Tilastokatsaus 15:2014

Transkriptio

1 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa, vajaa 25 prosenttia (24 810) erillisissä pientaloissa (omakoti- ja paritalot) ja 13 prosenttia (13 110) rivitaloissa. Pientalojen osuus asuntokannasta on pysynyt pitkään vajaassa 40 prosentissa. Kuvio 1. Pientalo- ja vuokra-asuntojen osuus (%) n asuntokannasta (31.12.) ,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Pientaloasuntojen osuus Vuokra-asuntojen osuus Vuokra-asuntoja oli kolmannes asuntokannasta n asunnoista vajaa 56 prosenttia oli omistusasuntoja, 34 prosenttia vuokra-asuntoja ja 4 prosenttia asumisoikeusasuntoja. Kerrostaloasunnoista vuokra-asuntojen osuus oli 49 prosenttia, rivitaloasunnoista 19 prosenttia ja muista pientaloasunnoista 3 prosenttia. Kymmenen vuotta aiemmin, vuonna 2003, vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnoista oli suurempi, yli 37 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus on vähentynyt kaikilla suuralueilla Vuokra-asuntojen osuus vaihtelee alueittain: suhteellisesti niitä on eniten Tikkurilan suuralueella (38 %), vähiten Kivistössä (9 %). Kuluneen kymmenen vuoden aikana vuokra-asuntojen osuus on vähentynyt kaikilla suuralueilla. Eniten vähennystä oli Korsossa (-5,4 prosenttiyksikköä) ja Hakunilassa (-4,7 prosenttiyksikköä). Muillakin suuralueilla vähennystä oli vähintään yli 2 prosenttiyksikköä. Määrällisestikin vuokra-asunnot olivat vähentyneet Korsossa ja Hakunilassa, mutta myös Myyrmäessä. Vaikka suurin määrällinen lisäys alueen vuokraasunnoissa oli Aviapoliksessa, aleni vuokra-asuntojen osuus koko Aviapoliksen asuntokannasta kuitenkin yli kolmella prosenttiyksiköllä. Koko kaupungissa vuokra-asuntoja vuonna 2013 oli enemmän kuin vuoden 2003 lopussa. Kaikki lisäys tuli muihin vuokra-asuntoihin, kun samassa ajassa arava- ja korkotukivuokraasuntojen määrä väheni vajaalla asunnolla 1. Samassa ajassa (vuosina ) kaupungin asuntokanta kasvoi asunnolla. 1 Tilastokeskus on vuodesta 2009 lähtien ottanut korkotuki- ja aravavuokra-asunnoissa huomioon aravarajoituksista vapautuneet asunnot ja ne ovat siirtyneet luokkaan muut vuokra-asunnot. Ns. välimallin vuokra-asunnot (lyhytaikainen korkotuki vuosina ) luetaan myös luokkaan muut vuokra-asunnot. Kun myös muita käsittelysääntöjä on tarkennettu, on se aiheuttanut asuntojen siirtymisiä luokasta toiseen.

