Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2001 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

2 Esipuhe Vantaa on osana pääkaupunkiseutua saanut osansa, tosin pienemmän osan kuin suuremmat naapurinsa, alueelleen 1990-luvulla entistä voimakkaampana suuntautuneesta muuttoliikkeestä. Muuttajien ikä- ja tulorakenne vaikuttavat kunnan palvelujen kysyntään ja tulojen muodostukseen. Mm. näitä asioita on selvitelty aiemmin tässä sarjassa ilmestyneissä julkaisuissa (mm. Kytö: Viekö muuttoliike veromarkat vai työpaikat nro1/c15:1997, Kyttälä: Tullako vai eikö tulla? nro12/c13:1999 ja Kyttälä: Väestörakenne ja väestönmuutokset Vantaalla nro15/c9:2000). Muuttajien lähtö- ja tuloaluekoodi on parin viime vuoden ajan saatu aiempaa tarkempana vuosittain tilatuissa väestötiedostoissa. Uudet tiedot mahdollistavat kaupunginosatasoisen tarkastelun eli tiedetään esimerkiksi mistä päin Helsinkiä tai Espoota Pakkalaan muutetaan. Samoin tiedetään minne ihmiset Myyrmäestä muuttavat. Tässä selvityksessä asiaa on ensimmäisen kerran tutkittu, pääosin kuitenkin vain palvelualuetasolla (Espoo: palvelupiiri, Helsinki: suurpiiri). Tarkasteluvuotena on vuosi Julkaisua koskeviin tiedusteluihin vastaa tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä ( , Vantaalla vuoden 2001 lokakuussa Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

3 2 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Sisällys Muuttoliike Vantaalle, Vantaalta ja Vantaalla Muutot kunnan rajan yli 2 Muutot Vantaalta Espooseen ja Espoosta Vantaalle 2 Muutot Vantaalta Helsinkiin ja Helsingistä Vantaalle 4 Muutot Vantaalta kehyskuntiin ja kehyskunnista Vantaalle 6 Muutot Vantaalta muualle Suomeen ja muualta Suomesta Vantaalle 8 Muutot Vantaalta ulkomaille ja ulkomailta Vantaalle 10 Vantaan sisäiset muutot 11 Liitetaulukot 15

4 3 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna Vuoden 2000 aikana Vantaalle muutti henkilöä ja Vantaalta muutti pois henkilöä. Tämä merkitsee, että joka kolmastoista Vantaan asukas päätti karistaa kaupungin pölyt jaloistaan ja muuttaa muualle. Saman verran ja hieman enemmänkin uutta väkeä tuli tilalle. Kaupungin sisällä asuinpaikkaansa muutti vantaalaista eli lähes joka kymmenes vaihtoi asuntoa Vantaalla. Kunnan rajojen yli tapahtuvan muuttoliikkeen määrä on ollut kasvussa lähes koko luvun ajan. Vantaalle muutto tosin oli vuonna 2000 hieman pienempää kuin vuonna Kaupungista poismuutto sen sijaan jatkoi kasvuaan. Kaupungin sisällä tapahtuva muuttoliike on ollut parin vuoden ajan selvässä laskussa. Taulu 1. Muuttoliike Vantaalle, Vantaalta ja Vantaalla Vuosi Vantaalle muuttaneet Vantaalta muuttaneet Nettomuutto Nettomuuton osuus väestönkasvusta, % Kunnan sisäiset muutot Väestön lisäys Väkiluku , , , , , , , , , , Muuttoliikkeen vaikutus kaupungin väestönkasvuun on vaihdellut vajaasta viidestä prosentista runsaaseen 40 prosenttiin. Vuosina Vantaan väestönlisäyksestä kol- 1 En käsittele tässä katsauksessa lainkaan muuttoliikkeen ikä- tms. rakennetta. Näitä asioita on selvitetty mm. tekemässäni julkaisussa "Väestörakenne ja väestönmuutokset Vantaalla" (selvityksiä nro 15, C9:2000) sekä tilastokatsauksessa 2001:4.

5 4 masosa tuli muuttoliikkeen seurauksena. Voidaan siis sanoa, että kaupungin kasvu perustuu valtaosin siihen, että uusia lapsia syntyy selvästi enemmän kuin vantaalaisia kuolee. Muutot kunnan rajan yli Puolet Vantaalta poismuuttaneista muutti muualle pääkaupunkiseudulle, kaksi kolmasosaa Uudellemaalle 2 Vantaalta muutti vuoden 2000 aikana Helsinkiin henkilöä ja Espooseen henkilöä. Pääkaupunkiseudun osuus Vantaan poismuuttaneista oli 47 %. Helsingin seutu kokonaisuutena 3 imaisi Vantaalta pois muuttaneista 66 %. Ulkomaille vantaalaisia muutti 630 henkilöä. Kuva 1. Vantaalle ja Vantaalta poismuuttaneet lähtö-/tuloalueen mukaan v Vantaalle muuttaneet Ulkomaat 6 % Espoo 9 % Muu Suomi 17 % Vantaalta muuttaneet Ulkomaat 5 % Espoo 11 % Muu Suomi 11 % Muu Etelä- Suomi 13 % Muu Uusimaa 4 % Muu Helsingin seutu 11 % Helsinki 41 % Muu Etelä- Suomi 12 % Muu Uusimaa 5 % Muu Helsingin seutu 19 % Helsinki 37 % Vantaalle muutti enemmän asukkaita Helsingistä, Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta sekä ulkomailta kuin mitä kaupunki menetti näille alueille. Muiden alueiden kanssa Vantaan muuttoliike oli tappiollinen. Vaikka kaikki palvelualueet Korso-Koivukylää lukuun ottamatta menettivät asukkaitaan Espooseen enemmän kuin saivat tilalle, erotus jäi kuitenkin muutamiin kymmeniin kaikilla alueilla. Sen sijaan Helsingistä saivat kaikki palvelualueet muuttovoittoa, eniten Korso- Koivukylä. Kaiken kaikkiaan Vantaan palvelualueista vain Korso-Koivukylä jäi voitolle asukasvaihdossa niin Helsingin seudun kuntien kuin myös Uudenmaan kanssa. Muiden palvelualueiden menetykset eivät nekään olleet suuria. Kaikki palvelualueet saivat muuttovoittoa Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta, Myyrmäki ja Korso-Koivukylä suhteellisesti eniten. Muutot Vantaalta Espooseen ja Espoosta Vantaalle 2 Uusimaa ja Itä-Uusimaa 3 Helsingin seutuun kuuluvat Vantaan lisäksi Helsinki, Espoo, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti

6 5 Vantaalta muutti vuoden 2000 aikana Espooseen 156 ihmistä enemmän kuin Espoosta Vantaalle. Edelliseen vuoteen nähden muuttotappio Espooseen väheni puoleen. Espooseen muuttaneiden määrä väheni sitä enemmän, mitä idemmäs Vantaalla edettiin. Myyrmäen palvelualueelta Espooseen muutti 453 henkilöä, kun taas Espoosta Myyrmäkeen tuli 414 henkilöä. Lähes puolet Espooseen muuttaneista myyrmäkeläisistä muutti Myyrmäen kaupunginosasta ja vajaa kolmannes Hämeenkylästä. Samat kaupunginosat kärsivät myös suurimmat muuttotappiot Espoon suhteen. Myyrmäen kaupunginosista Kaivoksela ja Hämevaara sen sijaan saivat muuttovoittoa Espoosta. Kaksi viidestä myyrmäkeläisestä Espooseen muuttaneesta muutti Suur-Leppävaaran alueelle. Loput muuttaneet jakautuivat tasaisesti Espoon eri alueille. Eniten muuttovoittoa sai Hämevaara Suur-Leppävaarasta, kun taas Kaivokselan muuttovoitosta enin osa tuli Suur-Tapiolan alueelta. Myyrmäen kaupunginosasta eniten muuttotappiota tuli Vanha-Espoon ja Suur-Leppävaaran palvelupiireille. Espoon palvelupiireistä Suur-Tapiolasta ja Vanha-Espoosta muutti enemmän asukkaita Myyrmäkeen kuin Myyrmäestä näille alueille. Kaikkien muiden Espoon palvelupiirien suhteen Myyrmäki kärsi muuttotappiota. Martinlaakson palvelualueelta Espooseen muutti 246 vantaalaista. Martinlaakso sai samana aikana Espoosta 187 uutta asukasta. Muuttoliike Espoon ja Martinlaakson välillä oli siis Vantaan kannalta vuonna 2000 selvästi tappiollista. Tappiollisuus väheni kuitenkin kolmanneksella vuodesta Eniten Martinlaaksosta muutettiin Suur-Leppävaaran ja Vanha-Espoon palvelupiireihin. Espoosta Martinlaaksoon muutettiin useimmin Suur-Leppävaarasta ja Suur- Espoonlahdesta. Martinlaakson kaupunginosista suurimmat muuttotappiot Espoon suuntaan kärsivät Martinlaakso ja Piispankylä. Muuttovoittoa saivat eniten Kivistö, Ylästö ja Seutula. Näiden kaupunginosien muuttovoitosta tuli enemmän kuin kaksi kolmasosaa Suur-Leppävaarasta. Kuva 2. Nettomuutto Vantaan palvelualueiden ja Espoon palvelupiirien välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Tikkurilan palvelualueen muuttotase Espoon kanssa jäi niukasti (-3) negatiiviseksi. Tikkurilalaisia muutti Espooseen vuoden 2000 aikana hieman vähemmän kuin martinlaaksolai-

