6. Stokastiset prosessit (2)

Samankaltaiset tiedostot
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

6. Stokastiset prosessit

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

9. Jakojärjestelmät. Sisältö. Puhdas jakojärjestelmä. Yksinkertainen liikenneteoreettinen malli

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

1, x < 0 tai x > 2a.

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

4. Stokastiset prosessit. lect4.tex 1. Sisältö. Peruskäsitteitä. Poisson-prosessi. Markov-prosessit. Syntymä-kuolema-prosessit

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

Monte Carlo -menetelmä

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

7. Menetysjärjestelmät

Kokonaislukuoptimointi

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

Lähdemateriaalina käytetty Pertti Louneston kirjaa Clifford Algebras and spinors [1]

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

Usean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa

Diskreettiaikainen dynaaminen optimointi

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Kanoniset muunnokset

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

9. Muuttuva hiukkasluku

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

5. KVANTTIMEKANIIKKAA

Eräs Vaikutuskaavioiden ratkaisumenetelmä

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)

r i m i v i = L i = vakio, (2)

Tilastollisen fysiikan luennot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Mat Lineaarinen ohjelmointi

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Epätäydelliset sopimukset

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Käytetään säteille kompleksiesitystä. Tuleva säde on Ee 0 iw t ja peräkkäisiä heijastuneita säteitä kuvaaviksi esityksiksi saadaan kuvasta: 3 ( 2 )

Pro gradu -tutkielma. Whitneyn upotuslause. Teemu Saksala

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Galerkin in menetelmä

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Demonstraatiot Luento 7 D7/1 D7/2 D7/3

Äärellisten ryhmien hajotelmat suoriksi tuloiksi

Kollektiivinen korvausvastuu

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

Tasapainojen määrittäminen tasapainovakiomenetelmällä

5. Stokastiset prosessit (1)

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

Markov-ketjut pitkällä aikavälillä

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

Reaaliarvoinen funktio f : on differentioituva pisteessä x, jos f:lle on siinä voimassa kehitelmä. h h. eli. Silloin

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

7. Menetysjärjestelmät

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

Aamukatsaus

Syntymä-kuolema-prosessit

T p = 0. λ n i T i B = Käytetään kohdan (i) identiteetin todistamiseen induktiotodistusta. : Oletetaan, että väite on totta, kun n = k.

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

Demonstraatiot Luento

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Moniulotteisia todennäköisyysjakaumia

Riskienhallinnan peruskäsitteitä

Syntymä-kuolema-prosessit

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

Yhdistä kodinkoneesi tulevaisuuteen. Pikaopas

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

Venymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

Markov-ketjut pitkällä aikavälillä

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto

menetelmän laskennalliset tekniikat Epäkäyvän kantaratkaisun parantaminen

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

MO-teoria ja symmetria

=p(x) + p(y), joten ehto (N1) on voimassa. Jos lisäksi λ on skalaari, niin

Transkriptio:

Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella S {,,,N} ta S {,,...} Määr. Prosess X(t) on Markov-prosess, os P{ X ( tn+ ) xn+ X ( t) x, K, X ( tn) xn} P { X ( tn+ ) xn+ X ( tn) xn} Rppumattomen lsäysten prosess X(t) on ana Markov-prosess: X ( tn) X ( tn) + ( X ( tn) X ( tn)) Seuraus: Posson-prosess A(t) on Markov-prosess Määrtelmän 3 mukaan Posson-prosessn lsäykset ovat rppumattoma kaklla n, t < < t n+ a x,, x n + Tätä ehtoa sanotaan Markov-omnasuudeks Jos Markov-prosessn nykytla tunnetaan, prosessn tulevasuus e mtenkään rpu prosessn aemmasta mennesyydestä (el stä, mten nykytlaan on tultu) Nykytla ss ssältää kaken atkon kannalta tarpeellsen nformaaton 3 4

Akahomogeensuus Tlasrtymäntensteett Määr. Markov-prosess X(t) on akahomogeennen, os P { X ( t + ) y X ( t) x} P{ X ( ) y X () x} kaklla t, a x, y S Todennäkösyydet P{X(t + ) y X(t) x} evät ss rpu t:stä Tarkastellaan akahomogeensta Markov-prosessa X(t) Tlasrtymäntensteett q (state transton rate), mssä, S, määrtellään seuraavast: q : lm P{ X ( h) X () } h h Tlatodennäkösyydet P{X(t) }, S, määräytyvät ykskästtesest srtymä-ntensteetestä q, kunhan ns. alkuakauma (ntal dstrbuton) el todennäkösyydet P{X() }, S, on annettu Huom. Jatkossa raotamme tarkastelumme pelkästään akahomogeensn Markov-prosessehn 5 6 Eksponentaalsest akautuneet tlassaoloaat Tlasrtymätodennäkösyydet Oletetaan, että Markov-prosess on tlassa hetkellä t. Lyhyellä akavälllä (t, t+h] prosess srtyy uuteen tlaan tn:llä q h + o(h) (rppumatta stä, mtä tapahtu ennen hetkeä t) Merktään q :llä kokonasntensteettä srtyä pos tlasta, ts. q : q Lyhyellä akavälllä (t, t+h] prosess srtyy pos tlasta tn:llä q h + o(h) (rppumatta stä, mtä tapahtu ennen hetkeä t) Kyseessä on selvästkn ns. unohtavasuusomnasuus Tlassa vetetty aka noudattaa ss eksponenttakaumaa ntensteettnään q 7 Merktään T :llä oloakaa tlassa a T :llä sellasta (potentaalsta) oloakaa tlassa, oka päättyy srtymään tlaan : T Exp( q ), T Exp( q ) Sm T vodaan aatella rppumattomen a eksponentaalsest akautuneden sm:en T mnmks (ks. luennon 5 kalvo 44): T mnt Merk. p :llä todennäkösyyttä, että toteutunut srtymä on tlasta tlaan. Ko. tlasrtymätodennäkösyydet (state transton probabltes) saadaan kaavalla q p P{ T T} q 8

