TILASTOKATSAUS 4:2015

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4: TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta 2 vuoden 212 loppuun mennessä henkilöllä eli 11,2 prosentilla. Kaupungin väkiluvun kasvu on ollut samassa ajassa henkilöä eli 18, prosenttia. Työikäisten, 2 64-vuotiaiden, lukumäärän lisäys oli tuona aikana henkilöä, 12,1 prosenttia. Vuoden 213 aikana työvoiman määrä kasvoi 1 3 henkilöllä. Myyrmäen ja Hakunilan suuralueilla työvoima väheni, muilla alueilla kasvoi, eniten Tikkurilassa. Naistyövoiman kasvu oli miestyövoiman kasvua suurempaa Kivistössä. Korsossa ja Hakunilassa naistyövoima väheni, mutta miestyövoima lisääntyi. Taulukko 1. Alue Työvoiman määrä v ja työvoiman sekä väkiluvun muutos vuoden 213 aikana Työvoima Muutos vuoden 213 aikana, henkilöä Työvoiman muutos Väestönmuutos henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä yhteensä yhteensä 2 64v Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Tuntematon Vantaa Työvoiman suuruus riippuu alueen väestön, nimenomaan työikäisen väestön, määrän muutoksista. Vantaan suuralueilla työvoiman kasvu on ollut viime vuosina suurinta väestömäärältään eniten kasvaneella Aviapoliksen suuralueella. Myyrmäessä ja Hakunilassa työvoimaa oli nyt vähemmän kuin vuoden 2 lopussa. Kuva 1. Työvoiman määrän kokonaismuutos suuralueilla vuosina v Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki työvoiman määrä

2 2 Myyrmäessä työvoiman määrä väheni aina vuoteen 2 saakka. Sen jälkeen se kolmen seuraavan vuoden ajan hieman kasvoi kääntyäkseen jälleen laskuun. Tikkurilassa työvoiman määrä väheni vuosina 23 2 ja Hakunilassa 22 2 ja jälleen vuodesta 29 lähtien. Korsossa työvoima on ollut kasvussa koko 2-luvun, mutta kasvu pysähtyi hetkeksi vuosina 28 ja 29. Kivistössä ja Aviapoliksessa kasvua on ollut koko 2-luvun. Koivukylässä vuosina 23 2 työvoiman määrä alueella väheni ja samoin vuonna 29. Työllisen työvoiman määrä riippuu väestönmuutoksen ohella kulloisestakin työllisyystilanteesta. 2-luvulla työllisen työvoiman määrä on kasvanut eniten Aviapoliksen suuralueella, yli 7 2 henkilöllä. Korsossa kasvua on ollut 1 68, Koivukylässä 9, Kivistössä 91 ja Tikkurilassa 3 henkilöä. Myyrmäessä työllisen työvoiman määrä on vähentynyt 3 6 henkilöllä ja Hakunilassakin 1 7 henkilöllä. Vuoden 214 lopussa työttömänä oli 1 24 vantaalaista (11 %) enemmän kuin vuotta aiemmin Vantaalla oli vuoden 214 lopussa työttömänä henkilöä. Työttömyysaste oli 11, prosenttia. Miehistä työttömänä oli 12, ja naisista 1,3 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi vuoden 214 aikana 6 miehellä ja 731 naisella. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla, lukumääräisesti (+267) eniten Myyrmäessä, mutta suhteellisesti (19 %) eniten Kivistön suuralueella. Suhteellisesti pienin kasvu (6 %) oli Korson suuralueella. Työttömien naisten määrä kasvoi lukumääräisesti miehiä vähemmän vain Korson suuralueella, jossa myös kasvu oli suhteellisesti pienintä (4 %). Prosentuaalisesti eniten (37 %) työttömien naisten määrä kasvoi Kivistön suuralueella. Työttömyysaste oli hakunilalaisilla miehillä ja naisilla Vantaan korkein. Hakunilassa miesten työttömyys kuitenkin kasvoi vain alle 2 prosentilla vuoteen 213 verrattuna, kun suurin kasvu oli Aviapoliksen miehillä (16 %). Kuva 2. Työttömyysaste sukupuolen ja n mukaan Vantaalla , 2, työttömyysaste, 1,,, Ikäryhmittäin työttömyysaste vaihteli: pienimmillään työttömyysaste oli 2 24-vuotiailla naisilla ja 1 vuotta vanhemmilla miehillä. Suurimmillaan se oli 6-vuotiailla ja sitä vanhemmilla sukupuolesta riippumatta. Miehistä vain 3 34-vuotiailla työttömyys oli vähäisempää kuin naisilla. Suurimmat erot sukupuolten välillä olivat nuorimmissa ja 9-vuotiaiden ikäryhmissä. Miehillä työttömien osuus työvoimasta oli 3 44-vuotiailla pienempi kuin sitä nuoremmilla ja sitä vanhemmilla. Työttömyys oli 6 64-vuotiailla yli kaksi kertaa yleisempää kuin 3 34-vuotiailla. Naisilla tällaista vaihtelua ei ole nähtävissä; työttömien osuus n työvoimasta oli kutakuinkin samansuuruinen aina 9-vuotiaisiin saakka, ja selvästi suurempaa vasta 6 vuotta täyttäneillä. Myös suuralueittain työttömyysaste vaihtelee ikäryhmissä melkoisesti: Myyrmäessä miehillä korkein työttömyysaste oli alle 2-vuotiailla sekä 6 vuotta täyttäneillä ja alin 4 44-vuotiailla. Naisilla työttömyysaste on nuorimmissa ikäryhmissä korkein 2 29-vuotiailla, jonka jälkeen se pysyttelee samalla tasolla 6 64-vuotiaisiin saakka. Kivistössä 2 29-vuotiaiden miesten työttömyys oli yleisempää kuin sitä nuorempien ja vanhempien. Vasta vuoden jälkeen työttömyysaste alkoi kasvaa. Kivistön 2 9-vuotiailla naisilla työttömyysaste oli likimain samansuuruinen.