2 2 Vuoden 2013 lopussa vuokra-asuntoja oli kaikissa n kaupunginosissa, lukumääräisesti eniten Myyrmäen kaupunginosassa (3 530). Yli vuokra-asuntoa oli myös Hakunilan, Martinlaakson, Havukosken ja Pakkalan kaupunginosissa. Vuokra-asuntoja oli kaupunginosan asuntokannasta useampi kuin joka toinen Veromiehen, Tikkurilan, Jokiniemen, Asolan, Länsimäen ja Hakunilan kaupunginosissa. Taulukko 2. n asuntokanta hallintamuodon mukaan (31.12.) 2003 ja 2013 suuralueittain Alue vuosi kaikki asunnot omakotitalo asunto-osake asumisoikeusasunto arava- /korkotukivuokra-as. muu vuokraasunto muu muutos Myyrmäki muutos Kivistö muutos Aviapolis muutos Tikkurila muutos Koivukylä muutos Korso muutos Hakunila muutos Kaupunginosasista 20:ssa vuokra-asuntojen osuus oli alle 10 prosenttia. Nämä kaupunginosat olivat kaikki pientalovaltaisia. Asumisoikeusasuntojen määrä lisääntyi lla vuodesta 2003 vajaalla viidenneksellä. Uusia asumisoikeusasuntoja rakennettiin Kivistöä lukuun ottamatta kaikille muille suuralueille. Sellaisia kaupunginosia, joissa oli asumisoikeusasuntoja, oli kaikkiaan 38. Asolassa, Vallinojalla, Tammistossa, Ylästössä ja Koivukylässä vähintään joka kymmenes alueen asunnoista oli asumisoikeusasunto. Joka kolmas asunnoista oli kaksio lla yleisin huoneistotyyppi oli kaksio, joita asuntokannasta oli lähes 33 prosenttia vuoden 2013 lopussa. Tikkurilassa kaksioiden osuus asuntokannasta oli 36 prosenttia, kun Kivistössä niiden osuus jäi 15 prosenttiin. Toiseksi yleisin huoneistotyyppi oli kolmen huoneen ja keittiön/keittokomeron kokoinen asunto, joita asuntokannasta oli vajaa 27 prosenttia. Hakunilassa kolmioiden osuus asuntokannasta oli suurin, lähes 29 prosenttia, kun taas Kivistössä niitä oli vain 21 prosenttia. Kivistössä yleisin huoneistotyyppi olikin neljä huonetta ja keittiö/keittokomero, joita asuntokannasta oli lähes 27 prosenttia. Vähintään neljän asuinhuoneen asuntoja oli lla 29 prosenttia kaikista asunnoista. Suurin osuus oli Kivistössä (57 %) ja Korsossa (36 %), pienin Myyrmäessä (26 %) ja Tikkurilassa (25 %).

3 3 Yksiöiden osuus oli koko kaupungissa runsas 11 prosenttia. Eniten yksiöitä sekä lukumääräisesti että suhteellisesti oli Myyrmäen suuralueella (lähes 13 %), vähiten Kivistössä (alle 7 %) ja Aviapoliksessa (9 %). Vähintään viiden asuinhuoneen asuntojen osuus oli koko lla vajaa 11 prosenttia. Kivistössä niitä oli 30 prosenttia, kun taas Tikkurilassa, Hakunilassa ja Myyrmäessä niiden osuus oli vain runsas 8 prosenttia. Huoneistotyyppi vaihtelee asunnon talotyypin ja hallintamuodon mukaan: erillisissä pientaloissa liki kolmessa neljästä asuinhuoneita oli vähintään neljä, kun muissa omistusasunnoissa näin oli vain joka kolmannessa. Arava-/korkotukivuokra-asunnoista kahdessa kolmesta oli asuinhuoneita enintään kolme ja muissa vuokraasunnoissa vielä useammassa, kolmessa neljästä huoneita oli korkeintaan kolme. Vuokra-asunnoissa, kuten myös asumisoikeusasunnoissa yleisin huoneistotyyppi oli kaksio. Kerrostaloasunnoissa asunnot olivat huoneluvultaan selvästi pienempiä kuin pientaloissa. Taulukko 4. Asunnot niiden huoneluvun ja hallintamuodon mukaan Alue huoneistotyyppi Asunnot yhteensä omistaa talon omistaa osakkeet arava- /korkot. vuokra-as. muu vuokra-asunto asumisoikeusasunto muu / tuntematon 3 yksiö kaksio kolmio h Myyrmäki yksiö kaksio kolmio h Kivistö yksiö kaksio kolmio h Aviapolis yksiö kaksio kolmio h Tikkurila yksiö kaksio kolmio h Koivukylä yksiö kaksio kolmio h Korso yksiö kaksio kolmio h Hakunila yksiö kaksio kolmio h h+k ja sitä suuremmat asunnot on laskettu taulukossa yhteen. 4h+k asuntoja oli , 5h+k asuntoja ja 6h+k ja sitä isompia asuntoja Huoneistotyypiltään tuntemattomia asuntoja oli lla yhteensä 53 kappaletta. Niistä oli omakotitaloja 16, osakeasuntoja 5, arava- tai korkotukiasuntoja 6, muita vuokra-asuntoja 3, asumisoikeusasuntoja 1 ja muita asuntoja 22 kappaletta. 3 Sisältää mm. tyhjät ja vailla vakinaista asukasta olevat asunnot.

