Tilastokatsaus 3:2013

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010 lopussa kaikkiaan työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta työpaikalla (2,8 %). Edellisenä vuonna (2009) työpaikat vähenivät työpaikalla. Suurin työpaikkalisäys Vantaalla oli vuonna 1998 (6 240 työpaikkaa, kasvu 8,2 %). Keskimääräinen vuosikasvu luvulla on ollut työpaikkaa. Vantaan työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työllinen työvoima) ylitti vuoden 2003 aikana sadan prosentin rajan ja oli 104,4 prosenttia vuonna Vuosien työpaikkamäärän kasvusta sijoittui 62 prosenttia Aviapoliksen suuralueelle Aviapoliksen suuralueen työpaikkamäärä on kasvanut 2000-luvulla vuosia 2002 ja 2009 lukuun ottamatta joka vuosi (ks. tarkemmin kuviot 1-4, sivulla 4). Vuonna 2010 kasvua oli vajaa 800 työpaikkaa. Suurin kasvu alueella oli vuonna 2007, jolloin Aviapoliksen työpaikkamäärän lisäys oli lähes Vuoden 2010 lopussa Aviapoliksen suuralueella oli runsas 32 prosenttia Vantaan kaikista työpaikoista. Toiseksi eniten työpaikkoja on 2000-luvulla syntynyt Tikkurilan suuralueelle, jossa työpaikkalisäys on ollut työpaikkaa. Tikkurilassa oli 21 prosenttia Vantaan kaikista työpaikoista. Kaikista Vantaan työpaikoista Myyrmäkeen on kuitenkin sijoittunut Tikkurilaa hieman suurempi osuus, vajaa 22 prosenttia. Hakunilan suuralueella työpaikkoja oli vuoden 2010 lopussa 540 vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Suuralueista vähiten työpaikkoja oli myös väkimäärältään pienimmällä, Kivistön suuralueella, jossa Vantaan työpaikoista sijaitsi vajaa 3 prosenttia. Kivistön työpaikkamäärä on kuitenkin kasvanut 2000-luvulla suuralueista toiseksi eniten, kaikkiaan lähes neljänneksellä. Taulukko 1. Työpaikkamäärän vuosimuutokset Vantaan suuralueilla sekä työpaikat Alue muutos muutos muutos työpaikat lkm % lkm % lkm % lkm osuus % Myyrmäki 12 0, , , ,8 Kivistö -12-0, , , ,8 Aviapolis , , , ,3 Tikkurila 54 0, , , ,1 Koivukylä -46-1, , , ,4 Korso -80-2, , , ,8 Hakunila ,0 23 0, , ,2 Vantaa , , , Myyrmäen suuralueella työpaikkamäärä on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 eniten Kaivokselan kaupunginosassa. Myös Petikossa, Vapaalassa ja Vantaanlaaksossa työpaikat ovat lisääntyneet selvästi. Myyrmäessä, Askistossa, Hämevaarassa, Varistossa ja Martinlaaksossa oli vuoden 2010 lopussa muutama sata työpaikkaa vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Työpaikkakehitys kaupunginosittain vuosina on esitetty katsauksen lopussa olevassa taulukossa 4.

