TILASTOKATSAUS 8:2016
|
|
- Auvo Laaksonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8: ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla alueilla (,, ja koko maa) suurimman asuntokuntaryhmän muodostivat yksinasuvat. Yksinasuvien osuus kaikista asuntokunnista oli myös kasvanut selvästi muita nopeammin. lla yksinasuvia oli vuoden 2013 lopussa runsas 38 prosenttia, kun Helsingissä heitä oli lähes 49 prosenttia. Yksinasuvien osuus oli kasvanut vuodesta 2005 ä lukuun ottamatta muilla alueilla. lla, Helsingissä ja koko maassa lapsettomat parit muodostivat toiseksi suurimman asuntokuntajoukon. ssa ja KUUMA-kunnissa pareja, joilla oli lapsia, oli enemmän kuin lapsettomia pareja. Kaikilla alueilla pari ja lapsia asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli selvästi pienentynyt, lla niukasti eniten. Yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus oli niin ikään pienentynyt kaikilla alueilla, koko maassa eniten. Yksinasuvat ssa oli vuonna 2013 kaikkiaan lähes yksinasuvaa alle 25-vuotiasta. lla heitä oli runsas 3 000, ssa yli 3 200, Helsingissä ja Helsingin seudun kehyskunnissa, KUUMA-kunnissa, heitä oli yli ssa ja KUUMA-kunnissa heidän lukumääränsä oli kasvanut vuodesta 2005,kun muilla alueilla se oli vähentynyt. Kuvio 1. Yksinasuvien osuus kaikista asuntokunnista vuosina ,0 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 32,0 30,0 Kaikista asuntokunnista yksinasuvien alle 25-vuotiaiden osuus vaihteli muutamissa prosenteissa. Helsingissä osuus on ollut suurin ja KUUMA-kunnissa pienin. Yksinasuvia vuotiaita oli koko maassa yli vuonna lla, ssa ja Helsingissä heitä oli kaksi kertaa enemmän kuin nuorempaan ikäryhmään kuuluvia. Yksinasuvien vuotiaiden osuus kaikista asuntokunnista oli vuonna 2013 kaikilla alueilla kutakuinkin sama kuin vuonna Lukumäärällisesti heitä oli vuonna 2013 kaikilla alueilla enemmän kuin vuonna Vuonna 2013 koko maassa yksinasuvien vuotiaiden määrä lähenteli puolta miljoonaa. Vuonna 20 heitä oli liki Sen jälkeen määrä on hieman pienentynyt. Helsingissä heitä oli eniten vuonna 2009, jonka jälkeen sielläkin määrä on vähentynyt. lla ja ssa sen sijaan yksinasuvien vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta toiseen. Kuitenkin yksinasuvien vuotiaiden osuus kaikista asuntokunnista on kaikilla alueilla vähentynyt, eniten Helsingissä.
2 2 Yksinasuvien vähintään 65-vuotiaiden määrä on kasvanut kaikilla alueilla nopeimmin, niin myös heidän osuutensa kaikista asuntokunnista. ssa heidän osuutensa on ollut suurin koko tarkastelujakson ( ) ajan. on pysynyt selvänä kakkosena. Vähiten yksinasuvia vähintään 65-vuotiaita oli ssa. lla yksinasuvien määrä on tässä ikäryhmässä kasvanut nopeammin kuin ssa. KUUMA-kunnissa yksinasuvien vähintään 65-vuotaiaiden osuus on ollut selvästi suurempi kuin lla ja ssa. Lapsettomat parit Lapsettomia pareja oli vuonna 2013 koko maassa reilu , useampi kuin joka neljäs kaikista asuntokunnista. Näin oli ä lukuun ottamatta muillakin alueilla. Helsingissä osuus jäi alle neljäsosaan. Kaikilla alueilla lapsettomien parien määrä on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa. ssa ja lla heidän osuutensa kaikista asuntokunnista on muista alueista poiketen pienentynyt. Kuvio 2. Lapsettomien parien osuus kaikista asuntokunnista vuosina ,0 29,0 28,0 27,0 26,0 25,0 24,0 23,0 22,0 21,0 20,0 Alle 25-vuotiaiden lapsettomien parien osuus kaikista asuntokunnista oli vuonna 2013 runsas puolitoista prosenttia KUUMA-kuntia, jossa