Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
|
|
- Jussi Katajakoski
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
2 Ravinnetaseet Ympäristötukea lannoituksen ja sadon ravinnemäärien laskentaan ja seurantaan Laskentaperiaate Ravinnetase on laskentamenetelmä, jonka avulla seurataan maatalouden ravinnevirtoja. Ravinnetaseita on useita erilaisia, esim. peltotase, porttitase, karjantase ja lantatase. Kun lasketaan pellolle lisättyjen ja pellolta poistettujen ravinnemäärien erotus eli peltotase, saadaan selville, miten hyvin lannoitteiden ravinteet on saatu hyödynnettyä. Jos pellolle lisätään enemmän ravinteita kuin sadon mukana poistetaan, ravinteiden huuhtoutumisriski kasvaa ja viljelyn taloudellinen kannattavuus heikkenee. Ravinnetaseet vaihtelevat eri vuosina mm. viljelykasvin, lannoitustason, satotason ja sääolojen vaikutuksesta. Siksi taseita kannattaa seurata useiden vuosien ajan. Lannoituksen voimistaminen suurentaa ravinnetaseita. Satotason nousu puolestaan lisää sadon mukana pellolta poistettavia ravinnemääriä ja parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Hyvä sato saadaan varmimmin, sääoloista riippumatta, hyväkuntoisilta peltolohkoilta. Lannoitustaso on aina syytä tarkentaa peltolohkon kasvukuntoa vastaavaksi. Kun lannoitus ja sato ovat tasapainossa keskenään, ravinteiden ylijäämä on vähäistä. RAVINTEIDEN LISÄYS RAVINTEIDEN POISTO = RAVINNETASE Peltotaseen laskeminen Ravinnetaseiden laskenta on maatalouden ympäristötuen yksi lisätoimenpide tukikaudella Ympäristötuen sitoumusehtojen mukaan viljelijän on laadittava maatilan kaikille peruslohkoille lohkokohtainen peltotase joka vuosi. Taselaskelmat tehdään typestä ja fosforista. Lisäksi maatilalle on laadittava ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma. Muita ravinnetaseita kuin peltotase ei tässä lisätoimenpiteessä lasketa. Peltotaseen laskennassa selvitetään peltolohkolle väkilannoitteiden, karjanlannan sekä muiden lannoitevalmisteiden mukana lisätyt ja lohkolta sadon mukana poistetut ravinnemäärät. Peltolohkolle lisätyt typpi- ja fosforimäärät lasketaan lannoitteiden määrän ja ravinnepitoisuuksien perusteella. Sadon sisältämät typpi- ja fosforimäärät lasketaan sadon määrän ja ravinnepitoisuuksien perusteella. Kun lannoitteiden sisältämistä ravinnemääristä vähennetään sadon ravinnemäärät, saadaan tulokseksi lohkokohtaiset typpi- ja fosforitaseet. Lannoitteiden sisältämät typpi- ja fosforimäärät kirjataan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Karjanlannalle voidaan käyttää joko lanta-analyysin tai taulukkoarvojen mukaisia ravinnepitoisuuksia. Laskennassa on kuitenkin käytettävä samoja arvoja kuin peltokasvien lannoitus -perustoimenpiteessä. Muille lannoitteille käytetään tuoteselosteiden mukaisia ravinnepitoisuuksia. Ympäristötuen sitoumusehtojen luvussa 11.3 ovat lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvot sekä peltokasvien lannoitusta ja karjanlannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden käyttöä koskevat ehdot. Siinä kerrotaan muun muassa siitä, miten eri lannoitteiden ravinteet otetaan huomioon. Myös sadon määrä eli peltolohkon satotaso kirjataan lohkokohtaisiin muistiinpanoihin. Ympäristötuen sitoumusehtojen luvuissa 11.1 ja 11.3 kerrotaan lohkokohtaisia muistiinpanoja ja satotason määrittelyä koskevista ehdoista. Ravinnetaseen laskennassa otetaan huomioon vain peltolohkolta pois korjattu sato. Jos sato jää korjaamatta esimerkiksi satovahingon vuoksi, ravinnetaseet lasketaan tavalliseen tapaan sadon määrän ollessa 0 kg/ha. Jos esimerkiksi viljan oljet tai sokerijuurikkaan naatit kerätään pois pellolta, niiden sisältämät ravinteet otetaan huomioon ravinnetaseen laskennassa. Mikäli oljet tai naatit jäävät pellolle, niiden ravinnemääriä ei oteta huomioon. Sadon ravinnepitoisuuksina käytetään joko taulukkoarvoja tai satoanalyysin mukaisia arvoja. Liitteessä 1 ovat taulukkoarvot peltokasvien keskimääräisistä kuiva-aine-, valkuais-, typpi- ja fosforipitoisuuksista. Ravinnetaseen laskennassa ja sadon ravinnepitoisuuksien määrittämisessä näitä taulukkoarvoja voi aina käyttää. Jos ravinnetaselaskennassa käytetään satoanalyysin typpiarvoja, käytetään kuitenkin myös satoanalyysin fosforiarvoja ja päinvastoin, mikäli molemmat löytyvät satoanalyysistä. Sato- 2
3 analyysin mukaisten arvojen käyttäminen on suositeltavaa silloin, kun ne ovat saatavilla. Jos lohkolla viljellään sellaista peltokasvia, jonka ravinnepitoisuuksia ei ole liitteessä 1 eikä kasvista ole teetetty satoanalyysiä, ravinnetaseita ei tämän viljelykasvin osalta tarvitse laskea. Jos peltolohkolla viljellään seoskasvustoa, sadon ravinnemäärät lasketaan kasvuston eri kasveille erikseen kylvömäärien suhteen perusteella. Jos taas peruslohkon eri kasvulohkoilla viljellään eri kasveja (esimerkiksi kauraa ja rypsiä), lannoituksen ja sadon ravinnemäärät lasketaan ensin jokaiselle kasvulohkolle erikseen. Eri kasvulohkojen ravinnemäärät lasketaan lopuksi yhteen, jolloin saadaan selville koko peruslohkoa koskevat ravinnemäärät. Ravinnetaseet lasketaan peltoviljelykasveille, mutta ei puutarhakasveille eikä siemenmausteille. Kesannoille ja satoa tuottamattomille pelloille taseita ei tarvitse laskea. Jos koko peruslohkolla viljellään muuta kuin satoa tuottavia peltoviljelykasveja, ravinnetaseita