TILASTOKATSAUS 1:2015

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1: VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa vuoden 2013 lopussa. Velan keskimääräinen suuruus oli euroa velallista asuntokuntaa kohden. Vantaalaisten velkojen kokonaismäärä oli 4,58 miljardia euroa. Velallisten asuntokuntien määrä väheni vuoden 2013 aikana 3,4 prosentilla eli asuntokunnalla. Keskimääräisen velan suuruus velallista asuntokuntaa kohden sen sijaan suureni eurolla eli 4,4 prosentilla. Veloista suurimman osan muodostivat asuntovelat, joiden osuus vantaalaisten kaikesta velkamäärästä oli lähes 83 prosenttia. Asuntovelkojen osuus kaikista veloista on kasvanut Vantaalla vajaalla 9 prosenttiyksiköllä vuoteen 2002 verrattuna. Kuvio 1. Vantaalaisten velat velan käyttötarkoituksen mukaan vuosina Suurten kaupunkien asukkaista espoolaisilla eniten velkaa Kaikista maan asuntokunnista velkaa oli vajaalla 53 prosentilla ja kullakin velallisella asuntokunnalla keskimäärin euroa. Velallisten asuntokuntien määrä väheni 2 prosentilla, mutta keskimääräisen velan suuruus kasvoi yli 3 prosentilla. Espoolaisilla kokonaisvelkamäärä velallista asuntokuntaa kohden ( ) oli 27 prosenttia suurempi kuin vantaalaisilla. Helsinkiläisillä keskimääräinen velkarasitus ( ) oli vajaa 4 prosenttia vantaalaisten velkarasitusta pienempi. Suurten kaupunkien asukkaista turkulaisilla oli keskimäärin vähiten velkaa velallista asuntokuntaa kohden ( ). Suurista kaupungeista Helsingissä (6 %) keskimääräinen velka oli vuoden 2013 aikana kasvanut enemmän kuin Vantaalla (yli 4 %). Espoossa kasvua oli vajaa 4 prosenttia ja Tampereella ja Turussa runsas 3 prosenttia. Asuntovelkojen osuus kaikista veloista oli koko maassa 74 prosenttia. Vantaalaisilla osuus oli suurista kaupungeista suurin, 83 prosenttia, turkulaisilla pienin, 74 prosenttia. Asuntolainojen osuus kaikista lainoista on kasvanut kaikissa suurissa kaupungeissa ja koko maassa.

2 2 Espoolaisilla myös eniten asuntolainaa Espoolaisilla asuntovelallisilla, joita oli 37 prosenttia kaikista kaupungin asuntokunnista, asuntovelan keskiarvo oli vuonna Muista vertailualueista poiketen espoolaisten kuin myös oululaisten keskimääräinen asuntovelka oli vuonna 2013 pienempi kuin vuotta aiemmin. Toiseksi eniten asuntovelkaa oli helsinkiläisillä, ja vantaalaisilla kolmanneksi eniten, Keskimäärin pienin asuntovelka velallista asuntokuntaa kohden oli turkulaisilla, Opintovelan suuruus velallista kohden oli vantaalaisilla selvästi pienin, ja helsinkiläisillä suurin, Elinkeinotoimintaa varten otettua velkaa oli helsinkiläisillä keskimäärin , kun oululaisilla sitä oli Vantaalaisilla elinkeinotoimintaa varten otettua lainaa oli keskimäärin Oulussa ei muista poiketen elinkeinotoimintaa varten otettujen lainojen suuruus lainanottajaa kohden ollut kasvanut juuri lainkaan vuoden 2013 aikana. Muiden velkojen (esim. lainat vapaa-ajanasunnon tai auton hankintaan sekä muut kulutusluotot) kasvu oli vuonna 2013 Helsingissä suurinta. Turussa, Tampereella ja Oulussa kasvu oli pienempää kuin pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Taulukko 1. Keskimääräinen velkamäärä velallista asuntokuntaa kohden velkatyypin mukaan vuosina 2012 ja Vuosi Velkatyyppi Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 2013 Kaikki velat Asuntovelat Muut velat Opintovelat Elinkeinototoim.v Kaikki velat Asuntovelat Muut velat Opintovelat Elinkeinototoim.v Muutos Kaikki velat 3,4 4,4 3,6 6,1 3,2 3,2 0,4 % Asuntovelat 1,4 1,0-3,2 2,4 1,9 1,8-1,1 Muut velat 8,4 10,6 10,5 15,7 8,6 7,3 8,9 Opintovelat 2,5 1,9 2,9 3,3 3,0 2,8-0,2 Elinkeinototoim.v. 7,9 5,6 6,9 12,0 9,1 12,6 0,1 Asuntovelallisten määrä lisääntyi selvästi muita suuria kaupunkeja enemmän Helsingissä. Turussa asuntovelallisten määrä väheni hieman. Vantaalla asuntovelallisten määrä kasvoi yhtä maltillisesti kuin koko maassa. Opintovelallisten määrä kasvoi Turussa, Tampereella ja Oulussa muita enemmän, Vantaalla vähiten, samaa tahtia kuin koko maassa. Elinkeinotoimintaan velkaa ottaneiden määrä kasvoi Vantaata lukuun ottamatta muilla vertailualueilla. Suurinta kasvu oli Tampereella. Muuta velkaa ottaneita oli kaikilla vertailualueilla selvästi aiempaa vähemmän. Joka kolmannella maan asuntokunnista oli asuntovelkaa vuonna Vantaalaisista asuntovelkaa oli 36 prosentilla, espoolaisista 37 ja helsinkiläisistä 26 prosentilla. Muuta velkaa oli alle joka kolmannella vantaalaisella ja lähes yhtä usealla espoolaisella asuntokunnalla, muissa suurissa kaupungeissa harvemmilla. Opintovelkaa vantaalaisista asuntokunnista oli joka kymmenennellä, kun oululaisista asuntokunnista sitä oli lähes joka viidennellä. 1 Ouluun liittyivät vuoden 2013 alusta Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii.