2 2 Vuoden 2010 aikana Myyrmäen suuralueella työssäkäyvien määrä kasvoi eniten Martinlaakson (123) ja Vantaanlaakson (+100) kaupunginosissa. Petikossa työpaikat vähenivät 165 työpaikalla (-7 %). Myyrmäen suuralueella olevista työpaikoista useampi kuin joka neljäs oli tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla, lähes joka seitsemäs teollisuuden ja joka yhdeksäs ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan ja niin ikään joka yhdeksäs rakentamisen toimialalla. (Toimialaluokitus on kuvattu tämän sivun alaviitteessä. Koska toimialaluokitus muuttui vuonna 2008, ei vertailuja tätä aiempiin vuosiin voida tehdä.) Vuoden 2010 aikana merkittävimmät työpaikkalisäykset Myyrmäen suuralueella olivat rakentamisen (186) ja teollisuuden (103) toimialoilla. Kivistön suuralueella työpaikkamäärä on kasvanut lähes neljänneksellä vuodesta Myös vuonna 2010 suuralueen työpaikat hivenen kasvoivat. Suurin kasvu oli Piispankylässä (263), Kivistössä (161), Luhtaanmäessä (133) ja Seutulassa (126). Lähes puolet suuralueen työpaikoista oli Piispankylän kaupunginosassa ja vajaa viidennes Seutulassa. Kivistön kaupunginosassa työpaikoista oli joka seitsemäs. Kivistön suuralueen työpaikoista useampi kuin joka neljäs oli tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla, joka kuudes terveys- ja sosiaalipalvelujen ja joka seitsemäs kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Vuoden 2010 aikana työpaikkamäärien muutokset suuntaan tai toiseen olivat Kivistön suuralueella vähäisiä. Aviapoliksen suuralueella työpaikat lisääntyivät lähes 800:lla vuoden 2010 aikana. Työpaikkoja tuli lisää, eniten Viinikkalan (540 työpaikkaa), Pakkalan (240) ja Veromiehen (210 työpaikkaa) kaupunginosiin. Muista alueen kaupunginosista poiketen Lentokentän kaupunginosan työpaikkamäärä väheni jo toisena vuonna peräjälkeen: vuosien aikana Lentokentän työpaikkamäärä on pienentynyt lähes työpaikalla (12 %). Vuosien aikana suuralueella tapahtuneesta työpaikkakasvusta (9 060 työpaikkaa) kaksi viidennestä on sijoittunut Veromiehen, runsas neljännes Pakkalan ja kymmenesosa Viinikkalan kaupunginosaan. Aviapoliksen työpaikoista yli kolmannes oli kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla, neljännes tukku- ja vähittäiskaupan sekä runsas kahdeksasosa teollisuuden toimialalla. Vuoden 2010 aikana merkittävin työpaikkalisäys (+620) Aviapoliksen suuralueella oli kaupan toimialalla. Suurimmat työpaikkavähennykset olivat teollisuuden (-340) ja julkisen hallinnon (-170) toimialoilla Tikkurilan suuralueella työpaikkamäärä lisääntyi vuoden 2010 aikana 470 työpaikalla. Suuralueen kaupunginosista työpaikkalisäys oli suurinta Koivuhaassa (370) ja Kuninkaalassa (320). Jokiniemessä ja Viertolassa työpaikat vähenivät molemmissa sadalla. Vuosien aikana työpaikkakasvua Tikkurilan suuralueella oli työpaikkaa eli lähes 7 prosenttia. Tikkurilan työpaikkakasvu on 2000-luvulla keskittynyt suurelta osin Koivuhaan (940), Kuninkaalan (630) ja Jokiniemen (460) kaupunginosiin. Viertolassa työpaikat ovat vuodesta 2000 vähentyneet liki kolmanneksella (-680). Tikkurilassa rakentamisen työpaikkamäärä lisääntyi liki 400:llä ja teollisuuden työpaikkamäärä 110:llä vuoden 2010 aikana, kun taas julkisen hallinnon työpaikat vähenivät 160:llä. Muilla toimialoilla muutokset olivat suuntaan tai toiseen pienempiä. Lähes kolme kymmenestä Tikkurilan suuralueen työpaikoista oli Tikkurilan kaupunginosassa, liki joka viides Koivuhaassa ja joka kuudes Hakkilassa. Työpaikoista runsas viidennes oli kaupan toimialalla, useampi kuin joka kymmenes julkisen hallinnon, saman verran kuljetuksen ja varastoinnin sekä lähes saman verran terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla. Toimialaluokitus 2008: A maa-, metsä- ja kalatalous, B kaivostoiminta ja louhinta, C teollisuus, D sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytinliiketoiminta, E vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F rakentaminen, G tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H kuljetus ja varastointi, I majoitus- ja ravitsemistoiminta, J informaatio ja viestintä K rahoitus- ja vakuutustoiminta, L kiinteistöalan toiminta, M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sairausvakuutustoiminta, P koulutus, Q terveys- ja sosiaalipalvelut R taiteet, viihde ja virkistys, S muu palvelutoiminta T kotitalouksien toiminta työnantajina, kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X toimiala tuntematon.