ei tarvitse laskea. Jos peruslohkon yhdellä tai useammalla kasvulohkolla viljellään muuta kuin satoa tuottavia peltokasveja ja kasvulohkojen sijoittelu peruslohkolla pysyy samana koko sitoumuskauden ajan, ravinnetaseet lasketaan sille osalle peruslohkoa, jolla viljellään satoa tuottavia peltokasveja. Jos peruslohkon yhdellä tai useammalla kasvulohkolla viljellään muuta kuin satoa tuottavia peltokasveja ja kasvulohkojen sijoittelu peruslohkolla muuttuu vuodesta toiseen tai ainakin kerran sitoumuskauden aikana, ravinnetaseita ei tarvitse laskea tälle peruslohkolle eikä millekään sen kasvulohkolle. Tietyt viljelykasvit eivät tuota satoa kylvövuotenaan. Ravinnetaseita ei näiden kasvien aloille tarvitse laskea kylvövuodelle. Ensimmäiselle satovuodelle ravinnetaseet lasketaan normaaliin tapaan. Laidunlohkojen ravinnetaseen laskennassa sadon määrää arvioidaan sen perusteella, miten paljon eläinten oletetaan syöneen. Laiduneläinten laitumille jättämää lantamäärä ei laskennassa tarvitse ottaa huomioon. Muulla tavoin laitumille levitettyjen lannoitteiden ja poiskorjatun sadon osalta lasketaan ravinnetaseet normaaliin tapaan. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma tehdään toisen ja neljännen sitoumusvuoden jälkeen vertaamalla ravinnetaseiden ja lannoituksen suhdetta kahden vuoden ajalta peruslohkokohtaisesti. Toisen sitoumusvuoden jälkeen tarkastellaan ensimmäisen ja toisen vuoden ravinnetaseita. Neljännen sitoumusvuoden jälkeen tarkastellaan kolmannen ja neljännen vuoden ravinnetaseita. RAVINNETASE = SUHDELUKU (%) LANNOITUS Jos typpitaseen ja typpilannoituksen suhde on kasvanut kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana vähintään 20 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon typpilannoitusta 10 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos fosforitaseen ja fosforilannoituksen suhde on kasvanut vähintään 20 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon fosforilannoitusta 2 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos typpitaseen ja typpilannoituksen suhde on kasvanut kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana vähintään 40 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon typpilannoitusta 20 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Jos taas fosforitaseen ja fosforilannoituksen suhde on kasvanut vähintään 40 prosenttiyksikköä, viljelijän on vähennettävä lohkon fosforilannoitusta 4 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Vastaava arvio tehdään neljännen sitoumusvuoden jälkeen vertaamalla kolmannen ja neljännen vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa. Tarvittavat typpi- ja fosforilannoituksen vähennykset toteutetaan viidentenä sitoumusvuonna. Mikäli lannoitusta on kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna vähennettävä, tarvittavat typpi- ja fosforilannoituksen vähennykset tehdään tilalla noudatettavista lannoitusehdoista (peltokasvien lannoitus -perustoimenpide tai vähennetty lannoitus -lisätoimenpide). Ensimmäisenä, toisena ja neljäntenä sitoumusvuonna peruslohkoa voidaan lannoittaa ilman ravinnetaselaskennasta johtuvia vähennyksiä. 3
4 Ympäristötuen sitoumusehtojen luvussa 11.3 mainittua karjanlantapoikkeusta voidaan käyttää peltolohkojen lannoituksessa. Mikäli lannoitusta on ravinnetaselaskelman perusteella vähennettävä kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna, vähentäminen tehdään karjanlantapoikkeuksen mukaisesta suurimmasta sallitusta lannoitusmäärästä. Jos lohkolla toteutettava fosforintasaus on kesken kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna, fosforilannoitusta ei tarvitse vähentää ravinnetaselaskennan perusteella (Fosforintasaus on kesken kolmantena tai viidentenä sitoumusvuonna myös silloin kun fosforintasaus on aloitettu kyseisenä vuonna). Ravinnetaseet on kuitenkin laskettava joka vuosi. Jos lohkolle ei ole tarvinnut laskea ravinnetasetta ensimmäisenä tai toisena vuotena, lohkolle ei tarvitse tehdä ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmaa kolmantena vuotena. Jos lohkolle ei ole tarvinnut laskea ravinnetasetta kolmantena tai neljäntenä vuotena, lohkolle ei tarvitse tehdä ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmaa viidentenä vuotena. Mikäli ravinnetase on alijäämäinen (negatiivinen) toisena tai neljäntenä sitoumusvuonna, lannoitusta ei tarvitse seuraavana vuonna vähentää. Jos ravinnetase on alijäämäinen ensimmäisenä tai kolmantena sitoumusvuonna, alijäämä kompensoi seuraavan vuoden ylijäämää. Jos lohkon ravinnetase on ensimmäisenä sitoumusvuonna esimerkiksi 10 kg/ha alijäämäinen (-10 kg/ha) ja toisena sitoumusvuonna 30 kg/ha ylijäämäinen, ensimmäisen vuoden alijäämä kompensoi toisen vuoden ylijäämän tasolle 20 kg/ha. Aikataulut ja muistiinpanot Peltotaseet on laadittava kultakin kasvukaudelta kunkin sitoumusvuoden loppuun mennessä (viimeistään 30.4.). Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma on tehtävä toisen ja neljännen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Peltotaseen osalta on löydyttävä jokaiselta vuodelta peruslohkokohtaisesti ainakin seuraavat tiedot: - typpitase (kg/ha) - fosforitase (kg/ha) Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelman on sisällettävä peruslohkokohtaisesti ainakin seuraavat tiedot: -typpitaseen ja typpilannoituksen suhdeluku (%) -fosforitaseen ja fosforilannoituksen suhdeluku (%) -suhdelukujen muutos ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (%) -suhdelukujen muutos kolmannen ja neljännen sitoumusvuoden välillä (%) -suhdelukujen muutosten vaikutukset lannoitusmääriin kolmantena ja viidentenä sitoumusvuonna. Em. tiedot voivat olla osa lohkokirjanpitoa. 4
