Hattula Hämeenlinna Janakkala Heikki Miettinen

Transkriptio

1 Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala Heikki Miettinen

2 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus Arvonlisäys

3 Vertailussa ovat mukana koko maa sekä Riihimäki, Lahti ja Tampere Hämeenlinnassa työpaikkojen määrä on kasvanut koko maata nopeammin, Janakkalassa ja Hattulassa jokseenkin samaa tahtia kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus

4 Työpaikat yhteensä Hla Hlinna Jla YHT Hattula Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Tampere Lahti Työpaikat yhteensä, 2000= Hla Hlinna Jla YHT Hattula Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Tampere Lahti

5 Vuonna 2000 alueen työpaikoista 33 % oli julkisella sektorilla, mikä oli hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin Vuonna 2011 tilanne ei ollut oleellisesti muuttunut Lähde: Tilastokeskus

6 2000-luvulla yksityisen sektorin työpaikkoja on tullut alueelle lisää yli 3000, pääasiassa Hämeenlinnaan Myös kuntasektorin työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi Työpaikat 2011 (muutos ) Valtio Kunta Valtioenemmistöinen oy Yksityinen sektori Yrittäjät Tuntematon Yhteensä Hla Hlinna Jla YHT 3218 (150) 9433 (1077) 827 ( 93) (3156) 4252 (127) 18 (11) (4428) Hattula 589 (14) 551 ( 52) 80 (55) 1045 (64) 479 (3) 2 (2) 2746 (86) Hämeenlinna 2577 (136) 7740 (907) 703 ( 148) (3059) 3010 (118) 12 (6) (4078) Janakkala 52 (0) 1142 (222) 44 (0) 3298 (33) 763 (6) 4 (3) 5303 (264) Riihimäki 697 ( 196) 2611 (283) 1211 (166) 6195 (222) 1026 (300) 1 (0) (775) Tampere 8205 (107) (2999) 4158 ( 373) (11812) 7857 (1646) 53 (25) (16216) Lahti 1925 (177) (1715) 690 ( 334) (1111) 3732 (502) 14 ( 2) (3169) Lähde: Tilastokeskus

7 Alueen kunnissa työllisten määrä on kasvanut yli 10 % 2000-luvulla Lähde: Tilastokeskus

8 Työlliset Hla Hlinna Jla YHT Hattula Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Tampere Lahti Työlliset, 2000= Hla Hlinna Jla YHT Hattula Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Tampere Lahti Koko maa

9 Alueen kaikissa kunnissa tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut samaa tahtia kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus

10 Alueen yhteinen työpaikkaomavaraisuus on hieman alle 95 % Lähde: Tilastokeskus

11 Alueen kuntien työttömyysaste alittaa koko maan keskimääräisen tason Lähde: Työnvälitystilasto (TEM)

12 Työttömyysaste, lokakuu Hla Hlinna Jla YHT 8,2 % 7,1 % 5,9 % 8,6 % 9,0 % 7,8 % 7,3 % 8,9 % Hattula 7,1 % 5,7 % 4,9 % 7,4 % 6,9 % 6,0 % 5,6 % 6,6 % Hämeenlinna 8,5 % 7,3 % 6,2 % 8,9 % 9,4 % 8,2 % 7,7 % 9,6 % Janakkala 7,6 % 6,7 % 5,3 % 7,9 % 8,6 % 7,2 % 6,4 % 7,5 % Riihimäki 9,6 % 8,0 % 7,7 % 9,1 % 10,0 % 8,9 % 8,5 % 9,9 % Tampere 10,8 % 9,7 % 9,5 % 12,8 % 13,7 % 12,4 % 11,8 % 14,7 % Lahti 13,2 % 11,7 % 10,5 % 13,5 % 14,4 % 12,8 % 12,9 % 15,0 % Koko maa 9,1 % 7,9 % 7,2 % 9,4 % 9,7 % 8,8 % 8,9 % 10,3 % Lähde: Työnvälitystilasto (TEM)

13 Pitkäaikaistyöttömien osuus on hieman kasvanut alueen kunnissa Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan. Lähde: Työnvälitystilasto (TEM)

