Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Transkriptio

1 Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja

2 Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja ovat perustana myös strategisille johtopäätöksille ja eri toimijoiden yhteistyötarpeille Väestöennuste PHSOTEY 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ,4 63,8 11,6 6,7 2, ,4 62,1 12,9 7,0 2, ,4 60,5 14,0 7,2 2, ,5 59,2 14,7 7,6 3, ,5 58,2 15,1 8,1 3, v % v % v % % yli 85 v %

3 Väestö ja väestörakenteen muutos ikääntyvien henkilöiden kohdalla klassisten riskitekijöiden merkitys ja painoarvo muuttuvat sairauksien yhteydessä tärkeiksi huomion kohteiksi nousevat toimintakyvyn heikentymisen varhaiset oireet, raihnastumisen monet ilmenemismuodot sekä lievienkin sairauksien hyvä hoito moni sairaiden iäkkäiden potilaiden hoidon yksilöllisyys korostuu Strateginen johtopäätös: palvelujärjestelmän ja osaamisen tulee varautua vastaaman muutokseen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman yhteistyön merkitys kasvaa Myös järjestöjen rooliin kohdistuu uusia odotuksia

4 Väestö ja väestörakenteen muutos Palvelujen sisältö ja palvelupolut tulee tarkastella väestörakenteen muutoksen pohjalta Järjestöjen asiantuntemus olisi tärkeää saada käyttöön tässä tarkastelussa Järjestöjen soveltuva rooli palveluketjuissa tulee tällöin myös otettua huomioon tarkoituksenmukaisesti Järjestöjen osallistuminen palvelupolkujen kehittämiseen ja palveluyhteistyöhön edellyttää sovittuja yhteistyörakenteita ja kumppanuuden muotoja Järjestöjen osallistuminen palveluprosessien kehittämiseen vahvistaa asiakasnäkökulmaa

5 Koko maa PHSOTEY Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä Huoltosuhde, demografinen ,4 61, ,1 54,9 60,1 58,7 53,4 50,6 52, ,2 49,8 56,3 71,6 61,9 75, lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspiirin kunnissa työikäisillä on enemmän huollettavia ja samalla suurempi palvelujen rahoitustarve kuin maassa keskimäärin Strateginen johtopäätös ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys korostuu kuntalaisten oma vastuu kasvaa, mutta samalla tulee huolehtia, että heikommassa asemassa olevat eivät putoa turvaverkosta taloudellisessa paineessa palvelut tulee järjestää tuottavasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti

6 Varautuminen palvelutarpeiden kasvuun ja muutoksiin Julkisten palvelutuottajien ja järjestöjen tarkoituksenmukaisella yhteistyöllä ja kumppanuudella voidaan tukea palvelutoimintaa ja tiivistää turvaverkkoja Järjestöillä on mahdollisuus täydentää julkista palvelutoimintaa omilla osaamisalueillaan Palveluprosessien kehittäminen yhteistyössä vahvistaa verkostoyhteistyötä ja terävöittää parhaimmillaan tärkeää asiakasnäkökulmaa

7 Koko maa PHSOTEY Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Pukkila Sysmä Osallisuus ja syrjäytyminen % 3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna ,8 2,5 2,2 2,1 2 1,5 1,3 1,6 1,3 1,8 1,6 1,8 1,4 1,6 1,7 1,7 1 0,9 0,8 0,5 0 kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden määrä suhteessa ikäryhmään on Asikkalaa, Hollolaa ja Iittiä lukuun ottamatta suurempi kuin koko maassa

8 Koko maa PHSOTEY Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä Osallisuus ja syrjäytyminen 25 % Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna ,4 13,6 9,1 13,3 12,9 12,7 12,3 14,6 11,3 16,3 13,8 13,4 15,3 15,5 9,0 9,3 10,2 5 0 Artjärveä, Iittiä, Padasjokea, Pukkilaa ja Sysmää lukuun ottamatta koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on kaikissa piirin kunnissa enemmän kuin maassa keskimäärin.