4 4 Vuokra-asunnot olivat huoneluvultaan selvästi omistus- ja asumisoikeusasuntoja pienempiä Arava- tai korkotukiasunnoista lähes joka toinen oli kaksio, useampi kuin joka neljäs kolmio ja joka seitsemäs yksiö. Muissa vuokra-asunnoissa yksiöiden osuus oli lähes kolmannes ja kaksioidenkin osuus suurempi kuin kaksi viidennestä. Asumisoikeusasunnoissa jako kaksioiden, kolmioiden ja neljän huoneen ja sitä suurempien asuntojen välillä meni aika lailla tasan, mutta kaksioita oli kuitenkin hieman muita suurempi osuus. Talon omistaneista useamman kuin kolmen neljästä (78 %) asunnossa oli vähintään neljä asuinhuonetta ja joka kuudennella (16 %) asuinhuoneita oli kolme. Osakeasunnon omistaneista joka kolmannella (34 %) asunnossa oli kolme huonetta, lähes joka kolmannella (30 %) huoneita oli kaksi ja yhtä usealla (29 %) huoneita oli vähintään neljä. Myyrmäen suuralueella talon omistavien asunnoissa oli 81 prosentissa vähintään neljä huonetta, kun Kivistössä osuus oli 72 prosenttia. Kivistössä sen sijaan asunto-osakkeista oli 45 prosentissa vähintään neljä huonetta, kun Koivukylässä niiden osuus oli 27 prosenttia. Arava- ja korkotukivuokra-asunnoista useampi kuin kaksi kolmesta oli enintään kaksioita Koivukylässä ja Korsossa. Aviapoliksessa niiden osuus oli runsas puolet. Myyrmäessä, Tikkurilassa ja Koivukylässä useammassa kuin kolmessa neljästä muussa vuokra-asunnossa oli korkeintaan kaksi asuinhuonetta. Myyrmäessä asumisoikeusasunnoista yli puolet oli korkeintaan kahden asuinhuoneen huoneistoja, kun Hakunilassa osuus oli vain runsas neljännes. Hakunilassa asumisoikeusasunnoista lähes kahdessa viidestä oli vähintään neljä asuinhuonetta. Kuvio 2. Asunnot hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan Muu tai tuntematon hallintaperuste Asumisoikeusasunnot Muu vuokra-asunto Arava- tai korkotukivuokra-asunto Omistaa asunnon osakkeet Omistaa talon osuus kannasta, % yksiö kaksio kolmio 4h+k 5h+k+ Erillisistä pientaloista 24 prosenttia oli kooltaan huoneistoneliömetriä, rivitaloasunnoista 21 prosenttia ja kerrostaloista 24 prosenttia huoneistoneliömetriä. Alle sadan neliön asuntoja erillisistä pientaloista oli vajaa 42 prosenttia, kun rivitaloasunnoista niitä oli 83 ja kerrostaloasunnoista 99 prosenttia. Alle 50 neliön asuntoja kerrostaloasunnoista oli 32 prosenttia, rivitaloasunnoista runsas 4 ja erillisistä pientaloasunnoista runsas 3 prosenttia. Vähintään 160 neliön asuntoja kerrostaloissa oli 23 kappaletta, rivitaloissa 33 ja erillisissä pientaloissa kappaletta. Lähes joka kymmenennessä asunnossa asutaan ahtaasti Vuoden 2013 lopussa lla oli ahtaasti asuttua asuntoa 4, 185 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilavasti asuttuja asuntoja oli kaikkiaan 6 980, 295 enemmän kuin vuonna Ahtaimmin asuttuja olivat rivitaloasunnot, joista lähes 12 prosenttia oli ahtaasti asuttuja. Erillisistä pientaloista ja kerrostaloasunnoista ahtaasti asuttuja oli alle 10 prosenttia. 4 Tilastokeskus, normi 4: Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asunto on tilavasti asuttu, kun siinä asuu 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin mitä on asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun).

