Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna Ravinnetasepäivä ProAgria Mikkeli 22.11.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG Järki-Lanta -hanke KR 22.11.2013i 1
Esityksen sisältö Miksi taselaskelmia kannattaa tehdä Taselaskentojen tuloksia eri aineistoissa Taselaskelmien tulkintaa Porttitaseet Keinoja taseiden parantamiseen Taseiden hyödyntäminen tilan tuotannon tehokuuden arvioinnissa Pohdittavaa iltapäivän työpajaan Aineistot: dian alalaidassa lähde, TEHOPlus, ProAgria, Greppa näringen, Hyötylanta KR 22.11.2013 2
Miksi taseita kannattaa laskea? Tase antaa kuvan ravinteiden käytön tehokkuudesta ja siinä tapahtuvista muutoksista (ravinneyli/alijäämä kg/ha, hyväksikäyttöaste %, kg N/satotonni) Yksinkertainen tehdä ja esittää Tiloilla isot ravinnevirrat, isot vaikutukset taloudessa ja ravinnehuuhtoumariskissä (esim. N hyväksikäyttöaste 55%, tarve 100 kgn/ha, menetetään 80 kgn/ha = 8000 kg N/vuosi, jos tilalla 100 ha) Vertailu viitearvoihin ja benchmarkkaus muiden tilojen kanssa, miten tila sijoittuu vertailussa Laskelmia saatavilla eri toimijoilta ja hankkeista Laskelmia saatavilla tilatasolla, alueellisesti, koko maan tasolla, tuotantosuunnittain ym. KR 22.11.2013 3
Erilaisia taselaskelmia Peltotase pellolle lannoitteissa ja kylvösiemenissä levitettyjen ravinteiden ja pellolta sadon mukana poistuvien ravinteiden erotus Karjantase rehussa annettujen ravinteiden ja kotieläimistä saatuje tuotosten sisältämien ravinteiden erotus Lantatase Lantaan erittyvien ja lannassa peltoon levitettyjen ravinteiden erotus Porttitase Maatilalle tulevien ravinteiden määrä suhteessa maatilalta poistuviin ravinteisiin; porttitase mittaa koko tuotannon tehokkuutta KR 22.11.2013 4
Eri peltotaselaskentojen eroja Ympäristötuen laskenta (esim. TEHOPlus aineistot) + Lannan typestä vain liukoinen osuus + Lannan fosforista 85% + Syyslevitetyn lannan liukoisesta typestä vain 75% + runsaasti poikkeussääntöjä eri vuosilla Peltotase kokonaisravintein (laitatase) (esim. ProAgrian lohkotietopankin aineistot) + Lannan ravinteet kokonaan + Siementen ravinteet (viljoilla 4-5 kg/ha) Pellon pinta-tase (esim. Greppa Näringen aineistot) + Lantafosfori kokonaan, typestä vähennetty arvioitu ammoniakkihävikki + Siementen ravinteet + biologinen typensidonta + maan orgaanisen aineksen typen mineralosoituminen + ilmalaskeuma (n. 2-3 kg/ha) KR 22.11.2013 5
N-tase kg/ha Typpitaseiden kehitys 140 120 100 80 60 40 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Koko maa 20 0 1990 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tike:n tilastot 6
P-tase kg/ha Fosforitaseiden kehitys 35 30 25 20 15 10 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Koko maa 5 0 1990 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009-5 Lähde: Tike:n tilastot 7
Vuosi N-lannoitus N poistuma sadossa N-tase N hyväksikäyttöaste % Syysvehnä 2007 147 100 47 68 2008 139 90 49 65 2009 149 87 62 58 Ruis 2007 96 55 41 57 2008 113 65 48 58 2009 86 57 29 66 Kevätvehnä 2007 104 76 28 73 2008 100 79 21 79 2009 112 87 25 78 Ohra 2007 94 82 12 87 2008 93 83 10 89 2009 90 81 9 90 Mallasohra 2007 88 78 10 89 2008 91 78 13 86 2009 92 87 5 95 Kaura 2007 87 84 3 97 2008 84 85-1 101 2009 85 89-4 105 Rypsi 2007 94 50 44 53 2008 102 66 36 65 2009 100 63 37 63 Rapsi 2007 104 51 53 49 2008 112 65 47 58 2009 Sokerijuurikas 2007 115 88 27 77 2008 127 77 50 61 2009 124 77 47 62 lähde: TEHO-hanke Typen hyväksikäyttöasteita TEHOtilojen aineistosta Vuotuiset kasvilajikohtaiset keskiarvosatotasot ja -lannoitustasot 8
TEHOPlus-tilat 2007-2011 lähde: TEHO-hanke 9
Typpi Lähde: ProAgrian lohkotietopankki 10
Fosfori Lähde: ProAgrian lohkotietopankki 11
Typpi- ja fosforitaseet, viljat & tuotantotavan mukaan (W) Tavanomaisen viljelyn ja Luomun vuositaseet ovat eri maailmasta. Luomuviljelyn taseita ei koskaan tulisikaan tarkastella vuositasolla yhden kasvulohkon osalta. Lähde: ProAgrian lohkotietopankki 12
