pääomatuloja vuoden 2012 aikana. Tulonsaajien lukumäärä kasvoi 3 817:llä (2,3 %) edellisestä vuodesta. Sekä naisista että miehistä tuloja oli 82 prosentilla. Tulonsaajista oli ansiotuloja saaneita ja pääomatuloja saaneita vantaalaista. Pelkästään pääomatuloja oli vantaalaisella. Edellisestä vuodesta ansiotuloja saaneiden määrä kasvoi 3 548:lla ja pääomatulonsaajien määrä 2 667:llä. Tulonsaajista naisten osuus oli 51 prosenttia. Vuonna 2012 keskimääräiset ansiotulot tulonsaajaa kohden olivat euroa ja pääomatulot euroa vuodessa. Naisilla keskimääräiset ansiotulot olivat euroa vuodessa, miehillä selvästi suuremmat, euroa. Naisten keskimääräiset ansiotulot olivat vuoteen 2011 verrattuna kasvaneet 830 eurolla, miehillä sen sijaan oli vähennystä 85 euroa. Pääomatuloissa ero sukupuolten välillä vuonna 2012 oli suhteellisesti suurempi: naisilla keskimääräiset pääomatulot olivat euroa ja miehillä liki kolme kertaa suuremmat, euroa vuodessa. Keskimääräinen ansiotulon muutos tulonsaajaa kohden vuoteen 2011 verrattuna oli +780 euroa (+2,7 %) ja pääomatulon muutos -140 euroa (-5,3 %). Taulukko 1. Luonnollisten henkilöiden lukumäärä tulolajin ja valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuosina sekä muutos tuloluokissa Tuloluokka, /v A n s i o t u l o n s a a j i a P ä ä o m a t u l o n s a a j i a 1 Muutos (%) lkm lkm Ansio Pääoma ,6-18, ,3 3, ,5-5, ,9 3, ,5-2, ,2 3, ,2 22, ,8 32, ,3 38, ,5 24, ,4 20, ,7 6,2 Tulonsaajia yht ,1 8,4 Useammalla kuin joka toisella oli ansiotuloja vähintään euroa vuodessa ja useammalla kuin joka kymmenennellä vähintään euroa vuodessa Keskimääräisten ansiotulojen määrä on viime vuosina kasvanut pääosin yleisen ansiotason, osin myös tulonsaajajoukon rakenteen muututtua. Suurin määrällinen tulonsaajien lisäys neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut euroa vuodessa ansaitsevien tuloluokassa. Vähintään euroa vuodessa ansiotuloja saaneiden määrä ja heidän osuutensa kaikista ansiotuloja saaneista ovat hieman lisääntyneet. Vähintään euron vuosituloihin päässeiden ansiotulonsaajien määrä väheni selvästi vuoden 2012 aikana, mutta oli suurin piirtein sama kuin neljä vuotta aiemmin. Naispuolisista tulonsaajista kuului suurin joukko euroa vuodessa ansainneisiin, miehistä euroa vuodessa ansainneisiin. Vähintään euron vuosituloihin päässeistä lähes kolme neljästä oli miehiä. 1 Näissä luvuissa ovat mukana kaikki pääomatuloja saaneet. Veronalaisia pääomatuloja saaneita oli vuonna 2012 kuitenkin vain alle puolet pääomatuloja saaneista eli vantaalaista. Heidän verotettava pääomatulonsa oli saajaa kohden euroa. Vuotta aiemmin verotettavia pääomatuloja saaneita oli 209 enemmän ja heidän keskimääräiset pääomatulonsa olivat euroa vuodessa. Tässä katsauksessa keskitytään jatkossa veronalaisiin pääomatuloihin ja niiden saajiin.