3 Aviapoliksen 3 49-vuotiaiden miesten työttömyys oli selvästi alempaa kuin muissa ikäryhmissä, samoin 6 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien. Alueen naisilla työttömyysaste oli -8 prosenttia aina 9-vuotiaisiin saakka. Tikkurilassa työttömyysaste oli suurin alle 2-vuotiailla, joista joka viides oli työttömänä vuoden 214 lopussa. Myös 2 24-vuotiaita työvoimaan kuuluvia miehiä oli paljon työttömänä. Tikkurilan naisilla työttömyys alkoi kasvaa vasta :den ikävuoden jälkeen vuotiaiden työttömyys oli Tikkurilassa sukupuolesta riippumatta liki samansuuruista. Koivukylässä miesten työttömyysaste oli alimmillaan 3 39-vuotiailla. 6 vuotta täyttäneistä, sekä miehistä että naisista oli lähes joka viides työvoimaan kuuluva työtön. Naisilla työttömyys vaihteli 6-1 prosentin välillä aina 6 ikävuoteen saakka. Korsossa työttömyys vaihteli 1 12 prosentin välillä 2 44-vuotiailla. Sitä nuoremmilla ja vuotta täyttäneillä sekä sitä vanhemmilla se oli suurempi. Työttömyysaste oli alimmillaan 4 44-vuotiailla. Korson naisilla työttömyysaste vaihteli samaan tapaan kuin miehilläkin. Nuoret olivat kuitenkin selvästi harvemmin työttömänä kuin nuoret. Hakunilassa Korson tapaan oli suhteellisesti vähiten työttömänä 4 44-vuotiaita, sekä miehiä että naisia. (Ks. liitekuvat 1-8) 3 Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi lukumääräisesti eniten Myyrmäessä ja Tikkurilassa ja suhteellisesti eniten Kivistössä ja Aviapoliksessa Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni Vantaalla vuosituhannen taitteessa nopeammin kuin työttömyys yleensä ja määrä on vaihdellut yleisen työttömyystilanteen tahdissa. Vuoden 21 lopussa pidempään kuin vuoden työttömänä olleita oli 2 28 ja vuoden 214 lopussa Kasvua oli 71 henkilöä eli 24 prosenttia. Vuoden 213 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi lukumääräisesti eniten Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueilla. Väestöltään pienimmissä, Kivistössä ja Aviapoliksessa, määrän lisäys oli suuralueista pienin. Suhteellisesti kasvu oli kuitenkin suurinta juuri näissä, Aviapoliksessa ja Kivistössä, ja pienintä Hakunilassa. Pitkäaikaistyöttömistä pidempään kuin kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä oli nyt suurempi kuin vuotta aiemmin kaikilla suuralueilla. Suurin kasvu oli Tikkurilassa. Myyrmäessä pidempään kuin kolme vuotta työttömänä olleiden määrä kasvoi eniten, Korsossa ja Hakunilassa vähiten. Taulukko 2. Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät Vantaan suuralueilla vuosien 213 ja 214 lopussa S u u r a l u e Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Työttömiä, lkm Pitkäaikaistyöttömät, lkm alle 4 v. lkm v. lkm v. lkm yli 2v työttömänä, lkm yli 3v työttömänä, lkm yli 4v työttömänä, lkm yli v työttömänä, lkm Työttömyysaste, % 1,4 11,4 6,4 7,3 7,3 8,4 9,2 1,2 11,4 12,8 1,4 11, 12, 13,6 -, % 11,9 12,6 7,8 8,2 7,9 8,9 1, 1,9 12,9 13,6 11,7 12, 13,8 13,9 -, % 9, 1,2 4,8 6,3 6,8 7,9 8,4 9,4 9,9 12, 9,1 9,4 11,2 13,3 Pitkäaikaistyöttömät, osuus työttömistä, % 26, 29,2 21,7 2,8 21, 23,8 2,3 29,2 2, 28,1 24,1 28,6 27,8 29,8 Alle 4-vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttömistä oli koko Vantaalla vuoden 212 lopussa alle 19 prosenttia. Vuoden 213 lopussa osuus oli vajaa 21 prosenttia ja vuonna 214 se oli lähes 24 prosenttia. Kivistössä heidän osuutensa työttömistä oli pienin ( %) ja Aviapoliksessa suurin (27 %). vuotta täyttäneitä pitkäaikaistyöttömiä oli kaikilla alueilla enemmistö (koko Vantaalla %). Aviapoliksessa vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli suuralueista pienin, reilu prosenttia ja Kivistössä se oli suurin, 71 prosenttia.