Peltotase (Etelä-Savon maitotilat, Hyötylanta-hanke N 10 kg/ha, P -1 kg/ha, K - 47 kg/ha (=ravinteiden yli/alijäämä pelloilla) KR 22.11.2013 13
Pilot farms, Sweden 2011 200 Surplus N, kg/ha 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Lähde: Odling i balans -hanke 14
Typen hyväksikäytön parantaminen Maalajin huomiointi Viljelykierron ja esikasvivaikutuksen hyödyntäminen Lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen Lannoitteiden käytön hyvät periaatteet Kasvukauden tekijöiden huomiointi KR 22.11.2013 15
Typpilannoituksen tarkentaminen (Viljavuuspalvelun suositukset 2000) KR 22.11.2013 16
Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Nykytilanne: Lannan ravinteiden epätasainen jakautuminen Kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen Suuret yksiköt Korkeat fosforiluvut viljelyhistoriasta johtuen Tavoite: Ravinteiden kierrätys ja käyttö kasvien tarpeen mukaan Maan fosforivarojen hyödyntäminen Korkeimpien fosforilukujen alentaminen Lannan ravinteet laajemmalle, kasvien tarpeita vastaavasti Syyslevitys ja karjanlantapoikkeus Ratkaisut: Investoinnit, teknologinen kehitys, kannusteet Levitys (aika, tapa, määrä) Tekniset ratkaisut (separointi, biokaasutus) Lantapankki Urakointipalvelut Etäsäiliöt Suoran yhteistyön lisääminen kotieläin- ja kasvinviljelytilan välillä Kannusteet 21.10.2013 Lähde: TEHO-hanke 17
Lannoitteiden käytön periaatteet Oikea määrä ravinnetta Oikealla tekniikalla Oikeaan paikkaan Pätee väkilannoitteilla, lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla Pätee tavanomaisessa ja luomutuotannossa Oikeaan aikaan KR 22.11.2013 18
Lannan levitysajankohta (Viljavuuspalvelu 2000) KR 22.11.2013 19
Lannan ravinteet (Viljavuuspalvelu 2000) KR 22.11.2013 20
Maan orgaanisen aineksen hajoaminen ja lannan jälkivaikutus Ruotsalaiset arviot: 0,1 % maan orgaanisesta aineksesta on 200 kg typpeä Seuraavan vuoden jälkivaikutus lannalla on 10 kg/kuiva-ainetonni lantaa (lähde: Riktlinjer för gödsling och kalkning) Suomalaiset arviot? KR 22.11.2013 21
typpitase kg/ha Typpitaseet eri maalajeilla 2007 (ha) 2008 (ha) 2009 (ha) Eloperäinen 149 152 128 Karkea kivennäismaa 1030 1038 704 Savi ja hiesu 2984 2704 1749 35 30 25 20 15 10 5 eloperäinen karkea kivennäismaa savi ja hiesu 0-5 -10-15 2007 2008 2009 Lähde: TEHO-hanke 22
Typpitaseen tulkinta Eri kasveilla eritasoinen, johtuen kasvin ravinnetarpeesta ja sadonmuodostuksesta Verrannearvot, mikä on hyvä arvo milläkin kasvilla Muuta tulkinnassa huomioitavaa: Maalaji Kasvukauden olosuhteet Biologinen typensidonta Käytetty orgaaninen lannoitus: välitön ja pitkän ajan vaikutus Ylijäämätyppi suurimmaksi osaksi menetetään: valuma, ammoniakkipäästö ja denitrifikaatio Typpitase hyvä muuttuja kuvaamaan typpihävikin riskiä KR 22.11.2013 23
fosforitase kg/ha Fosforitaseet eri fosforiluokissa (2007 ha) 2008 (ha) 2009 (ha) huono/huononlainen 56 76 52 välttävä 776 706 490 tyydyttävä 1354 1173 859 hyvä 1050 965 616 korkea 660 673 409 arveluttavan korkea 240 224 153 10 5 0-5 -10 huono/huononlainen välttävä tyydyttävä hyvä korkea arveluttavan korkea -15-20 2007 2008 2009 lähde: TEHO-hanke 24
Fosforitaseen tulkinta Kuvaa maan fosforitilan muutosta Tulkinnassa otetaan huomioon viljelykasvin tarve, saavutettava satotaso ja maan fosforiluku otettava Koko kasvinvuorotus, ei vain yksittänen viljelyvuosi Usean vuoden laskelma kertoo missä mennään, yksittäisissä vuosissa voi olla isot erot KR 22.11.2013 25
Porttitaseet Jokaiselle tuotantosuunnalle ominainen Typen ja fosforin hyväksikäyttö keskimäärin Kasvinviljelytiloilla 60-80% Sika- ja siipikarjatiloilla 25-30% Maitotiloilla 20-25% Naudanlihatiloilla jopa puolet alhaisempi kuin maitotiloilla Yhdistelmätiloilla edellisten väliltä Parantaminen: seuraamalla tilan eri osa-aluiden taseita KR 22.11.2013 26
