Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Transkriptio

1 Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

2 Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot Fosforin laskenta Viljo-lannoitteella Lihaluujauho kauran ja ohran lannoitteena Viljo Hyvän sadon kokeessa Viljo sokerijuurikkaalla ja porkkanalla Dept. of Agricultural sciences 2

3 Orgaaniset lannoitusaineet Yleisin orgaaninen lannoite on tuotantoeläinten lanta Lantaa muodostuu vuosittain Heleniuksen mukaan noin 20 milj. kiloa, josta riittäisi noin 8-9 tonnia hehtaarille Ravinteiden kierrätyksen kannalta suurin ongelma on kasvinviljelyn ja kotieläintalouden eriytyminen - > kasvinviljelyä keinolannoitteilla ja kotieläinten lannan hyväksikäyttö heikkenee Ruotsalaisessa pitkäaikaisessa tutkimuksessa 10 tonnia lantaa hehtaarille vuodessa tuotti saman sadon kuin suositusten mukainen keinolannoitemäärä (noin 80 kg N/ha viljalle ja nurmille enemmän) Lannan varastoinnin ja levityksen aikana menetetään suuri määrä ravinteita, syyslevityksessä kaikki typpi Dept. of Agricultural sciences 3

4 Ohrakokeen kylvö Dept. of Agricultural sciences 4

5 Viljo lannoitteiden raaka-aineet Lihaluujauho sis. N tot. 8 %, N liuk. 2,5 %, P tot 5,5 %, P vesiliuk. 0,15 %, K 0,5%, Ca %, kuiva-ainepit. 98 % Kananlanta, 4-1-2, väh. 6 % merkintäaineena (asetuksen määräys) Muita raaka-aineita teknisten tarpeiden mukaan + kaliumin täydentämiseen Dept. of Agricultural sciences 5

6 Lihaluujauho lannoitteena Lihaluujauhon käyttö lannoitteena sallittiin alkaen 2. ja 3. luokan lihaluujauho raaka-aine: elintarvikkeeksi valmistamiseen hyväksytyt eläimet eli 3. luokan eläinperäiset sivutuotteet = lihanleikkuun sivutuotteet 2. luokka = muut ruhonosat ja tiloilla kuolleet siat, kanat ja hevoset Dept. of Agricultural sciences 6

7 Viljo lannoitteiden käytön ehdot Asetus 181/2006 A) Eläinperäistä sivutuotetta sisältävällä lannoitteella lannoitettua aluetta ei saa laiduntaa eikä siitä saa korjata satoa lannoitusta seuraavien 21 vuorokauden kuluessa. B) Käyttäjän tai muun alueesta vastuussa olevan henkilön tulee kirjata ja säilyttää seuraavat tiedot vähintään 2 vuoden ajan. Pellon haltijan kirjattava muistiinpanoihin: 1) levitettyjen eläinperäisten lannoitteiden määrät 2) päivämäärä, jolloin lannoitetta on levitetty ja alueet, joille lannoitteet on levitetty 3) päivämäärä, jolloin karja saa laiduntaa aluetta tai jolloin alueelta saa korjata satoa Dept. of Agricultural sciences 7

8 Fosforin laskenta Viljolannoitteilla MMM:n ohje fosforin liukoisuudesta mukaan kasveille käyttökelpoiseksi lasketaan 60 % Viljon kokonaisfosforista. Tutkijoiden mukaan lihaluujauhon fosforin välitön liukoisuus ensimmäisenä vuonna on pienempi, mutta pidemmällä aikavälillä käyttökelpoisuus on vähintään 60 prosentin luokkaa Dept. of Agricultural sciences 8

9 Esimerkki fosforin laskennasta Viljavuus Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Viljat, öljyk. palkokasvit Viljat, lantapoikkeus, kotieläintila Tyydyttävässä fosforiluokassa voi käyttää fosforia 50 kg 5 vuoden aikana, koska vuosittain saa käyttää 10 kg /ha. Perus-Viljo lannoitteessa tulee 500 kg/ha annoksessa (0,04 x 500 x 0,6) kg fosforia eli 12 kg, josta pitää tasata 2 kg seuraavalle vuodelle tai käyttää vain 400 kg/ha vuodessa, jolloin P on 9,6 kg. Typpeä kertyy 500 kg /ha annoksesta 35 kg, joka nostaa satotasoa jo helposti kg/ha Dept. of Agricultural sciences 9