4 Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä kasvaa melko tasaisesti (kuvio 3) iän karttuessa. Miehiä oli naisia enemmän kaikissa ikäryhmissä nuorinta ja vanhinta ä lukuun ottamatta. Kuva 3. Vähintään vuoden työttömänä olleiden lukumäärä sukupuolen mukaan eri ikäryhmissä pitkäaikaistyöttömiä Pitkäaikaistyöttömyys on kaikilla suuralueilla enemmän miesten kuin naisten vitsaus (kuva 4). Yli 6 prosenttia vantaalaisista pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä. Suuralueilla pitkäaikaistyöttömien miesten osuus vaihteli Aviapoliksen :sta Korson 61 prosenttiin. Kuva 4. Vähintään vuoden työttömänä olleiden määrä sukupuolen mukaan suuralueilla pitkäaikaistyöttömiä Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Työttömyysasteessa suurehkoja kaupunginosittaisia eroja Vuoden 211 lopussa työttömyysaste vaihteli kaupunginosittain kahden ja viidentoista prosentin välillä. Vuotta myöhemmin vaihteluväli oli kolmesta seitsemääntoista prosenttiin, vuonna 213 se oli vajaasta kahdesta vajaaseen kahteenkymmeneen ja vuonna 214 vajaasta viidestä yli kahdeksaantoista prosenttiin. Vuonna 214 työttömyysaste kohosi yli 1 prosentin kaikkiaan 19 kaupunginosassa. Vuotta aiemmin tällaisia kaupunginosia oli. Yli 1 prosentin työttömyysasteen kaupunginosat olivat pääosin isoja kerrostalovaltaisia alueita. Niistä kymmenessä asui yli asukasta ja vain kahdessa asukkaita oli vähemmän kuin 1. Alueista kaksi oli Hakunilassa, kolme Koivukylässä, neljä Korsossa, kolme Tikkurilassa, kaksi Aviapoliksessa ja viisi Myyrmäessä. Näissä kaupunginosassa Vantaan työttömistä asui 64 prosenttia ja työvoimasta näille alueille sijoittui 2 prosenttia. Alhaisen työttömyysasteen kaupunginosia (joissa työttömyysaste oli alle 6 prosenttia) oli kaikkiaan yhdeksän. Ne olivat kaikki asukasmäärältään pienehköjä pientaloalueita. Näistä kuudesta kaupunginosasta kaksi oli Hakunilan suuralueella, yksi Korsossa yksi Tikkurilassa, yksi Aviapoliksessa, yksi Kivistössä ja kolme Myyrmäessä. Työvoimasta näissä kaupunginosissa asui vajaa 6 prosenttia, mutta työttömistä vain alle 3 prosenttia.

