Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla"

Transkriptio

1 Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA Päivi Kurki ja Elina Nurmi, Luke Iina Haikarainen ja Riitta Savikurki, ProAgria Etelä-Savo

2 Haikarainen, I

3 Hautomokuoren lisäys peltomaahan Tavoitteena hiilen/orgaanisen aineen lisäys peltoon maan multavuuden ja ravinteiden sitomiskyvyn parantamiseksi. Hautomokuoressa on runsaasti kuitua (C/N suhde korkea), minkä vuoksi hajotustoiminta vaatii ravinteita, pääasiassa typpeä. Kokeiden tavoitteena on selvittää hautomokuoren lisäyksen vaikutusta viljeltävän kasvin satotasoon.

4 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. UPM Plywood. Hautomokuoren murskaus Kuvat: S. Kontinen

5 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Koejärjestely 2017 Maanparannusaineiden levitys, kasvuston murskaus, kyntö ja äestys ja Wellamo-vehnän kylvö Typpilannoitus kaksi typpitasoa 25 ja 50 kg N/ha Sateinen kesä. Typpitaso 50 kg/ha alavampi alue kärsi märkyydestä. 1. Arvolannos peruslannoitteena kaikilla koejäsenillä 2. UPM hautomokuori 40 tn/ha + Arvolannos 3. UPM hautomokuori 40 tn/ha + Woikoski kuonakalkki tn/ha + Arvolannos 4. UPM hautomokuori 40 tn/ha + pohjatuhka 4 tn/ha + Arvolannos

6 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Koejärjestely 201 Maanparannusaineiden levitys, kasvuston murskaus, kyntö ja äestys ja Wellamo-vehnän kylvö 2.5. Luomupelto Luke Mikkeli. Typpilannoitustaso 70 kg N/ha. Bioson ja BioHauki orgaaninen luomulannos. Ecolan Agra -4- luomulannos 1. Bioson biokaasulaitoksen mädäte 22 tn/ha. 2. BioHauki biokaasulaitoksen mädäte 25 tn/ha 3. UPM hautomokuori 40 tn/ha + Ecolan Agra -4- peruslannoite. 4. UPM hautomokuori 40 tn/ha + Woikoski kuonakalkki tn/ha + Ecolan Agra UPM hautomokuori 40 tn/ha + pohjatuhka 4 tn/ha + Ecolan Agra Ecolan Agra -4- verranne 7. Fortum kalkkikuitu 63 tn/ha, maanparannusaine verranne.. Ecolan Agra -4- verranne

7 UPM - koe Kenttäkartta Luke Mikkeli.Typpitaso 70 kg N/ha. Kevätvehnä. Orijärvi - lohkolle, luomu PÄIVITETTY Päivi Kurki Huom! Kerranne vaihtuu 12 m II IV Biosonin 4 mädäte 22 tn/ha IV Biohauen 12 Ecolan mädäte. 25 tn/ha Ecolan Ecolan Ecolan -4-2 Ecolan Verran ne 32 Ecolan IV Fortumin 40 liete 63 tn/ha IV Lannoitu s Ecolan -4- Jälkiseur anta, ei hautomo kuorta, pohjatuh kaa tai kuonakal IV kkia 201 4m 12 m I III Biosonin 3 mädäte 22 tn/ha III Biohauen 7 11 Ecolan mädäte. 25 tn/ha Ecolan Ecolan Ecolan Ecolan Verran ne 31 Ecolan III Fortumin 39 liete 63 tn/ha III Lannoitu s Ecolan -4- III Jälkiseur anta, ei hautomo kuorta, pohjatuh kaa tai kuonakal kkia 201 4m 12 m II II Biosonin 2 mädäte 22 tn/ha II Biohauen 6 10 mädäte 25 tn/ha Hautomoku ori 40 tn/ha. 14 Ecolan -4- Hautomokuori 40 tn/ha + kuonakalkki 1 tn/ha. Ecolan -4- Hautomoku ori 40 tn/ha + pohjatuhka 4 tn/ha. Ecolan Hautomoku ori 40 tn/ha Hautomoku + ori 40 tn/ha. pohjatuhka tn/ha. Ecolan -4- Ecolan -4-. Verran ne 30 Hautomoku ori 40 tn/ha + kuonakalkk 34 i tn/ha. Ecolan -4- II Fortumin 3 liete 63 tn/ha II Lannoitu s Ecolan -4- IV Hautomo kuori ym m 12 m I I Biosonin 1 mädäte 22 tn/ha I Biohauen 5 9 mädäte 25 tn/ha Hautomoku ori 40 tn/ha. 13 Ecolan -4- Hautomokuori 40 tn/ha + kuonakalkki 17 tn/ha. Ecolan -4- Hautomoku ori 40 tn/ha + pohjatuhka 4 tn/ha. Ecolan Hautomoku ori 40 tn/ha Hautomoku + ori 40 tn/ha. pohjatuhka tn/ha. Ecolan -4- Ecolan -4-. Verran ne 29 Hautomoku ori 40 tn/ha + kuonakalkk 33 i tn/ha. Ecolan -4-6 m 6 m I Fortumin 37 liete 63 tn/ha I Lannoitu s Ecolan -4- III Hautomo kuori ym m