Tlasrtymäkaavo Pelkstymättömyys Akahomogeennen Markov-prosess estetään usen ns. tlasrtymäkaavon (state transton dagram) avulla. Kyseessä on suunnattu verkko, onka solmut vastaavat prosessn tloa a ykssuuntaset lnkt vastaavat mahdollsa tlasrtymä lnkk tlasta tlaan q > Esm. Kolmtlanen Markov-prosess (S {,,}): Määr. Tlasta pääsee tlaan ( ), os tlasrtymäkaavosta löytyy suunnattu polku :stä :hn Jos nän on, nn lähdettäessä tlasta tlassa käydään (oskus tulevasuudessa) postvsella todennäkösyydellä Määr. Tlat a kommunkovat ( ), os a Määr. Markov-prosess on pelkstymätön (rreducble), os kakk tlat kommunkovat keskenään Esmerkks edellsellä kalvolla estetty Markov-prosess on pelkstymätön Q + + + + q q q q 9 Tasapanoakauma a globaalt tasapanoyhtälöt Esmerkk Tark. pelkstymätöntä Markov-prosessa X(t) srtymäntensteeten q Määr. Olkoon π(π π, S) tla-avaruudessa S määrtelty akauma, ts. se toteuttaa ns. normeerausehdon S π Jakauma π on prosessn X(t) tasapanoakauma (equlbrum dstrbuton), os seuraavat globaalt tasapanoehdot (global balance equatons) ovat vomassa kaklla S: π q π q (GBE) On mahdollsta, ette prosesslla ole tasapanoakaumaa. Kutenkn, os esm. tla-avaruus on äärellnen, tasapanoakauma on ana olemassa. Valtsemalla tasapanoakauma alkuakaumaks (ts. P{X() } π ), ko. Markov-prosesssta tulee statonaarnen (statonaarsena akaumanaan π) Q π + π + π π π π π + π π ( + ) π + π π π, +, 3 3+ 3+ (GBE)

Lokaalt tasapanoyhtälöt a kääntyvyys Ssältö Tarkastellaan edelleen pelkstymätöntä Markov-prosessa X(t) srtymäntensteeten q Väte. Olkoon π(π π, S) tla-avaruudessa S määrtelty akauma, ts. S π Jos seuraavat lokaalt tasapanoehdot (local balance equatons) ovat vomassa kaklla, S: π q π q nn π on prosessn tasapanoakauma. Tod. (GBE):t seuravat :stä summaamalla Tässä tapauksessa ko. Markov-prosessa sanotaan kääntyväks (reversble) 3 Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst 4 Syntymä-kuolema-prosess Pelkstymättömyys Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta Markov-prosessa X(t) oko tla-avaruudella S {,,,N} ta S {,,...} Määr. Markov-prosess X(t) on syntymä-kuolema-prosess (brthdeath process), os tlasrtymät ovat mahdollsa van verekkästen tloen välllä, ts. Tässä tapauksessa merktään > q : q, : q, + Huom. a N (kun N < ) 5 Väte: Syntymä-kuolema-prosess on pelkstymätön, os a van os > kaklla S\{N} a > kaklla S\{} Ääretöntlasen pelkstymättömän sk-prosessn tlasrtymäkaavo: Äärellstlasen pelkstymättömän sk-prosessn tlasrtymäkaavo: N N- N N 3 N N 6

Tasapanoakauma () Tasapanoakauma () Tarkastellaan pelkstymätöntä syntymä-kuolema-prosessa X(t) Tarkotus on ohtaa tasapanoakauma π(π S), mkäl sellanen on olemassa Lokaalt tasapanoyhtälöt: Nän ollen π π + + + π π π π + Jakaumaehto el normeerausehto: π π S S Tasapanoakauma on ss olemassa täsmälleen sllon, kun < S Äärellnen tla-avaruus: Ko. summa on ana äärellnen. Tasapanoakaumaks tulee N, π + π π Ääretön tla-avaruus: Jos ko. summa on äärellnen, nn tasapanoakaumaks tulee, π + π π 7 8 Esmerkk Puhdas syntymäprosess Q π π + π + ρπ π π ρ ( ρ : / ) π + π + π π ( + ρ + ρ ) π ρ + ρ + ρ Määr. Syntymä-kuolema-prosess on puhdas syntymäprosess, os kaklla S Ääretöntlasen syntymäprosessn tlasrtymäkaavo: Äärellstlasen syntymäprosessn tlasrtymäkaavo: Esmerkks Posson-prosess on ääretöntlanen puhdas syntymäprosess (ntensteeten kaklla S {,, }) Huom. Puhdas syntymäprosess e ole koskaan pelkstymätön (saat 9 stten statonaarnen). N N N- N