2 2 Kuviot 1. ja 2. Vantaalaiset ansiotulonsaajat sukupuolen mukaan tuloluokittain vuonna 2012 (oikeanpuolinen) ja vantaalaiset ansiotulonsaajat tuloluokan mukaan vuosina 2009 ja 2012 (vasemmanpuolinen) Vuonna 2012 veronalaisia pääomatuloja oli 29 prosentilla kaikista tulonsaajista. Heitä oli vajaa kaksi sataa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Veronalaisten pääomatulonsaajien osuus tulonsaajista kasvaa vuositulojen kasvaessa: alle euron vuositulot saaneista 18 prosentilla oli pääomatuloja, mutta vähintään euron vuosituloihin päässeistä pääomatuloja oli 82 prosentilla tulonsaajista. Joka toinen veronalaisia pääomatuloa saanut kuului euroa vuodessa ansainneiden tuloluokkaan. Vuoteen 2011 verrattuna veronalaisten pääomatulonsaajien osuus oli vähentynyt alimmissa tuloluokissa, mutta kasvanut vuodessa ansainneiden tuloluokissa. Vuonna 2012 naisista sai veronalaisia pääomatuloja 28 prosenttia kaikista tulonsaajista, kun miehistä veronalaisia pääomatuloja oli 31 prosentilla tulonsaajista. Tuloluokittain sukupuolten välinen ero pääomatuloa saaneilla oli samanlainen kuin tulonsaajilla ylipäätään: miesten osuus pääomatulonsaajista oli yli 70 prosenttia vähintään euron vuosituloihin päässeillä ja yli 80 prosenttia vähintään euron vuosituloihin päässeillä. Eläkeläisillä paras ansiotulokehitys vuonna 2012 Ansiotulonsaajien määrä on kasvanut yhden, kahden prosentin vuosivauhtia. Muista tulonsaajaryhmistä ansiotuloa saavien palkansaajien määrän kasvu on viime vuosina ollut enimmillään runsas kaksi prosenttia, vähimmillään runsaan prosentin verran tappiollista. Vuonna 2012 palkansaajien lisäys oli 1,8 prosenttia. Ansiotuloja saaneiden eläkeläisten määrän kasvu on ollut kolmen prosentin molemmin puolin, elinkeinonharjoittajien määrän vuosikasvu on vaihdellut eniten: enimmillään se on ollut yli kuusi prosenttia, vähimmillään niukasti negatiivinen. Vuonna 2012 kasvua oli vajaa prosentti. Maatilanharjoittajienkin määrä on kasvanut keskimäärin kolme prosenttia vuodessa, vuonna 2012 kasvu jäi niukasti negatiiviseksi (ks.liitetaulukko). Keskimäärin suurimmat ansiotulot vuonna 2012 oli maatilataloudenharjoittajilla, euroa vuodessa. Ansiotuloja saaneita maatilataloudenharjoittajia oli Vantaalla tuolloin henkilöä. Vuoteen 2011 verrattuna heidän keskimääräiset ansiotulonsa olivat 3,1 prosenttia ja vuoteen 2008 verrattuna 11,6 prosenttia suuremmat. Palkansaajien keskimääräiset ansiotulot olivat edelliseen vuoteen (2011) verrattuna keskimäärin 2,6 prosenttia ja vuoteen 2008 verrattuna 9,8 prosenttia suuremmat. Palkansaajien ansiotulot kasvoivat vuonna 2012 hieman vähemmän kuin edellisen vuoden aikana. Elinkeinonharjoittajien ansiotulot tulonsaajaa kohden kasvoivat vuoteen 2011 nähden 1,2 prosentilla. Vuoteen 2008 verrattuna kasvua on ollut 8,1 prosenttia. Vuonna 2009 elinkeinonharjoittajien tulot poikkeuksellisesti alenivat 2,6 prosentilla. Eläkeläisten ansiotulot kasvoivat vuonna 2012 muita enemmän, kasvua oli 5,1 prosenttia. Vuoteen 2008 verrattuna heidän tulokehityksensä on ollut paras, kasvua on ollut neljän viime vuoden aikana 16,5 prosenttia. Veronalaisten pääomatulonsaajien keskimääräiset tulot kasvoivat vuonna 2012 vain eläkeläisillä ja ryhmällä muut. Vuonna 2011 verotettavat pääomatulot kasvoivat kaikilla muilla tulonsaajaryhmillä paitsi eläkeläisillä. Vuonna 2012 ylivoimaisesti suurimmat pääomatulot olivat maatilataloudenharjoittajilla, keskimäärin euroa vuodessa. Eläkeläisillä keskimääräiset pääomatulot olivat pienimmät euroa vuodessa.