3 3 Taulukko 2. Velallisten asuntokuntien lukumäärät velkatyypin mukaan vuosina 2012 ja Vuosi Velkatyyppi Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 2013 Kaikki velat Asuntovelat Muut velat Opintovelat Elinkeinototoim.v Kaikki velat Asuntovelat Muut velat Opintovelat Elinkeinototoim.v Muutos , % Kaikki velat -2,0-3,4-1,5-2,9-1,6-1,9-1,6 Asuntovelat 0,4 0,4 1,0 7,3 0,9-0,1 0,3 Muut velat -10,0-14,1-11,3-16,8-14,6-12,6-13,3 Opintovelat 2,5 2,5 4,0 4,2 4,5 4,5 4,4 Elinkeinototoim.v. 0,1-0,2 5,0 1,6 5,3 4,2 3,5 Korkoja vantaalaiset asuntokunnat maksoivat veloistaan vuonna 2013 kaikkiaan 75,4 miljoonaa euroa, mikä on 27 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2012 ja 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Kun kaikki velat lasketaan yhteen, korkoja kertyi velallista vantaalaista asuntokuntaa kohden vuonna 2013 keskimäärin euroa (120,5 /kk). Vuosittainen korkorasitus velallista kohden väheni vuodesta 2002 vuoteen 2013 keskimäärin 327 eurolla maksajaa kohden ja 458 eurolla vuodesta Maksetuista koroista asuntolainan korkojen osuus oli Vantaalla 72 prosenttia. Espoossa asuntolainojen korko-osuus oli 70 prosenttia, muissa suurissa kaupungeissa vähemmän ja koko maassa vajaa 64 prosenttia. Taulukko 3. Velallisten asuntokuntien osuus (%) kaikista asuntokunnista vuonna 2013 velkatyypin mukaan Vuosi Velkatyyppi Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu 2013 Kaikki velat 52,5 54,6 56,5 50,0 50,5 48,4 56,8 Asuntovelat 33,6 35,6 36,8 26,3 28,1 26,1 35,0 Muut velat 29,5 30,5 29,4 23,4 22,4 22,8 27,2 Opintovelat 11,1 10,0 11,5 15,9 17,0 16,3 18,5 Elinkeinototoim.velat 3,0 1,5 2,5 2,0 2,0 1,7 2,3 Vantaalainen asuntokunta maksoi asuntolainoistaan korkoja keskimäärin vuodessa (132 /kk). Se on vuodessa vajaa 640 vähemmän kuin vuonna Vuonna 2008, jolloin korkotaso oli ylimmillään, vantaalaisten asuntolainojen korkorasitus oli keskimäärin vuodessa (388 /kk) eli kolminkertainen vuoden 2013 tasoon verrattuna. Vantaalaisia asuntokuntia enemmän asuntolainan korkoja vuonna 2012 maksoivat espoolaiset asuntovelalliset asuntokunnat, vuodessa, ja helsinkiläiset vuodessa. Muissa isoissa kaupungeissa asuntolainojen vuosikorko oli ja koko maassa euroa. Elinkeinotoiminnan veloista helsinkiläiset asuntokunnat maksoivat korkoja keskimäärin vuodessa, turkulaiset 1 950, espoolaiset 1 860, tamperelaiset 1 620, vantaalaiset ja oululaiset vuodessa. Muista lainoista vuosikorkoja kertyi eniten espoolaisille asuntokunnille keskimäärin 760, helsinkiläisille 690, vantaalaisille 635, tamperelaisille 600, turkulaisille 590 ja oululaisille 575.