3 3 Koivukylän suuralueella sijaitsevien työpaikkojen kokonaismäärä ei muuttunut vuoden 2010 aikana. Vuosien aikana työpaikkamäärä on kasvanut 550 työpaikalla (14 %). Koivukylän suuralueen työpaikkakasvusta 2000-luvulla on lähes kaikki kohdistunut Asolan kaupunginosaan, jossa vuoden 2010 lopussa oli 44 prosenttia suuralueen työpaikoista. Toiseksi eniten, 22 prosenttia, työpaikoista sijoittui Havukosken kaupunginosaan. Päiväkummussa ja Havukoskella työpaikkamäärä oli pienempi vuoteen 2000 verrattuna, muilla suurempi. Vuoden 2010 aikana muutokset Koivukylän suuralueen työpaikkamäärissä olivat suhteellisen pieniä, osassa työpaikkamäärä kasvoi, osassa väheni. Koivukylän suuralueen työpaikoista puolet oli terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla ja runsas kymmenesosa rakentamisen toimialalla. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat vähenivät vajaalla sadalla, kun kaupan työpaikkamäärä kasvoi 70:llä vuoden 2010 aikana. Korson suuralueella työpaikkamäärä lisääntyi 90 työpaikalla vuonna Koko 2000-luvun työpaikkakasvu on Korsossa ollut 260 työpaikkaa. Kasvua on kertynyt useisiin suuralueen kaupunginosiin. Vuoden 2010 työpaikkalisäyksestä neljä viidennestä kohdistui Metsolan kaupunginosaan ja vajaa viidennes Vallinojalle. Muissa kaupunginosissa muutokset olivat pieniä. Korson suuralueen työpaikoista kolmannes oli Korson kaupunginosassa ja neljännes Metsolan kaupunginosassa. Muutokset eri toimialoilla olivat vähäisiä. Toimialoista terveys- ja sosiaalihuollon työpaikat muodostivat Korson suuralueen kaikista työpaikoista viidenneksen, tukku- ja vähittäiskauppa lähes toisen viidenneksen ja rakentaminen kahdeksasosan. Hakunilan suuralueella työpaikat vähenivät 80 työpaikalla vuonna Vuoteen 2000 verrattuna Hakunilan suuralueella oli 540 työpaikkaa vähemmän vuonna Vuoden 2010 aikana vain Hakunilan, Länsimäen, Länsisalmen ja Sotungin kaupunginosissa työpaikkamäärä lisääntyi, muissa väheni. Eniten vähenivät Vaaralan työpaikat, liki 80:lla. Hakunilan suuralueen työpaikoista liki kolmannes oli Vaaralan, vajaa neljännes Hakunilan ja reilu viidennes Kuninkaanmäen kaupunginosissa. Hakunilan työpaikoista kolme kymmenestä oli teollisuuden toimialalla. Teollisuuden jälkeen merkittävin toimiala oli tukku- ja vähittäiskauppa, jolla työskenteli joka seitsemäs suuralueella työssäkäyvä. Loput suuralueen työpaikoista jakaantuvat aika tasaisesti usean toimialan kesken. Vuoden 2010 työpaikkamäärän vähennys jakautui useille toimialoille. Terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat lisääntyivät molemmat muutamalla kymmenellä. Lentokentän kaupunginosassa joka kymmenes Vantaan työpaikoista Vantaalla olevista työpaikoista sijaitsi vuoden 2010 lopussa Lentokentän kaupunginosassa eli 10,9 prosenttia. Veromiehen kaupunginosassa työpaikkoja oli 8 000, Tikkurilassa 6 330, Pakkalassa ja Myyrmäessä Näissä viidessä kaupunginosassa työskenteli kaikkiaan 36 prosenttia kaikista Vantaalla työssäkäyvistä. Vuoden 2010 aikana työpaikkamäärä väheni 28 kaupunginosassa, mutta kasvoi 33 kaupunginosassa. Suurimmat työpaikkavähennykset olivat Lentokentän (-320), Petikon (-170) ja Jokiniemen (-110) kaupunginosissa. Lentokentällä suurin vähennys oli teollisuuden (-240) sekä julkisen hallinnon (-180) työpaikoissa ja Petikossa kaupan (-170) työpaikoissa. Jokiniemessä vähennys jakautui tasaisemmin eri toimialojen kesken. Työpaikkamäärä kasvoi eniten Viinikkalan (540), Koivuhaan (370), Kuninkaalan (320), Pakkalan (240) ja Veromiehen (210) kaupunginosissa. Viinikkalan työpaikkamäärän kasvu perustui kuljetuksen ja varastoinnin (530), Kuninkaalan rakentamisen (240) sekä Veromiehen kaupan (580) ja hallinto- ja tukipalvelujen (120) toimialojen työpaikkalisäykseen. Veromiehestä hävisi kuitenkin samanaikaisesti 590 kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkaa. Koivuhaassa ja Pakkalassa työpaikkakasvu ei painottunut yksittäisille toimialoille.