3 3 Taulukko 2. Keskimääräiset veronalaiset ansiotulot ( ) vuodessa vuosina ja veronalaiset pääomatulot ( ) vuodessa eri tulonsaajaryhmissä vuosina Vuosi Yhteensä Palkansaajat Maatilataloudenharjoittajat Elinkeinonharjoittajat Eläkeläiset Muut Kuolinpesät Ansiotulonsaajat muutos (%) ,7 2,6 3,1 1,2 5,1 4,1 28, ,5 9,8 11,6 8,1 16,5 6,2 23,0 palkkatulot sosiaalietuudet Pääomatulonsaajat muutos (%) ,9-20,9-20,5-5,6 2,1 4,8-23, ,4 29,5 26,7 13,7-0,4 33,8 20,8 Veronalaiset tulot kasvoivat neljällä prosentilla vuonna 2012 Veronalaisia tuloja vantaalaisilla oli vuonna 2012 kaikkiaan 5,13 miljardia euroa, mikä on 204 miljoonaa euroa (4,1 %) enemmän kuin vuonna Ansiotuloja näistä tuloista oli 96,6 prosenttia (95,9 % vuonna 2011) ja pääomatuloja 3,4 prosenttia (4,1 %). Pääomatuloja kertyi vuonna 2012 noin 28,6 miljoonaa euroa (-14,1 %) vähemmän kuin vuonna 2011, mutta 10,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Veronalaisten ansiotulojen lisäys vuonna 2012 oli 2,7 prosenttia tulonsaajaa kohden, kun taas pääomatulot vähenivät 3,3 prosenttia Vuonna 2012 kaikkiaan vantaalaista sai veronalaisia pääomatuloja. Veronalaisten pääomatulonsaajien määrä on aika lailla vakiintunut vantaalaiseen viime vuosien aikana. Vuonna 2012 määrä väheni 209 henkilöllä. Veronalaisia ansiotuloja saaneiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Vuonna 2012 lisäys oli henkilöä. Veronalaisia ansiotuloja saaneita oli tuolloin henkilöä. Työsuhdeoptioita sai 239 vantaalaista, mikä on 54 vähemmän kuin vuonna Vuonna 2007 työsuhdeoptioita saaneiden määrä oli 800 ja vuonna 2008 vielä 450. Saajaa kohden lasketun option määrä oli vuonna 2012 vajaa pari tuhatta euroa pienempi kuin vuonna Sosiaalietuuksien saajien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2009 heitä oli , mutta vuonna 2012 jo eli 4 prosenttia enemmän. Vuoden 2012 aikana kasvua oli henkilöä. Saajaa kohden lasketun keskimääräisen sosiaalietuuden määrä oli vuonna 2012 runsas 6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vantaalaisista sai eläketuloja henkilöä vuonna 2012, mikä on tuhat henkilöä (2,4 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräinen eläketulo saajaa kohden kasvoi vuoden aikana runsaalla 5 prosentilla. 2 Veronalaisia pääomatuloja ei ole tilastoitu tässä tilastossa erikseen kuin vuodesta 2010 lähtien.