5 5 Huoneistotyypeistä ahtaimmin asuttiin kolmen asuinhuoneen asunnoissa, joista 15 prosentissa asuttiin ahtaasti. Viiden huoneen ja sitä suuremmista asunnoista lähes joka toinen oli tilavasti asuttu. Erillisistä pientaloasunnoista 21 prosenttia oli tilavasti asuttuja, rivitaloasunnoista lähes 7 ja kerrostaloasunnoista vajaa 2 prosenttia. Kuvio 3. Asunnot asunnon talotyypin ja pinta-alaluokan mukaan lla asunnon pinta-alaluokka asuntojen lkm Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Kuvio 4. Asunnot asunnon huoneistotyypin ja asumisväljyyden mukaan lla huonetta 6 huonetta 5 huonetta 4 huonetta 3 huonetta 2 huonetta 1 huone osuus asunnoista, % Tilava Normaali Ahdas Tuntematon Kuvio 5. Ahtaasti asutut asunnot (%) asunnon huoneistokoon ja talotyypin mukaan lla ahtaasti asuttuja % Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus 1 huone 2 huonetta 3 huonetta 4 huonetta 5 huonetta 6 huonetta 7+ huonetta

6 6 Asunnoista oli 5,2 prosenttia vailla vakinaista asukasta Joustavien asuntomarkkinoiden edellytyksenä on yleisesti pidetty 4-6 prosentin suuruista asuntovaraumaa eli tyhjänä olevien asuntojen määrää. Vuodenvaihteessa 2013/2014 asunnoista oli lla vailla vakinaista asukasta eli runsas 5 prosenttia, mikä on 600 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tyhjänä tai tilapäisesti asutuista asunnoista oli erillisissä pientaloissa 1 010, rivitaloissa 375 ja kerrostaloissa Rivitaloasuntoja oli suhteellisesti vähiten (2,9 % kannasta) vailla vakituista asujaa ja kerrostaloasuntoja eniten (5,9 %). Pientaloissa olevista vailla vakinaista asukasta olevista asunnoista suhteellisesti suurin osa oli kolmen, neljän asuinhuoneen huoneistoja, kerrostaloasunnoista kahden asuinhuoneen asuntoja. n suuralueista eniten vailla vakinaista asukasta olleita asuntoja oli Kivistössä, missä niitä oli 8,5 prosenttia alueen asuntokannasta. Suhteellisesti vähiten tyhjiä asuntoja oli Hakunilassa (3,9 %). Kivistössä oli eniten tyhjillään rivi- tai ketjutaloja, joista 17 prosenttia oli vailla vakituista asukasta vuodenvaihteessa 2013/2014. Myös erillisissä pientaloissa (8 % alueen kaikista erillisistä pientaloista) oli tyhjien asuntojen osuus Kivistössä suuralueista korkein. Aviapoliksessa oli suhteellisesti eniten vailla vakituista asukasta olevia kerrostaloasuntoja (9 %). Arava-/korkotukivuokra-asuntoja oli vuoden 2013 lopussa koko kaupungissa vailla vakinaista asukasta 690 kappaletta eli 3,7 prosenttia arava- ja korkotukiasunnoista. Niistä liki joka kolmas oli Tikkurilan suuralueella, joka neljäs Koivukylässä ja useampi kuin joka viides Myyrmäessä. Muita vuokra-asuntoja oli tyhjillään/tilapäisesti asuttuna kaikkiaan lähes 100 (0,6 %) ja asumisoikeusasuntoja 125 (3,1 %). Asuntokanta kuudessa suurimmassa kaupungissa on kuudesta suurimmasta kaupungista kerrostalovaltaisin, sillä vuoden 2013 lopussa kaupungin kaikista asunnoista 86 prosenttia oli kerrostaloissa. Pientalovaltaisin oli, jossa pientalojen osuus kaupungin asuntokannasta oli 46 prosenttia. Rivitalojen osuus oli ssa suurin (15,5 %) ja ssa (14,4 %) lähes yhtä suuri. Myös erillisten pientalojen osuus oli suurin (30,9 %) ssa. ssa (26,7 %) ja lla (24,7 %) se oli hieman pienempi. Helsingissä erillisiä pientaloja oli vajaa 8 prosenttia asuntokannasta. Kuvio 6. Koko maan ja kuuden suurimman kaupungin asuntokanta talotyypin mukaan Suomi osuus asunnoista, % Muu rakennus Kerrostaloasunnot Rivitaloasunnot Erilliset pientaloasunnot Omistusasuntojen osuus kaikista kaupungissa olevista asunnoista oli lla (55,7 %) ja ssa suurin (53,8 %). ssa se oli lähes yhtä suuri (53,1 %). Helsingissä omistusasuntojen osuus oli pienin, 43,4 prosenttia. Turussa ja ella omistusasuntojen osuus jäi niinikään alle 50 prosentin. Asumisoikeusasuntoja oli suhteellisesti eniten ssa (4,1 %) ja lla (4,0 %), vähiten ssa (1,7 %). Kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta väheni muissa suurissa kaupungeissa paitsi Turussa ja ella, joissa se hieman kasvoi. lla vuokra-asuntojen osuuden vähennys oli suurin 5, -3,4 prosenttiyksikköä. ssa vähennystä oli -3,2 ja Helsingissä -2,9 prosenttiyksikköä. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta kasvoi kaikissa kaupungeissa hieman, eniten ssa. 5 ssa vähennystä oli 7,8 prosenttiyksikköä, mutta selitys on kaupunkiin vuoden 2012 lopussa liittyneet naapurikunnat.