5 Alhaisin työttömyysprosentti oli vuoden 214 lopulla Ojangossa (3,3 %) ja Sotungissa (4,9 %) ja korkein Länsimäessä, jossa se oli 18, prosenttia. Vuotta aiemmin, vuonna 213, alle kuuden prosentin työttömyys oli kaupunginosassa. Yli kymmenen prosentin työttömyys vaivasi tuolloin samoin kaupunginosaa. Kartta 1. Työttömyysaste Vantaan kaupunginosissa Vuoden 214 lopussa kymmenessä parhaimman työllisyyden (alimman työttömyysprosentin) kaupunginosassa (mukana kaikki kaupunginosat Lentokentän kaupunginosaa lukuun ottamatta) oli asukkaita eli 6,8 prosenttia vantaalaisista (vuonna 213 heitä oli 11 2 henkilöä eli, prosenttia vantaalaisista). Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna neljä kaupunginosaa oli vaihtunut näiden kymmenen alhaisimman työttömyysprosentin kaupunginosista. Vuoden 214 lopussa 1 vaikeimman työttömyyden kaupunginosissa asui 71 8 vantaalaista (34 prosenttia kaupungin asukkaista). Vuotta aiemmin heitä oli vain hieman enemmän, (3 prosenttia vantaalaisista). Työttömyysaste väheni vuoden 214 aikana kahdeksassa kaupunginosassa. Kaupunginosista kolme oli Myyrmäessä, kaksi Kivistössä, yksi Aviapoliksessa, yksi Korsossa ja yksi Hakunilassa. Kaikissa muissa kaupunginosissa työttömyysaste kohosi. Useimmiten muutos oli prosenttiyksikön tai par. Suurin kasvu oli,4 prosenttiyksikköä. Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana työttömyysaste on alentunut neljässä kaupunginosassa, muissa lisääntynyt. Työttömyys väheni yleensä kaupunginosissa, joissa se oli jo aiemminkin suhteellisen alhainen. Työttömyysaste kasvoi kymmenessä kaupunginosassa vähintään neljällä prosenttiyksiköllä. Kaupunginosista neljä oli Myyrmäessä, yksi Kivistössä, yksi Aviapoliksessa, kaksi Tikkurilassa, yksi Koivukylässä ja yksi Hakunilassa. Korsossa niitä ei ollut lainkaan. Liitekartassa on esitetty työttömyysasteen muutos kaupunginosissa vuodesta 21 vuoteen 214.