9 Koko maa PHSOTEY Asikkala Heinola Hollola Iitti Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Sysmä Osallisuus ja syrjäytyminen % 8 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna ,0 4,5 4,5 4 2,9 3,7 3,4 3,1 2,3 2,4 3,8 3,7 2 0 toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus väestöstä on Iittiä ja Kärkölää lukuun ottamatta suurempi kuin maassa keskimäärin

10 Koko maa PHSOTEY Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä 8,3 7,9 9,5 13,8 12,2 13,2 15,7 16,3 15,1 14,8 15,2 15,1 14,9 16,3 15,2 15,4 15,8 14,7 14,9 17,1 18,9 18,3 17, ,1 19,3 18,3 18,9 18,7 20,9 20,9 19,7 24,3 Osallisuus ja syrjäytyminen Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys Pitkäaikaistyöttömät % työttömistä Nuorisotyöttömät % v. työvoimasta Pitkäaikaistyöttömien osuus on Asikkalaa, Hartolaa, Kärkölää, Myrskylää ja Orimattilaa lukuun ottamatta korkeampi kuin maassa keskimäärin Nuorisotyöttömien osuus on Artjärveä, Hämeenkoskea, Myrskylää, Padasjokea ja Pukkilaa lukuun ottamatta korkeampi kuin maassa keskimäärin

11 Osallisuus ja syrjäytyminen Johtopäätöksiä erityisesti lasten ja nuorten parissa eri toimijoiden muodostamaa turvaverkkoa on tiivistettävä edelleen; julkisten toimijoiden ja järjestöjen yhteistyö ja työnjako tukee tätä tavoitetta koulutusratkaisuilla ja perheiden tukemisella tärkeä rooli Järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyö edistää parhaimmillaan myös palvelutoiminnan yhdenvertaisuustavoitteita

12 Koko maa Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä 12, , ,1 14, , ,9 13,9 13,5 16,3 15,3 16,7 15,6 15,7 14,9 15,9 16,4 18,3 17,2 17,5 16,4 17,9 18,1 18,6 20,4 20,9 22,4 24,2 25,7 Hyvinvointi ja terveyserot Lapsiperheiden ja kunnan yleinen pienituloisuusaste vuonna Lapsiperheiden pienituloisuusaste Kunnan yleinen pienituloisuusaste

13 Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä PHSOTEY Hyvinvointi ja terveyserot Ikävakioitu kansantauti-indeksit 2009 Koko maa = Diabetes Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti

14 Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä PHSOTEY Hyvinvointi ja terveyserot Ikävakioitu sairastavuusindeksit 2009 Koko maa = Sairastavuusindeksi Kuolleisuusindeksi Työkyvyttömyysindeksi Erityiskorvausoikeusindeksi

15 Menetetyt elinvuodet / molemmat sukupuolet / Muutos 10 vuoden maan tilanne takaiseen + enemmän + parempi vähemmän huonompi Artjärvi + 27 % - 13 % Hartola + 84 % - 29 % Iitti + 10 % + 25 % Myrskylä - 30 % + 39 % Nastola + 12 % + 9 % Orimattila + 17 % + 8 % Pukkila - 60 % + 71 % Sysmä + 70 % - 28 % Lahti + 6 % + 24 % Heinola + 20 % - 1 % Padasjoki - 22 % + 26 % Asikkala - 25 % + 34 % Hollola - 23 % + 30 % Hämeenkoski + 30 % - 52 % Kärkölä + 36 % - 20 %

16 Menetetyt elinvuodet / molemmat sukupuolet Vuosina henkistä pääomaa menetettiin koko maan tasoa enemmän kaikissa muissa kunnissa paitsi Pukkilassa, Asikkalassa, Hollolassa, Myrskylässä ja Padasjoella. Näissä kunnissa tilanne oli myös parantunut kymmenen viime vuoden aikana. Muista kunnista myönteinen muutoksen suunta verrattuna 10 vuoden takaiseen oli myös Iitissä, Nastolassa, Orimattilassa ja Lahdessa, vaikka elinvuosia menetettiinkin vielä maan tasoa enemmän.

17 Menetetyt elinvuodet / molemmat sukupuolet Kielteinen kehityssuunta 10 vuoden takaiseen verrattuna oli Hämeenkoskella, Hartolassa, Sysmässä, Kärkölässä, Artjärvellä ja Heinolassa. Verrattaessa tilanteeseen 20 vuotta sitten kaikkien muiden kuntien tilanne on parantunut lukuun ottamatta Hartolaa ja Hämeenkoskea.

18 Hyvinvointi ja terveyserot kuntien väestöjen terveyserojen vaihtelu tulee ottaa huomioon palvelujärjestelmää suunniteltaessa käytetyt indikaattorit kuvaavat riittämättömästi eri sosiaaliryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja, palveluprosessien tulee ottaa huomioon kaikki potentiaaliset käyttäjäryhmät Kaavamainen, kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveyseroja huomioimaton julkinen palvelutoiminta ja myös järjestöyhteistyö voi olla tehotonta; yhteistyöstä ja strategiasta kannattaisi sopia yhteisen analyysin pohjalta räätälöiden