4 luvun suurimmat muutokset Aviapoliksen ja Hakunilan suuralueilla Kymmenen vuoden ( ) aikana työpaikkojen määrä kasvoi Vantaalla työpaikalla. Suuralueista lukumääräisesti suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Aviapoliksen ja Hakunilan suuralueilla. Aviapoliksessa työpaikkojen määrä on kasvanut 9 060:llä (37 %), mikä on 62 prosenttia koko Vantaan vuosien työpaikkakasvusta. Hakunilassa sen sijaan työpaikkamäärä on vähentynyt samassa ajassa 540 työpaikalla (-8 %). Kaikilla muilla suuralueilla työpaikkamäärä on kasvanut, mutta vähemmän. Vähiten se on kasvanut Korsossa, jossa lisäystä on ollut kymmenessä vuodessa vain 260 työpaikkaa. työpaikkoja Tammisto Ylästö Viinikkala Pakkala Veromies Lentokenttä Kuviot 1-4. Työpaikkamäärä Vantaan suuralueilla Aviapoliksessa työpaikkamäärän muutos oli suurimmillaan vuosina Vuonna 2007 suuralueen työpaikat kasvoivat peräti 3 700:lla. Seuraavana vuonna alueella työssäkäyvien määrä saavutti tähänastisen huippunsa. Vuonna 2009 työpaikkamäärä väheni 1 900:lla, mutta alkoi jälleen kasvaa seuraavana vuonna. Kun vielä vuonna 2000 puolet alueen työpaikoista sijaitsi Lentokentän kaupunginosassa, oli Lentokentän osuus vuonna 2010 enää kolmannes. Etenkin Viinikkalan osuus on viime vuosina lisääntynyt, Pakkalan jo aiemmin. työpaikkoja Linnainen Hämevaara Askisto Vapaala Vantaanlaakso Petikko Varisto Hämeenkylä Kaivoksela Martinlaakso Myyrmäki Myyrmäen suuralueen työpaikkamäärässä ei ole 2000-luvulla tapahtunut suuriakaan muutoksia: työpaikkoja oli vuoden 2010 lopussa vain 650 (3 %) enemmän kuin vuoden 2000 lopussa. Suuralueen työpaikkamäärä saavutti huippunsa vuonna 2007, jolloin alueella oli yli työpaikkaa. Suuralueen työpaikoista eniten oli (5 260 eli 23 %) Myyrmäen kaupunginosassa. Kaupunginosan työpaikkamäärä oli suurimmillaan vuonna 2004, jolloin siellä oli lähes työpaikkaa. Toiseksi eniten työpaikkoja Myyrmäen suuralueella oli Martinlaaksossa, vajaa työpaikkaa. työpaikkoja työpaikkoja Hgin pitäjän kk Ruskeasanta Hiekkaharju Simonkylä Viertola Jokiniemi Kuninkaala Hakkila Koivuhaka Tikkurila Kivistön sa Korson sa Koivukylän sa Hakunilan sa Tikkurilan suuralueella työpaikkoja oli vuonna 2010 vajaa (7 %) enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Alueella työssäkäyvien määrä on pikkuhiljaa kasvanut. Tikkurilan kaupunginosassa työpaikoista on runsas (29 %). Määrä on pysynyt kutakuinkin samana koko vuosikymmenen. Tikkurilan suuralueen työpaikkakasvu on peräisin Koivuhaan ja Kuninkaalan kaupunginosissa tapahtuneesta työpaikkalisäyksestä. Kivistön, Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla työpaikkoja yhteensä oli vähemmän kuin Tikkurilan suuralueella. Muutokset alueilla ovat olleet varsin pieniä. Näiden neljän suuralueen osuus Vantaan työpaikoista oli 19 prosenttia vuonna Kymmenen vuotta myöhemmin osuus enää 17 prosenttia. Kymmenessä vuodessa alueiden työpaikkamäärä oli kasvanut vain runsaalla 900 työpaikalla. Kivistön työpaikoista 46 prosenttia oli Piispankylän kaupunginosassa. Koivukylän työpaikoista 44 prosenttia Asolassa ja 22 prosenttia Havukoskella. Korsossa 34 prosenttia työpaikoista oli Korson kaupunginosassa ja 26 prosenttia Metsolassa. Hakunilassa työpaikat keskittyvät Vaaralan (32 %), Hakunilan (24 %) ja Kuninkaanmäen (22 %) kaupunginosiin.