se oli pienempi, lukuun ottamatta vuotiaiden lapsettomien parien osuus kaikista asuntokunnista on ä lukuun ottamatta pienentynyt kaikilla alueilla. Osuus vaihteli kolmen ja viiden prosentin molemmin puolin, Helsingissä se oli suurin vuotiaiden lapsettomien parien osuus oli suurin KUUMA-kunnissa, vajaa 14 prosenttia. Kaikilla alueilla sekä osuus että määrä oli vuonna 2013 kuitenkin pienempi kuin vuonna Vähintään 65 vuotta täyttäneiden lapsettomien parien osuus oli koko maassa runsas prosenttia, muilla alueilla pienempi, vaikkakin osuus oli kasvanut kaikilla alueilla. Parit ja lapsia Sellaisten asuntokuntien, joissa oli parin lisäksi lapsia, osuus oli pienentynyt kaikilla alueilla. Suurin osuus oli ssa ja KUUMA-kunnissa, jossa tällaisia asuntokuntien oli useampi kuin joka neljäs. Helsingissä osuus oli vain 15 prosenttia ja siellä muutos vuodesta 2005 oli kaikista pienin. Niiden parien, joilla oli 1 2 lasta (joista ainakin toinen alle 18v), osuus kaikista asuntokunnista vaihteli 18 prosentin välillä tässä tarkastelluilla alueilla. Suurin se oli ssa ja KUUMA-kunnissa ja pienin Helsingissä. Vuoteen 2005 verrattuna osuus oli pienentynyt kaikilla muilla alueilla paitsi Helsingissä, jossa se oli pysynyt samana, runsaassa prosentissa. Koko maassa tällaisia pareja oli vuonna 2013 kuutisen tuhatta vähemmän kuin vuonna Muilla alueilla näiden asuntokuntien määrä oli jonkin verran suurempi vuonna 2013 kuin vuonna Pareilla, joilla oli vähintään 3 lasta (joista vähintään yksi alle 18v), osuus kaikista asuntokunnista vaihteli Helsingin kahden ja KUUMA-kuntien viiden ja puolen prosentin välillä vuonna Kaikilla alueilla osuus oli pienentynyt vuodesta ssa, Helsingissä ja lla näiden parien määräkin oli pienentynyt. ssa se oli vuonna 2013 hieman suurempi ja KUUMA-kunnissa sama kuin vuonna 2005.
3 3 Kuvio 3. Pari ja lapsia -asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista vuosina ,0 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 Yksinhuoltajat Yksinhuoltaja-asuntokuntien (kaikki lapsen asemassa olevat) osuus kaikista asuntokunnista vaihteli 6,5 ja 8,5 prosentin välillä. Kaikilla alueilla heitä oli vuonna 2013 pienempi osuus kuin vuonna Suurin vähennys oli koko maassa ja Helsingissä. Näillä alueilla yksinhuoltajien osuus oli jo ennestäänkin pienin. lla ja ssa osuus on pysytellyt lähes samana jo usean vuoden ajan. Kuvio 4. Yksinhuoltaja -asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista vuosina ,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 Yksinhuoltajia, joilla oli 1 2 lasta (joista ainakin toinen alle 18v), oli kaikista yksinhuoltaja-asuntokunnista noin kaksi kolmesta. lla heidän osuutensa oli suurin ja koko maassa pienin. Osuus yksinhuoltaja-asuntokunnista oli kaikilla alueilla hieman pienentynyt. Kaikista asuntokunnista enintään kaksilapsisten yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus oli lla 5 prosenttia, muilla alueilla vähemmän. ssa ja Helsingissä yksinhuoltajien (1 2 lasta) määrä oli 2013 pienempi kuin vuonna Vähintään kolmilapsisten (joista vähintään yksi alle 18v) yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus kaikista yksinhuoltajaasuntokunnista vaihteli 15 ja 18 prosentin välillä. Sellaisia yksinhuoltaja-asuntokuntia, joilla ei yksikään lapsista ollut alle 18-vuotias oli kolmannes kaikista yksinhuoltajaasuntokunnista. ssa näiden yksinhuoltaja-asuntokuntien määrä oli vähentynyt vuodesta 2005, muilla alueilla se oli selvästi kasvanut.