8 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. Hautomokuoren levitys Woikosken kuonakalkin levitys Kuvat: E. Nurmi

9 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. Biohauen kuivajae Fortum kalkkistabiloitu Kuvat: E. Nurmi

10 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. Biosonin biokaasulaitoksen liete Maahan muokkaus ennen kyntöä Kuvat: P. Kurki ja E. Nurmi

11 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus. Kuva: P. Kurki Luomu kevätvehnä

12 TP2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuorikokeet, hiilen lisäys ja maanparannus SATO kg/ha Luke Mikkeli EM HK HK+KK HK+PT Luomuvehnän sato. Typpitaso 25 kg/ha. EM = ei maanparannusainetta. HK = hautomokuori. KK = Kuonakalkki. PT = pohjatuhka.

13 3500 Sato kg/ha Luke Mikkeli Luomuvehnän sato 201. Typpitaso 70 kg/ha. ArvoEco=Luomulannosverranne. Orgaaniset verranteet: BHM=Kuivajaemädäte Biohauki ja BM=Lietemädäte Bioson. FKK=Fortum kalkkistabiloitu. HK=hautomokuori. KK=Kuonakalkki. PT=pohjatuhka. Levitys yhtenä vuonna=17. Levitys kahtena vuonna samalle ruudulle=17+1.

14 3500 Sato kg/ha Luke Mikkeli Mädäte Ecolan HK 17 HK 17+1 Fortum Luomuvehnän sato 201. Typpitaso 70 kg/ha. Mädäte=Orgaaninen verranne kaikki. Ecolan=Luomulannos verranne kaikki. HK=Hautomokuori kaikki. Fortum kalkkistabiloitu. Levitys yhtenä vuonna=17. Levitys kahtena vuonna samalle ruudulle=17+1.

15 Hautomokuoren vs. mädätteen ravinnepitoisuudet ph N, liuk. kg/tn N, kok kg/tn P, kok. kg/tn K, kok. kg/tn C/N - suhde Hehkutushäviö (org. aines) Hautomokuori 6 0,1 2,1 0,16 0, Mädäte (keskiarvo),4 3,1 6,4 1, 4, Näytteet otettu levityksen yhteydessä

16 Maanäytteet Hautomokuori. Näyte otettu Koejäsen ph P K Ca Mg S N liuk. Kevät 2017 Ei maanparannusaineita 6,2 9, ,2 Syksy 2017 Hautomokuori17 6,2 10, ,7 Kevät 201 Hautomokuori17 6,2 10, ,7 2,3 Syksy 201 Hautomokuori1+17 6,2 11, ,3 13,3 Koejäsen näytteenottohetkellä. Näytteet otettu samoilta ruuduilta (9,10).

17 Maanäytteet Hautomokuori + kuonakalkki. Näyte otettu Koejäsen ph P K Ca Mg S N liuk. Kevät 2017 Ei maanparannusaineita 6,3, ,9 Syksy 2017 Kevät 201 Syksy 201 Hautomokuori + kuonakalkki17 6,3 9, ,3 Hautomokuori + kuonakalkki17 6,6 10, ,2 2,9 Hautomokuori + kuonakalkki1+17 6,7 13, ,1 Koejäsen näytteenottohetkellä. Näytteet otettu samoilta ruuduilta (13,14). ph korkea. Rikkipitoisuus on noussut viljavuusluokkaan tyydyttävä.