4 4 Taulukko 3. Vantaalaisten tulot, tulojen rakenne ja määrä vuosina Tulolaji Tulojen määrä (1 000 ) Tulot keskimäärin/tulonsaaja, Muutos % Ansiotulot yhteensä (valtionveronalaiset) ,7 Palkkatulot ,7 Palkka päätoimesta ,6 Työsuhdeoptiot ,3 Sosiaalietuudet, joista ,3 Eläketulot ,3 Päivä- ja äitiysrahat ,7 Työttömyysturvaetuudet ,5 Lapsen kotihoidon tuki ,2 Opintoraha Pääomatulot yht. (veronalaiset) ,9 Osinkotulot ,6 Vuokratulot ,4 Luovutusvoitot ,6 Veronalaiset tulot yhteensä ,9 Työttömyysturvaetuuksien saajien määrä lisääntyi hieman vuonna 2012, heitä oli tuolloin , mikä oli liki kahdeksan sataa enemmän kuin vuonna 2011, mutta viitisen sataa vähemmän kuin vuosina 2009 ja Keskimääräisen työttömyysturvaetuuden suuruus (6 540 ) oli vuonna 2012 lähes 10 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Lapsen kotihoidontukea sai vantaalaista vuonna 2012, mikä on 70 enemmän kuin edellisenä vuonna. Saajien määrä on ollut aika vakiintunut viime vuosina. Tuen keskimääräinen euromäärä saajaa kohden oli 3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Opintorahaa sai vuonna 2012 kaikkiaan vantaalaista. Opintorahaa saavien määrä on kasvanut nopeasti henkilön vuosivauhtia, mutta määrä on vähentynyt parin viime vuoden aikana. Opintorahan suuruus saajaa kohden oli keskimäärin euroa, mikä on sama kuin vuonna Vuonna 2012 kaikkiaan 239 vantaalaista sai tuloja työsuhdeoptioista, yhteensä noin 2,7 miljoonan euron verran. Optiovoittoja saaneista 80 prosentilla vuositulot olivat vähintään euroa, 48 prosentilla vähintään euroa ja 19 prosentilla tulot olivat yli euroa vuodessa. Keskimääräisen optiovoiton suuruus oli euroa saajaa kohden. Naisia työsuhdeoptioita saaneista oli 23 prosenttia ja heidän osuutensa työsuhdeoptioiden kokonaissummasta oli 19 prosenttia. Työttömyysturvaetuuksien saajista vähintään euron vuosituloihin päässeitä oli vajaa 2 prosenttia, kun 35 prosentilla vuositulot olivat enintään euroa. Työttömyysturvaetuuksien saajista 49 prosenttia oli naisia. Eläketuloja saaneista vajaalla 5 prosentilla oli yli euron vuositulot, runsaalla 11 prosentilla ne olivat enintään euroa ja 36 prosentilla euroa. Naisten vuosieläketulot olivat keskimäärin euroa, miesten euroa. Naisia eläketuloja saaneista oli 56 prosenttia. Osinkotuloja (pääomatulot) saaneiden määrä kasvoi 1 520:llä vuonna Saajia oli , joista 57 prosenttia oli naisia. Keskimääräinen osinkotulo tulonsaajaa kohden oli runsas euroa eli 90 euroa pienempi kuin vuonna Miehillä keskimääräiset osinkotulot olivat euroa ja naisilla 415 euroa vuonna Luovutusvoittoa, so. kiinteistöjen sekä arvopapereiden, esim. asunto-osakkeiden ja pörssiosakkeiden ja muun irtaimen omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta syntyvää voittoa, sai vantaalaista kaikkiaan 89,4 miljoonaa euroa vuonna Heistä 58 prosenttia oli miehiä. Kaikkiaan luovutusvoittoa saaneita oli nyt vähemmän kuin vuonna 2011 ja luovutusvoittojen kokonaismäärä oli 35 miljoonaa euroa pienempi. Miesten saama keskimääräinen luovutusvoiton määrä oli euroa naisten euroa vastaan. Vuoden aikana miesten keskimääräisen luovutusvoiton suuruus oli kutistunut eurolla, kun naisilla se oli pienentynyt 890 eurolla. Vuokratuloa sai vajaa vantaalaista, joista 52 prosenttia oli miehiä. Keskimääräisen vuokratulon suuruus saajaa kohden oli euroa, naisilla euroa ja miehillä euroa. Vuokratuloa sai nyt 150 henkilöä useampi kuin vuonna Tietoja ei saatavilla.

