Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:



Samankaltaiset tiedostot
1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

JÄNNITETTYJEN ONTELOLAATTOJEN CE-MERKINNÄN MUKAINEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

Monte Carlo -menetelmä

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

PUTKIKELLON SUUNNITTELU 1 JOHDANTO 2 VÄRÄHTELEVÄN PALKIN TEORIAA. dm Q dx = (1) Matti A Ranta

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

Sähköstaattinen energia

Yleistä. Teräsrakenteiden liitokset. Liitos ja kiinnitys

b g / / / / H G I K J =. S Fysiikka (ES) Tentti

4. A priori menetelmät

r i m i v i = L i = vakio, (2)

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Tilastollisen fysiikan luennot

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

Galerkin in menetelmä

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

RIL lisäohjeet: Stora Enso CLT

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Kuorielementti hum

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Kuluttajahintojen muutokset

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN Vantaa info@mlp.

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

10.5 Jaksolliset suoritukset

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Painokerroin-, epsilon-rajoitusehtoja hybridimenetelmät

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16

Mat Lineaarinen ohjelmointi

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

Epätäydelliset sopimukset

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

6. Stokastiset prosessit (2)

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski

RUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

Betoniteollisuus ry (43)

RIL lisäohjeet: CrossLam Kuhmo CLT

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

Palkki ja laatta toimivat yhdessä siten, että laatta toimii kenttämomentille palkin puristuspintana ja vetoteräkset sijaitsevat palkin alaosassa.

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

KlapiTuli-palotila. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:

Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Kuntoilijan juoksumalli

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

W Hz. kohinageneraattori. H(f) W Hz. W Hz. ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät Laskuharjoitukset. LASKUHARJOITUS 5 Sivu 1/7

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

Kokonaislukuoptimointi

Ilkka Mellin (2008) 1/24

Transkriptio:

Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä.

Elementn rakenne Puupntasa sandwch-elementn ytmen materaalna käytetään joko EPSsolumuova el styroksa ta polyuretaana rppuen valmstajasta. Ylä- ja alapnnassa on kertokate puulevyt sekä yläpnnassa kertopuut, jotka tulevat elementn yl tosessa päässä ollen räystäsuloke.

Elementn rakenne Sandwch-elementt on teollnen tuote Sandwch-elementt on tarkotettu kattoelementks Rakenteen er osat knntetään tosnsa lmaamalla. Kattoelementt on rakenteeltaan ohut verrattuna muhn passvtason kattoratkasuhn. Rakenne on sekä lma- että veshöyrytvs, mkä takaa kosteusteknsen tomvuuden. Elementtn vo tehdä läpventejä helpost lähes joka kohtaan.

Elementn rakenne

Elementn rakenne

Elementn laskenta Laskentakaavat ovat peräsn krjasta Daves (ed) 00, Lghtweght sandwch constructon. Sandwch-elementlle e vo käyttää teknsten tavutusteoran mukasa kaavoja, joten elementn osen jänntykset ja tapumat on laskettava paksukuorsen sandwch-palkn teoran mukaan. Tämä johtuu stä, että sandwch-elementn ydnkerroksessa tapahtuu lekkausmuodonmuutoksa ja palkn pokklekkauksen tasot evät pysy enää tasona, vaan ylä- ja alapntakerrokset lukuvat palkn aksaalsessa suunnassa.

Elementn laskenta Laskennan etenemnen. Yläpntakerroksen vetojäykkyys EA. Yläpntakerroksen neutraalakseln pakka saadaan laskemalla osapntojen pntakesköden etäsyys koko kappaleen yläpnnasta 3. Yläpntakerroksen tavutusjäykkyys F = EI Alapnnalle ratkastaan vastaavat arvot 4. Tavutusvastukset ZF 5. Jäyhyysmomentt IF 6. Koko rakenteen vetojäykkyys EAFS 7. Koko rakenteen neutraalakseln pakka ds 8. Koko rakenteen tavutusjäykkyys Yllä olevat arvot sjotetaan sandwch-laatan laskentakaavohn, joden avulla saadaan ratkastua elementn jänntykset ja tapuma halutussa psteessä.

Elementn laskenta EA E * A F E d d * A *0,5* apu EA F h kokoylä d Yläpntakerroksen vetojäykkyys yläpntakerroksen neutraalakseln pakka yläpnnasta, mssä apu on osapnnan pntakeskön etäsyys yläpntakerroksen yläpnnasta. yläpntakerroksen neutraalakseln pakka alapnnasta I F b * h 3 A *( d t ) Jäyhyysmomentt yläpntakerroksessa, mssä t on kappaleen keskpsteen etäsyys rakenteen yläreunasta F E F * I F Yläpntakerroksen tavutusjäykkyys Alapnnalle ratkastaan vastaavast yllä estetyt arvot

Pokklekkauksen tehollnen paksuus Elementn laskenta e C H koko d d Tavutusvastukset ZF,jota tarvtaan laskettaessa jäyhyysmomentta Z F E F F d Z F E d F F Z F E F F d Z F E d F F Jäyhyysmomentt, jota tarvtaan ratkastaessa jänntykset I F ZFd I F Z F d I F Z Fd I F Z F d