Porttitase Porttitaseet Tuotantomuoto Naudat siat siipikarja Kaikki yhteensä Typpi kg/ha Keskiarvo 38 83 111 81 Maksimi 89 230 279 279 Minimi -27 13 21-27 Fosfori kg/ha Keskiarvo 0 11 7 6 Maksimi 3 33 19 33 Minimi -4-7 -20-20 Kalium kg/ha Keskiarvo 18-5 25 13 Maksimi 38 28 87 87 Minimi -1-80 -27-80 Lähde: TEHO-hanke 27
Ravinteiden hyväksikäytt ö % Porttitaseet: hyväksikäyttö % Tuotantomuoto Naudat siat siipikarja Kaikki yhteensä Typpi Keskiarvo 78 62 56 64 Maksimi 263 90 76 263 Minimi 17 41 37 17 Fosfori Keskiarvo 107 95 74 91 Maksimi 244 199 131 244 Minimi 14 38 23 14 Kalium Keskiarvo 50 176 60 95 Maksimi 102 702 121 702 Minimi 2 50 22 2 Lähde: TEHO-hanke 28
Peltotase = ravinteita peltoon ravinteita pellosta Ravinteet tuodaan pääsoin lannoitteissa ja lannassa Myös biologinen typensidonta ja maaperästä vapautuva typpi Ravinteet poistuvat korjatun sadon mukana Peltotaseen parantaminen: Lannoituksen suunnittelu viljavuusanalyysin ja pellon kasvukunnon mukaan Kasvinvuorotuksen ja esikasvivaikutuksen hyödyntäminen Sopiva viljelytekniikka KR 22.11.2013 29
Karjantase = ravinteita karjaan ravinteita karjasta Ravinteita tuodaan kotoisissa ja ostorehuissa sekä ostetuissa eläimissä Ravinteita poistuu myytävissä eläintuotteissa ja eläimissä Kertoo rehujen ravinteiden hyötysuhteen Sika- ja siipikarjatalous 25-35% Maidontuotanto 20-25% Naudanlihantuotanto 10-20% Hevoset alle 5% Karjantaseen parantaminen tuottamalla hyvälaatuisia rehuja Suunnittelemalla ja toteuttamalla ruokinta huolellisesti, analysoimalla omat rehut Parantamalla eläinainesta ja eläinten tuotantokykyä Huolehtimalla eläinten terveydestä, hyvinvoinnista ja pitkäikäisyydestä KR 22.11.2013 30
Lantatase= karjantase peltoon levitetyt lannan ravinteet Lannoituksessa käyttämättä jäävä osuus lannan ravinteista Huuhtouma ja haihtuminen varastoinnin ja käsittelyn aikana Myös maaperään varastoituminen joillakin maalajeilla Hyvällä käsittelyllä lannan typen hyväksikäyttä 70-80% Lannan fosforin hyväksikäytön tavoite yli 90% Lannan ravinteiden hyväksikäyttöä parantaa: Huolellinen varastointi, lantalan kattaminen Kuivikkeiden käyttö, turve erityisesti hyvä sitomaan ravinteita Lannan levitys oikeaan aikaan Levitystekniikka Kohtuullinen levitysmäärä KR 22.11.2013 31
Yhteenveto ravinnetaseista Kuvaavat ravinnehävikkien riskiä Vaikein osa on biologisen typensidonnan arviointi Tarkastelu tuotantosuunnittain, verrataan saman tuotantosuunnan tiloja keskenään Vertaillaan samanlaisia tiloja keskenään Seurataan yksittäisen tilan taselukujen muutoksia usean vuoden tarkastelujaksolla Yksittäisen tilan tasearvoissa kasvua, jos esim. Tilan eläintiheys kasvaa, myytävien kasvien määrä vähenee Tällöin ravinneylijäämästä suurempi osa tapahtuu tilan sisällä Yksittäisen tilan tasearvoissa laskua, jos esim. Tila alkaa myydä tai luovuttaa lantaa Tilan peltoala kasvaa mutta eläinmäärä ei muutu KR 22.11.2013 32
Tehokkuuden parantaminen Mitä suurempi tuotantomäärä mitä pienemmillä panoksilla saavutetaan, sitä tehokkaampaa on tuotanto Tarkoittaa: Sama satotaso nykyistä pienemmillä panoksilla tai Parempi satotaso nykyisillä panoksilla Taselaskelmien hyödyntäminen tilan tehokkuuden parantamisessa: Taselukujen seuranta usean vuoden ajan Muutosten tulkinta, parannuskeinot, tuotannossa tapahtuvat muutokset KR 22.11.2013 33
Pohdittavaa työpajaan Biologisen typensidonnan huomiointi Maan orgaanisen aineksen typen vapautuminen Ja se kuuluisa: miten voisimme paremmin arvioida nurmien satotasoja = mikä on riittävä tarkkuus? Viljelykiertojen ja esikasvivaikutusten hyväksikäyttö => tilojen välisen yhteistyön hyödyntäminen Lannan ravinteiden hyväksikäyttö => tilojen välisen yhteistyön hyödyntäminen KR 22.11.2013 34