5 5 Vähennykset Vantaalla ansiotuloista tehtävät vähennykset kunnallisverotuksessa olivat vuonna 2012 lähes 9 prosenttia (70,2 miljoonaa euroa) suuremmat kuin vuonna Vähennysten saajien määrä kasvoi runsaalla kahdella prosentilla. Edellisenä vuonna (2011) vähennysten määrä kasvoi vajaalla 5 prosentilla (35 miljoonalla eurolla) ja niiden saajien määrä vajaalla kahdella prosentilla. Vuonna 2012 vantaalaisten verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa oli miljoonaa euroa ja se kasvoi 163 miljoonalla eurolla vuodesta 2011 (4,1 %). Vuonna 2011 kasvu oli ollut 194 miljoonaa euroa. Ansiotuloista tehtävät vähennykset valtionverotuksessa kasvoivat vuonna 2012 yli 8 prosentilla eli 50,9 miljoonalla eurolla. Vähennysten saajien määrä väheni kahdella prosentilla. Edellisenä vuonna vähennysten määrä kasvoi lähes viidellä prosentilla eli 28,5 miljoonalla eurolla ja vähennysten saajien määrä runsaalla prosentilla. Vantaalaisten verotettava ansiotulo valtionverotuksessa kasvoi yli 4 prosentilla (182 miljoonalla eurolla) vuonna Edellisenä vuonna kasvu oli 201 miljoonaa euroa. Taulukko 4. Eräitä vähennyksiä tuloista kunnallis- (kv) ja valtionverotuksessa (vv) vuosina Tulo- ja vähennystyyppi Vähennysten määrä (1 000 ) Vähennykset keskimäärin saajaa kohden, euroa Muutos 11 12, /t.saaja Vähennykset ansiotulosta Vähennykset yhteensä vv Vähennykset yhteensä kv Vähennykset ansiotuloista kv. ja vv Eläkevakuutusten maksuvähennys Vähennykset ansiotulosta vain vv Vähennykset ansiotulosta vain kv Eläketulovähennys kv Perusvähennys kv Ansiotulovähennys kv Vähennykset ja alijäämäpotentiaali Vähennykset pääomatulosta Korot yhteensä Alijäämä yhteensä Vähennykset ansiotuloverosta Alijäämähyvitys Vähennykset verosta Invalidivähennys Elatusvelvollisvähennys Kotitalousvähennys Veronmaksukyvyn alentumisvähennys Vantaalaisten veronmaksajien vähennykset pääomatuloista lisääntyivät yli 6 miljoonalla eurolla (7 %) vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja vähennysten saajien määrä 9 085:llä (14 %). Vähennyksiä sai nyt vantaalaista. Keskimääräinen pääomatuloista tehty vähennys oli euroa, 110 euroa pienempi kuin vuonna Kotitalousvähennyksen sai vuonna 2012 kaikkiaan vantaalaista veronmaksajaa, noin vähemmän kuin vuonna Keskimääräisen vähennyksen suuruus oli 855 euroa, mikä on 365 euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Korkovähennysten saajien joukko kasvoi vuoden 2012 aikana lähes 1 400:llä, mutta korkovähennysten kokonaiseuromäärä väheni yleisen korkotason aletessa 1,2 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen korkovähennys saajaa kohden oli vuonna 2012 vajaa 50 euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Asuntolainan korkoja ilmoitti vantaalaista, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntolainojen korkojen keskimäärä lainan ilmoittajaa kohden oli euroa, kun se vuotta aiemmin oli euroa. Huolimatta korkotason alenemisesta korkoja maksettiin kuitenkin aiempaa enemmän eli lainan kokonaissuuruus oli kasvanut. Valtionverotuksessa ansiotuloista tehtävä vähennysten euromäärä kokonaisuudessaan lisääntyi kaikilla tulonsaajaryhmillä. Keskimääräinen vähennysten lisäys oli eläkeläisillä, 390 euroa vuoteen 2011 verrattuna. Muilla lisäys vaihteli 130 ja 290 euron välillä.