6 6 Työttömyysasteen muutokset sukupuolen mukaan Miehillä työttömyys on selvästi naisia yleisempää. Koko Vantaalla ero sukupuolten välillä oli 2,4 prosenttiyksikköä vuonna 214. Ero pieneni vajaalla puolella prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen nähden. Kymmenessä (seitsemässä vuonna 213) kaupunginosassa naisten työttömyys oli suurempaa kuin miesten ja yhdessä se oli samansuuruinen. Alle kuuden prosentin työttömyysaste oli miehillä vain neljässä kaupunginosassa, mutta naisilla viidessätoista kaupunginosassa. Yli 1 prosentin työttömyysaste oli miehillä 27 kaupunginosassa, naisilla 19 kaupunginosassa. Miehillä korkein työttömyysaste (19,1 %) oli Havukoskella, naisilla se (18,2 %) oli Hakunilassa. Naisten työttömyysaste kasvoi 1,2 prosenttiyksiköllä vuoden 214 aikana koko kaupungin tasolla. Miehillä, joilla työttömyysaste oli naisia suurempi, kasvua oli,8 prosenttiyksikköä. Kun verrataan tilannetta viisi vuotta taaksepäin, vuoteen 21, on naisten työttömyysaste kasvanut miesten työttömyysastetta enemmän (taulukko 3). Miesten työttömyys on viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana kasvanut eniten Aviapoliksessa ja Kivistössä ja vähiten Tikkurilassa ja Hakunilassa. Naisilla työttömyys on lisääntynyt eniten Hakunilassa ja Myyrmäessä, vähiten Korsossa. Taulukko 3. Työttömyysaste suuralueilla sukupuolen mukaan vuosien lopussa Alue M i e h e t N a i s e t muutos muutos Myyrmäki 9,4 9,4 9,9 11,8 12,6 +3,2 6,7 7, 7,4 9, 1,2 +3, Kivistö 4,9,1 6, 7,8 8,2 +3,3 3,8 3,8 4, 4,8 6,3 +2, Aviapolis,,4 6,1 7,9 8,9 +3,4 4,8 4,1,1 6,8 7,9 +3,1 Tikkurila 8,9 7, 8,7 1, 1,9 +2, 6,2 6, 6,4 8,4 9,4 +3,2 Koivukylä 11,2 1,7 11,6 12,9 13,6 +2,4 8,7 8,4 8,8 9,9 12, +3,3 Korso 9,7 9,6 9, 11,7 12, +2,8 7,2 6,7 7, 9,1 9,4 +2,2 Hakunila 11,9 11,4 12, 13,8 13,9 +2, 8,7 9,2 1, 11,2 13,3 +4,6 Vantaa 9,9 9, 1, 11,8 12, +2,6 7,1 7, 7, 9, 1,3 +3,2 Koulutus pienentää työttömyysriskiä Vuoden 214 lopussa vantaalaisesta vuotta täyttäneestä väestöstä oli enintään perusasteen koulutus 32 prosentilla, keskiasteen tutkinto 37 prosentilla (joista vain yo-tutkinto 29 prosentilla) ja korkea-asteen tutkinto 3 prosentilla. Työttömistä 42 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, 38 prosentilla (joista 2 prosentilla vain yo-tutkinto) oli koulutusta keskiasteen verran, kun taas korkea-asteen koulutus työttömistä oli 21 prosentilla (taulukko 4). Taulukko 4. Työttömien osuus v täyttäneestä väestöstä koulutuksen ja sukupuolen mukaan Koulutus v väestö lkm työttömät lkm työttömänä % v väestö lkm työttömät lkm työttömänä % Yhteensä , , , ,6 (pl. yo-tutkinto) , ,6 Vain yo-tutkinto , ,1 Korkea-aste, josta , ,7 alin korkea-aste , , alempi korkeakouluaste , , ylempi korkeakouluaste , ,3 tutkijakoulutus , 9 28,

