Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere
|
|
- Petteri Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere
2 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen lannoitukseen ts. lannoitus tarpeen mukaan - > ympäristöhyödyt - > parempi tulos - Lannoitustasoihin vaikuttavat viljeltävä kasvi, maalaji, viljavuusluokka, satotaso ja maantieteellinen sijainti - Ei enää siirtymäsäännöksiä voimassa, kuitenkin kevään kylvöissä viljavuustutkimusten huomiointi poikkeaa ohjelmakauden loppuosan käytännöstä. -Toimivatko vanhan ohjelman perustason mukaiset lannoitteet edelleen?
3 Vanha sitoumus: -Vanhan ympäristötuen piirissä oleva (vuonna tehty sitoumus) lannoitus vanhan ympäristötuen ehtojen mukaan
4 Peltokasvien lannoitus Typpilannoitus: - viljojen, öljykasvien ja palkokasvien enimmäistyppimäärät (taulukko 1) - perustuvat viljeltävään kasviin, satotasoon, maalajiin ja viljelyvyöhykkeeseen - satotaso = 4000 kg/ha viljoilla (3000 kg rukiilla), rypsillä 1750 kg/ha - saavutettuun satotasoon liittyvä lisätyppi (sitoumusehtojen taulukko 2) - saavutettu satotaso määritetään jakamalla koko tilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseistä kasvia on viljelty tai osoittamalla satotaso muulla tavalla - nurmien ja muiden kasvien enimmäistyppimäärät (taulukko 3)
5 Peltokasvien lannoitus Fosforilannoitus: - viljavuustutkimuksen tuloksen ja kasvilajin perusteella (taulukko 4) - satotasokorjaus lohkolla saavutetun satotason perusteella ( +25 % - > +3 kg/ha ja +50 % -> +6 kg/ha) - saavutettu satotaso määritellään samoin kuin typessä Karjanlanta: - ravinteet lasketaan taulukkoarvojen tai lanta-analyysin perusteella - karjanlannan liukoisesta typestä otetaan huomioon 100 %, syksyllä levitetyn osalta 75% - karjanlannan fosforista 85 % huomioon, turkiseläinlannan ja jätevesilietteen fosforista 40 %, muiden orgaanisten lannoitteiden liukoinen fosfori huomioidaan tuoteselosteen mukaisesti - fosforintasaus 5 vuotta Perunan soluneste: - typen osalta poikkeus syksyyn 2008, kunnes tutkimustulokset saatu - Standardimenetelmällä (SFS EN 13652) tehdyn perunan solunesteen liukoisen typen mittaustulos korjataan kertoimella 0,45 vuonna 2007 puristetun solunesteen osalta
6 Peltokasvien lannoitus Karjanlantapoikkeus: - jos fosforilannoitteena on pelkästään karjanlanta - taulukoista poiketen saa käyttää 15 kg/ha/v (ei kuitenkaan arveluttavan korkeassa viljavuusluokassa) - monivuotisilla nurmilla saa käyttää 30 kg/ha/v huonossa, 20 kg/ha/v hyvässä ja korkeassa luokassa - poikkeusta ei saa käyttää 25 metriä lähempänä rantaa - avo- ja sänkikesannon sekä 1-vuotisen viherkesannon lannoitus kielletty - jos kesannolla sallittu satokasvi tai syysviljan kylvö, näiden mukainen lannoitus sallittu
7 Puutarhakasvien lannoitus koskee 1- ja 2-ryhmän puutarhakasveja sekä siemenmausteita - vuotuinen viljelysuunnitelma - viljavuustutkimus vähintään 3 vuoden välein - monivuotisilla kasveilla perustamisvaiheessa ei saa käyttää yli 2 vuotta vanhaa viljavuustutkimusta fosforin ja typen käytölle enimmäismäärät (taulukot) - karjanlannan käyttö sekä lantapoikkeus ja fosforintasaus kuten peltokasveilla
8 Viljavuustutkimuksen tulkinta ja lannoitus ympäristötuen perustoimenpiteessä - Kevään 2008 koulutuksissa havaittuja ongelmia - Kevään 2008 lannoitusten tulkinta - Satotasotarkennusten tulkinta
9 Viljavuusanalyysien käyttö typen enimmäiskäytön määrityksessä (1/4) -Typpilannoituksen maksimimäärä lohkolla määritetään siten, että viljavuusanalyyseistä otetaan keskiarvo, ja sen mukaan voi lannoittaa. - On mahdollista jakaa myös lohko erillisiin kasvulohkoihin, jos ei halua käyttää keskiarvon antamaa typpilannoituksen maksimimäärää koko lohkolla.