4 4 Käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden Tulotason indikaattorina käytetään asuntokunnan kulutusyksikkökohtaista mediaanituloa. Mediaanitulo saadaan, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen: mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo. Tuloja tarkastellaan kulutusyksikkökohtaisten käytettävissä olevien rahatulojen määrällä. Käytettävissä oleviin rahatuloihin lasketaan palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (ilman ansiotuloa) sekä saadut nettotulonsiirrot. Kulutusyksikköjen määrä saadaan käyttämällä Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1,muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja sitä nuoremmat lapset saavat painon 0,3. Käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset mediaanitulot ovat kasvaneet vuodesta 2005 vuoteen 2013 kaikilla alueilla hyvin samansuuntaisesti, koko maassa hieman muita enemmän (32 %) ja lla niukasti muita vähemmän (29 %). erottuu muista suuremmilla tuloillaan. Kuvio 5. Käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten rahatulojen mediaani vuosina Tulot elinvaiheen mukaan Yksinasuvilla käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten mediaanitulojen kehitys ja alueiden väliset erot ovat hyvin samanlaiset kuin kaikilla asuntokunnilla. Selvimmän poikkeuksen tekevät KUUMA-kuntien yksinasuvat: heillä mediaanitulot olivat pienemmät kuin lla ja Helsingissä. ssa kasvu oli ollut suurinta ja lla pieneintä. Lapsettomilla pareilla espoolaisilla oli selvästi paremmat mediaanitulot ja koko maassa selvästi pienemmät mediaanitulot kuin lla, Helsingissä ja KUUMA-kunnissa. Näillä kolmella viimeksi mainitulla alueella mediaanitulot olivat vielä vuonna 2005 lähes samat, mutta tarkastelujaksolla helsinkiläisten mediaanitulot olivat kohonneet nopeiten ja KUUMAkunnissa asuvienkin nopeammin kuin vantaalaisten. Pareilla, joilla oli lapsia, mediaanitulojen taso ja muutos noudattivat pitkälti lapsettomien parien tasoa ja muutosta: espoolaiset erottuvat korkeammalla mediaanitulojen tasollaan ja koko maa matalimmalla tulotasollaan. Alueiden väliset erot eivät muuttuneet vuodesta 2005 vuoteen Yksinhuoltaja-asuntokunnat eroavat muista vain siinä, että erot alueiden välillä olivat pienimmät ja tilanne alueiden välillä oli säilynyt samana vuodesta Ks. kuviot seuraavalla sivulla
5 5 Kuviot 6-9. Käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten rahatulojen mediaani vuosina Yksinasuva Lapseton pari vuositulot, eurtoa Pari ja lapsia Yksinhuoltaja Pienituloiset Yksinasuvista ja yksinhuoltajista noin 30 prosenttia oli pienituloisia koko maassa vuonna Pienituloisia ovat asuntokunnat, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Yksinasuvista oli pienituloisia vähiten lla. Lapsettomista pareista suhteellisesti vähiten pienituloisia oli KUUMAkunnissa. Yksinasuvilla pienituloisten osuus oli vähentynyt kaikilla alueilla, lapsettomilla pareilla KUUMA-kunnissa, ssa ja koko maassa. lla ja Helsingissä pienituloisten lapsettomien parien osuus oli pysynyt lähes samana. Sellaisilla pareilla, joilla oli lapsia, pienituloisten osuus oli pysynyt koko lailla samalla tasolla. lla ja ssa osuus oli lievästi kasvanut. Yksinhuoltajissa pienituloisten osuuden muutokset olivat niin ikään pieniä, vuosina pienituloisten yksinhuoltajien osuus kasvoi, mutta pieneni sen jälkeen.
