Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Transkriptio

1 Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä

2 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön tarkastelua TEHO Plus -hankkeessa Tarkastelut perustuvat tilojen toimittamiin lohkokirjanpitoaineistoihin Tarkastelussa aineistot vuosilta 2007, 2008 ja 2009 Laskennan tuloksista ensimmäinen raportointi TEHO-hankkeen julkaisussa 3/2011 Mukana 70 tilaa, kolmen vuoden aineistossa yhteensä n ha Pääasialliset maalajit savi, hiesu ja karkea kivennäismaa 2007 (ha) 2008 (ha) 2009 (ha) Eloperäinen Karkea kivennäismaa Savi ja hiesu

3 Laskelmat peltotaseena ympäristötuen sääntöjen mukaan Ympäristötuen sääntöjen mukaan Lannasta vain liukoinen typpi Syksyllä levitetyn lannan liuk. typestä 75 % Lannan fosforista 85 % Olkien ravinteet huomioitu mikäli oljet ilmoitettu korjatuksi sivusatona Sadon valkuaispitoisuus ravinnetaseet-lisätoimenpiteen taulukkoarvojen mukaan syysvehnä 12,5 % kevätvehnä 13,4 % Laskennassa mukana hankkeen tavanomaiset tilat

4 Satotasot eri aineistoissa

5 Taselaskennan keskiarvojen kertomaa Viljelykasvien väliset erot taseluvuissa suuria - Suurimmat typen ylijäämät syysvehnällä, rukiilla, öljykasveilla ja juurikkaalla - Pienimmät typen ylijäämät kauralla, mallasohralla ja ohralla - Fosforin ylijäämää perunalla, kaikilla muilla kasveilla fosforitase alijäämäinen Vuosien väliset erot taseluvuissa suhteessa pienempiä kuin eri viljelykasvien väliset erot

6 N poistuma N hyväksikäyttöaste Vuosi N-lannoitus sadossa N-tase % Syysvehnä Ruis Kevätvehnä Ohra Mallasohra Kaura Rypsi Rapsi Sokerijuurikas Ravinteiden hyväksikäyttöasteita TEHOtilojen aineistosta Vuotuiset kasvilajikohtaiset keskiarvosatotasot ja -lannoitustasot

7 Lannoituksen ja satotason suhde kevätvehnällä

8 Lannoituksen ja typpitaseen suhde kevätvehnällä

9 Lannoituksen ja satotason suhde syysvehnällä

10 Lannoituksen ja typpitaseen suhde syysvehnällä

11 Lannoituksen ja satotason suhde ohralla

12 Lannoituksen ja typpitaseen suhde ohralla

13 Kevätvehnän satotaso eri P-luokissa

14 Syysvehnän satotaso eri P-luokissa

15 Ohran satotaso eri P-luokissa

16 Kevätvehnän sato eri ph-tasoilla

17 Syysvehnän sato eri ph-tasoilla

18 Ohran sato eri ph-tasoilla

19 Satotason, lannoituksen ja taseiden yhteys tarkastelussa Typpilannoituksen ja satotason välillä ei selvää yhteyttä Sama sato saavutettu eri lohkoilla hyvin erilaisilla lannoitustasoilla Typpilannoituksen ja typpitaseen välillä sen sijaan selvä yhteys Mitä suurempi typpilannoitus, sitä suurempi typen ylijäämä lohkolla Fosforiluokalla ja ph:lla ei vaikutusta saavutettuun satoon Johtopäätös: Muut tekijät kuin lannoitus tai lohkon P-luokka ratkaisevia sadonmuodostuksen kannalta Maan vesitalous ja fysikaalinen tiivistyminen heikentävät ravinteiden kotiutusta! Sääolosuhteet Tautitilanne Ym

20 Fosforitaseiden kertomaa Kaikilla viljelykasveilla joka vuosi negatiiviset fosforitaseet hajontakin huomioiden (perunaa lukuunottamatta) Fosforitaseet negatiivisia myös kaikissa fosforiluokissa Pohdintaa: onko pitkällä tähtäimellä syytä tehdä negatiivista fosforitasetta kaikkein alimmissakin fosforiluokissa? Pitäisikö fosforitaseen laskenta ja tavoitteenasettelu nykyistä selvemmin sitoa lohkon nykyiseen P-lukuun?

21 Fosforitaseet eri P-luokissa

22 TEHO Plus hankkeen ehdotukset (1/3) Typen osalta tilakohtainen ravinnekiintiö voisi ohjata nykyistä parempaan typen hyväksikäyttöön ja lannoituksen tarpeenmukaiseen kohdentamiseen Viljelykasvi- ja lohkokohtaiset typpitaselaskennat voivat toimia tilakohtaisena työkaluna typpikiintiön kohdentamisessa Tärkeä osa typpitaseiden hyödyntämisessä on kasvikohtaisten vertailuarvojen saatavuus Typpikiintiön laskennan haasteita: Suuret erot eri viljelykasvien typpilannoitusintensiteetissä, taseissa ja hyväksikäyttöasteissa Lannan typen laskenta: kokonaistyppi vai liukoinen typpi, suuri merkitys kasveilla ja tiloilla joilla käytetään paljon lantaa Esikasvivaikutuksen ja biologisen typensidonnan huomiointi

23 TEHO Plus hankkeen ehdotukset (2/3) Fosforin tilakohtaisen ravinnekiintiön huomioitava P-luokka Fosforilannoituksen lähtökohtana tulee aina olla kunkin lohkon P-luku tai P-luokka Fosforilannoituksen vapaa tasaus tilan kaikkien lohkojen kesken ei perusteltua fosforilannoitusta ei tule käyttää lohkolla jonka P-luku luokassa arveluttavan korkea tai korkea Myös vuokralohkojen osalta lähtökohtana tulee olla lohkon P-luku Fosforilannoituksen ja fosforitaseen laskennassa lähtökohtana lohkon fosforiluokka: Korkean fosforiluokan lohkoilla tavoitteena negatiivinen fosforitase Keskimääräisen fosforiluokan lohkoilla tavoitteena tasapainoinen tase Alhaisen fosforiluokan lohkoilla pitkän tähtäimen tavoitteena ylijäämäinen fosforitase

24 TEHO Plus hankkeen ehdotukset (3/3) Jos lohkon / tilan ravinnetaseet ovat liian korkeita, tulee tilalla selvittää, mitä on tehtävissä maan rakenteen parantamiseksi (viljelykierto yms.) Tilakohtaisen fosforikiintiön määrittämisen apuna voi käyttää kartta-aineistoa, mistä näkyy lohkojen kaltevuustiedot, eroosioherkkyys ja vesistöjen läheisyys

25 Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, puh Anu Lillunen, puh Kaisa Riiko, puh Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu B, PL TURKU Puh