Tilastokatsaus 6:2014

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka ovat joko Suomessa syntyneitä muun maan kansalaisia, muualla syntyneitä muun maan kansalaisia tai muussa maassa syntyneitä Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisia oli Vantaalla vuoden 2011 lopussa , joista 14,9 prosenttia oli alle 15-vuotiaita ja 3,9 prosenttia 65 vuotta. Työikäisiä, vuotiaita, ulkomaalaistaustaisista oli eli 81,2 prosenttia. Työvoimaan työikäisistä kuului 73,9 prosenttia, noin puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoimaan kuuluvasta ulkomaalaistaustaisesta väestöstä oli työttömänä 19,2 prosenttia, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaan kantaväestössä, so. muussa kuin ulkomaalaistaustaisessa väestössä, työvoimaan kuuluvien osuus oli 79,1 prosenttia vuonna 2011 ja heistä työttömänä oli 7,5 prosenttia. Vuotta aiemmin työvoimaan kuuluvien osuus oli 80,6 prosenttia ja työttömien 7,1 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on lähentynyt kantaväestön työttömyysastetta Vuonna 2011 ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyysaste oli yli kolme kertaa ja miesten lähes kaksi kertaa suurempi kuin Vantaan kantaväestöllä. Ulkomaista syntyperää olevilla naisilla työttömyys oli yleisempää kuin miehillä, kun kantaväestössä tilanne oli päinvastainen. Alle 30-vuotiailla ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyys oli vähäisempää kuin samanikäisten miesten Ulkomaalaistaustaisilla naisilla työttömyys kasvoi iän mukaan ja ero kantasuomalaisiin olikin suurin vanhimmassa yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä. Miehillä suurin ero kantasuomalaisiin oli niin ikään vanhimmassa ikäryhmässä, mutta selvästi pienempi kuin naisilla.. Vuoteen 2006 verrattuna ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli vuonna 2011 lukumääräisesti 860 enemmän, mutta heidän työttömyysasteensa oli 2,4 prosenttiyksikköä pienempi. Kuvio 1. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuosina 2006 ja 2011

2 2 Työttömyysaste oli vuonna 2011 nuorimmassa ja vanhimmassa miesten ikäryhmässä korkein. Naisilla työttömyysaste kohosi iän kasvaessa. Koko ulkomaalaistaustaisten joukosta työttömänä oli vuotiaista useampi kuin joka neljäs. Ero kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysasteissa on kaventunut (taulukko 1). Kantaväestössä työvoimaan kuuluvia oli vuonna 2011 noin sata vähemmän kuin viisi vuotta. Työvoiman kokonaismäärä kuitenkin kasvoi tuon viiden vuoden aikana yli henkilöllä. Kasvu perustui näin ollen kokonaan ulkomaalaistaustaisen väestönosan kasvuun. Kantaväestössä alle 25-vuotaiden työvoimaan kuuluvien määrä kasvoi vajaalla tuhannella ja vuotaiden määrä henkilöllä, mutta vanhimmassa ikäryhmässä, vuotiaissa, työvoimaan kuuluvien määrä väheni lähes henkilöllä vuodesta 2006 vuoteen Taulukko 1. Työvoima ja työttömät henkilön syntyperän mukaan vuosina (31.12.) kantaväestö ulkomaalaistaustaiset työvoima työttömät tyött.aste,% työvoima työttömät tyött.aste,% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Työllisen ulkomaalaistaustaisen väestön päätoimialajakauma poikkeaa kantaväestön päätoimialajakaumasta. Ulkomaalaistaustainen väestö työskentelee kantaväestöä useammin majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) ja ammatillisten ja hallinnollisten tukipalvelujen (M,N) toimialoilla ja kantaväestöä harvemmin terveys- ja sosiaalipalvelujen (Q) ja julkisen hallinnon (O) toimialoilla. Näin on sukupuolesta riippumatta.

3 3 Taulukko 2. Vantaan työllisen ulkomaalaistaustaisen väestön ja työllisen kantaväestön päätoimiala sukupuolen ja iän mukaan , päätoimialan osuus kaikista työllisistä (%), yleisimmät toimialat on taulukossa lihavoitu Päätoimiala ulkomaalaistaustaiset kantaväestö yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset Maa- ja metsätalous, kalatalous (A,B) 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 Teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (C-E) 8,3 9,3 6,9 10,0 14,2 6,1 Rakentaminen (F) 9,9 16,0 2,2 7,1 12,9 1,6 Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuv.korj. (G) 13,6 12,5 15,0 16,8 17,7 16,0 Kuljetus, varastointi (H) 11,1 16,1 4,8 9,4 13,8 5,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 10,1 10,4 9,8 3,7 2,0 5,3 Informaatio ja viestintä (J) 2,6 3,3 1,7 5,5 7,0 3,9 Rahoitus, vakuutustoiminta (K,L) 1,6 0,9 1,9 4,1 2,9 5,3 Ammatilliset ja hallinnolliset tukipalvelut (M,N) 23,8 21,1 27,3 13,8 14,6 13,0 Julkinen hallinto, maanpuol., pakoll. sos.vak. (O) 1,1 0,9 1,5 5,9 4,6 7,2 Koulutus (P) 3,4 2,6 4,5 4,7 3,1 6,3 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 8,8 2,4 16,9 12,9 2,4 23,0 Muu palvelutoiminta (R-U) 3,9 2,5 5,7 4,7 3,4 6,0 Toimiala tuntematon (X) 1,8 1,9 1,8 1,0 1,0 0,9 Yhteensä Taulukko 3. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus toimialalla työskentelevistä vantaalaisista Vantaalaisista työllisistä työskenteli vuonna 2011 majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla. Heistä lähes joka neljäs oli taustaltaan ulkomaalainen, miehistä jopa kaksi viidestä. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus oli korkea myös hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla (N): toimialalla työskentelevistä vantaalaisesta useampi kuin joka viides oli syntyperältään ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten osuus oli yli kymmenen prosenttia myös rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä miehillä koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla. Verrattuna kantaväestöön vähiten ulkomaalaistaustaisia työskenteli julkisen hallinnon ja rahoituksen toimialoilla. Toimiala kaikki miehet naiset Maa-, metsä- kalat. (A,B) 5,8 5,1 6,7 Teollisuus, sähkö-, (C-E) 8,7 8,0 10,3 Rakentaminen (F) 13,9 14,2 12,1 Kauppa, ajon.korj. (G) 8,6 8,5 8,7 Kuljetus, varastointi (H) 12,1 13,4 8,7 Majoitus, ravitsemist. (I) 24,1 40,5 15,6 Informaatio, viestintä (J) 5,2 5,8 4,1 Rahoitus, vakuutus (K,L) 3,7 4,0 2,8 Ammatilliset ja tukip. (M,N) 16,7 16,0 17,4 Julkinen hallinto (O) 2,2 2,4 2,0 Koulutus (P) 7,8 10,0 6,8 Terveys- ja sosiaalip. (Q) 7,4 11,7 6,9 Muu palvelutoiminta (R-U) 8,7 8,7 8,7 Toimiala tuntematon (X) 17,7 19,4 15,7 Työttömyysaste vaihtelee henkilön syntymävaltion mukaan Ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta oli vajaa viidennes työttömänä niin koko maassa (19,3 %) kuin Vantaallakin (19,1 %) vuoden 2011 lopussa. Helsingissä (17,4 %) ja etenkin Espoossa (12,7 %) sekä kehyskunnissa (12,9 %) ulkomaalaistaustaisen työvoiman työttömyys oli pienempää (taulukko 6, sivu 6). Ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä työttömyys oli enemmän kuin kaksi kertaa yleisempää kuin kantaväestöllä. Työttömyysaste vaihteli kuitenkin suuresti henkilön syntymämaan mukaan, alimmillaan muutamasta prosentista 37 prosenttiin. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleilla työnsaanti on ollut kaikkein hankalinta. Verrattuna vuoteen 2007 työttömyysaste oli kohonnut ulkomaalaistaustaisilla miehillä, mutta naisilla pysynyt ennallaan. Suomessa, muussa Euroopassa, Afrikassa, Kaukoidässä ja Amerikoissa syntyneillä työttömyysaste oli alempi vuonna 2011 kuin viisi vuotta aiemmin. Venäjällä syntyneillä työttömyysaste oli kasvanut suhteellisesti muita enemmän.

4 4 Taulukko vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste syntymävaltion mukaan Vantaalla vuosina (ks. lisäksi liitekuviot katsauksen lopussa) Syntymävaltio muutos miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset Yhteensä 15,6 21,0 15,2 18,0 20,5 22,0 19,1 21,5 17,6 21,0 +2,0 0,0 Suomi 9,8 11,8 11,8 10,5 11,4 9,1 8,5 7,7 9,7 20,0-0,1 +8,2 Ruotsi 5,9 8,8 8,3 4,8 14,3 10,3 9,7 7,5 10,3 8,4 +4,4-0,4 Muu Pohjoismaa 6,5 0,0 3,2 0,0 0,0 7,7 2,6 7,7 0,0 7,1-6,5 +7,1 Muu Länsi-Eurooppa 6,1 6,0 5,7 1,5 9,5 7,9 12,6 7,3 11,4 5,2 +5,3-0,8 Muu Eurooppa 15,1 24,0 14,8 23,3 21,3 25,0 17,8 25,1 17,2 25,0 +2,1 +1,0 Baltian maat 7,1 9,3 8,2 7,3 14,0 10,4 11,1 10,8 10,1 10,9 +3,0 +1,6 Venäjä 0,0 19,2 11,1 18,2 16,0 25,6 31,1 22,0 20,4 8,3 +20,4-10,9 Ent. Neuvostoliitto 15,1 24,0 15,0 17,2 21,2 22,3 20,8 21,7 17,9 22,0 +2,8-2,0 Pohjois-Afrikka 30,9 50,0 31,1 37,5 32,5 51,5 32,0 51,2 30,7 42,6-0,2-7,4 Saharan eteläp.afrikka 31,1 48,0 24,4 39,9 33,4 41,4 31,6 42,9 29,7 42,4-1,4-5,6 Lähi-itä 28,8 45,5 26,9 45,1 32,9 49,4 33,8 54,7 32,3 51,2 +3,5 +5,7 Kaukoitä ja Aasia 14,5 22,0 14,6 20,2 16,9 23,5 15,2 22,1 14,8 21,4 +0,3-0,6 Australia, Oseania 0,0 7,7 0,0 0,0 0,0 0,0 11,5 16,7 6,7 7,7 +6,7 0,0 Pohjois-Amerikka 6,7 6,5 8,3 5,8 13,3 5,5 12,0 3,0 12,8 6,2 +6,1-0,3 Latinal. Amerikka 11,9 20,6 13,0 8,8 19,4 27,9 13,5 16,7 14,6 22,9 +2,7 +2,3 Muu tai tuntematon 21,6 29,1 6,7 15,8 13,4 23,3 18,2 17,3 12,5 11,5-9,1-17,6 Lukumääräisesti eniten työttömiä kaikista ulkomaalaistaustaisista oli entisen Neuvostoliiton alueelta (neljännes kaikista), Saharan eteläpuolisesta Afrikasta sekä Lähi- ja Kaukoidästä tai muusta Aasiasta Suomeen muuttaneissa. Työttömät ulkomaalaistaustaiset Vantaan suuralueilla Ulkomaalaistaustaisten työttömyys vaihteli suuralueittain pääosin samassa suhteessa kuin kantaväestönkin työttömyys. Sukupuolten välillä oli kuitenkin jonkin verran suuralueittaisia eroja. Miehillä työttömyysaste vaihteli 6 ja 20 prosentin välillä, kun naisilla vaihteluväli oli pienempi (13 25 %) mutta työttömyys yleisempää. Kivistössä, Aviapoliksessa ja Tikkurilassa ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli pienin sukupuolesta riippumatta. Kuvio 2. Ulkomaalaistaustaisen ja kantaväestön työttömyysaste sukupuolen mukaan Vantaan suuralueilla

5 5 Miehillä ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste oli likimäärin samansuuruinen Hakunilassa, Korsossa, Koivukylässä ja Myyrmäessä. Kivistössä se oli selvästi muita alempi ja lähes samaa tasoa kuin kantaväestöllä. Naisilla erot alueiden välillä olivat suuremmat: Hakunilassa, Koivukylässä ja Myyrmäessä työttömyys oli muita yleisempää, Tikkurilassa ja Korsossa keskitasoa ja Kivistössä ja Aviapoliksessa muita alempaa. Taulukko 5. Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste kuudella Vantaan suuralueella Tieto on esitetty vain niistä maaryhmistä, joiden asukkaista kuului työvoimaan vähintään 50 henkilöä Syntymäalue Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Ruotsi 12,6.. 10,2 6,1 6,8 8,8 8,8 Muu Länsi-Eurooppa (ei pohjoismaat) 10,8.. 2,6 11,7.. 11,4 13,1 Baltian maat 11,8 3,6 7,7 9,6 11,4 12,0 9,1 Entinen Neuvostoliitto 19,9 14,8 13,7 17,3 22,6 19,2 23,2 Muu Eurooppa 20,8.. 19,0 22,5 18,5 19,0 19,9 Saharan eteläpuoleinen Afrikka 38, ,4 26,9 28,3 44,8 Lähi-itä 32,7.. 17,6 37,5 49,4 36,6 40,4 Kaukoitä ja muu Aasia 17,7.. 13,0 16,9 16,1 19,0 22,9 Toimisto- ja laitossiivooja ulkomaalaistaustaisen väestön yleisin ammattinimike pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja koko maassa Vantaalla työskennelleistä ulkomaalaistaustaisista lähes 13 prosentilla (1 352 kpl) ammattinimikkeenä oli toimisto- tai laitossiivooja. Muita Vantaalla yleisiä ammatteja olivat rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät (516), ravintola- ja suurtaloustyöntekijät (473), myyjät (469) ja talonrakentajat (424). Korkeampaa koulutusta tai erityisosaamista vaativien ammattien edustajia, esimerkiksi erilaisten oppilaitosten opettajia oli 182 ja lääkäreitä 88 henkilöä. Koko maassa, Helsingissä ja Espoossa ulkomaalaistaustaisten suosituin ammatti oli sama kuin Vantaalla. Helsingissä seuraaviksi suosituimmat ammatit olivat myyjät, ravintola- ja suurataloustyöntekijät, lähihoitajat ja tarjoilijat. Espoossa toimisto- ja laitossiivoojien jälkeen yleisimmät ammatit olivat myyjät, talonrakentajat, linja-auton ja raitiovaununkuljettajat sekä ravintola- ja suurtaloustyöntekijät. Koko maassa ammattijako noudatti samaa kaavaa: toimisto- ja laitossiivoojien jälkeen tulivat, myyjät, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, lähihoitajat ja talonrakentajat. Vantaalla ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun korkein vuonna 2011, mutta alempi kuin koko maassa Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaalla ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli korkein, Helsingissä se oli hieman alempi ja Espoossa selvästi alhaisin. Erot alueiden välillä eivät olleet muuttuneet vuodesta Muulla Helsingin seudulla työttömyysaste oli alhaisempi kuin Vantaalla ja Helsingissä ja samaa tasoa kuin Espoossa. Koko maan työttömyysaste oli hieman korkeampi kuin Vantaalla eikä se ollut juurikaan muuttunut vuoteen 2006 verrattuna. Pääkaupunkiseudun kunnissahan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyys oli hieman helpottunut. Vain muussa Euroopassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa syntyneillä työttömyysaste oli koko maassa alhaisempi kuin Vantaalla, muissa ryhmissä se oli korkeampi. Työnsaanti on ollut kaikista vaikeinta Lähiidästä ja Afrikasta kotoisin olevilla, asuinpaikasta riippumatta.