10 Viljavuusanalyysien käyttö typen ja fosforin enimmäiskäytön määrityksessä (2/4) -Esim. 12 hehtaarin lohko, joka on yhden kasvin (Kauran) viljelyssä. Lohkolta on otettu kolme näytettä. 1. näyte (n. 2 ha) liejusavi, P arveluttavan korkea, 2. näyte (n. 5 ha) liejuinen multamaa, P huononlainen ja 3. näyte (n. 5 ha) multamaa, P huononlainen. -Jos lohkoa viljellään yhtenä kasvulohkona, lasketaan maksimityppimäärä suorana keskiarvona; -> tällöin saadaan kaava (savi+eloperäinen+eloperäinen)/3 = (100kg/ha+60kg/ha+60kg/ha)/3 = 73 kg/ha Jos samaa lohkoa viljellään siten, että liejusaviosa erotetaan erilliseksi kasvulohkoksi, 2 ha:n liejusaviosalla voidaan käyttää maksimityppimääränä 100 kg/ha ja lopulla osalla pellosta (60kg/ha+60kg/ha)/2 = 60 kg/ha
11 Viljavuusanalyysien käyttö typen ja fosforin enimmäiskäytön määrityksessä (3/4) -Fosforilannoituksen osalta sama käytäntö, viljavuusanalyyseistä otetaan keskiarvo, ja sen mukaan voi lannoittaa. Jos fosforille ei ole sitoumusehtojen taulukossa 4 arvoa, ei saa käyttää fosforilannoitusta. -Lohko voidaan jakaa erillisiin kasvulohkoihin, jos haluaa eriyttää lannoitusta. Esim. eriyttämällä sellaisessa viljavuusluokassa oleva lohkon osa, jossa ei saa käyttää fosforilannoitusta, voidaan loppuosaa lohkosta viljellä fosforilannoitteita käyttäen.
12 Viljavuusanalyysien käyttö fosforin enimmäiskäytön määrityksessä (4/4) -Esim. 12 hehtaarin lohko, joka on yhden kasvin (Kauran) viljelyssä. Lohkolta on otettu kolme näytettä. 1. näyte (n. 2 ha) liejusavi, P arveluttavan korkea, 2. näyte (n. 5 ha) liejuinen multamaa, P huononlainen ja 3. näyte (n. 5 ha) multamaa, P huononlainen. Liejusavea olevalle lohkon osalle on levitetty lantaa. - Jos lohkoa viljellään yhtenä kasvulohkona, ei koko lohkolle saa levittää fosforia - Jos samaa lohkoa viljellään siten, että liejusaviosa erotetaan erilliseksi kasvulohkoksi, 2 ha:n liejusaviosaa ei lannoiteta fosforilla ja lopulla osalla pellosta fosforia voidaan käyttää (20kg/ha+20 kg/ha)/2 = 20 kg/ha
13 Suunnitteluohjelmien tulkinta - Ohjelmissa voidaan käyttää myös painotettuja keskiarvoja - Ohjelmien antamien tulosten mukaan fosforilannoitteita saa käyttää koko lohkolla lohkolta otettujen viljavuusnäytteiden keskiarvon mukaisesti. - Ohjelmien tulosten mukaan fosforia saa käyttää myös siinä tapauksessa, että lohkon yhden tai useamman viljavuusnäytteen mukaan fosforilannoituksen käyttö on kielletty korkean fosforin takia.