5 Ravinnetaseen laskennassa tarvittavat tiedot Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan tiedot peltolohkon lannoitustasosta, viljelykasvista ja satotasosta. Nämä tiedot löytyvät lohkokohtaisista muistiinpanoista (lohkokorteista). Lisäksi tarvitaan tiedot sadon ravinnepitoisuuksista. Taseen laskennassa voidaan käyttää liitteen 1 mukaisia pitoisuuksia tai oman satoanalyysin tuloksia. Ensin lasketaan ravinteiden lisäys, poisto ja tase. Sitten selvitetään taseen ja lannoituksen suhde. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa verrataan kahden vuoden ravinnetasesuhteita toisiinsa. Muistilista ravinnetaseiden laskemiseksi taulukkoarvojen tai analyysitulosten avulla 1. Ravinteiden lisäys pellolle = lannoitustaso. 2. Ravinteiden poisto pellolta lasketaan satotason sekä sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuuksien perusteella. Sadon kuiva-aine- ja ravinnepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Myös satoanalyysin mukaisia kuiva-aineja ravinnepitoisuuksia voidaan käyttää. Kuiva-ainepitoisuuden määrittämiseen voidaan lisäksi käyttää pikakosteusmittaria. Nurmituotteiden osalta sadon määrä lasketaan usein rehuyksikköinä (RY). Ravinnetaseiden laskennassa tarvitaan kuitenkin sadon määrää muodossa kg/ha. Tietoa rehuyksiköiden käytöstä ja niiden muuttamisesta kilogrammoiksi löytyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset -julkaisusta vuodelta Yleensä satoanalyysissä ilmoitetaan sadon kosteus (%). Sadon kuiva-ainepitoisuus lasketaan kaavalla % - kosteus (%) = kuiva-ainepitoisuus (%). Satoanalyysissä ilmoitetaan myös sadon valkuaispitoisuus. Sadon typpipitoisuus = valkuaispitoisuus/6,25. Fosforipitoisuus ilmoitetaan satoanalyysissä yleensä yksikössä g/kg kuiva-ainetta (g/kg ka). Yksikkö saadaan helposti muutettua prosenteiksi: 10 g/kg kuivaainetta = 1 % /kg kuiva-ainetta. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto. tase lannoitus 4. Ravinnetaseen suhdeluku (%) = 5. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa selvitetään, ovatko ravinnetaseen suhdeluvut suurentuneet ensimmäisen ja toisen tarkasteluvuoden välillä tai kolmannen ja neljännen tarkasteluvuoden välillä. Laskuesimerkit Seuraaville sivuille on koottu ravinnetaseen laskuesimerkkejä erilaisille peltolohkoille. Esimerkki 1: Typpitase peruslohkolla, jolla on yksi kasvulohko. Esimerkki 2: Typpitase peruslohkolla, jolla on useampi kuin yksi kasvulohko. Esimerkki 3: Typpitase peruslohkolla, kun ensimmäisen vuoden tase on alijäämäinen. Esimerkki 4: Typpitase peruslohkolla, jolla viljellään seoskasvustoa ja toisen vuoden ravinnetase on alijäämäinen. Esimerkki 5: Fosforitase peruslohkolla, jolla käytetään karjanlantapoikkeusta. Esimerkki 6: Fosforitase peruslohkolla, jolta ei korjata satoa kylvövuoden aikana. 5
6 ESIMERKKI 1: Typpitase peruslohkolla, jolla on yksi kasvulohko Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 2,00 ha Typpilannoitus kg/ha 90 kg/ha Viljelykasvi Kevätvehnä Ohra Satotaso kg/ha kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisen sitoumusvuoden typpilannoitustaso on kg/ha. Toisen vuoden lannoitustaso on 90 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna kevätvehnän satotaso on kg/ha. Toisena vuonna ohran satotaso on kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Sekä vehnän että ohran kuiva-ainepitoisuus on 86 % vuosi: kevätvehnän kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha vuosi: ohran kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kevätvehnän typpipitoisuus on 2,14 % ja ohran typpipitoisuus 2,02 % /kg kuiva-ainetta. 2,14-1. vuosi: kevätvehnäsadon typpimäärä = kg/ha = 82,8 kg/ha. 2,02-2. vuosi: ohrasadon typpimäärä = kg/ha = 52,1 kg/ha. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan 82,8 kg/ha typpeä. Toisena vuonna pellolta poistetaan 52,1 kg/ha typpeä. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = kg/ha 82,8 kg/ha = 17,2 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 90 kg/ha 52,1 kg/ha = 37,9 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 17,2 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 17,2 %. lannoitus tase 37,9 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 42,1 % lannoitus 90 6