Elementn laskenta Koko rakenteen vetojäykkyys muodostuu yläpnnan, alapnnan sekä EPS:n vetojäykkyyden summasta. EPS:n osuus on tosn hyvn pen. EA FS EAF EAF E Feps A Feps Koko rakenteen neutraalakseln pakka apu apu apu 3 ds EAFS d H d S koko S apu on osapnnan staattnen momentt yläpntakerroksen yläpnnan suhteen. Mssä apu E At t kappaleen keskpsteen etäsyys yläreunasta

Elementn laskenta D F F Pntakerrosten tavutusjäykkyys S S S S 3 Koko rakenteen tavutusjäykkyys S D Tavutusjäykkyys yhteensä Mssä Arvot S, S, S 3, jotka ovat rakenneosan tavutusjäykkyydet, saadaan ratkastua alla olevan kaavan mukaan. S E F A ( d S t ) E F A t kmmokerron materaaln pnta-ala kappaleen keskpsteen etäsyys yläreunasta

Elementn laskenta Sandwch-laatan laskennassa tarvttavat kertomet G eff D S on pntakerrosten tavutusjäykkyyden suhde koko rakenteen jäykkyyteen lukukerron A b C eps e C Tehollsen pokklekkauksen pnta-ala A C G S eff L kerron, jota tarvtaan ratkasuun kerron, jota käytetään ratkastaessa tavutusmomentta, lekkausvomaa ja tapumaa

Elementn laskenta jossa x on pste, jossa tapuma ja jänntykset halutaan ratkasta. Sydänosan tavutusmomentt pntakerrosten tavutusmomentt Sydänosan lekkausvoma pntakerrosten lekkausvoma L x x ) ( cosh cosh cosh ) ( ql M Sqg cosh cosh cosh ) ( ql M Dqg cosh snh ) ( ql V Sqg cosh snh ) ( ql V Dqg

Elementn laskenta Pursrtus- ja vetojänntykset :n funktona F qg ( ) F qg ( ) M Sqg M Dqg F d ec AF I F D M Sqg M Dqg F d ec AF I F D F qg ( ) M Sqg M Dqg F d ec AF I F D F qg ( ) M Sqg M Dqg F d ec AF I F D

Elementn laskenta EPS:n keskmäärnen lekkausjänntys Elementn tapuman arvo C eps Sqg cqg e b V cosh cosh cosh 4 4 3 4 ql w qg

Tulokset Elementtä, jonka pokklekkaus on estetty yllä kuormtetaan 45 kn vomalla. Jänneväl on 6 m. Mathcadlla saatn ratkastua jänntykset ja tapuma, jota verrataan Abaqus malln. purstus- ja vetojänntys Abaqus Mathcad yläpnta (Mpa) -,56-4, alapnta (Mpa) 3,9 4,69 lekkausjänntys EPS Abaqus Mathcad MPa ± 0,033 ± 0,038 tapuma Mathcad 8,5 mm Abaqus 43,5 mm

Tulokset Kuvaajassa on estetty sallttu raja jänntykselle ja tapumalle. Kuvasta käy lm, että tapuma ylttää salltun tapuman elementn keskellä kuorman ollessa 45 kn. Muut arvot jäävät salltun rajan alapuolelle.

Tulokset Abaqus malln tulokset. Purstusjänntys on kuvattu snsellä ja vetojäntys punasella. Jänntys tapahtuu z-akseln suuntaan ja ykskkö on MPa..

Tulokset Tapuma ja purstuma Y-akseln suuntaan. Ykskkö on mm.

Tulokset elementn yläpnnassa olevan kertopuun yläpnnan jänntys. Jänntyksen ykskkö on MPa.

Tulokset EPS ytmen lakkausjänntys. Ykskkö on MPa. Lekkausjänntys on suurn elementn pässä.

Tulokset Lekkausjänntys kertopuun ja kertokatteen välsellä pnnalla. Ykskkö on MPa. Kuvaajasta huomaa kunka pstekuormat aheuttavat rakenteeseen jänntyspkkejä.

Päätelmät Mtottavaks tekjäks elementllä muodostuu tulla tapahtuva panuma ja keskkohdan tapuma. Panuma vodaan estää lattamalla molempn pähn tukkapulat, jollon saadaan rakenteen kantavuus hyödynnettyä paremmn ja päästään ptempn jännevälehn. Elementn tapumaan merkttävmpnä tekjönä vakuttaa kertopuun koko. EPS- materaaln theyden suurentamnen ja sen seurauksena kmmokertomen kasvamnen vakuttaa tapuman penenemseen. EPS:n theydellä on lsäks vakutusta tuella tapahtuvaan panumaan, jos e käytetä tukkapulota. Laskentatulosten kuvaajssa ol havattavssa pstekuorman merktys rakenteen käyttäytymseen. Jänntys ja lekkaus kuvaajssa ol havattavssa ana jänntyspkk kuormtuspsteden kohdalla. Abaqus malllla saatn paljon lsätetoa verrattuna pelkkään kasnlaskentaan ja tulokset sa estettyä hyvn havannollsest.