6 6 Kuviot -13. Pienituloisten osuus (%) ao. elinvaiheen asuntokunnista vuosina Yksinasuvat Lapsettomat parit oasuus yksinasuvista, % osuus lapsettomista pareista, % Pari ja lapsia Yksinhuoltajat osuus pari ja lapsia asuntokunnista, % osuus yksinhuoltaja-asuntokunnista, % Lähde: Tilastokeskus ja www. aluesarjat.fi Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh. (09) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) n kaupunki. Tietopalvelut B:2016
TILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2016
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:216 1 24.3.216 YKSINASUVIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2 213 Yksinasuvien määrä Vantaalla oli vuoden 213 lopussa kaikkiaan 95 4 asuntokuntaa, joista yksinasuvien asuntokuntia
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 10:2015
TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2015
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 2:2017
TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2016
TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotTilastokatsaus 4:2014
Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotTilastokatsaus 2:2014
Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla
LisätiedotTilastokatsaus 13:2014
Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotTilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotPALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?
PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN? Timo Kauppinen, THL 12.11.2018 Paljonko suomalaiset käyttävät tuloistaan asumiseen? / Timo Kauppinen 1 TÄMÄ ESITYS Asumismeno/kustannusrasitteen erilaiset
LisätiedotOnko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotTilastokatsaus 1:2014
Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 12:2016
TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotTyövoiman saatavuus. Päivitetty
Työvoiman saatavuus Päivitetty 23.9.2013 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 1980-2050 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan tietopalveluyksikkö / lähde: www.aluesarjat.fi Demografinen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotLasten hyvinvointi Helsingissä
Lasten hyvinvointi Helsingissä katsaus hyvinvointiin 2017 30.3.2017 Sanna Ranto Tilannekatsaus Tilastotietokantaan www.hyvinvointitilastot.fi lasten hyvinvoinnin osalta on viety ne indikaattorit, joita
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotTilastokatsaus 15:2014
19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,
Lisätiedot01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Tutkimus sisältää
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta
LisätiedotTilastokatsaus 7:2013
Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli
LisätiedotTulonjakotilasto 2010
Tulot ja kulutus 2012 Tulonjakotilasto 2010 Pienituloisuus (ennakkotiedot) Pienituloisuuden kasvu pysähtyi Pienituloisia henkilöitä oli 706 000 vuonna 2010. Pienituloisuusaste eli pienituloisen väestön
LisätiedotTulonjakotilasto 2009
Tulot ja kulutus 2011 Tulonjakotilasto 2009 Suurituloisimpien tulojen pieneneminen kavensi tuloeroja Tuloerot jatkoivat kaventumista vuonna 2009. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan Gini-kerroin
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto
LisätiedotTulonjakotilasto 2013
Tulot ja kulutus 2015 Tulonjakotilasto 2013 Pienituloisuus Pienituloisuus koettelee etenkin nuoria aikuisia Nuorten aikuisten pienituloisuus on muita ikäryhmiä yleisempää ja syvempää, ilmenee Tilastokeskuksen
LisätiedotIkääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus
Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous 26.4.2017 Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus % Työikäiset ja ikääntyneet tuloluokittain vuonna 2014, osuus % ikäryhmän
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotTulonjakotilasto 2015
Tulot ja kulutus 2017 Tulonjakotilasto 2015 Pienituloisuus Pienituloisuus on yleisintä nuorilla ja iäkkäillä Vuonna 2008 alkanut koko väestön suhteellisen pienituloisuuden väheneminen jatkui vuonna 2015,
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015
2017:10 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 Tulot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 35 100 euroa Helsingissä mediaanitulo 27 200 euroa Veroja ja veroluonteisia
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004
Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE
LisätiedotTuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012
Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Esityksen teemat Kotitalouksien toimeentulon kehitys tulonjakotilastojen valossa: Tulotason nousu Tuloerojen
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotTilastokatsaus 14:2014
Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-
LisätiedotTulonjakotilasto 2014
Tulot ja kulutus 2016 Tulonjakotilasto 2014 Pienituloisuus Eläkeikäisten pienituloisuus vähentynyt eniten Pienituloisuus on vähentynyt eniten 65 vuotta täyttäneellä väestöllä vuoteen 2007 verrattuna, ilmenee
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotKöyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.