6 6 Kunnallisverotuksessa vähennysten keskimääräinen koko ja vähennysten saajien määrä kasvoivat kaikissa tulonsaajaryhmissä. Euromääräisesti lisäys saajaa kohden vaihteli eläkeläisten lähes 500 eurosta maatilataloudenharjoittajien 230 euroon. Vähennysten saajien kokonaismäärä kunnallisverotuksessa kasvoi henkilöllä. Verot 1. Valtionverotus Vuonna 2012 kaikkiaan vantaalaista maksoi tuloveroa ansiotuloista valtionverotuksessa, yhteensä yli 253 miljoonan euron verran 4. Maksajien määrä väheni 1 540:llä ja maksetun tuloveron määrä väheni 1,3 miljoonaa euroa. Naisten osuus ansiotulosta maksetusta tuloverosta oli 87 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia. Tuloveroa maksaneita naisia oli kuitenkin eli 44 prosenttia maksaneista. Valtion tuloveroa ansiotuloista maksavien osuus kaikista tulonsaajista oli 54 prosenttia (56 % vuonna 2011 ja 55 % vuonna 2010). Naisilla osuus oli 47 prosenttia ja miehillä 61 prosenttia. Maksetun tuloveron määrä oli keskimäärin euroa (naiset euroa ja miehet euroa) maksajaa kohden. Vuotta aiemmin (2011) veron suuruus oli naisilla keskimäärin -30 ja miehillä -60 euroa pienempi. Vuonna 2012 maksetusta tuloverosta koottiin valtiolle 79 prosenttia palkansaajilta, 9 prosenttia eläkeläisiltä, 5 prosenttia elinkeinonharjoittajilta ja 3 prosenttia maatilataloudenharjoittajilta. Palkansaajien vuonna 2012 ansiotuloista maksama tulovero valtiolle oli keskimäärin euroa, maatilataloudenharjoittajien euroa, elinkeinonharjoittajien ja eläkeläisten euroa. Verrattuna vuonna 2011 valtiolle maksettuihin tuloveroihin, verojen määrä keskimäärin maksajaa kohden kasvoi elinkeinonharjoittajilla (110 /maksaja) ja eläkeläisillä (135 /maksaja), mutta väheni maatilataloudenharjoittajilla (-400 /maksaja) ja palkansaajilla (-15 /maksaja). Pääomatuloista valtion tuloveroa maksaneiden määrä lisääntyi Vantaalla 740:llä vuodesta 2011, mutta heidän maksamansa pääomatuloveromäärä väheni 3,2 miljoonalla eurolla (7 prosentilla). Valtiolle kertyi Vantaalta pääomatuloista tuloveroa kaikkiaan 45,4 miljoonaa euroa yhteensä vantaalaiselta. Keskimääräinen pääomatuloista valtiolle maksettu tulovero oli suuruudeltaan euroa, mikä on 125 euroa vähemmän kuin vuonna Pääomatuloista maksoi valtion tuloveroa naista ja miestä, naiset keskimäärin 810 euroa ja miehet euroa. Valtiolle vuonna 2012 maksetusta pääomatuloverosta palkansaajien osuus oli 50 prosenttia, maatilataloudenharjoittajien 7 prosenttia, elinkeinonharjoittajien 6 prosenttia ja eläkeläisten osuus 20 prosenttia. Vuonna 2012 maksettu keskimääräinen tulovero pääomatuloista oli palkansaajilla euroa, maatilataloudenharjoittajilla 3 470, elinkeinonharjoittajilla ja eläkeläisillä 760 euroa. Vuoteen 2011 verrattuna pääomatuloista maksetun veron suuruus kasvoi vain eläkeläisillä. Ansiotuloista Vantaalla maksetuista valtion tuloveroista kerättiin 49 prosenttia henkilöiltä, joiden vuosiansiot olivat euroa ja 24 prosenttia euroa vuodessa ansainneilta. Pääomatuloista kertyneestä tuloverosta 22 prosenttia kertyi vähintään euroa ansainneilta. Heitä oli kaikista pääomatulosta veroa maksaneista kuitenkin vain 0,2 prosenttia. Ikäryhmistä lukumääräisesti eniten valtiolle tuloveroa ansiotuloista maksaneita oli vuotiaissa, jotka maksoivat myös euromääräisesti eniten veroa, keskimäärin euroa. Pääomatuloista tuloveroa valtiolle maksaneita oli eniten vuotiaissa, 23 prosenttia kaikista. Lähes saman verran heitä oli vuotiaissa. Sen sijaan vuotiailta kertyi eniten pääomatuloista tuloveroa maksajaa kohden, keskimäärin euroa. 2. Kunnallisverotus Vantaalaisille pantiin verovuodelta 2012 maksuun kunnallisveroa 747 miljoonaa euroa. Määrä on 27,3 miljoonaa euroa (3,8 %) enemmän kuin vuonna Veroa maksoi nyt kuntalaista eli lähes 72 prosenttia Vantaan asukkaista ja 87 prosenttia kaikista kaupungin tulonsaajista. Kunnallisveron maksajista 51 prosenttia oli naisia. Veronmaksajien kokonaismäärä lisääntyi vuoden 2012 aikana 590 henkilöllä. Keskimääräinen kunnallisveron suuruus oli euroa. Maksettavan kunnallisveron määrä veronmaksajaa kohden suureni 160 eurolla (3,3 prosentilla) vuoteen 2011 verrattuna. Miehet maksoivat 58 prosenttia kunnallisverokertymästä. Miesten maksaman veron suuruus oli keskimäärin euroa ja naisten euroa. Kunnallisveroista palkansaajat maksoivat 77 prosenttia, eläkeläiset 14, elinkeinonharjoittajat 4 ja maatilataloudenharjoittajat puolitoista prosenttia. Palkansaajan maksaman keskimääräisen kunnallisveron suuruus oli euroa vuonna Maatilataloudenharjoittajat maksoivat kunnallisveroja enemmän, euroa, samoin elinkeinonharjoittajat euroa. Eläkeläisillä maksetun keskimääräisen veron määrä oli euroa. Kaikilla tulonsaajaryhmillä maksetun kunnallisveron suuruus kasvoi. 4 Valtion tuloverosta vapautuivat vuonna 2012 henkilöt, joiden verotettava vuositulo jäi alle euron.

7 7 Vantaalle kunnallisveroa maksaneista 38 prosenttia ansaitsi vuodessa vähintään euroa. Heidän osuutensa kaupungin saamasta veropotista oli selvästi suurempi, lähes 66 prosenttia. Vähintään euroa vuodessa ansaitsevia oli 12 prosenttia kunnallisveroa Vantaalle maksavista ja heidän osuutensa kunnallisverokertymästä oli lähes 31 prosenttia. Enintään euron vuosituloihin päässeitä oli kunnallisveroa maksaneista 16 prosenttia, mutta kunnallisverokertymästä heidän osuutensa oli vajaa 3 prosenttia. Kunnallisveroa Vantaalle maksaneista miehistä vähintään euroa vuodessa ansaitsevia oli 48 prosenttia, naisista 28 prosenttia ja vähintään euroa ansainneita miehistä 20 prosenttia ja naisista 6 prosenttia. Alle euron vuosituloihin jäi naisista 19 prosenttia ja miehistä vajaa 12 prosenttia. Lukumääräisesti eniten kunnallisveroa Vantaalle maksaneita henkilöitä oli vuotiaissa, lähes viidennes kaikista veroa maksaneista. Liki yhtä paljon heitä oli sekä että vuotiaissa. Suurin kunnallisveromäärä maksajaa kohden, keskimäärin euroa, kertyi vuotiailta. Vantaalaisten vuosina maksamat valtion tuloverot ja kunnallisverot sekä niiden keskimääräinen suuruus maksajaa kohden on kuvattu katsauksen lopussa kuvioissa 4 ja Kirkollisverotus Kirkollisveroa vantaalaisista maksoi henkilöä. Maksajista 56 prosenttia oli naisia. Kirkollisveron maksajien määrä väheni edellisestä vuodesta lähes henkilöllä. Kirkollisveroa vantaalaiset maksoivat 26,5 miljoonaa euroa vuonna 2012, euroa enemmän vuonna Vuonna 2012 maksetun kirkollisveron suuruus oli maksajaa kohden keskimäärin 276 euroa. Edellisenä vuonna se oli 10 euroa vähemmän. Tulonsaajista kirkollisveroa maksaneita oli 57 prosenttia. Naispuolisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 62 prosenttia, miehistä 51 prosenttia. Alle 25-vuotiaista vantaalaisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 34 prosenttia (39 prosenttia vuonna 2011), kun vuotiaista tulonsaajista kirkollisveron maksajia oli 64 prosenttia, vuotiaista 70 prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 71 prosenttia. 