6 6 Taulukko 6. Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste asuinalueen ja syntymävaltion mukaan ja Syntymävaltio/-alue Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu Suomi yhteensä Kaikki yhteensä 21,6 19,1 14,9 12,7 19,2 17,4 13,0 12,9 19,4 19,3 Australia ja Oseania 2,9 7,0 5,4 5,4 9,4 4,9 8,7 8,4 8,9 9,6 Muu Pohjoismaa 0,0 1,9 4,1 3,8 6,8 3,9 7,4 3,7 9,0 9,2 Muu Länsi-Eurooppa 7,7 9,9 7,6 6,7 8,1 8,0 5,9 6,9 10,2 10,5 Suomi 16,5 12,7 10,3 7,3 11,9 7,6 8,3 7,9 15,4 15,1 Baltian maat 8,9 10,5 6,7 8,4 12,5 10,1 8,6 8,3 11,7 11,5 Ruotsi 8,0 9,4 5,2 6,3 7,7 7,7 5,5 5,9 11,2 11,2 Kaukoitä ja Aasia 24,3 18,1 17,0 11,8 20,0 17,5 22,7 14,4 24,4 21,4 Entinen Neuvostoliitto 20,6 20,3 15,6 15,7 22,7 21,6 16,3 15,8 24,2 23,6 Venäjä 8,8 13,5 13,3 15,6 19,4 19,5 19,4 16,4 27,7 25,9 Muu Eurooppa 24,6 20,3 20,1 13,8 18,0 14,1 21,1 16,0 21,3 18,7 Latinalainen Amerikka 24,3 18,1 16,1 11,0 20,8 18,1 15,0 11,1 19,9 20,0 Pohjois-Amerikka 37,6 9,8 5,5 3,8 9,5 9,6 9,6 5,3 9,1 11,0 Pohjois-Afrikka 37,6 32,8 27,7 26,2 34,8 31,4 29,1 25,3 34,0 34,7 Saharan et.p. Afrikka 41,1 34,4 26,3 19,4 34,9 29,4 14,5 19,0 33,9 30,5 Lähi-itä 35,6 37,0 32,5 31,7 33,1 36,1 26,4 32,2 34,2 38,5 Muu tai tuntematon 30,6 12,1 16,2 5,6 13,2 11,7 12,6 5,3 15,8 10,1 Kuviot 3-4 Vantaalla asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste henkilön sukupuolen ja syntymävaltion mukaan (vasemmalla) ja Vantaalla asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste henkilön syntymävaltion mukaan ja (oikealla)

7 7 Kuviot 5-6 Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste sukupuolen mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa, muulla Helsingin seudulla (kehyskunnat) ja koko maassa (vasemmalla) ja ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste ikäryhmän mukaan pääkaupunkiseudun kunnissa, muulla Helsingin seudulla (kehyskunnat) ja koko maassa (oikealla) Kuvio 6 Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste pääkaupunkiseudun kunnissa, muulla Helsingin seudulla (kehyskunnat) ja koko maassa vuosina vuotta täyttänyt väestö jaetaan sen pääasiallisen toiminnan mukaan työlliseen ja työttömään työvoimaan, työvoiman ulkopuolella oleviin eli työvoimaan kuulumattomiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin. Jälkimmäiseen joukkoon lasketaan työvoimaan kuulumattomat henkilöt, jotka eivät kuulu seuraaviin ryhmiin: opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset. Väestön työllisyysaste kuvaa työvoimaan kuuluvien osuutta samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

8 8 Kuviossa 7 on kuvattu vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteen kehitystä vuodesta 2006 vuoteen 2011 Helsingin seudulla ja koko maassa. Vantaalla työllisyysaste on ollut selvästi korkeampi kuin naapurikunnissa sekä koko maassa. Helsingissä, Espoossa, kehyskunnissa sekä koko maassa työvoimaan kuulumattomien vuotiaiden osuus vuonna 2011 vaihteli miehillä 27 ja 34 prosentin välillä, kun se Vantaalla oli 21 prosenttia ja naisilla vaihteluväli oli 35 ja 39 prosentin välillä, kun Vantaalla osuus oli 32 prosenttia. Myös kantaväestön (muu kuin ulkomaalaistaustainen väestö) työllisyysaste oli Vantaalla korkeampi kuin naapureissa. Ero kuitenkin oli selvästi pienempi kuin ulkomaalaistaustaisella väestöllä (taulukko 7). Kuvio 7 Ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste pääkaupunkiseudun kunnissa, muulla Helsingin seudulla (kehyskunnat) ja koko maassa vuosina Taulukko 7. Ulkomaalaistaustaisen ja maan kantaväestön työllisyysaste koko maassa, Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja Helsingin seudun kehyskunnissa Kantaväestö Ulkomaalaistaustaiset miehet naiset miehet naiset Koko maa 73,7 73,9 70,0 64,0 Vantaa 79,0 78,8 78,8 68,5 Espoo ja Kauniainen 76,8 78,1 71,7 63,2 Helsinki 75,3 77,8 66,5 60,6 Helsingin seudun kehyskunnat 77,9 79,1 73,1 65,2 Lähteet: Tilastokeskus: 1. Ulkomaalaistaustaiset syntymävaltion, iän, sukupuolen, pääasiallisen toiminnan, toimialan ja asuinalueen mukaan (31.12.) , 2. Ulkomaalaistaustaiset syntymävaltion, sukupuolen ja pääasiallisen toiminnan sekä asuinalueen (osa-alue) mukaan (31.12.) sekä 3. Ulkomaalaistaustaiset ammatin (4-numerotaso) ja asuinalueen mukaan (31.12.) Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)