5 5 Työpaikat keskittyneet myös toimialoittain kolmelle suuralueelle Taulukossa 2 on esitetty työpaikat suuralueittain toimialaluokituksen kirjaintasolla. Kahdeksan toimialan Vantaalla sijaitsevista työpaikoista suurin osa (lihavoidut luvut) oli Tikkurilan suuralueella, seitsemän toimialan Aviapoliksen, neljän toimialan Myyrmäen ja yhden toimialan Koivukylän suuralueella. Teollisuuden Vantaalla sijaitsevista työpaikoista runsas kolmannes sijaitsi Aviapoliksen suuralueella, useampi kuin joka neljäs Myyrmäessä ja joka kuudes Hakunilassa. Rakentamisen työpaikat ovat keskittyneet Myyrmäkeen, jossa niistä oli lähes kaksi viidestä. Tukku- ja vähittäiskaupan työpaikoista sijaitsi useampi kuin joka kolmas Aviapoliksen suuralueella, useampi kuin joka neljäs Myyrmäessä ja useampi kuin joka viides Tikkurilassa. Kuljetuksen ja varastoinnin työpaikoista peräti enemmän kuin kaksi kolmannesta on keskittynyt Aviapoliksen suuralueella. Tikkurilassa niistä oli joka kuudes. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikoista lähes joka toinen oli Aviapoliksen suuralueella. Informaation ja viestinnän työpaikat ovat jakautuneet Myyrmäen ja Aviapoliksen kesken: Aviapoliksessa niistä oli kaksi viidestä ja Myyrmäessä useampi kuin joka kolmas. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan työpaikoista lähes joka toinen sijaitsi Myyrmäen suuralueella. Hallinto- ja tukipalvelujen työpaikoista lähes joka toisen sijainti ei ole tiedossa. Toimialan työpaikoista, joiden sijainti on määriteltävissä, kaksi viidestä oli Aviapoliksen suuralueella. Liki kolme viidestä julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja pakollisen sosiaalivakuutuksen työpaikoista on sijoittunut Tikkurilan suuralueelle. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikoista hieman useampi kuin joka neljäs on sijoittunut Koivukylän suuralueelle, jonkin verran pienempi osuus Tikkurilaan ja joka viides Myyrmäkeen. Taiteiden, viihteen ja virkistyksen työpaikat jakaantuivat Myyrmäen ja Tikkurilan kesken ja muun palvelutoiminnan työpaikoista kolmannes keskittyi Tikkurilaan. Taulukko 2. Työpaikat toimialoittain 1) (TOL 2008) Vantaan suuralueilla Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Vantaa 2) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A. Maa-, metsä- ja kalat ,3 B. Kaivostoiminta ja louhinta ,1 C. Teollisuus ,1 D. Sähkö-, kaasu- ja vesih ,4 E. Vesi-, viemäri- ja jäte ,6 F. Rakentaminen ,0 G. Tukku- ja vähittäisk ,7 H. Kuljetus ja varastointi ,1 I. Majoitus- ja ravitsemis ,0 J. Informaatio ja viestintä ,9 K. Rahoitus- ja vakuutus ,8 L. Kiinteistöalan toiminta ,6 M. Ammatillinen, tieteell ,1 N. Hallinto- ja tukipalvelut ,1 O. Julkinen hallinto, maan ,3 P. Koulutus ,7 Q. Terveys- ja sosiaalipal ,4 R. Taiteet, viihde, virkistys ,6 S. Muu palvelutoiminta ,1 T. Kotitalouksien toiminta ,0 U. Kansainvälisten organi ,0 X. Toiminta tuntematon ,0 Vantaa yhteensä Alueen osuus (%) työpaikoista 21,8 2,8 32,3 21,2 4,4 3,8 6, ) ks. toimialaluokitus, sivun 2 alaviite. 2) Suuralueiden summa ei ole sama kuin koko Vantaan luku, koska osaa työpaikoista (7 843 kpl) ei ole voitu paikallistaa tietylle alueelle, mm. hallinto- ja tukipalvelujen työpaikoista "alueettomia" on 46 prosenttia (3 390 kpl).