7 Työttömien profiili vaihteli sukupuolen mukaan: vain perusasteen koulutuksen saaneiden sekä pelkästään ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus ao. koulutuksen saaneista työttömistä oli Vantaalla kutakuinkin samansuuruinen niin miehillä kuin naisillakin. en koulutuksen hankkineista miehiä oli työttömistä 3 prosenttia ja naisia selvästi vähemmän, 28 prosenttia. tta enemmän koulutusta hankkineissa naisilla osuus oli suhteellisesti suurempi kuin miesten. Sukupuolten välisiä eroja selittää se, että ovat Vantaalla selvästi miehiä koulutetumpia: naisista korkeaasteen tutkinto on 33 prosentilla, miehillä 27 prosentilla ja keskiasteen tutkinto naisista 3 prosentilla ja miehistä 4 prosentilla. Kaikilla suuralueilla perusasteen ja keskiasteen (pl. yo-tutkinto) tutkinnon suorittaneiden osuus työttömistä oli suurempi kuin tämän koulutuksen saaneiden osuus alueen täyttäneistä. Pelkän yo-tutkinnon suorittaneiden osuus työttömistä sen sijaan oli alempi kuin heidän osuutensa vuotta täyttäneistä olisi edellyttänyt. tta enemmän koulutusta hankkineissa työttömiä oli yleensä vähemmän kuin tällaisen koulutuksen saaneiden osuus väestöstä oli. Joillain suuralueilla etenkin korkea-asteen koulutuksen saaneiden naisten työttömien osuus oli kuitenkin suurempi kuin heidän osuutensa saman koulutuksen hankkineista. Suuralueista Hakunilassa, jossa koulutustasokin oli Vantaan matalin, työttömyysaste oli sekä miehillä että naisilla useissa koulutusluokassa muita suuralueita suurempi (taulukko ). 7 Taulukko. vuotta täyttäneiden koulutus ja työttömien jakautuminen eri koulutusluokkiin (osuus kaikista työttömistä) sukupuolen ja suuralueen mukaan (M=, N=) suku- vain perusaste keskiaste (pl yo) vain yo-tutk. alin korkea alempi korkea ylempi korkea Suuralue/alue puoli % v % tyött % v % tyött % v % tyött % v % tyött % v % tyött % v % tyött Myyrmäki M 31,1 39, 28,1 32, 9,6 8,2 9,,8 11, 7, 11,3 7,1 N 31,1 42,7 2,4 26, 8,4 6, 13, 9, 12,3 8,1 9,7 7,7 Kivistö M 31, 37, 32, 38, 6,7 4,2 8,8 6,8 1,7 8,9 9,8 4,2 N 28, 34,8 2,6 19,6 7,3 7,2 14,1 12,3 13,6,2 1,9 1,9 Aviapolis M 2,1 34,6 29,3 29,4 9,8 6,4 7,8 7,9 14,1 12, 13,9 9,7 N 23, 3,8 23,6 27,3 8,4 7,3 11,, 18,6 13,3,3 1,8 Tikkurila M 3, 37,6 32,6 37, 1, 6, 8,7 7, 9,8 6,1 8,,3 N 3, 4,9 26,6 27,2 9,4 7,4 11,8 8,4 13, 9,4 9,2 6,7 Koivukylä M 3,6 42, 32,9 3, 7,7,9 7,9 6,9 9,,4 7, 4,2 N 34,2 42,3 28,4 29,7 8,2 6, 1,8 8,6 1,6 6,9 7,9 6,3 Korso M 33,8 4, 34,9 38,2 7,,4 9,8, 8,9 6, 6,8 4,9 N 33,2 4,8 28, 3,3 7,7 6,4 8,1 8,3 11, 6,4 8,1 7,9 Hakunila M 38, 43,9 32,4 34,2 7,2 6,6 8,3 6,1 7,6 4,6 6,4 4,6 N 36,4 43,9 28,2 28,2 7,3 6,3 11,1 6, 9, 7,7 7, 7, Vantaa M 33,1 41,3 31,4 34, 8,6 6,4 8,3 6, 9,8 6,2 8,8,4 N 31,8 42, 26,6 27,6 8,2 6,4 11,8 8,1 12,2 8,3 9,3 7, Vähiten koulutusta hankkineet joutuvat helpoimmin työttömäksi Työttömyyden ja koulutuksen määrän välinen riippuvuus heikkenee, kun työttömyys jatkuu riittävän pitkään. Yleisesti voidaan sanoa, että vähiten koulutusta saaneet joutuvat helpoimmin työttömiksi. Sukupuolten väliset erot ovat liitekuvissa 9 ja 1 ja suuralueittaiset erot liitekuvissa 2 3.