18 Maanäytteet Hautomokuori + pohjatuhka. Näyte otettu Koejäsen ph P K Ca Mg S N liuk. Kevät 2017 Ei maanparannusaineita 6,2 9, ,5 Syksy 2017 Kevät 201 Syksy 201 Hautomokuori + pohjatuhka17 6, ,2 Hautomokuori + pohjatuhka17 6,9 12, ,3 2,9 Hautomokuori + pohjatuhka1+17 6,6 14, ,9 Koejäsen näytteenottohetkellä. Näytteet otettu samoilta ruuduilta (17,1). ph korkea.

19 Maanäytteet keväällä 201 Koejäsen kesällä 2017 Koejäsen kesällä 201 ph Johto luku Fosfori (P) Kalium (K) Kalsium (Ca) Magnesium (Mg) Rikki (S) Typpi (N) liuk. 10 ms/cm Ei lisäaineita Bioson mädäte 6,4 0,5 9, ,6 Ei lisäaineita BioHauki mädäte 6,4 0,6 9, , 2,7 Hautomokuori Hautomokuori + kuonakalkki Hautomokuori + pohjatuhka Hautomokuori1+ 17 Hautomokuori + kuonakalkki1+17 Hautomokuori + pohjatuhka1+17 6,2 0,6 10, ,7 2,3 6,6 0,9 10, ,2 2,9 6,9 0,9 12, ,3 2,9 Ei lisäaineita Fortum kalkkikuitu 6,4 0,7 10, ,6 3,1 Ei lisäaineita Ecolan Agra 4 6,3 0,7 9, ,1 2, Ei lisäaineita, ei kokeessa Ecolan Agra 4 6,4 0,7 10, ,4 3,0

20 Maanäytteet syksyllä 201 Koejäsen kesällä 201 Johtoluku Fosfori (P) Kalium (K) Kalsium (Ca) Magnesium (Mg) Rikki (S) ph 10 ms/cm Bioson mädäte 6,4 0, 10, ,5 BioHauki mädäte 6,3 1,0 11, ,7 Hautomokuori1+17 6,2 0,6 12, ,7 Hautomokuori17 6,4 1,2 11, ,7 Hautomokuori + kuonakalkki1+17 6,5 1,1 12, ,7 Hautomokuori + kuonakalkki17 6,6 1,2 11, ,5 Hautomokuori + pohjatuhka1+17 6,6 1,0 14, ,2 Hautomokuori + pohjatuhka17 6,6 1,3 14, ,0 Fortum kalkkikuitu 6,6 1,7 12, ,5 Ecolan Agra 4 6,4 0,7 10, ,2 Hautomokuori + pohjatuhka vain vuonna Paras vehnäsato vuonna 201 sekä määrällisesti että laadullisesti. Sato 300 kg/ha, HLP 2,5 kg ja TJP 30,0 g.

21 Hautomokuori vuonna kg/ha Vehnä 22.. III kerranne Hautomokuori + kuonakalkki vuonna kg/ha Hautomokuori + pohjatuhka vuonna kg/ha

22 Hautomokuori vuonna kg/ha Hautomokuori + kuonakalkki vuonna kg/ha Hautomokuori + pohjatuhka vuonna kg/ha Vehnä 22.. I kerranne

23 Oletettiin, että hautomokuoren hajotustoiminnan alkaminen voi viedä satokasvilta typpeä ja siten aiheuttaa luomuviljasadon alentumista. Luomun viljelykierrossa ei pääsääntöisesti sijoiteta kahta kevätviljaa peräkkäin, koska silloin ravinteet (typpi) usein loppuvat kesken kasvukauden. Tässä kokeessa niin tehtiin. Haluttiin nähdä mitä haastavissa ravinnehuollon olosuhteissa tapahtuu sadonmuodostukselle. Hautomokuoren aiheuttamaa dramaattista sadon alenemaa ei alustavien tulosten perusteella havaittu kahdenkaan perättäisen suuren levitysmäärän jälkeen. Suurten määrien lisäys on suositeltavaa sijoittaa viljelykiertoon nurmirikkoon tai typensitojakasvin yhteyteen. Typpilannoituksen lisäystarvetta ja vaikutusta maan kasvukuntoon (mm. maan mikrobiologinen aktiivisuus) selvitetään. Hautomokuori orgaanisena aineena mitä ilmeisimmin toimii maan eliöstöä ruokkivana lähteenä.