LisätiedotTulonjakotilasto 2011
Tulot ja kulutus 2013 Tulonjakotilasto 2011 Pienituloisuus Pienituloisten lukumäärä 704 000 vuonna 2011 Pienituloisissa kotitalouksissa eli 704 000 henkilöä vuonna 2011, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotTyövoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014
Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986
LisätiedotTILASTOKATSAUS 12:2015
TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin
LisätiedotTYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA
TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
Lisätiedot1. Väestö. 1.1Johdanto
1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on
LisätiedotTilastokatsaus 11:2010
Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.
LisätiedotPaavo - Postinumeroalueittainen avoin tieto Sisältökuvaus
Aineistokuvaus Paavo - Postinumeroalueittainen avoin tieto Sisältökuvaus POSTINUMEROALUEET Tilastolliset postinumeroalueet on tuotettu Tilastokeskuksessa postinumeroalueittaista tilastotuotantoa varten.
LisätiedotTulonjakotilasto 2017
Tulot ja kulutus 2019 Tulonjakotilasto 2017 Tulot, asuminen ja asumismenot Tuloero pysyi omistus- ja vuokra-asunnoissa asuvien välillä lähes samana vuonna 2017 Tulotaso koheni vuosien 2013 2014 jälkeen
LisätiedotTallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa
Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4
LisätiedotTILASTOKATSAUS 21:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2009
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa
LisätiedotTulonjakotilasto 2015
Tulot ja kulutus 2017 Tulonjakotilasto 2015 Tulot, asuminen ja asumismenot Suuret asumiskustannukset hieman harvemmalla Suuret asumiskustannukset rasittivat vuokralla asuvista kotitalouksista 14,6 prosenttia
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti
LisätiedotTyövoiman saatavuus ja tulotaso
Työvoiman saatavuus ja tulotaso Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus Tulotaso Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotVelkaantumistilasto 2011
Tulot ja kulutus 2013 Velkaantumistilasto 2011 Velkaantumisasteet Asuntokuntien velkaantuminen hidastui vuonna 2011 Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 155 prosenttia vuosituloista vuonna 2011. Vuonna
LisätiedotTulonjakotilasto 2016
Tulot ja kulutus 2018 Tulonjakotilasto 2016 Pienituloisuus Kolmannes pienituloisista on nuoria aikuisia 18 34-vuotiaiden osuus pienituloisista on kasvanut viime vuosina selvästi, ilmenee Tilastokeskuksen
LisätiedotTyövoiman saatavuus ja tulotaso
Työvoiman saatavuus ja tulotaso Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus Tulotaso Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotTulonjakotilasto 2012
Tulot ja kulutus 2014 Tulonjakotilasto 2012 Pienituloisuus Pienituloisuus väheni kaikissa ikäryhmissä vuonna 2012 Pienituloisten henkilöiden määrä väheni kaikissa ikäryhmissä vuonna 2012, ilmenee Tilastokeskuksen
LisätiedotTulonjakotilasto 2010
Tulot ja kulutus 2012 Tulonjakotilasto 2010 Omistusasujien tulot ovat kehittyneet suotuisammin kuin vuokra-asujien Omistusasunnossa ja vuokralla asuvien kotitalouksien välinen tuloero on kasvanut viimeisten
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2015
TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016
2018:16 Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016 Tulokehitys pysähtyi Mediaanitulo ennallaan edelleen 27 200 euroa Vuositulot keskimäärin 35 900 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotPamaus seura H e l s i n k i 2 0 1 2
Pamaus seura H e l s i n k i 2 0 1 2 14.10.2008 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen 16.3.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Suomen BKT:n volyymin vuosimuutos, % (Lähde:
LisätiedotNuorten taloudellinen huono-osaisuus
Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla
LisätiedotYleinen asumistuki Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.
LisätiedotYksin asuvien hyvinvointi
Timo M. Kauppinen Tuija Martelin Katri Hannikainen-Ingman Esa Virtala TYÖPAPERI Yksin asuvien hyvinvointi Mitä tällä hetkellä tiedetään? 27 2014 TYÖPAPERI 27/2014 Timo M. Kauppinen, Tuija Martelin, Katri
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
Lisätiedot