7 5. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 24,9 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (42,1 % 17,2 % = 24,9 %). Tämän seurauksena lohkon typpilannoitusta on vähennettävä 10 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Typpilannoituksen vähennys tehdään tilalla noudatettavien lannoitusehtojen suurimmista sallituista typpilannoitusmääristä. ESIMERKKI 2: Typpitase peruslohkolla, jolla on useampi kuin yksi kasvulohko Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohko 1 Kasvulohko 2 Kasvulohko 1 Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 1,00 ha 3,00 ha Typpilannoitus kg/ha 90 kg/ha 90 kg/ha Viljelykasvi Kevätvehnä Rypsi Ohra Satotaso kg/ha kg/ha kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna kasvulohkon 1 (2,00 ha) typpilannoitustaso on kg/ha eli 200 kg koko kasvulohkoa kohti. Kasvulohkolle 2 (1,00 ha) lisätään typpeä 90 kg/ha eli 90 kg/kasvulohko. Yhteensä peruslohkolle lisätään 290 kg typpeä eli 96,7 kg/ha ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Toisena vuonna typpilannoitustaso on 90 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna kevätvehnän satotaso on kg/ha eli kg koko kasvulohkoa kohti. Rypsin satotaso on kg hehtaaria ja lohkoa kohti. Toisena sitoumusvuonna ohran satotaso on kg/ha eli kg/lohko. Lasketaan kuiva-ainesato satotasojen ja sadon kuiva-ainepitoisuuksien perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Vehnän ja ohran kuiva-ainepitoisuus on 86 % ja rypsin kuivaainepitoisuus 92 % vuosi: kevätvehnän kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha = kg/lohko vuosi: rypsin kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha = kg/lohko vuosi: ohran kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha = kg/lohko. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kevätvehnän typpipitoisuus on 2,14 %, rypsin typpipitoisuus 3,76 % ja ohran typpipitoisuus 2,02 % /kg kuiva-ainetta. 2,14-1. vuosi: kevätvehnäsadon typpimäärä = kg/ha = 82,8 kg/ha = 165,6 kg/lohko. 3,76-1. vuosi: rypsisadon typpimäärä = kg/ha = 65,7 kg/ha = 65,7 kg/lohko. 7
8 2,02-2. vuosi: ohrasadon typpimäärä = kg/ha = 52,1 kg/ha = 156,3 kg/lohko. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan yhteensä 231,3 kg typpeä (keskimäärin 77,1 kg/ha). Toisena vuonna pellolta poistetaan yhteensä 156,3 kg typpeä (52,1 kg/ha). 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden keskimääräinen ravinnetase = 96,7 kg/ha 77,1 kg/ha = 19,6 kg/ha. Toisen vuoden keskimääräinen ravinnetase = 90 kg/ha 52,1 kg = 37,9 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 19,6 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 20,3 %. lannoitus 96,7 tase 37,9 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 42,1 % lannoitus Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 21,8 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (42,1 % 20,3 % = 21,8 %). Tämän seurauksena lohkon typpilannoitusta on vähennettävä 10 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Typpilannoituksen vähennys tehdään tilalla noudatettavien lannoitusehtojen suurimmista sallituista typpilannoitusmääristä. ESIMERKKI 3: Typpitase peruslohkolla, kun ensimmäisen vuoden tase on alijäämäinen Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 2,00 ha Typpilannoitus 80 kg/ha 90 kg/ha Viljelykasvi Kaura Rypsi Satotaso kg/ha kg/ha Olkisato kg/ha 0 kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisen sitoumusvuoden typpilannoitustaso on 80 kg/ha. Toisen vuoden lannoitustaso on 90 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna peltolohkolta saadaan kaurasatoa kg/ha ja olkisatoa kg/ha. Toisena vuonna rypsin satotaso on kg/ha. 8
9 Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kauran kuiva-ainepitoisuus on 86 %, kauran olkien kuiva-ainepitoisuus 85 % ja rypsin kuiva-ainepitoisuus 92 % vuosi: kauran kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha vuosi: kauran olkien kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha vuosi: rypsin kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Kauran typpipitoisuus on 2,08 %, kauran olkien typpipitoisuus 0,64 % ja rypsin typpipitoisuus 3,76 % /kg kuiva-ainetta. 2,08-1. vuosi: kaurasadon typpimäärä = kg/ha = 71,6 kg/ha. 0,64-1. vuosi: olkisadon typpimäärä = kg/ha = 21,8 kg/ha. 3,76-2. vuosi: rypsisadon typpimäärä = kg/ha = 62,3 kg/ha. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan yhteensä 93,4 kg/ha typpeä. Toisena vuonna poistetaan 62,3 kg/ha typpeä. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = 80 kg/ha 93,4 kg/ha = -13,4 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 90 kg/ha 62,3 kg/ha = 27,7 kg/ha. Jos lohkokohtainen ravinnetase on alijäämäinen ensimmäisenä tai kolmantena sitoumusvuonna, alijäämä kompensoi seuraavan vuoden ylijäämää. Ensimmäisen sitoumusvuoden alijäämäinen typpitase voidaan siis siirtää toiselle sitoumusvuodelle. Toisen sitoumusvuoden typpitase on siten 27,7 kg/ha 13,4 kg/ha = 14,3 kg/ha, ja ensimmäisen vuoden typpitaseeksi tulee 0 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku Ravinnetaseen suhdeluvuissa otetaan huomioon edellä mainitut muuttuneet ravinnetaseet. tase 0 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 0 %. lannoitus 80 tase 14,3 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 15,9 % lannoitus Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 15,9 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (15,9 % 0 % = 15,9 %). Typpilannoitusta ei tarvitse vähentää kolmantena sitoumusvuonna, koska suhdeluku on kasvanut vähemmän kuin 20 prosenttiyksikköä. 9