4. Sairausvakuutusmaksut Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua maksoi vantaalaista kaikkiaan 48,7 miljoonaa euroa vuonna Keskimäärin maksun suuruus oli 332 euroa, mikä on 17 euroa (5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua maksoi vantaalaista kaikkiaan 31,5 miljoonaa euroa, keskimäärin 264 euroa maksajaa kohden, mikä on 7 euroa (3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. 5. Verot ja maksut yhteensä Kaikkiaan vantaalaiset maksoivat erilaisia veroja ja maksuja vuonna 2012 yhteensä miljoonaa euroa, 25,5 miljoonaa (2,3 %) enemmän kuin vuonna Maksajia oli eli (1,2 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Naiset maksoivat veroja ja muita maksuja keskimäärin euroa ja miehet euroa. Palkansaajille kertyi erilaisia veroja ja maksuja maksajaa kohden keskimäärin euroa, maatilataloudenharjoittajille euroa, elinkeinonharjoittajille euroa ja eläkeläisille euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna verojen ja maksujen määrä maksajaa kohden kasvoi maatilataloudenharjoittajilla (5,1 %) ja eläkeläisillä (6,4 %), palkansaajilla ja elinkeinonharjoittajilla hieman väheni. Vuonna 2012 kootuista veroista ja maksuista saatiin palkansaajilta 78 prosenttia, eläkeläisiltä 13 prosenttia, elinkeinonharjoittajilta 4 prosenttia ja maatilataloudenharjoittajilta 2 prosenttia. Vantaalaisista tulonsaajista 33 prosentilla oli valtionveron alaisia tuloja vähintään euroa vuonna Heidän osuutensa kaikista kootuista veroista ja maksuista oli yli kaksinkertainen, 73 prosenttia. Veroja ja maksuja maksaneista 43 prosentilla oli valtionveronalaisia tuloja enintään euroa. Heidän osuutensa kaikista veroista ja maksuista oli runsas 10 prosenttia. Ikäryhmistä eniten veroja ja maksuja maksajaa kohden kertyi vuotiaille, keskimäärin euroa, mikä on 0,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Verojen osuus kaikista tuloista vuonna 2007 kohosi enimmillään 35 prosenttiin euroa vuodessa ansainneilla. Vuonna 2010 osuus oli suurimmillaan, yli 38 prosenttia, euron veronalaisiin vuosituloihin päässeillä. Enemmän kuin euron verotettaviin vuosituloihin päässeille "veroprosentti" oli alempi, vajaa 34 prosenttia eli kutakuinkin samansuuruinen osuus kuin vuodessa ansainneilla! Vuonna 2012 verojen ja maksujen keskimääräinen osuus veronalaisista tuloista pieneni kaikissa vähemmän kuin euroa vuodessa ansainneiden tuloluokissa. Suurin osuus oli euroa vuodessa ansainneilla, joilla se oli 39 prosenttia. Enemmän kuin euroa vuodessa ansainneilla osuus oli edelleen pienempi, 35 prosenttia, mikä on vain vähän enemmän kuin vuodessa ansainneilla.

8 8 Kuvio 3. Verojen ja maksujen osuus (%) veronalaisista tuloista tuloluokittain vuosina Kuvio 4. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero vuosina Kuvio 5. Vantaalaisten maksama valtion tulovero ja kunnallisvero maksajaa kohden vuosina Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)