7 6 sia eli 226. Espoolaisia muutti Tikkurilaan 223 eli enemmän kuin Martinlaaksoon. Tikkurilan muuttotase Espoon kanssa oli vuonna 1999 selvästi negatiivisempi (-36). Suur-Leppävaara ja Suur-Espoonlahti vetivät tikkurilalaisia parhaiten puoleensa. Samoista palvelupiireistä muutettiin ahkerimmin myös Tikkurilaan. Muuttotase kääntyi kuitenkin useimmiten Espoon voitoksi, vain Suur-Kauklahdesta ja Pohjois-Espoon suhteen tase kääntyi Tikkurilan kannalta voitolliseksi. Pakkalan ja Viertolan muuttotaseet olivat kaupunginosista voitollisimmat. Tikkurila ja Jokiniemi jäivät eniten tappiolle. Pakkalaan muutettiin pääosin Suur-Leppävaarasta ja Viertolaan Suur-Espoonlahdesta. Korso-Koivukylän muuttotase oli ainoana palvelualueena positiivinen Espoon kanssa. Korso-Koivukylään muutti 211 espoolaista, kun Espooseen muuttaneita oli 192. Vuonna 1999 muuttotase oli vielä negatiivinen (-30). Suur-Leppävaara ja Vanha-Espoo vetivät korso-koivukyläläisiä eniten puoleensa. Samoilta alueilta samoin kuin myös Suur-Espoonlahdesta muutettiin vilkkaimmin Korso- Koivukylään. Päiväkumpu ja Vallinoja saivat eniten muuttovoittoa Espoosta. Päiväkummun muuttovoitto tuli lähes kaikki Suur-Leppävaarasta ja Vanha-Espoosta. Vallinojan voitto tuli sen sijaan lähes kaikki vain Suur-Leppävaarasta. Suurimman muuttotappion Korso- Koivukylän kaupunginosista kärsi Koivukylä. Puolet siitä meni Suur-Leppävaaraan. Hakunilan palvelualueelle muutti vuoden 2000 aikana 122 espoolaista. Koska samassa ajassa 151 hakunilalaista muutti Espooseen, muuttoliike muodostui selvästi tappiolliseksi. Muista Vantaan palvelualueista poiketen Hakunilassa muuttotappio kasvoi: vuonna 1999 tappiota oli tullut vain 2 henkilöä. Kaksi kolmasosaa muuttotappiosta tuli Suur-Leppävaaran kanssa. Suur-Matinkylästä ja Suur-Espoonlahdesta tuli jonkin verran muuttovoittoa. Kaupunginosista eniten muuttotappiota kärsi Länsimäki, Vaarala ja Kuninkaanmäki. Suur- Leppävaara oli hakunilalaistenkin suosituin muuttokohde. Hakunilaan muutettiin enimmäkseen Suur-Leppävaarasta ja Suur-Espoonlahdesta. Itä-Hakkila oli ainoa Hakunilan palvelualueen kaupunginosista, joka sai muuttovoittoa Espoosta. Muutot Vantaalta Helsinkiin ja Helsingistä Vantaalle Vuoden 2000 aikana Vantaalta muutti Helsinkiin kaikkiaan asukasta. Vastavuoroisesti Vantaalle muutti Helsingistä asukasta. Vantaa jäi vaihtokaupassa 781 henkilöä voitolle. Muuttovoitto kasvoi edelliseen vuoteen nähden 10 prosentilla. Itäiselle Vantaalle muutettiin Helsingistä useammin kuin läntiseen osaan kaupunkia. Myyrmäen palvelualueelta Helsinkiin muutti vuoden 2000 aikana 817 henkilöä. Helsingistä Myyrmäkeen tulijoita oli Muuttovoitto oli Korso-Koivukylän jälkeen korkein Vantaan palvelualueista eli 197 henkilöä. Muuttovoitto Helsingistä kasvoi nelinkertaiseksi vuoteen 1999 verrattuna. Kolme kymmenestä Helsinkiin muuttaneista suuntasi Läntisen suurpiirin alueelle, viidennes Eteläiseen suurpiiriin ja joka kuudes Keskiseen suurpiiriin. Myyrmäkeen muutettiin

8 7 useimmiten Läntisestä suurpiiristä (38 % alueelle muuttaneista) sekä Eteläisestä suurpiiristä (14 %). Myyrmäen ja Kaivokselan kaupunginosat korjasivat lähes kaiken Myyrmäen Helsingistä saamasta muuttovoitosta. Kummallekin alueelle muutettiin eniten Läntisestä suurpiiristä. Suurimmat tappiot kärsivät Hämeenkylä ja Hämevaara. Hämeenkylän tappio tuli kutakuinkin kaikki Eteläisen suurpiirin kanssa. Hämevaaran tappio jakautui tasaisemmin Helsingin eri suurpiirien kanssa. Martinlaakson muuttovoitto Helsingistä jäi määrällisesti puoleen Myyrmäen saamasta voitosta. Martinlaaksosta muutti Helsinkiin 549 asukasta, kun päinvastaisen muuttoliikkeen määrä oli 648. Muuttovoitto oli kuitenkin lähes kolme kertaa suurempi kuin vuonna Lähes kolmannes Martinlaaksosta lähtijöistä muutti Helsingin Läntiseen suurpiiriin. Muihin Helsingin suurpiireihin muuttajat jakautuivat tasaisemmin. Yli kolmannes tulijoista saapui Läntisestä suurpiiristä ja joka kuudes Koillisesta suurpiiristä, joilta alueilta myös muuttotase jäi eniten positiiviseksi. Ylästö, Martinlaakso ja Kivistö saivat alueen kaupunginosista eniten muuttovoittoa Helsingistä. Kolme viidestä näille alueille muuttaneista tuli Läntisestä tai Koillisesta suurpiiristä. Tappiollista muuttoliike oli vain Piispankylälle, Keimolalle ja Petikolle. Kuva 3. Nettomuutto Vantaan palvelualueiden ja Helsingin peruspiirien välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Eteläinen sp Läntinen sp Keskinen sp Pohjoinen sp Koillinen sp Kaakkoinen sp Itäinen sp Tikkurilan palvelualueelle Helsingistä muuttajia oli eniten Tikkurilasta lähti Helsinkiin vuoden 2000 aikana vantaalaista. Muuttovoitto oli saman suuruinen kuin Hakunilassa, 139 henkilöä. Vuonna 1999 Tikkurilan palvelualue sai muuttovoittoa Helsingistä kolme kertaa enemmän. Tikkurilasta muutettiin eniten Koillisen suurpiirin alueelle (22 % Helsinkiin muuttajista). Muille alueille Pohjoista ja Kaakkoista suurpiiriä lukuun ottamatta muutto oli tasaisen runsasta. Yli neljännes Tikkurilaan Helsingistä muuttaneista tuli Koillisesta suurpiiristä ja runsas viidennes Itäisestä suurpiiristä. Muuttotase oli negatiivinen ainoastaan Eteläisen suurpiirin kanssa.