14 Kevään 2008 lannoitusten tulkinta - Vuoden 2008 kevätkylvöjen yhteydessä hyväksytään koko peruslohkon lannoitus keskiarvoa käyttäen ja täten jo tilattujen lannoitevalmisteiden käyttäminen. - Kevätkylvöjen jälkeen kesällä ja syksyllä tehtävissä lannoituksissa on noudatettava tukihakukoulutuksissa esitettyjä linjauksia. - Painotetun keskiarvon käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa ei ole vesiensuojelun kannalta ongelmallista ja se voidaan hyväksyä jatkossakin kuitenkin niin, että ne lohkon osat joille lannoitustaulukon mukaan ei saa antaa fosforia ovat keskiarvolaskennan ulkopuolella.
15 Satotasokorjaus - Ympäristötuen sitoumusehtojen ja Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 503/ momentin mukaan on lohkolta saadusta satotasosta riippumatta mahdollista käyttää aina sitoumusehtojen lannoitustaulukoissa 1 ja 4 esitettyä typpi- ja fosforilannoitusmäärää. - Jos viljelijä haluaa käyttää tätä suurempaa lannoitusta, lannoitusmäärän perusteena olevan satotason on oltava sellainen, että se on saatu lohkolta jonain viidestä aiemmasta satovuodesta. - Lohkokohtainen satotaso määritetään jakamalla koko maatilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseistä kasvia on viljelty, tai osoittamalla muulla tavalla, että ko. satomäärä on saatu kyseiseltä lohkolta.
16 Satotasokorjaus - Hallinnon tulkinnan mukaan tämä sitoumusehtojen ja asetuksen kohta tarkoittaa, että lohkokohtainen satotaso voidaan määrittää jakamalla ko. kasvista tilalla saatu kokonaissato ko. kasvin viljelyalalla kyseisenä vuonna. - Saavutettuun satotasoon liittyvä satotasokorjaus voidaan käyttää vain, jos kyseinen satotaso on saavutettu kyseisellä viljelykasvilla.
17 Satotasokorjaus -Hallinnon tulkinta perustuu tavoiteltavien ympäristövaikutusten saavuttamiseen. -Samassa ryhmässä olevat ohra ja kaura ovat ravinteiden käytöltään ja vaateliaisuudeltaan toisistaan poikkeavia ja niiden rinnastaminen voi johtaa epätarkkaan lannoitukseen. Tämä haittaisi ympäristötavoitteiden saavuttamista. -Tänä keväänä ja jatkossa satotasokorjausta voidaan käyttää vain, jos kyseinen satotaso on saavutettu kyseisellä viljelykasvilla. - Hallinnon tulkinta ei aiheuttane ongelmia viljelijöille tänäkään keväänä, koska tilattuja lannoitteita voidaan käyttää. Ainoastaan käytettävät lannoitemäärät voivat olla vähän alkuperäistä suunnitelmaa pienempiä.