10 ESIMERKKI 4: Typpitase peruslohkolla, jolla viljellään seoskasvustoa ja toisen vuoden ravinnetase on alijäämäinen Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 3,00 ha 3,00 ha Typpilannoitus 90 kg/ha 45 kg/ha Viljelykasvi Ruis Kaura ja herne, 2:1 Satotaso kg/ha kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisen sitoumusvuoden typpilannoitustaso on 90 kg/ha. Toisen vuoden lannoitustaso on 45 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna rukiin satotaso on kg/ha. Toisena vuonna satoa saadaan kg/ha. Kasvustosta 2/3 on kauraa ja 1/3 hernettä. Kaurasatoa saadaan siis kg/ha ja hernesatoa kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Rukiin, kauran ja herneen kuiva-ainepitoisuus on 86 % vuosi: rukiin kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha = kg/lohko vuosi: kauran kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha = kg/lohko vuosi: herneen kuiva-ainesato = kg/ha = 860 kg/ha = kg/lohko. Lasketaan sadon sisältämä typpimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja typpipitoisuuden perusteella. Sadon typpipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Rukiin typpipitoisuus on 1,76 %, kauran typpipitoisuus 2,08 % ja herneen typpipitoisuus 3,68 % /kg kuiva-ainetta. 1,76-1. vuosi: ruissadon typpimäärä = kg/ha = 45,4 kg/ha = 136,2 kg/lohko. 2,08-2. vuosi: kaurasadon typpimäärä = kg/ha = 35,8 kg/ha = 107,3 kg/lohko. 3,68-2. vuosi: hernesadon typpimäärä = 860 kg/ha = 31,6 kg/ha = 94,9 kg/lohko. Pellolta poistettava typpimäärä = sadon sisältämä typpimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan sadon mukana 136,2 kg typpeä (45,4 kg/ha). Toisena vuonna pellolta poistetaan yhteensä 202,2 kg typpeä (keskimäärin 67,4 kg/ha). 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = 90 kg/ha 45,4 kg/ha = 44,6 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 45 kg/ha 67,4 kg/ha = -22,4 kg/ha. Mikäli ravinnetase on alijäämäinen (negatiivinen) toisena tai neljäntenä sitoumusvuonna, lannoitusta ei tarvitse seuraavana vuonna vähentää. 10
11 4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 44,6 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 49,6 %. lannoitus 90 tase - 22,4 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = -49,8 % lannoitus Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on pienentynyt ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä. Koska toisen sitoumusvuoden ravinnetase on alijäämäinen ja koska ravinnetaseen suhdeluku on pienentynyt, lannoitusta ei tarvitse vähentää kolmantena sitoumusvuonna. ESIMERKKI 5: Fosforitase peruslohkolla, jolla käytetään karjanlantapoikkeusta Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 2,00 ha 2,00 ha Fosforilannoitus 15 kg/ha 30 kg/ha Viljelykasvi Heinä + säilörehu Säilörehu Satotaso kg/ha kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolle levitetään 15 kg/ha fosforia. Toisena vuonna käytetään karjanlantapoikkeusta, ja lohkolle levitetään 30 kg/ha fosforia karjanlannassa (lanta ainoa lannoite ja lohkon viljavuusluokka on tyydyttävä). Karjanlantapoikkeusta on tarkoitus käyttää myös kolmantena sitoumusvuonna. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolta saadaan heinäsatoa kg/ha ja säilörehua kg/ha. Toisena vuonna säilörehun satotaso on yhteensä kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Heinän kuiva-ainepitoisuus on 83 % ja säilörehun kuiva-ainepitoisuus 25 % vuosi: heinän kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha vuosi: säilörehun kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha vuosi: säilörehun kuiva-ainesato = kg/ha = kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä fosforimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja fosforipitoisuuden perusteella. Sadon fosforipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Heinän fosforipitoisuus on 0,30 % ja säilörehun fosforipitoisuus 0,29 % /kg kuiva-ainetta. 11
12 0,30-1. vuosi: heinäsadon fosforimäärä = kg/ha = 7,5 kg/ha. 0,29-1. vuosi: säilörehusadon fosforimäärä = kg/ha = 5,8 kg/ha. 0,29-2. vuosi: säilörehusadon fosforimäärä = kg/ha = 18,1 kg/ha. Pellolta poistettava fosforimäärä = sadon sisältämä fosforimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta poistetaan yhteensä 13,3 kg/ha fosforia. Toisena vuonna poistetaan 18,1 kg/ha fosforia. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ensimmäisen vuoden ravinnetase = 15,0 kg/ha 13,3 kg/ha = 1,7 kg/ha. Toisen vuoden ravinnetase = 30,0 kg/ha 18,1 kg/ha = 11,9 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku tase 1,7 Ravinnetaseen suhdeluku ensimmäisenä vuonna = = = 11,3 %. lannoitus 15 tase 11,9 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 39,7 % lannoitus Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna verrataan toisiinsa. Ravinnetaseen suhdeluku on suurentunut 28,4 prosenttiyksikköä ensimmäisen ja toisen sitoumusvuoden välillä (39,7 % - 11,3 % = 28,4 %). Tämän seurauksena lohkon fosforilannoitusta on vähennettävä 2 kg/ha kolmantena sitoumusvuonna. Lannoituksen vähennys tehdään tilalla noudatettavien lannoitusehtojen suurimmista sallituista fosforilannoitusmääristä. Lannoituksen vähennys on otettava huomioon myös karjanlantapoikkeusta käytettäessä. Tässä tapauksessa kolmantena sitoumusvuotena on mahdollista käyttää 28 kg fosforia vastaava määrä kotieläinten tuottamaa lantaa hehtaarille, koska lohkolla viljellään monivuotisia nurmikasveja ja fosforilannoitteena käytetään ainoastaan lantaa (lohkon viljavuusluokka on tyydyttävä). 12
13 ESIMERKKI 6: Fosforitase peruslohkolla, jolta ei korjata satoa kylvövuoden aikana Taselaskennan lähtötiedot 1. sitoumusvuosi 2. sitoumusvuosi Kasvulohkon pinta-ala 4,50 ha 4,50 ha Fosforilannoitus 20 kg/ha 10 kg/ha Viljelykasvi Ruokohelpi Ruokohelpi Satotaso Kylvövuosi (ei satoa) kg/ha 1. Ravinteiden lisäys Pellolle lisätään ravinteita lannoitteiden mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolle levitetään 20 kg/ha fosforia. Toisena vuonna fosforin lannoitustaso on 10 kg/ha. 2. Ravinteiden poisto Pellolta poistetaan ravinteita sadon mukana. Ensimmäisenä sitoumusvuonna lohkolta ei korjata satoa. Toisena vuonna satoa saadaan kg/ha. Lasketaan kuiva-ainesato lohkon satotason ja sadon kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Sadon kuivaainepitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Ruokohelven kuiva-ainepitoisuus on 85 %. -1. vuosi: Ei satoa vuosi: ruokohelven kuiva-ainesato = kg/ha = 5 kg/ha. Lasketaan sadon sisältämä fosforimäärä viljelykasvin kuiva-ainesadon ja fosforipitoisuuden perusteella. Sadon fosforipitoisuudet löytyvät liitteestä 1. Ruokohelven fosforipitoisuus on 0,19 % /kg kuiva-ainetta. -1. vuosi: Ei satoa. 0,19-2. vuosi: ruokohelpisadon fosforimäärä = 5 kg/ha = 9,7 kg/ha. Pellolta poistettava fosforimäärä = sadon sisältämä fosforimäärä. Ensimmäisenä sitoumusvuonna pellolta ei poisteta fosforia. Toisena vuonna fosforia poistetaan 9,7 kg/ha. 3. Ravinnetase = ravinteiden lisäys ravinteiden poisto Ravinnetaseita ei tarvitse laskea kylvövuodelle, mikäli viljelykasvi ei tuota satoa kylvövuotenaan. Ensimmäisenä satovuonna ravinnetaseet lasketaan normaaliin tapaan. Ensimmäinen vuosi: ei ravinnetasetta. Toisen vuoden fosforitase = 10 kg/ha 9,7 kg/ha = 0,3 kg/ha. 4. Ravinnetaseen suhdeluku Ensimmäinen vuosi: ei ravinnetaseen suhdelukua. tase 0,3 Ravinnetaseen suhdeluku toisena vuonna = = = 3,0 % lannoitus Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelmassa ravinnetaseen suhdelukuja ensimmäisenä ja toisena sitoumusvuonna tulisi verrata toisiinsa. Koska ruokohelven kylvövuodelle ei tarvitse laskea ravinnetasetta eikä ravinnetaseen suhdelukua, eri vuosia ei voi verrata keskenään. Lohkon lannoitusta ei tarvitse vähentää kolmantena sitoumusvuonna. 13
14 Liite 1. Viljelykasvien kuiva-ainepitoisuuksia (%) sekä valkuais-, typpi- ja fosforipitoisuuksia (% /kg kuiva-ainetta). Viljelykasvi Kuiva-ainepitoisuus (%) (= - kosteus %) Valkuaispitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Typpipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Fosforipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo Siemenet Kevätvehnä ja speltti 86 13,4 2,14 0,45 Syysvehnä ja speltti 86 12,5 2,00 0,45 Ohra 86 12,6 2,02 0,41 Kaura 86 13,0 2,08 0,40 Seosvilja (ohra ja kaura 1:1) 86 13,0 2,08 0,41 Ruis 86 11,0 1,76 0,39 Ruisvehnä 86 10,6 1,70 0,37 Maissi 86 10,0 1,60 0,31 Herne 86 23,0 3,68 0,52 Härkäpapu 86 30,0 4,80 0,65 Soijapapu 90 40,0 6,40 0,62 Virna 86 30,0 4,80 0,52 Lupiini 86 34,0 5,44 0,65 Rypsi 92 23,5 3,76 0,94 Rapsi 92 24,0 3,84 0,94 Ruistankio 92 23,5 3,76 0,94 Pellava 92 25,0 4,00 0,61 Auringonkukka 94 18,5 2,96 0,60 Tattari 86 13,0 2,08 0,47 Puna-apila 86 37,0 5,92 0,31 Timotei 86 21,5 3,44 0,31 Muu nurmisiemen 86 21,5 3,44 0,31 Perunat ja juurekset Varhaisperuna 14 9,5 1,52 0,23 Muu peruna 22 9,5 1,52 0,23 Sokerijuurikas 23 5,5 0,88 0,18 Rehujuurikas 13 9,0 1,44 0,16 Oljet, naatit ja rehukaali Vehnän ja rukiin olki 85 3,0 0,48 0,10 Kauran ja ohran olki 85 4,0 0,64 0,10 Sokerijuurikkaan naatit 13 19,5 3,12 0,24 Rehukaali 16 11,0 1,76 0,37
15 Viljelykasvi Kuiva-ainepitoisuus (%) (= - kosteus %) Valkuaispitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Typpipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) Fosforipitoisuus (% /kg kuiva-ainetta) keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo Heinä ja säilörehut Heinä 83 13,0 2,08 0,30 Säilörehu 25 16,0 2,56 0,29 Puna-apilasäilörehu 25 20,5 3,28 0,23 Puna-apilapit. (25 %) säilörehu 25 15,0 2,40 0,25 Puna-apilapit. (50 %) säilörehu 25 17,0 2,72 0,24 Puna-apilapit. (75 %) säilörehu 25 19,0 3,04 0,23 Sinimailassäilörehu 23 21,0 3,36 0,30 Herne- ja virnasäilörehu 20 20,0 3,20 0,38 Härkäpapusäilörehu 20 19,0 3,04 0,29 Vuohenhernesäilörehu 20 20,0 3,20 0,30 Kokoviljasäilörehu 35 10,0 1,60 0,25 Vihantaviljasäilörehu 23 10,0 1,60 0,32 Sokerijuurikkaan naattisäilörehu 18 19,0 3,04 0,21 Tuoreet nurmi- ja vihantarehut Nurmi 20 16,5 2,64 0,30 Puna-apila 18 21,0 3,36 0,23 Sinimailanen 21 21,0 3,36 0,28 Herne- ja virnakasvusto 17 21,0 3,36 0,35 Härkäpapukasvusto 13 19,0 3,04 0,33 Vihantavilja 20 10,0 1,60 0,26 Muut kasvit Hamppu (kuitu) 86 3,5 0,56 0,20 Pellava (kuitu) 86 6,2 0,99 0,20 Ruokohelpi 85 6,3 1,00 0,19 Lähteet: Taulukon lähteenä on pääosin käytetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Rehutaulukot ja ruokintasuositukset -julkaisua vuodelta Viljakasvien valkuaispitoisuuden osalta on hyödynnetty myös Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tilastoja vuosilta Hampun ja pellavan (kuitu) typpipitoisuudet perustuvat Katri Saijonkari-Pahkalan väitöskirjaan "Non-wood plants as raw material for pulp and paper" vuodelta Mahdollisten uusien tutkimustulosten perusteella Maaseutuvirasto (Mavi) voi tarkentaa ravinnepitoisuustaulukossa esitettyjä arvoja. Vuonna 2007 ympäristötukeen sitoutuneilla viljelijöillä on jatkossakin oikeus käyttää tämän taulukon mukaisia arvoja.