8 8 Kuvio 4. Työttömät työttömyyden keston ja koulutuksen mukaan v työttömyyden kesto 2v-3v 1v-2v ½v-1v alle ½v % 1 % 2 % 3 % 4 % % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Pitkäaikaistyöttömien ikärakenne vaihtelee suuralueittain Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä oli sitä suurempi, mitä vanhemmasta stä oli kysymys. Huippunsa se saavutti sukupuolesta riippumatta 6 64-vuotiaiden ssä, jossa lähes kaksi kolmesta työttömästä oli pitkäaikaistyötön. Miehiä oli joka ssä naisia enemmän vanhinta ä lukuun ottamatta. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä kuvaa alueella esiintyvän työttömyyden vaikeutta: mitä suurempi on osuus, sitä hankalampaa on työttömyyden vähentäminen. Vantaan suuralueilla pitkäaikaistyöttömien ikärakenne vaihteli jonkin verran (liitekuvat 11 18). Myyrmäessä pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden ikärakenteessa kiinnittyy huomio 3 34-vuotiaisiin, joita oli pitkäaikaistyöttömänä enemmän kuin heitä nuoremmassa ja vanhemmissa ikäryhmissä. Kivistössä pitkäaikaistyöttömien määrä oli niin pieni, ettei aluetta voida suoraan vertailla muihin alueisiin. Kuitenkin Kivistön pitkäaikaistyöttömistä ani harva oli alle 4- vuotias. Aviapoliksessa 4 49-vuotiaita työttömiä oli vähemmän kuin heitä nuoremmassa ssä ja Tikkurilassa 4 44-vuotiaita. Koivukylässä 6 vuoden ikä lisäsi huomattavasti pitkäaikaistyöttömyyden uhkaa. Korsossa taas 4 44 ja 9-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä oli nuorempia ikäryhmiä pienempi. Hakunilassa myös 4 44-vuotiaita oli pidempään kuin vuoden työttömänä vähemmän kuin 3 39-vuotiaita. Pitkäaikaistyöttömyyden yleisyyttä voidaan kuvata katsomalla kuinka suuri on pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden osuus alueen työvoimasta. Pitkäaikaistyöttömyys oli miehillä naisia yleisempää kaikissa ikäryhmissä vanhinta ä lukuun ottamatta. Pitkäaikaistyöttömien osuus alkoi kasvaa 4 ikävuoden jälkeen niin, että koko Vantaalla 6 64-vuotiaista työvoimaan kuuluvista miehistä yli 12 prosenttia oli vuoden 214 lopussa ollut pidempään kuin vuoden työttömänä. Naisilla osuus oli prosenttiyksikön pienempi (ks. liitekuvat 19 24). Suuralueittain erot vaihtelivat. Aviapoliksen ja Koivukylän suuralueilla lähes 16 prosenttia 6 64-vuotiaista työvoimaan kuuluvista naisista oli ollut työttömänä pidempään kuin vuoden, kun Myyrmäessä heitä oli vain 8 prosenttia. Aviapoliksen, Tikkurilan, Koivukylän ja Korson 6 64-vuotiaista työvoimaan kuuluvista naisista oli miehiä suurempi osuus pitkäaikaistyöttömiä. Lähde: Tilastokeskus, Vantaan osa-alueittaiset työttömyystilastot

9 9 Liitekuvat 1-6 Työttömyysaste n ja sukupuolen mukaan suuralueilla Myyrmäki 3 Kivistö Aviapolis 3 Tikkurila Koivukylä 3 Korso

10 Liitekuvat 7-8 Työttömyysaste n ja sukupuolen mukaan suuralueilla ja koko kaupungissa (jatkuu edelliseltä sivulta) 1 Hakunila Vantaa Liitekuva 9 Työttömät työttömyyden keston ja koulutuksen mukaan Vantaalla % 1 % 2 % 3 % 4 % % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Liitekuva 1 Työttömät työttömyyden keston ja koulutuksen mukaan Vantaalla % 1 % 2 % 3 % 4 % % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 %

11 Liitekuvat Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä n ja sukupuolen mukaan Vantaan suuralueilla Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso

12 Liitekuvat Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä n ja sukupuolen mukaan Vantaan suuralueilla (jatkuu edelliseltä sivulta) 12 Hakunila Vantaa Liitekuvat Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta iän ja sukupuolen mukaan suuralueilla ja koko Vantaalla Myyrmäki Aviapolis osuus työvoimasta, % 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, osuus työvoimasta, % 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Tikkurila Koivukylä osuus työvoimasta, % 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, osuus työvoimasta, % 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,,

13 Liitekuvat Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta iän ja sukupuolen mukaan suuralueilla ja koko Vantaalla (jatkuu edelliseltä sivulta) 13 Korso Hakunila osuus työvoimasta, % 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, osuus työvoimasta, % 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Liitekuva 2 26 Työttömät koulutusasteen ja työttömyyden keston mukaan Myyrmäki % 1 % 2 % 3 % 4 % % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Aviapolis % 1 % 2 % 3 % 4 % % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % 1 Kivistöstä ei ole esitetty kuvaa alueen pienen väestöpohjan vuoksi.

14 Liitekuva Työttömät koulutusasteen ja työttömyyden keston mukaan Tikkurila % 1 % 2 % 3 % 4 % % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Koivukylä % 1 % 2 % 3 % 4 % % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Korso % 1 % 2 % 3 % 4 % % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % 2 Kivistöstä ei ole esitetty kuvaa alueen pienen väestöpohjan vuoksi.

15 Liitekuva 3 Työttömät koulutusasteen ja työttömyyden keston mukaan Hakunila % 1 % 2 % 3 % 4 % % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Liitekartta Työttömyysasteen muutos Vantaan kaupunginosissa vuodesta 21 vuoteen 214. Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh. (9) ISSN X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B:2