14 Pitäaikaistyöttömyys, lokakuu Hla Hlinna Jla YHT 2,3 % 1,9 % 1,5 % 1,7 % 2,3 % 2,1 % 2,0 % 2,5 % Hattula 2,3 % 1,9 % 1,4 % 1,5 % 1,9 % 1,9 % 1,8 % 2,0 % Hämeenlinna 2,3 % 2,0 % 1,5 % 1,9 % 2,4 % 2,2 % 2,1 % 2,7 % Janakkala 2,3 % 1,9 % 1,5 % 1,4 % 2,1 % 1,9 % 1,9 % 2,1 % Riihimäki 2,5 % 2,2 % 1,7 % 1,7 % 2,2 % 2,2 % 2,2 % 2,5 % Tampere 3,1 % 2,7 % 2,6 % 3,0 % 4,0 % 3,6 % 4,2 % 5,9 % Lahti 3,6 % 3,2 % 3,0 % 3,0 % 4,1 % 3,9 % 4,0 % 5,1 % Koko maa 2,3 % 1,9 % 1,6 % 1,7 % 2,2 % 2,2 % 2,4 % 3,0 % Lähde: Työnvälitystilasto (TEM)

15 Alueen kuntien yhteen laskettu väestö on kasvanut 2000-luvulla noin 7 % Lähde: Tilastokeskus

16 Koko väestö Hla Hlinna Jla YHT Hattula Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Tampere Lahti Koko maa

17 Alueen kunnallisverotuksessa verotettavat tulot ovat hieman koko maan keskiarvon alapuolella. Lähde: Tilastokeskus Rahan arvon muutos on huomioitu (muutettu vuoden 2012 rahanarvoon)

18 Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot /as Hla Hlinna Jla YHT Hattula Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Tampere Lahti Koko maa Lähde: Tilastokeskus Rahan arvon muutos on huomioitu (deflatoitu vuoden 2012 rahanarvoon)

19 Pendelöinti alueen sisällä Pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta Hattula Hämeenlinna Janakkala Pendelöiviä yhteensä Hattula 70 % Hämeenlinna 25 % Riihimäki 55 % * Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa yhteensä Pohjakartta MML, 2012

20 Tampere Pendelöinti alueelta Pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta Hattula Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Lähde: Tilastokeskus Pääkaupunkiseutu* * Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa yhteensä Pohjakartta MML, 2012

21 Pendelöinti Työssäkäyntikunta Hattula Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Tampere Hyvinkää Järvenpää Kerava Nurmijärvi Tuusula Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS ym.* Muut Työlliset Asuinkunta Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Työssäkäyntikunta Hämeenlinn a Janakkala Riihimäki Tampere Hyvinkää Järvenpää Kerava Nurmijärvi Tuusula Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS ym.* Muut Asuinkunta Hattula 30 % 50 % 2 % 2 % 3 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 3 % 0 % 1 % 6 % 6 % Hämeenlinna 3 % 75 % 4 % 2 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 4 % 0 % 1 % 6 % 7 % Janakkala 1 % 25 % 45 % 9 % 1 % 4 % 0 % 0 % 1 % 0 % 1 % 4 % 0 % 2 % 9 % 6 % * Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa yhteensä

22 Maan sisäinen muutto Lähde: Tilastokeskus

23 Maan sisäinen nettomuutto Yht. Hattula Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää Lahti Forssa

24 Arvonlisäys (brutto perushintaan) seutukunnittain Alueen tuotannon arvonlisäys on oli vuonna 2011 samalla tasolla kuin vuonna 2004 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 seutukuntajako Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Arvonlisäys on keskeinen osa BKT:ta (muut osat ovat tuoteverot ja tuotetukipalkkiot)

25 Heikkenee Alueen kuntien väestö on indeksin perusteella keskimääräistä terveempää Hattulassa sairastavuus on 2000-luvulla noussut Lähde: THL, Sotkanet Sairastavuusindeksi perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Koko maa=100

26 Lisätietoja Heikki Miettinen Tutkimuspäällikkö FCG Konsultointi Oy Puh