9 8 Pakkala, Koivuhaka, Kuninkaala ja Ruskeasanta keräsivät suurimmat muuttovoitot. Pakkalaan muutettiin tasaisesti kaikkialta Helsingistä Pohjoista suurpiiriä lukuun ottamatta. Koivuhaka keräsi eniten väkeä Koillisesta ja Keskisestä suurpiiristä, Kuninkaala suurimman osan Koillisesta ja Itäisestä suurpiiristä ja Ruskeasanta tasaisesti ympäri Helsinkiä. Jokiniemi menetti eniten asukkaitaan asukasvaihdossa Helsingin kanssa. Jokiniemestä muutettiin kaikkialle Helsinkiin, eniten Keskiseen, Koilliseen ja Itäiseen suurpiiriin. Myös Hiekkaharju, Simonkylä ja Hakkila menettivät asukkaitaan Helsinkiin enemmän kuin sieltä saivat. Korso-Koivukylän ja Helsingin välinen muuttoliike oli Vantaan kannalta varsin positiivinen: Korso-Koivukylään muutti vuoden 2000 aikana helsinkiläistä, kun taas Helsinkiin muutti alueelta 860 vantaalaista. Muuttovoitto kasvoi 60 prosentilla vuodesta Korso-Koivukylästä muutettiin eniten Koilliseen, Itäiseen ja Keskiseen suurpiiriin. Vähiten muutettiin Pohjoiseen ja Kaakkoiseen suurpiiriin. Muuttotase ei ollut negatiivinen yhdenkään Helsingin suurpiirin kanssa. Kaakkoiseen suurpiiriin ja sieltä Korso-Koivukylään muuttajia oli saman verran eli muuttotase oli nolla. Neljännes Korso-Koivukylään muuttajista tuli Koillisesta suurpiiristä ja Itäisestä suurpiiristä reilu viidennes. Vain Korson kaupunginosan muuttotase Helsingin kanssa oli negatiivinen. Kaikkiin muihin kaupunginosiin muutettiin Helsingistä useammin kuin niihin ko. kaupunginosasta. Positiivisin muuttotase oli Asolalla, Nikinmäellä ja Metsolalla. Asolaan kuin muihinkin ko. kaupunginosiin muutettiin kaikista Helsingin suurpiireistä, eniten Koillisesta. Nikinmäki sai eniten väkeä Koillisesta ja Itäisestä suurpiiristä ja Metsola Koillisesta ja Eteläisestä suurpiiristä. Korson kaupunginosa muuttotase oli negatiivisin Helsingin Itäisen suurpiirin kanssa. Hakunilan palvelualue sai Helsingistä uusia asukkaista vuonna 2000 kaikkiaan Hakunilasta muutti Helsinkiin 884 asukasta. Muuttovoitto putosi vuoden :stä +139:ään vuonna Yli kolmasosa hakunilalaisista Helsinkiin muuttaneista muutti Itäiseen suurpiiriin. Muuttotase oli negatiivinen Keskisen, Pohjoisen ja Itäisen suurpiirin kanssa. Positiivisin se oli Koillisen suurpiirin kanssa. Hakunilaan muutettiin eniten Itäisestä suurpiiristä (kolmannes Helsingistä alueelle muuttaneista). Myös koillisesta ja Läntisestä suurpiiristä muutettiin suhteellisen vilkkaasti. Länsimäen ja Kuninkaanmäen muuttotase Helsingin suhteen oli negatiivinen. Lähes puolet Länsimäestä muuttaneista muutti rajan taakse Itäisen suurpiirin alueelle. Kuninkaanmäestä muutettiin eniten Koillisen suurpiirin alueelle. Hakunilan kaupunginosan muuttovoitto Helsingistä oli suurin. Myös Vaarala sai paljon muuttovoittoa Helsingistä. Hakunilaan muutettiin eniten Itäisestä suurpiiristä (yli neljännes muuttajista), Vaaralaan Itäisestä ja Koillisesta suurpiiristä. Muutot Vantaalta kehyskuntiin ja kehyskunnista Vantaalle 4 Vantaalta muutti vuoden 2000 aikana Helsingin seudun kehyskuntiin kaikkiaan asukasta. Vantaa sai samana vuonna uutta asukasta kehyskunnista. Muuttotappio ke- 4 Helsingin seudun kehyskuntiin on tässä luettu Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. Kauniainen on sisällytetty normaalisti Espoon lukuihin. Sipoo ei ole tässä laskelmassa mukana.