6 6 Työpaikat ja työvoima osin eri alueilla Vantaan väestöstä ja työvoimasta asui vuoden 2010 lopussa runsas neljännes Myyrmäessä. Vantaalla olevista työpaikoista Myyrmäessä oli hieman pienempi osuus, runsas viidennes. Myyrmäen laskennallinen työpaikkaomavaraisuus (=työpaikkojen suhde koko työvoimaan, ei vain työlliseen työvoimaan) oli parantunut vuodesta 2000 ja oli Aviapoliksen ja Tikkurilan jälkeen suuralueista kolmanneksi paras. Kivistössä työpaikkoja oli useammalle kuin kahdelle kolmesta työvoimaan kuuluvista. Aviapoliksessa sen sijaan oli vuonna 2010 tarjolla 3,4 työpaikkaa jokaiselle alueen työvoimaan kuuluvalle. Työpaikkojen ja työvoiman välinen suhde oli tasoittunut jonkin verran vuodesta Aviapoliksen ohella vain Tikkurilan suuralueella työpaikkoja oli vuoden 2010 lopussa enemmän kuin alueella asui työvoimaan kuuluvia. Koivukylän suuralueella oli tarjolla työpaikka vain joka kolmannelle alueen työvoimaan kuuluvista. Työpaikkatarjonta oli vuoteen 2000 verrattuna hivenen parantunut. Korson suuralueella suhde alueella olevien työpaikkojen ja alueella asuvan työvoiman välillä oli Vantaan huonoin: työpaikka oli periaatteessa tarjolla vain joka neljännelle työvoimaan kuuluvalle ja epäsuhta oli kasvanut vuodesta Hakunilassa tilanne oli parempi kuin Koivukylässä ja Korsossa: työpaikkoja oli kahdelle viidestä työvoimaan kuuluneista. Taulukko 3. Alueella asuva väestö ja työvoima vuosien 2000 ja 2010 lopussa sekä alueella olevat työpaikat alueella asuvaa työvoimaa kohden (%) Suuralue alueen väestö (31.12.) alueen työvoima (31.12.) alueen työpaikat (31.12.) työpaikat/työvoima % Myyrmäki ,0 82,4 Kivistö ,3 71,2 Aviapolis ,8 338,8 Tikkurila ,2 103,9 Koivukylä ,4 33,8 Korso ,5 24,9 Hakunila ,4 41,0 Vantaa ,5 95,5 Kuvio 5. Alueella työssäkäyvät ja alueella asuva työvoima Vantaan suuralueilla vuonna 2010 Myyrmäki Tikkurila Hakunila Korso Koivukylä työvoima työpaikat Aviapolis Kivistö työvoiman/työpaikkojen lkm

7 7 Taulukko 4. Työpaikat kaupunginosittain vuosina Vantaa Myyrmäki Linnainen Hämevaara Hämeenkylä Vapaala Varisto Myyrmäki Kaivoksela Martinlaakso Vantaanlaakso Askisto Petikko Kivistö Piispankylä Keimola Kivistö Lapinkylä Myllymäki Vestra Luhtaanmäki Riipilä Seutula Kiila Aviapolis Ylästö Viinikkala Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Tikkurila Hiekkaharju Tikkurila Jokiniemi Viertola Kuninkaala Simonkylä Hakkila Ruskeasanta Koivuhaka Hgin pitäjän kk Koivukylä Koivukylä Ilola Asola Rekola Havukoski Päiväkumpu Korso Matari Korso Mikkola Metsola Leppäkorpi Jokivarsi Nikinmäki Vierumäki Vallinoja Hakunila Länsisalmi Länsimäki Ojanko Vaarala Hakunila Rajakylä Itä-Hakkila Kuninkaanmäki Sotunki Tuntematon

8 8 Kartta 1. Alueella työssäkäyvien lukumäärä alueella asuvaa työvoimaa kohden Vantaan kaupunginosissa vuonna 2010 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot ( Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)