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 Pvm 11.12.2003 Dnro 5575/01/2003 Voimassaoloaika 17.12.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta
Ympäristökorvauksen lannoitus
Ympäristökorvauksen lannoitus Typen ja fosforin käyttörajoitukset (sitoumusehtojen lannoitustaulukot) Typpilannoitus multavuuden perusteella, fosforilannoitus viljavuusluokan perusteella Kotieläinten lannan
Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013
Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
Ympäristösitoumus 2015
Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013
Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19
Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011
Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle
Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot
Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea
ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
Karjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA I. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy
Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA I Markku Mäkelä AGROTAITO Oy Ympäristötuen tavoiteaikataulu 1/2 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa 3.8.2006
Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset
Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta
Ympäristösitoumus. Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet
Ympäristösitoumus Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 20.4.2016 Pauli Pethman Haikula
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN MUKAINEN LANNOITUS JA KATSAUS TÄYDENTÄVISTÄ EHDOISTA
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN MUKAINEN LANNOITUS JA KATSAUS TÄYDENTÄVISTÄ EHDOISTA Minna Kolari, Hämeen ELY-keskus 14.12.2016 2 YMPÄRISTÖKORVAUKSEN LANNOITUS TYPPILANNOITUS Laskettava mukaan sekä epäorgaanisten
Tuet ja valvonta Janika Hinders ja Rune Forsman
Tuet ja valvonta 2018 Janika Hinders ja Rune Forsman Haussa 2018 Uusjakoalat korvauskelpoiseksi ympäristösitoumukseen, luomuun ja lhk:een Ympäristösopimuksia Luomu Ei haussa 2018 Ympäristösitoumus Ei-tuotannolliset
Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat
Viljelysuunnittelu MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat Viljelysuunnittelu Rehuntarve eläimille? Tuotteiden markkinat? myyntikasvivaatimus, rehuntuotantosopimukset Palkokasvivaatimus, kierron / sitoumuksen
Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu
Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu Kohti Tulevaa II tiedotushanke Anne-Mari Heikkinen ja Ulla Bovellan MTK Pohjois-Savo/ProAgria Pohjois-Savo Viljelyn apuasiakirjat (viljelyn suunnittelu, valvonta)
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
Ympäristösitoumus. Kaikilla uudet sitoumukset ja ehdot Täydentävät ehdot Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Kohdentamisalueet
Ympäristösitoumus Kaikilla uudet sitoumukset ja ehdot Täydentävät ehdot Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Kohdentamisalueet 19.2.2016 P Pethman/Haikula Oy 1 Taakse jäänyttä elämää
TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin
TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä
Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?
Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla
Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012
Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
Ohjeet fosforilaskurin käyttöön
Ohjeet fosforilaskurin käyttöön 1. Fosforilaskuri ja sen käytössä tarvittavat tiedot 2. Ravinteiden yksikköhintojen laskenta seoslannoitteista 3. Satovasteiden ja taloudellisen optimin laskenta 4. Lannoituksen
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta
Maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisyksikkö kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta 7.7. Ympäristökorvaukset
Ympäristökorvaus 2016
Ympäristökorvaus 2016 Tampere 15.3.2016 Markku Kuoppa-aho Esityksen sisältö Ympäristökorvauksen muutokset Muutosten vaikutus Uudet paperiasiat ympäristökorvauksessa Ohjelmamuutokset Ohjelmamuutos hyväksytty
Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus
Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Tukitaso C-alueella n.
Lannoiteopas 2016 2017
Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-)
Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 69 5 LANNOITUKSEN JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU (Lomakkeet 5.1.-) LANNOITUKSEN TARKOITUS LANNOITUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA Lannoituksen tarkoituksena
SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
Ympäristökorvaus ja valvonta
Ympäristökorvaus ja valvonta Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2018 Kuva: Maarit Solla Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2017 Viljelijät sitoutuivat
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa
Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa Lanta ja kierrätysravinteet viljelijäryhmä 22.11.2018 Tuorla Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Mitä viljelysuunnittelu on Pakollinen kasa lappuja
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE
1 (5) MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE Maa-analyysi ja ojastokartta kuntaan viimeistään 30.9.2015 Jos olet sitoutunut valumavesien hallinta- tai monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteeseen,
Ympäristökorvaus ja valvonta
Ympäristökorvaus ja valvonta Kuva: Maarit Solla Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2017 Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2016 Viljelijät sitoutuivat
Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015
Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen
Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos
Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole
Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija
Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden
Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus
Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
Viljelijätuki-infot kevät Maaseutuyksikkö
Viljelijätuki-infot kevät 2018 Tuleekohan valvonta mitä voin tehdä? Mitä voin oman tilani osalta tehdä ja mitä minun kannattaa tarkastaa ennakkoon Tarkastan lohkojeni rajojen oikeellisuuden ja teen tarvittavat
Sitoumukseen voidaan suoraan sisällyttää sitoutuneelta tulevaa alaa.