10 9 hyskuntiin kasvoi muutamalla kymmenellä vuodesta Vantaa on viime vuosina menettänyt muuttoliikkeen kautta eniten asukkaitaan Helsingin seudun kehyskuntiin. Selvästi vetovoimaisin kehyskunnista oli Nurmijärvi, joka veti vantaalaisia puoleensa kaikilta palvelualueelta. Tuusula, Kerava ja Järvenpää houkuttivat varsinkin itävantaalaisia puoleensa. Myyrmäen palvelualueelta kehyskuntiin muutti 393 henkilöä vuoden 2000 aikana. Kehyskunnista Myyrmäkeen tuli 234 uutta asukasta. Muuttotappio (-159) oli täsmälleen samansuuruinen kuin edellisenäkin vuonna. Selvästi eniten Myyrmäestä muutettiin Nurmijärvelle (46 % alueelta kehyskuntiin muuttaneista). Keravalle, Tuusulaan, Vihtiin ja Kirkkonummelle muuttaneita oli kuta kuinkin saman verran eli 10 % kutakin. Nurmijärveltä muutettiin myös Myyrmäkeen, heitä oli 33 % kehyskunnista alueelle muuttaneista. Kaiken kaikkiaan Myyrmäki menetti kaikkiin kehyskuntiin (Kauniaista lukuun ottamatta) enemmän asukkaitaan kuin sai niistä, eniten Nurmijärvelle (-101). Puolet Nurmijärvelle muuttaneista muutti Myyrmäen kaupunginosasta ja vajaa kolmannes Hämeenkylästä. Linnaisten ja Kaivokselan muuttotase jäi kaikkien kehyskuntien kanssa positiiviseksi. Martinlaakson palvelualueelta kehysalueelle muutti vuoden 2000 aikana 267 vantaalaista. Kehyskunnista Martinlaakso sai samana vuonna 144 uutta asukasta. Muuttotappio kehyskuntiin kasvoi vajaalla kolmanneksella vuoteen 1999 verrattuna. Martinlaaksosta kehyskuntiin muuttaneista peräti 58 % muutti Nurmijärvelle. Muihin kehyskuntiin muuttaneiden määrät jäivät pieniksi. Martinlaakson palvelualueelle muutettiin Nurmijärveltä (29 % kehyskunnista muuttaneista) ja Keravalta (22 % ). Keravan (+20) ja Kirkkonummen (+2) kanssa muuttotase jäi positiiviseksi. Muiden kehyskuntien kanssa tase oli negatiivinen, eniten Nurmijärven suhteen (-112). Nurmijärvelle muutettiin eniten Martinlaakson ja Ylästön kaupunginosista. Hyvinkäälle muuttajia oli pelkästään Martinlaakson kaupunginosasta. Martinlaaksoon muutettiin kehyskunnista eniten Nurmijärveltä, Keravalta, Hyvinkäältä ja Vihdistä. Martinlaakson muuttotase Nurmijärven kanssa oli 50 henkilöä negatiivinen ja Ylästön 21 negatiivinen. Lapinkylän ja Luhtaanmäen muuttotase jäi positiiviseksi kaikkien kehyskuntien kanssa. Tikkurilan palvelualue sai vuoden 2000 aikana kehyskunnista 365 uutta asukasta. Sen sijaan kehyskuntiin muutti Tikkurilasta samana ajanjaksona 529 asukasta. Muuttotappio kasvoi puolella vuoteen 1999 verrattuna. Tikkurilasta kehyskuntiin muuttaneista vajaa kolmannes muutti Tuusulaan, viidennes sekä Nurmijärvelle että Keravalle ja kuudesosa Järvenpäähän. Kehyskunnista eniten Tikkurilaan muutettiin Keravalta (neljännes kehyskunnista Tikkurilaan muuttaneista). Vajaa viidennes Tikkurilaan muuttaneista tuli joko Nurmijärveltä, Järvenpäästä tai Tuusulasta. Tikkurilan muuttotase oli positiivinen vain Hyvinkään ja Kauniaisten kanssa, suurimmat muuttotappiot tulivat Tuusulan (-82) ja Nurmijärven (-32) kanssa Keravalta muutettiin eniten Tikkurilan, Jokiniemen ja Simonkylän kaupunginosiin, Järvenpäästä Tikkurilaan, Jokiniemeen ja Viertolaan sekä Tuusulasta Tikkurilaan, Jokiniemeen ja Ruskeasantaan. Tikkurilan kaupunginosasta muutettiin eniten Keravalle tai Järvenpäähän, Jokiniemestä Nurmijärvelle ja Tuusulaan, Viertolasta ja Simonkylästä Tuusulaan. Suurimmat muuttotappiot Tikkurilan palvelualueen kaupunginosista kehyskuntiin kärsivät Ruskeasanta ja Kuninkaala Tuusulaan sekä Jokiniemi Nurmijärvelle.

11 10 Korso-Koivukylästä kehyskuntiin muutti vuoden 2000 aikana 550 vantaalaista. Päinvastaiseen suuntaan muutti 365 henkilöä. Muuttotappio oli parisen kymmentä vuotta 1999 suurempi. Korso-Koivukylästä muutettiin ennen kaikkea Keravalle (30 % kehyskuntiin muuttaneista), Tuusulaan (26 %) ja Järvenpäähän (18 %). Päinvastainen muuttoliikenne oli suurinta Keravalta (40%). Korso-Koivukylän muuttotase oli positiivinen vain Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Suurimmat tappiot tulivat Tuusulaan (-75) ja Järvenpäähän (-50). Tuusulaan muutettiin eniten Korson ja Metsolan kaupunginosista, Järvenpäähän Havukosken ja Korson sekä Keravalle Havukosken, Korson ja Metsolan kaupunginosista. Keravalta muutettiin Korsoon, Tuusulasta Havukoskelle ja Korsoon ja Järvenpäästä Havukoskelle ja Korsoon. Kaikkien Korso-Koivukylän kaupunginosien muuttotase oli negatiivinen kehyskuntien kanssa, suurimmat tappiot kärsivät Korso Tuusulaan ja Järvenpäähän, Havukoski Järvenpäähän sekä Metsola Tuusulaan. Kuva 4. Nettomuutto Vantaan palvelualueiden ja kehysalueen kuntien välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava Kirkkonummi Nurmijärvi Tuusula Vihti Hakunilan palvelualueelta muutti kehyskuntiin 262 asukasta. Kehyskunnista Hakunilaan tulijoita oli vastaavasti 111. Muuttotappio kasvoi vuoteen 1999 nähden saman verran kuin Korso-Koivukylässä. Hakunilasta muutettiin tasaisesti kaikkiin kehyskuntiin. Hakunilaan muutettiin niin ikään kaikkialta kehysalueelta. Hakunilan muuttotase oli selvästi positiivinen Hyvinkään ja niukasti positiivinen Kauniaisten kanssa. Suurimmat menetykset olivat Järvenpäähän (-29) ja Tuusulaan (-26). Järvenpäähän muutettiin eniten Hakunilan kaupunginosasta, Tuusulaan niin ikään Hakunilasta kuin myös Itä-Hakkilasta, Nurmijärvelle Länsimäestä ja Hakunilasta ja Keravalle Hakunilasta. Kolmannes Länsimäkeen muuttaneista tuli Hyvinkäältä. Hakunilaan tultiin Keravalta ja Hyvinkäältä. Muille alueille muutettiin kehysalueilta varsin vähän. Kaupunginosista vain Sotungin muuttotase oli hieman positiivinen. Suurimmat muuttotappiot kärsivät Hakunila Järvenpäähän ja Itä-Hakkila Tuusulaan. Muutot Vantaalta muualle Suomeen sekä muualta Suomesta Vantaalle