10 Rypsi viikon päästä kylvöstä , Viljoa 800 kg / ha Dept. of Agricultural sciences 10

11 Dept. of Agricultural sciences 11

12 Dept. of Agricultural sciences 12

13 Lihaluujauho kauralla Tulokset perustuvat MTT Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla vuosina tehtyyn lannoitustutkimukseen. Tuloksista on julkaistu vertaisarvioitu raportti Meat bone meal as fertiliser for barley and oat (Chen et al. 2011, Agricultural and Food Science, vol. 20, nro 4). Tutkimuksen tuloksista on julkaistu myös kaksi opinnäytetyötä Kivelä 2007 ja Chen S a to k g /h a N kg/ha Y3 Lihaluuj Dept. of Agricultural sciences 13

14 Kauran valkuaispitoisuus Valkuainen, % N kg/ha Y3 Lihaluuj Dept. of Agricultural sciences 14

15 Lannoituksen jälkivaikutus Jälkivaik. sato kg/ha N kg/ha Y3 Lihaluuj Dept. of Agricultural sciences 15

16 Ohran sato Sato kg/ha N kg/ha Y3 Lihaluuj Dept. of Agricultural sciences 16

17 Streif ohra 2012, tasainen kasvusto, jonkin verran rikkaruohoja Dept. of Agricultural sciences 17

18 Hyvä sato koe 2012 Mallasohra, lajike Streif, kasvusto näytti vaatimattomalta, silti talouskilpailun voitto Lannoitus 930 kg Novarbo Viljo (hinta 245 /t 2012) Kaksi rikkaäestystä, toisella kerralla nurmen siemenen kylvö (mailasseos + pa) Puinti elokuun 21 päivä, sato kuivaa, 17 % Sato 6000 kg/ha Tuotto noin 2000 euroa /ha (hinta 380 /t) Luomuohran viljelyssä tärkeää nopea kasvuunlähtö ja riittävä ravinnemäärä heti keväällä Dept. of Agricultural sciences 18

19 Dept. of Agricultural sciences 19

20 Hyvä sato koe 2013 Rehuherne, lajike Rocket, taas kasvusto vaatimaton, mutta talouskilpailun voitto reilusti Kevätkyntö, kun nurmi ei talvehtinut kunnolla (pa, mailasnurmi, heinäkasvit, kts edellinen) Lannoitus 400 kg Perus-Viljo (hinta 265 /t) = 106, /t rahti = 121,- /ha Rikkaäestys kerran, jonkin verran monivuotisia Puinti elokuun lopulla, sato hyvin kuivaa (15 %) Sato 4000 kg/ha Tuotto noin 1600 euroa /ha + tuet (hinta Dept. of Agricultural sciences 20 /t)

21 Ohran sato eri typpitasolla 5000 fertiliser 0 Pellon Y MBM Barley yield (kg/ha) Rocket rehuherne, tiheä kasvusto, kauraa ei näy vaikka Kylvettiin 15 kg/ha. Ohdakepesäkkeitä kg/ha 120 kg/ha Nlevel Dept. of Agricultural sciences kg/ha

22 Orgaaniset lannoitteet mallasohralla tilakokeessa Harbinger ohra, N 40 kg/ha, esikasvina ohra, kylvö 26.5., 5 koealaa lannoituksesta, 500 metriä pitkät koelohkot Dept. of Agricultural sciences 22

23 Viljo lannoitus erikoiskasvien viljelyssä Porkkanan sato Teuvalla Dept. of Agricultural sciences 23

24 Porkkanan sato 2011 Satoero noin 20 % verrattuna mineraalilannoitukseen Nitraattipitoisuus Viljolla 65 mg/kg, kun mineraalilannoituksella 190 (FAO suositus alle 200 mg/kg) Dept. of Agricultural sciences 24

25 Viljo sokerijuurikkaan lannoitteena 2008 Yleis-Viljo lannoite, keväällä sijoituksena ja osa pintaan, sokerisato miltei sama kaikissa, vaikka kokonaissadossa olikin pieni ero Dept. of Agricultural sciences 25

26 Pienempi sato, mutta parempi laatu Viljolla Vuoden 2009 pitkä ja lämmin syyskuu tasoitti lannoitusten laatuvaikutuksia, fosforilannoituksella ei ollut vaikutusta satoon eikä laatuun, Viljolla 20 % vähemmän satoa ja 10 % vähemmän sokeria Dept. of Agricultural sciences 26

27 Lihaluujauhon käyttö orgaanisena lannoitteena Tutkimustyötä tehty HY maataloustieteiden laitoksella vuodesta 2005 lähtien Julkaistu 2 tieteellistä artikkelia, 3 opinnäytetyötä ja paljon artikkeleita ammattilehdissä Hyvä sadon koe Koetoimintaa kasvihuoneissa, kentällä ja tiloilla Intiassa koe tiloilla ja tutkimuslaitoksissa 9/12/2016 Agroekologiaa Intiaan / Jukka Kivelä 27