1 (29) YMPÄRISTÖSITOUMUKSET Työpaja 3: Ympäristösitoumukset Merkittäviä muutoksia verrattuna aiempaan ympäristötukeen - sitoumuksen hakijan yläikäraja poistuu - ei kotieläintilan määritelmää - tilatason
Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
SISÄLLYS. N:o 502. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus. kauppa- ja teollisuusministeriön työjärjestyksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 502 504 SISÄLLYS N:o Sivu 502 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kauppa- ja teollisuusministeriön työjärjestyksen muuttamisesta...
LANNOITEOPAS 2015 2016
LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan
Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden
Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö
Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä
Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria
Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki
Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset
Täydentävät ehdot Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset Perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 artiklaan 93 ja liitteessä II esitettyihin asetuksiin ja
Ravinnetaseet TEHO-tiloilla
Ravinnetaseet TEHO-tiloilla Susanna Kaasinen 31.1.21 Sisältö Sanasto... 2 1. Johdanto... 3 2. Peltotase... 5 2.1. Kasvilajikohtaiset taseet... 7 2.2 Lannoitus...16 2.3 Peltotaseiden luokittelu Typpi...24
Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
Kaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen
1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen tiloilla 25 29 Paula Muukkonen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 1.1 Johdanto Tuusulanjärveen huuhtoutuu ympäröiviltä maa-alueilta vuosittain noin
Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta
Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta Suomen Siipikarjaliiton seminaari Minna-Mari Kaila 25.3.2015 Kevät 2015 tukijärjestelmät muuttuvat, ehdot lisääntyvät EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet
1 (30) VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 21.10.2014 YMPÄRISTÖSITOUMUKSET. Työpaja 3: Ympäristösitoumukset
1 (30) YMPÄRISTÖSITOUMUKSET Työpaja 3: Ympäristösitoumukset Ympäristösitoumukseen tulleet muutokset 15.12 mennessä: - Huomioi, että alkuperäiseen materiaaliin tässä lueteltuja muutoksia ei ole korjattu.
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan
Kaikki oikein mitä ilmoitat MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan Hakuprosessin top 7 Ympäristökorvaus Tukioikeuden hallinnointi Pysyvät nurmet Vipupalvelu Vipuneuvoja Lohkokohtainen kirjanpito Valvonta
Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat
Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Kalle Hoppula, Kati Hoppula ja Anu Räty, Luke Sotkamo Juho Hautsalo, Luke Laukaa Mikkeli 3.11.2017 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Ympäristökorvausehdot: Todellisuus
PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ
PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?
Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää? Risto Uusitalo Luke, Jokioinen Kiitos: Perttu Virkajärvi, Kari Ylivainio, Riitta Lemola, Eero Sillasto Sisältö Mikä on taloudellinen fosforilannoitustaso?
Nurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
Fosforilannoitus nurmituotannossa
Fosforilannoitus nurmituotannossa Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi, Luke Maaninka Miika Hartikainen, Luke Ruukki Ravinnepiika-hankkeen Kevätinfo I Fosforin kierto ja käyttäytyminen pellolla
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus
Nitraattiasetus 1261 / 2015 Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus Nitraattiasetus 1261/ 2015 Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet löytyvät asetuksesta Lantalan vähimmäistilavuuden
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
Peltovalvonnan havaintoja 2015
Peltovalvonnan havaintoja 2015 Juha Nummila, Antti Kärpijoki, Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Tilat valitaan Mavissa Valvontaotannat 2015 peltovalvonnassa 307 tilaa (
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
Nitraattiasetus (1250/2014)
Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
erikseen mainitut lohkot
Ympäristökorvaus 5-vuotinen sitoumus Ei ylä-ikärajaa Korvauskelpoiset lohkot: Lohkot jotka ovat olleet tukikelpoisia 2014 Eräät erikseen mainitut lohkot jotka ovat olleet peltoa 2014 saavat korvauskelpoisuuden