4 4 Asuntokuntien velkaantumisaste 2 oli Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, Oulussa ja koko maassa yli 100 prosenttia vuonna 2013 Vantaalaisten asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot 1) olivat vuonna 2013 keskimäärin euroa. Vuoteen 2002 verrattuna kasvua on ollut 15 prosenttia. Vuonna 2013 asuntokuntien käytettävissä oleva rahatulo väheni Vantaalla vajaalla prosentilla. Espoolaisten asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot olivat vuonna 2013 noin euroa suuremmat kuin vantaalaisten eli asuntokuntaa kohden. Helsinkiläisillä käytettävissä olevia rahatuloja oli saman verran kuin vantaalaisilla, euroa, oululaisilla euroa, tamperelaisilla euroa ja turkulaisilla euroa asuntokuntaa kohden. Käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2013 turkulaisilla ja tamperelaisilla saman verran (15 %) kuin vantaalaisilla, helsinkiläisillä ja espoolaisilla 16 prosenttia, mutta oululaisilla vain 11 prosenttia. Koko maassa kasvu oli hieman suurempaa kuin missään suurista kaupungeista. Vuoden 2013 aikana käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden väheni Vantaan ohella Tampereella sekä Oulussa. Turussa ja koko maassa keskimäärin se pysyi ennallaan, mutta kasvoi hieman Helsingissä ja Espoossa. Velallista asuntokuntaa kohden laskettu kokonaisvelkamäärä kasvoi vuodesta 2002 vuoteen 2013 vantaalaisilla 151 prosenttia, helsinkiläisillä 161, espoolaisilla 145, turkulaisilla 131 prosenttia, tamperelaisilla 126 ja oululaisilla 73 prosenttia. Koko maassa kasvua oli 129 prosenttia. Asuntovelkojen kasvu asuntovelallista kohden oli suhteellisesti suurin Helsingissä, missä ne kasvoivat 121 prosenttia. Vantaalla kasvua oli 117, Espoossa 111, Oulussa 59, Tampereella 111 ja Turussa 115 prosenttia. Koko maassakin kasvu oli 111 prosenttia. Verrattaessa asuntokuntien yhteenlaskettuja käytettävissä olevia tuloja ja velkoja keskenään saadaan tulokseksi asuntokuntien velkaantumisaste. Jos velkojen yhteissumma on kaupungissa suurempi kuin käytettävissä olevien tulojen kokonaismäärä, saa velkaantumisaste suuremman arvon kuin 100. Velkaantumisaste kohosi Oulussa vuonna 2005, Vantaalla ja Espoossa vuonna 2008 ja Helsingissä vuonna 2012 yli sadan eli asuntokuntien velkamäärä oli tuona vuonna suurempi kuin käytettävissä olevien rahatulojen kokonaismäärä. Koko maassa näin kävi vuonna Tampereella ja Turussa velkaantumisasteen arvo on vielä alle sadan. Asuntokuntien velkaantumiskehitys on vuodesta 2002 vuoteen 2013 ollut nopeinta Espoossa ja Vantaalla. Vuonna 2013 velkaantumisaste pysyi Vantaalla, Helsingissä ja Tampereella samana kuin vuotta aiemmin. Espoossa ja Oulussa se aleni, mutta Turussa kasvoi. Taulukko 4. Asuntokuntien velat suhteessa käytettävissä oleviin rahatuloihin koko maassa ja kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina Vuosi Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu muutos , prosenttiyksikköä Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot on vastaava käsite kuin kotitalouden käytettävissä olevat tulot, mutta siitä puuttuvat laskennalliset tuloerät (esim. omassa käytössä olevasta omistusasunnosta saatavat laskennalliset tulot). Käsite sisältää työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot = kotitalouden jäsenten yhteenlasketut palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot (pl. laskennalliset tuloerät) + saadut tulonsiirrot vähennettynä maksetuilla tulonsiirroilla. 2 Velkaantumisaste = (asuntokuntien velat yhteensä/asuntokuntien tulot yhteensä)*100

5 5 Asuntokuntien velkaantumisaste Helsingin seudun kehyskunnissa Velkaantumisaste Helsingin seudun kehyskunnissa oli selvästi suurempaa kuin seudun kolmessa isossa kaupungissa. Suurinta se oli Pornaisissa (172 %) ja matalinta Keravalla (107 %). Useimmissa kunnissa velkaantuminen oli hieman pienentynyt vuoteen 2012 verrattuna. Keravalaisilla asuntokunnilla velkaa oli myös vähiten, keskimäärin euroa velallista asuntokuntaa kohden, kun Kauniaisissa vastaava luku oli yli kaksi kertaa niin suuri, euroa. Taulukko 5. Tietoja kehyskuntien veloista ja velkaantumisesta vuodelta 2013 Kunta asuntokuntia yhteensä velat yhteensä velalliset asuntokunnat käytettävissä oleva rahatulo yht. velalliset asuntokunnat, % velka keskimäärin /asuntokunta velat/ rahatulo % Hyvinkää , Järvenpää , Kauniainen , Kerava , Kirkkonummi , Mäntsälä , Nurmijärvi , Pornainen , Sipoo , Tuusula , Vihti , Lähde: Tilastokeskus, StatFin tilastotietokanta Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh. (09) ISSN X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B1 :2015