12 11 Vantaalta muutti Helsingin seudun ulkopuoliseen Suomeen vuoden 2000 aikana asukasta. Seudun ulkopuolelta Vantaalle muuttaneita oli reilusti enemmän Lukumääräisesti poismuutto lisääntyi noin 450 henkilöllä. Vantaalle muutto taas väheni noin sadalla henkilöllä. Muuttovoitto vuonna 1999 oli viitisen sataa suurempi. Palvelualueista Korso-Koivukylän osuus poismuutosta muualle Suomeen oli runsas neljännes ja Tikkurilan vajaa neljännes. Myös tulomuutosta Korso-Koivukylä otti valtaosan (28 %). Suhde oli vuonna 1999 samanlainen. Kaikki Vantaan palvelualueet saivat muuttovoittoa kehyskuntien ulkopuolisesta Suomesta. Muuttovoitosta suurimman osan saivat Korso-Koivukylä (+240) ja Myyrmäki (+207). Vähimmälle jäi Hakunila (+44). Kaikilla alueilla muuttovoitto oli nyt pienempi kuin vuonna Kuva 5. Tulo- ja lähtömuutto palvelualueiden ja muun Suomen välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila tulo lähtö Myyrmäen palvelualueelta muualle Suomeen muutettiin eniten Myyrmäen (315) ja Hämeenkylän (165) kaupunginosista. Samat alueet olivat myös päinvastaisen muuttoliikkeen kohteina. Niin ikään Kaivoksela sai paljon (185) uusia asukkaita muualta Suomesta. Kaivokselan muuttotase olikin Myyrmäen kaupunginosista positiivisin (+123). Negatiivisen tuloksen tekivät Varisto ja Linnainen. Martinlaakson palvelualueelta muuhun osaan Suomea muutettiin eniten Martinlaaksosta (265), Ylästöstä (49) ja Askistosta (46). Muualta Suomesta eniten sai uusia asukkaita Martinlaakso (391), Ylästö (40) sekä Vantaanlaakso ja Kivistö (29). Askiston muuttotase oli kokonaisuutena tappiollisin (-27) ja Martinlaakson voitollisin (+126). Tikkurilan palvelualueelta muualle Suomeen muutettiin eniten Simonkylästä (178) ja Jokiniemestä (159). Jokiniemi (275) ja Tikkurila (175) olivat palvelualueelle muualta Suomesta suuntautuneen muuttoliikkeen suurimmat vastaanottajakaupunginosat. Noin puolessa alueen kaupunginosista muuttotase oli negatiivinen ja puolessa positiivinen. Selvästi negatiivisin tase oli Simonkylässä (-43) ja positiivisin Jokiniemessä (+116) sekä Pakkalassa (+77). Korso-Koivukylän kaupunginosista muualle Suomeen muutettiin useimmin Havukoskelta (245), Korsosta (166) ja Metsolasta (137). Samat kaupunginosat sekä Asola (122) olivat muualta Suomesta tulleiden suosituimmat kaupunginosat palvelualueella. Korso- Koivukylässäkin muuttotase alueen ja muun Suomen välillä oli noin puolessa kaupungin-

13 12 osista negatiivinen. Negatiivisin se oli Rekolassa (-31) ja Leppäkorvessa (-24) ja positiivisin Havukoskella (+124) ja Korsossa (+80). Hakunilasta muualle Suomeen muutettiin useimmin alueen suurista kaupunginosista, Hakunilasta (281) ja Länsimäestä (145). Toisensuuntainen muuttoliike suuntautui myös eniten näihin kaupunginosiin. Positiivisen muuttotase oli Hakunilalla (+37) ja negatiivisin Rajakylällä (-22).

14 13 Muutot Vantaalta ulkomaille ja ulkomailta Vantaalle Vantaalta muutti ulkomaille 630 asukasta vuoden 2000 aikana. Se oli kolmanneksen enemmän kuin vuonna Ulkomailta Vantaalle tulijoita oli vuonna 2000 hieman enemmän, 715. Muutot ulkomailta Vantaalle lisääntyivät vuodesta 1999 neljänneksellä. Kaiken kaikkiaan muuttovoitto ulkomailta hieman pieneni vuonna Ulkomaille muutettiin eniten Korso-Koivukylästä (136) ja vähiten Martinlaaksosta (67). Ulkomaille muutto oli vähentynyt vuoteen 1999 verrattuna Myyrmäessä. Kaikilla muilla alueille se oli nyt suurempaa. Eniten ulkomailta tulijoita oli vuoden 2000 aikana Korso- Koivukylään (191) ja Tikkurilaan (163) ja vähiten Martinlaaksoon. Martinlaaksoa lukuun ottamatta kaikki palvelualueet saivat muuttovoittoa ulkomailta. Kuva 6. Tulo- ja lähtömuutto palvelualueiden ja ulkomaiden välillä vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä tulo lähtö Hakunila Myyrmäen palvelualueelta ulkomaille muutettiin eniten Myyrmäestä (54), Hämeenkylästä (19) ja Kaivokselasta (19), Martinlaakson palvelualueelta Martinlaaksosta (35), Tikkurilan palvelualueelta Simonkylästä (31) ja Jokiniemestä (19), Korso-Koivukylästä Korsosta (36) ja Havukoskelta (32) ja Hakunilan palvelualueelta Länsimäestä (34) ja Hakunilasta (25). Myyrmäen kaupunginosaan muutti 85 henkilöä ulkomailta, Martinlaakson kaupunginosaan 34, Jokiniemeen 37, Havukoskelle 56 ja Hakunilaan 69 henkilöä. Positiivisin muuttotase kaupunginosissa palvelualueittain oli Myyrmäellä (+31), Jokiniemellä (+18), Havukoskella (+24) ja Hakunilalla (+44). Martinlaakson palvelualueella muuttotase ei kohonnut selvästi korkeammaksi millään alueella. Negatiivisin tase oli Hämevaarassa, Ylästössä, Simonkylässä, Korsossa ja Rajakylässä.

15 Vantaan sisäiset muutot 5 14 Vantaan sisällä muutti vuonna 2000 kaikkiaan henkilöä. Tämä merkitsee, että keskimäärin joka kymmenes vantaalainen on muuttanut asuntoaan kaupungin alueella. Sisäisten muuttojen määrä on kuitenkin ollut muutaman viime vuoden ajan laskussa. Kun sisäisten muuttojen määrä suhteutetaan alueen asukaslukuun, innokkaimmiksi asunnonvaihtajiksi osoittautuvat Tikkurilan ja Korso-Koivukylän palvelualueiden asukkaat. Martinlaaksolaiset vaihtoivat asuntoaan suhteellisesti vähiten. Myyrmäen palvelualueen muutoista lähes kaksi kolmesta suuntautui omalle palvelualueelle. Myyrmäkeläiset muuttajat olivat vuonna 2000 alueuskollisuudessa Vantaan palvelualueista keskitasoa. Alueuskollisuus vaihteli Variston 54 prosentista Linnaisten 88 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Myyrmäen ja Hämeenkylän kaupunginosissa ja vähäisintä Linnaisissa. Kuva 7. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Myyrmäen palvelualueelle ja Myyrmäestä muille palvelualueille vuonna Martinlaakso Tikkurila Korso-Koivukylä Hakunila tulo lähtö Viidennes myyrmäkeläisistä muutti Martinlaaksoon. Vähiten Myyrmäestä muutettiin Hakunilaan. Martinlaaksosta Myyrmäkeen muuttajia oli joka kuudes ja Korso-Koivukylästä joka kahdeskymmenes. Muilta alueilta muutettiin Myyrmäkeen harvemmin, harvimmin Hakunilasta. Myyrmäen muuttotase oli positiivinen vain Korso-Koivukylän (35) kanssa. Eniten Myyrmäki menetti asukkaitaan Martinlaaksoon (-152). Martinlaakson palvelualueen asukkaiden alueuskollisuus oli palvelualueista alhaisin: vain hieman useampi kuin joka toinen alueen muuttajista muutti oman palvelualueen sisällä. Alueuskollisuus vaihteli Riipilän 33 prosentista Viinikkalan 74 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Viinikkalan ja Martinlaakson ja vähäisintä Vestran kaupunginosassa. Runsas viidennes martinlaaksolaisista muutti Myyrmäen palvelualueelle ja joka kymmenes Tikkurilan palvelualueelle. Harvimmin Martinlaaksosta muutettiin Hakunilaan. Kolme kymmenestä Martinlaaksoon muuttaneista tuli Myyrmäestä. Muilta alueilta alueelle muuttajia oli selvästi vähemmän. Martinlaakso menetti asukkaitaan sisäisten muuttojen seurauksena Tikkurilaan (-70) ja Korso-Koivukylään (-29). Myyrmäestä Martinlaakso sai muuttovoittoa vuoden 2000 aikana 152 henkilön verran. 5 Kun tästä eteenpäin puhutaan muutoista, kyseessä ovat nimenomaan kaupungin sisäiset muutot eli kaikki suhteutetaan sisäisten muuttojen määrään. Kunnan rajan yli tapahtuneita muuttoja ei tässä oteta huomioon.