16 LISÄTIETOJA: KUNNAN MAASEUTUELINKEINOVIRANOMAISET TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSET MAASEUTUVIRASTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Julkaisija: Maaseutuvirasto Kuvat: Jaana Marttila Painopaikka: Edita Prima Oy
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
Lisätiedotviljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.
LisätiedotRavinnetaseet TEHO-tiloilla
Ravinnetaseet TEHO-tiloilla Susanna Kaasinen 31.1.21 Sisältö Sanasto... 2 1. Johdanto... 3 2. Peltotase... 5 2.1. Kasvilajikohtaiset taseet... 7 2.2 Lannoitus...16 2.3 Peltotaseiden luokittelu Typpi...24
LisätiedotTaulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu
Lisätiedot1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen
1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen tiloilla 25 29 Paula Muukkonen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 1.1 Johdanto Tuusulanjärveen huuhtoutuu ympäröiviltä maa-alueilta vuosittain noin
LisätiedotOpas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013
Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotOpas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013
Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 Pvm 11.12.2003 Dnro 5575/01/2003 Voimassaoloaika 17.12.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotKÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI Anu Lillunen + TEHO-tiimi Puhtia maatalouteen ympäristönhoidosta tilaisuus 13.10.2011 Tampere ESITYKSEN SISÄLTÖ Ravinnetaseiden hyödyntäminen Viljelykierto
LisätiedotPeltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotTukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot
Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea
LisätiedotRavinnetaselaskelmat Lepsämänjoen valuma-alueella
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 1 2008 Ravinnetaselaskelmat Lepsämänjoen valuma-alueella 1997-2005 Kari Koppelmäki Jaana Marttila Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotNitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
LisätiedotViljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat
Viljelysuunnittelu MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat Viljelysuunnittelu Rehuntarve eläimille? Tuotteiden markkinat? myyntikasvivaatimus, rehuntuotantosopimukset Palkokasvivaatimus, kierron / sitoumuksen
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
Lisätiedot5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET
Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 87 5.3 TILAN RAVINNEKIERTO JA ERI RAVINNETASEET Maataloudessa ravinteita tulee tilalle ja poistuu tilalta. Maatilan sisällä ravinteita siirtyy
LisätiedotTyppilaukku liukoisen typen mittaamiseen
1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotMaatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy
Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II Markku Mäkelä AGROTAITO Oy Lisätoimenpiteet koko maassa Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Peltojen
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotUUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MONISTEITA RAVINNETASE VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ. Jaana Marttila, Heli Vahtera, Kirsti Granlund & Kirsti Lahti
UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MONISTEITA 155 RAVINNETASE VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ Jaana Marttila, Heli Vahtera, Kirsti Granlund & Kirsti Lahti Uudenmaan ympäristökeskus Helsinki 25 2 Kartat: Maanmittauslaitos,
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotOhjeet fosforilaskurin käyttöön
Ohjeet fosforilaskurin käyttöön 1. Fosforilaskuri ja sen käytössä tarvittavat tiedot 2. Ravinteiden yksikköhintojen laskenta seoslannoitteista 3. Satovasteiden ja taloudellisen optimin laskenta 4. Lannoituksen
LisätiedotKASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENTAOHJELMAN TOTEUTUS SEKÄ RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖALUEELLA
KASVULOHKOKOHTAISEN PELTOTASELASKENTAOHJELMAN TOTEUTUS SEKÄ RAVINNETASELASKELMAT KARJAANJOEN VESISTÖALUEELLA Marja Tuononen & Arto Santapukki, ProAgria Uusimaa Pertti Savela, ProAgria Maaseutukeskusten
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotTukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011
Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle
LisätiedotVILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä 9.5.2012 Mustiala
VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: koko
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotYmpäristösitoumus 2015
Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotLuomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala
Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Esityksen tiedot perustuvat tukien valmistelutilanteeseen marras-joulukuussa 2014 ja tiedot
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotKuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 502. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus. kauppa- ja teollisuusministeriön työjärjestyksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 502 504 SISÄLLYS N:o Sivu 502 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kauppa- ja teollisuusministeriön työjärjestyksen muuttamisesta...
Lisätiedot5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-)
Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 69 5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-) LANNOITUKSEN TARKOITUS LANNOITUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA Lannoituksen tarkoituksena
LisätiedotEKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio
EKOTEOT MAATILOILLA Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa 1.12.2011 Raisio Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue:
LisätiedotMUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE
1 (5) MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE Maa-analyysi ja ojastokartta kuntaan viimeistään 30.9.2015 Jos olet sitoutunut valumavesien hallinta- tai monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteeseen,
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotPeltotukien paperityöt Tuki-infot 2012
Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta
LisätiedotViljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotLohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu
Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu Kohti Tulevaa II tiedotushanke Anne-Mari Heikkinen ja Ulla Bovellan MTK Pohjois-Savo/ProAgria Pohjois-Savo Viljelyn apuasiakirjat (viljelyn suunnittelu, valvonta)
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotTäydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset
Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotHYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017
KERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017 Hyvän sadon kierrätyslannoitus -hankkeessa saatiin kasvukaudella 2017 hyvät sadot kaikilta viljelyssä olleilta kasvilajeilta. Haltialan tilan runsasmultainen
LisätiedotRavinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna
Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna Ravinnetasepäivä ProAgria Mikkeli 22.11.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG Järki-Lanta -hanke KR 22.11.2013i 1 Esityksen sisältö Miksi taselaskelmia
LisätiedotEKOTEOT MAATILOILLA. Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää
EKOTEOT MAATILOILLA Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa 24. 11.2011 Kankaanpää Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue:
LisätiedotViljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
LisätiedotYara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta
Maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisyksikkö kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta 7.7. Ympäristökorvaukset
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotTÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin
TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä
Lisätiedotkäsikirjoitus Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus, Mikkeli
ravinnetaseopas Ravinnetaseopas on tarkoitettu viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään tuotantoaan laadukkaammaksi, kannattavammaksi ja ympäristöasiat paremmin huomioonottavaksi. Opas sopii
LisätiedotPeltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotLOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle
LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle 762094644 1 Johdanto LOHKO-hankkeessa ( www.mtk.fi/lohko ) tarkennettiin peltojen ravinnekiertoa kuvaavaa laskentamenetelmää ja laskettiin peltolohkokohtaisia
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
LisätiedotYmpäristökorvauksen lannoitus
Ympäristökorvauksen lannoitus Typen ja fosforin käyttörajoitukset (sitoumusehtojen lannoitustaulukot) Typpilannoitus multavuuden perusteella, fosforilannoitus viljavuusluokan perusteella Kotieläinten lannan
LisätiedotYaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi
Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu
LisätiedotNurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
LisätiedotApuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön
TEHO Plus Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön Anu Lillunen, TEHO Plus -hanke Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja 19.1.2012 Koski Tl Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotRAVINNETASEET MAATALOUDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTIKEINONA. Jaana Marttila
RAVINNETASEET MAATALOUDEN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTIKEINONA Jaana Marttila Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet /limnologia Syyskuu 2005 1 TIIVISTELMÄ
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Kasvinravinteiden käytön tehostaminen peltoviljelyksillä HANKERAPORTTI
HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN Osahanke: Kasvinravinteiden käytön tehostaminen peltoviljelyksillä HANKERAPORTTI Riitta Hyytiä ja Heidi Laitio Laurea-ammattikorkeakoulu Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus
ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta
LisätiedotYmpäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013
1(5) Ympäristöministeriö Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotMaanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotMAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2008
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2008 1 1. Sitoutuminen 2. Viljelijä ja maatila 3. Ikä 4. Vähimmäispinta-ala 5. Tukikelpoinen peltoala 5.1. Sitoumuksenalainen pinta-ala 5.2. Tukikelpoinen peltoala
Lisätiedot