7 7 Kuvio 7. Koko maan ja kuuden suurimman kaupungin asuntokanta asunnon hallintamuodon mukaan Suomi osuus asuntokannasta, % Omistusasunto Asumisoikeusasunto Vuokra-asunto Muu hallintamuoto Kuvio 8. Kuuden suurimman kaupungin asuntokanta asunnon hallinta- ja huoneistotyypin mukaan Omistusasunnot osuus omistusasuntokannasta, % yksiöt kaksiot kolmiot 4h+k 5h+k+ Vuokra-asunnot osuus vuokra-asuntokannasta, % yksiöt kaksiot kolmiot 4h+k 5h+k+ Helsingissä yksiöiden ja kaksioiden osuus kaupungin asuntokannasta oli omistusasunnoissa yli 40 prosenttia, kun se ssa jäi runsaaseen 20 prosenttiin vuoden 2013 lopussa. Vuokra-asunnoissa yksiöiden ja kaksioiden osuus oli Turussa ja ella 80 prosenttia. lla ja ssa osuus oli alle 70 prosenttia.

8 8 lla ja ssa asumisoikeusasunnot olivat huoneluvultaan isoista kaupungeista suurimmat: vähintään neljän huoneen asuntojen osuus oli kummassakin 30 prosenttia. ssa osuus oli vain 13 prosenttia. ella ja ssa korkeintaan kahden huoneen asumisoikeusasuntojen osuus oli yli 60 prosenttia. Kaikissa kaupungeissa suhteellisesti eniten ovat lisääntyneet huoneluvultaan pienet asumisoikeusasunnot. Pääkaupunkiseudulla oli eniten ahtaasti asuttuja asuntoja Helsingissä ahtaasti asuttujen asuntojen osuus oli 9,7 prosenttia, lla 9,6 ja ssa 9,3 prosenttia vuoden 2013 lopussa. Muissa suurissa kaupungeissa ahtaasti asuttuja asuntoja oli alle 7,5 prosenttia. Turussa, lla ja ssa eniten ahtaasti asuttuja asuntoja oli rivitaloissa, kun taas Helsingissä, ssa ja ella niitä oli eniten erillisissä pientaloissa. Ahtaasti asuminen oli vähentynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kaikissa suurissa kaupungeissa. lla, Turussa ja ella vähennystä oli keskimäärin runsas puolitoista prosenttiyksikköä, ssa prosenttiyksikön ja Helsingissä puolen prosenttiyksikön verran. Kaikissa suurissa kaupungeissa ahtaasti asuminen väheni eniten pientaloasunnoissa. Vailla vakinaista asukasta olevien asuntojen osuus on hieman kasvanut Pääkaupunkiseudun kunnissa vailla vakinaista asukasta olleiden asuntojen osuus asuntokannasta oli vuonna 2013 pienempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kaikissa kaupungeissa vailla vakinaista asuntoa olevien asuntojen määrä oli kasvanut kaikissa kaupungeissa, lla vähiten ja ella eniten. Kuvio 9. Kuuden suurimman kaupungin vailla vakinaista asukasta olevien asuntojen osuus asuntokannasta asunnon hallintamuodon mukaan (31.12.) vuosina 2003 ja osuus asuntokannasta, % Lähteet: Tilastokeskus, tilastotietokannat, asunnot (31.12.) Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)