16 15 Kuva 8. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Martinlaakson palvelualueelle ja Martinlaaksosta muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Tikkurila Korso-Koivukylä Hakunila tulo lähtö Tikkurilan palvelualueen asukkaiden alueuskollisuus oli kaupungin toiseksi alhaisin: kolme viidestä kunnan sisällä muuttaneesta tikkurilalaisesta muutti oman palvelualueen sisällä. Alueuskollisuus vaihteli Veromiehen 35 prosentista Lentokentän 75 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Jokiniemessä, Ilolassa ja Tikkurilassa ja vähäisintä Helsingin Pitäjän kirkonkylässä. Tikkurilasta muutettiin useimmin Korso-Koivukylään (17 % Vantaan sisällä muuttaneista). Vähiten muutettiin Myyrmäkeen (2 %). Joka kuudes Tikkurilaan tulijoista muutti Korso-Koivukylästä. Muilta palvelualueilta muuttajia oli selvästi vähemmän. Tikkurila sai kaikilta palvelualueilta muuttovoittoa, eniten Hakunilasta (+121). Kuva 9. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Tikkurilan palvelualueelle ja Tikkurilasta muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Martinlaakso Korso-Koivukylä Hakunila tulo lähtö Korso-Koivukylän palvelualueen asukkaiden alueuskollisuus oli korkein palvelualueista: kaksi kolmesta palvelualueen asukkaasta muutti asuntoaan oman palvelualueen sisällä. Uskollisuus vaihteli Asolan ja Jokivarren 54 prosentista Nikinmäen ja Vierumäen 78 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Havukoskella ja Mikkolassa ja vähäisintä Jokivarressa ja Rekolassa. Korso-Koivukylästä muutti Tikkurilaan lähes viidennes muuttajista. Muille palvelualueille muutettiin selvästi harvemmin, vähiten Martinlaaksoon. Palvelualueelle muutettiin useimmin Tikkurilasta (19 %) ja harvimmin Martinlaaksosta (3 %). Korso-Koivukylä sai muut-

17 16 tovoittoa Hakunilasta (+58) ja Martinlaaksosta (+29). Myyrmäkeen (-35) ja Tikkurilaan (- 41) tuli muuttotappiota. Kuva 10. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Korso-Koivukylän palvelualueelle ja Korso-Koivukylästä muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Hakunila tulo lähtö Hakunilan palvelualueen alueuskollisuus oli vain hieman pienempää kuin luoteisella naapurillaan. Luku vaihteli Kuninkaanmäen 28 prosentista Rajakylän 75 prosenttiin. Muuttoliike oli suhteellisesti vilkkainta Ojangossa, Hakunilassa ja Länsimäessä ja vähäisintä Länsisalmessa ja Sotungissa. Kuva 11. Kaupungin sisäinen muuttoliike: muutot Hakunilan palvelualueelle ja Hakunilasta muille palvelualueille vuonna Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä tulo lähtö Hakunilasta muutettiin oman alueen jälkeen useimmin Tikkurilaan (16 %) ja harvimmin Myyrmäkeen (3 %). Hakunila taas veti puoleensa Tikkurilan (13 % palvelualueen sisäisistä tulomuutoista) ja Korso-Koivukylän (11 %) asukkaita. Alueelle muutettiin harvimmin Martinlaaksosta. Hakunilan muuttotase oli lievästi positiivinen vain Myyrmäen (+5) kanssa. Negatiivisin se oli Tikkurilan (-121) suhteen.

18 17 Liitetaulukko 1. Muutot kaupungin rajan yli vuonna Espoo ja Helsinki Tikkurila Myyrmäki Martinlaakso Korso- Koivukylä Hakunila Espoo, Suur-Leppävaara Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Tapiola Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Matinkylä Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Espoonlahti Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Suur-Kauklahti Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Vanha-Espoo Tulleet Lähteneet Netto Espoo, Pohjois-Espoo Tulleet Lähteneet Netto ESPOO, YHTEENSÄ Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Eteläinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Läntinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Keskinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Pohjoinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Koillinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto Helsinki, Kaakkoinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto ei tässä taulussa ole aina tulleiden ja lähteneiden erotus, koska mukana ovat nekin muuttajat, joiden tulo- tai lähtöalueesta ei ole tietoa.

19 18 Netto Helsinki, Itäinen suurpiiri Tulleet Lähteneet Netto HELSINKI, YHTEENSÄ Tulleet Lähteneet Netto Kehysalue, muu Suomi ja ulkomaat Hyvinkää Tulleet Lähteneet Netto Järvenpää Tulleet Lähteneet Netto Kauniainen Tulleet Lähteneet Netto Kerava Tulleet Lähteneet Netto Kirkkonummi Tulleet Lähteneet Netto Nurmijärvi Tulleet Lähteneet Netto Tuusula Tulleet Lähteneet Netto Vihti Tulleet Lähteneet Netto Muu Suomi Tulleet Lähteneet Netto Ulkomaat Tulleet Lähteneet Netto ULKOINEN MUUTTO Tulleet YHTEENSÄ Lähteneet Netto

20 19 Liitetaulukko 2. Vantaan sisäiset muutot vuonna 2000 Tikkurila Myyrmäki Martinlaakso Korso- Koivukylä Hakunila Myyrmäki Tulleet Lähteneet Netto Martinlaakso Tulleet Lähteneet Netto Tikkurila Tulleet Lähteneet Netto Korso-Koivukylä Tulleet Lähteneet Netto Hakunila Tulleet Lähteneet Netto VANTAA YHTEENSÄ 7 Tulleet Lähteneet Netto Vantaa yhteensä ei ole vain palvelualueiden summa vaan enemmän. Mukana ovat myös muutot joiden alku- tai loppupaikka ei ole tiedossa. Tällaisten (joissa entinen tai tuleva osoite ei ole tiedossa) muuttojen määrä on voimakkaasti kasvussa.