24 Kiitos! 24

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines

Lisätiedot

Peltohavaintohanke vesienhoidon näkökulmasta

Peltohavaintohanke vesienhoidon näkökulmasta vesienhoidon näkökulmasta Tutkija Päivi Kurki, Luke yhteistyöryhmä 11.10.2018 Peltohavainto - ravinnekiertoa ja peltoviljelyn uusia avauksia 1.3.2016-28.2.2019. Yhteishanke Luken ja ProAgria Etelä-Savon

Lisätiedot

Maanparannusaineiden käyttö pellolla

Maanparannusaineiden käyttö pellolla Maanparannusaineiden käyttö pellolla Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus hankkeen Miksi maanparannusaineita? Maanparannusta vai lannoitusta? Maan orgaaninen aines Kationinvaihtokapasiteetti Luke

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 218 kokeiden tuloksia Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen Konsentraatti-lannoitteen kenttäkokeet Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin

Lisätiedot

Maan kasvukunnon hoito

Maan kasvukunnon hoito Maan kasvukunnon hoito Elina Nurmi ja Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Ruoantuotannon haasteet Maan rakenteen hoito ja kasvukunnon ylläpitäminen sekä viljelykiertojen monipuolistaminen ovat avainasemassa

Lisätiedot

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa

Lisätiedot

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto

Lisätiedot

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä HYKERRYS-hankkeiden tuloksia Dos. Priit Tammeorg Mari Unnbom, Jure Zrim, Ossi Kinnunen, Juha Helenius Biotalouspäivät, Lahti 8.11.2018 Priit.tammeorg@helsinki.fi

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA TILASI HYVÄKSI Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä Ravinnepiika kevätinfo 21.3.2018 Mikkeli Päivi Kurki ja Elina Nurmi, Luke HANKETIETOA Esitys on yleisjohdanto TAI

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön

Lisätiedot

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi

Lisätiedot

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Reijo Käki Luomuasiantuntija 7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja

Lisätiedot

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 29.3.2017 Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja

Lisätiedot

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy eetu@soilfood.fi Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla 9.6.2016 Viljavuustutkimus viljavuustutkimuksen tarkoituksena on neuvoa viljelijää (etenkin P

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy

Lisätiedot

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe

Lisätiedot

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta 1992

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Maan kasvukunnon korjaaminen

Maan kasvukunnon korjaaminen Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Syksy 2015 Juuso Joona, Syksy 2015 Satoa rajoittavat tekijät } Heikko vesi- ja ilmatalous, alhainen ph } Heikko rakenne = tiivistymät,

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Pellon kasvukuntoryhmä 14.2.2019 Ilmaristen matkailutila, Lieto Heikki Ajosenpää, ProAgria

Lisätiedot

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto

Lisätiedot

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa

Lisätiedot

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017 KERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017 Hyvän sadon kierrätyslannoitus -hankkeessa saatiin kasvukaudella 2017 hyvät sadot kaikilta viljelyssä olleilta kasvilajeilta. Haltialan tilan runsasmultainen

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki

Lisätiedot

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy 12.2.2018 Kokemäki S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua kiertotaloudesta ECO LAN O N KIERTOTALO UDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Luomutilan ravinnehuolto Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Tero Tolvanen ProAgria P-K 22.11.2016 Uutta Viljavuuspalvelun

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Herne säilörehun raaka-aineena

Herne säilörehun raaka-aineena Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan

Lisätiedot

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Vaihtoehtoja lannoitukseen kierrätysravinnepäivä Hämeenlinna 9.12.2016 Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa Pellavan viljelypäivät Somerolla Lounaismaan Osuuspankki 17.10.2013 Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi Esitys pohjautuu.

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely

Lisätiedot

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa Lanta ja kierrätysravinteet viljelijäryhmä 22.11.2018 Tuorla Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Mitä viljelysuunnittelu on Pakollinen kasa lappuja

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström Luomukokeet Loviisa 2017 Micaela Ström Luomu kokeita, yhteistyö NSL:n ja EkoNu projektin kanssa! Aloitettiin 2012 (6 viljelykautta) Luomu kokeiden tarkoitus: Suomessa on liian vähän luomukokeita! Vertailla

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 21 LOHKOKOHTAINEN SATO Hankeseminaari, Joensuu 25.11.21 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 21 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa

Lisätiedot

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla

Lisätiedot

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 21.3.2017 Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016 Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016 Kerääjäkasvien viljelystä ja hyödyistä on tiloilla niukasti tietoa. Oli tarve saada käytännön viljelytietoa ja rohkaista samalla viljelijöitä ottamaan kerääjäkasveja

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot