Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Transkriptio

1 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

2 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto Kuvat: Jukka Rajala

3 Viljelykierron hyväksikäyttö Typensitojakasvit Esikasvivaikutukset 1. ja 2. jälkivaikutusvuoden vaikutus Maan parannuskasvit Viljelykiertovaikutus Kierron pitkäaikaisvaikutus Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit HiesuSavi Kuva: Jukka Rajala

4 Ravinteiden poistuma kg/ha Ravinteiden poistuma eri kierroista TYPPI FOSFORI KALIUM Sv-Vl-Vl-Ruis Sv-Vl-Ruis Sv-Vl-Vl-Ru-Seosv Sv-Sr-Vl-Ru-Seosv Sv-Sr-Sr-Ru-Seosv Satotasot Viljat 2,5-3 t/ha Nurmet 4 t ka/ha

5 Sadon typpisisältö kg/ha Nurmen esikasvivaikutus kg N/ha/v Nurmisato 7 tn ka/ha/v Vuosi 1, sänki + juuristo Vuosi 2, syysvehnä 200 Kuva: Jukka Rajala 150 Vuosi 3, ohra Nurmi 1, 80 % Nurmi 2, 50 % Nurmi 3, 20 % Nurmen ikä ja palkokasvipitoisuus Granstedt 1991 HY/Mli Rajala 2005

6 Biologinen typensidonta, esikasvivaikutus ja viljelykiertovaikutus viljelykierron typpihuollossa N kg/ha 225 N-sidonta 490 kg N/ha/kierto LANTAA Mineralisaatio 195kg N/ha/kierto ESIKASVIN VAIKUTUS 50 VILJELYKIERRON VAIKUTUS MAASTA VAPAUTUU N1 N2 N3 S.VILJA VILJA VILJA+NS Granstedt

7 Viljelykierron vaikutus lannoitustarpeeseen Lannoitustarve viljelykierrossa suuri Myyntikasvien osuus suuri Palkokasvien osuus pieni Viljelykierto yksipuolinen ja tasapainoton Esikasvivaikutusten pieni hyödyntämisaste Kasvien ravinnetarve suuri Lannoitustarve viljelykierrossa pieni Myyntikasvien osuus pieni Palkokasvien osuus suuri Viljelykierto monipuolinen ja tasapainoinen Esikasvivaikutusten suuri hyödyntämisaste Kasvien ravinnetarve pieni =>Esikasvivaikutusten hyödyntämisen aste. kierron aikana =>Viljelykierron pitkäaikaisvaikutus

8 Luomun ravinnehuollossa korostuu 1. Maan kasvukunnon hoito Maan rakenne, vesitalous Pieneliötoiminta 2. Tilan omien ravinnevarojen hyödyntäminen Eloperäinen lannoitus Uusiutumattomien ravinnelähteiden säästäminen 3. Viljelykierto (typensitojakasvit, esikasvivaikutus, viljelykiertovaikutus) 4. Laatuajattelu/Lannoitteiden luomulaatuisuus Keinotekoisten menetelmien karttaminen 5. Ravinnekierrot, ravinnetaseet

9 Lannoitteiden luomulaatuisuus 4 Luomuviljelyssä Viljelykierto Typensidonta Esikasvivaikutus Viherlannoitus Luomueläinten lanta => ovat luomulaatuisia ravinnelähteitä Muut ovat täydennyslannoitteita käyttö perusteltava

10 Laatu ja laatutuotteiden tuotanto Lannan käsittelyn laatutavoitteita Taloudellisesti edullinen Investoinnit kohtuullisia Työtekniikka mielekäs Ravinnehävikit vähäisiä Lannoitusarvon säilyttäminen tai parantaminen Maan hyödyllisen biologisen aktiivisuuden edistäminen Hajuhaitan vähentäminen Hygienian parantaminen Rikkakasvin hallinnan helpottaminen Hyvälaatuisen sadon tuottaminen Tautien ja tuholaisten hallinnan helpottaminen HY/Mli Rajala

11 Luomun ravinnehuollossa korostuu 5 5. Kierrätys, ravinnetaseet

12 Miten ravinteet kiertävät? Paljonko tilalle tulee ravinteita ulkopuolelta hankittujen tuotantopanosten mukana? Paljonko tuotteissa ravinteita poistuu tilalta? Mikä on hankittujen ja poistuvien ravinteiden erotus?

13

14 .

15 .

16 .

17 .

18 kg/ha/v Ravinteiden peltotase - Öjeby vuotinen maitotilan kierto 75 N P K Luomu Tavanomainen Luomu Tavanomainen K- vapautuminen kg/ha/v Sato - 6 %, Nurmissa apilaa 26 %/ 12 % Sato + 3 %, Nurmissa apilaa 32 %/ 18 % Typpitase 0, kun apilaa 30 % Jonsson 2001

19 Luomun ravinnehuollossa korostuu 1. Maan kasvukunnon hoito Vesitalous, maan rakenne, vesitalous, pieneliötoiminta 2. Tilan omien ravinnevarojen hyödyntäminen Eloperäinen lannoitus Uusiutumattomien ravinnelähteiden säästäminen 3. Viljelykierto Typensitojakasvit, esikasvivaikutus, viljelykiertovaikutus 4. Laatuajattelu/Lannoitteiden luomulaatuisuus 5. Ravinnekierrot, ravinnetaseet 6. Luomuravinnelähteet hidasliukoisia ja siten pitkävaikutteisia 7. Suunnittelu viljelykierroittain

20 Kysymyksiä ravinnelähteistä Mistä eri lähteistä kasvit voivat saada ravinteita? Miten viljelijä voi vaikuttaa kasvien ravinteiden saatavuuteen? Miten viljely tulisi järjestää, jotta ravinteiden hyväksikäyttö olisi mahdollisimman hyvä tilakokonaisuuden puitteissa?

21 Ravinteiden lähteitä tilalla A. Tilan eloperäisten aineiden kierrätys tilan sisällä Esikasvivaikutus (=juuriston ym lannoitusvaikutus) Lanta (=karjanlannan lannoitusvaikutus) Viherlannoitus (=vihermassan lannoitusvaikutus) B. Maaperä Viljelykiertovaikutus Maan kivennäisreservit (esim. savimaan K) C. Typensidonta Palkokasvien viljely D. Kierrätyksen tehostaminen Ravinteiden hävikkien pienentäminen Ravinteiden hyötysuhteiden parantaminen Tilalta poistuneiden ravinteiden korvaaminen E. Tilan ulkopuolelta hankitut lannoitteet Luomulanta, täydennyslannoitteet =>Mikäli kohdat A-D hyödynnetään täystehoisesti, kohta E voi jäädä vähäiseksi tai jopa tarpeettomaksi

22 Kiitos! Jukka Rajala Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkeli p Kuva: Jukka Rajala J. Rajala: Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen