Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Transkriptio

1 Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

2 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke ( ) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka toiminta-alue on Varsinais-Suomi ja Satakunta AL-T

3 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke ( ) Tavoitteena muokata TEHO-hankkeiden kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi ja vesienhoidon suunnittelukausi Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys Mallitilaverkosto AL-T

4 Valuma-alueen kaltevuudet Aurajoki Valuma-alueen koko 752 km 2 Peltolohkoja valuma-alueesta 37% 0-0,5% 0,5-1,5% 1,5-3% 3-6% 6->% Peltojen maalajit Peltolohkoja kasviryhmittäin (v. 2011) Karkeat Hiesut Savet Eloperäiset Syysvilja Kevätvilja Juurikkaat Nurmet Puutarha AL-T

5 Ympäristö huomioon viljelyssä Hyvän sadon mukana korjataan ravinteet talteen Tilatasolla seurataan ravinteiden hyväksikäyttöastetta ja pyritään korkeaan hyväksikäyttöasteeseen Suojavyöhykkeet kaltevilla vesistöön rajoittuvilla lohkoilla Ostolannoitteiden korvaaminen lannalla mahdollisimman suurella peltoalalla, ravinteiden kierrätys Tilojen välistä yhteistyötä tarvitaan lannan ravinteiden saamiseksi pelloille, missä fosforia tarvitaan. Kotieläinkeskittymissä pelloissa on usein jo riittävästi fosforia monen vuoden viljelyä varten AL-T

6 Lannan ravinteiden määrä Lounais-Suomessa (2008) Varsinais- Suomi Peltoala (ha) N (kok), kg N (kok), kg/ha peltoa P (kok), kg , ,9 Satakunta , ,4 Kunnat: Min 0,0 O,0 Kunnat: Max 111,1 25,6 V-S: skenaario 2015 Sk: skenaario 2015 Lähde: TEHO 4/2010 sama , ,5 sama , ,9 P (kok), kg/ha peltoa AL-T

7 Maatilan ympäristötoimia muuttuvassa ilmastossa Maan kasvukunnon parantaminen Vesitalouden toimivuus - kuivatus ja veden pidätys Monipuolinen viljelykierto Kasvukauden ulkopuolinen kasvipeitteisyys Kierrätysravinteiden käyttäminen Kalkituksen ja biologisen typensidonnan hyödyntäminen Kevätkosteuden hyödyntäminen viljelyssä Kevätviljoista vähitellen syysviljoihin

8 Lisää kasvipeitteisyyttä Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys varsinkin kalteville maille suojaa maata eroosiolta Kerääjäkasvit kylvetään keväällä viljan aluskasveiksi tai varhain korjattavien kasvien jälkeen AL-T 8

9 AL-T kiintoainekuormitus kg/vrk sadanta mm/vrk Aurajoki 2011 sadanta ja kiintoainekuormitus sadanta kiintoainekuormitus

10 AL-T nitraattityppikuormitus kg/vrk sadanta mm/vrk Aurajoki 2011 sadanta ja nitraattityppikuormitus sadanta nitraattityppikuormitus

11 tonnia kiintoainetta tonnia nitraattityppeä Aurajoen kiintoaine- ja nitraattityppikuormitus jaettuna hydrologisiin jaksoihin (laskettu mittariaineistosta) Aurajoki kiintoaine Aurajoki nitraattityppi tammi-maalis huhti touko-syys loka-joulu tammi-maalis huhti touko-syys loka-joulu

12 Toimiva vesitalous sekä säästää että vie vettä TTOIIVA VESITALOUS SEKÄ VIE ETTÄ SÄÄSTÄÄ VETTÄ OIMIVA VESITALOTOIMIVA VESITALOUS SEKÄ VIE ETTÄ SÄÄSTÄÄ VETTÄ TOIMIVA VESITALOUS SEKÄ VIE ETTÄ SÄÄSTÄÄ VETTÄ TOIMIVA Toimiva peruskuivatus VESITALOUS SEKÄ aina kasvukunnon VIE ETTÄ SÄÄSTÄÄ perusta. VETTÄ Jatkossa myös veden pidätys kuivia kausia varten korostuu US SEKÄ VIE ETTÄ SÄÄSTÄÄ VETTÄ

13 Monipuolinen viljelykierto Syväjuuristen kasvien viljely parantaa maan rakennetta ja palkokasvit sitovat typpeä ilmasta Näille kasveille ei aina markkinoita, mutta maan hyvä rakenne oleellinen osa maan kasvukuntoa. Juuren on päästävä ravinteen luo, ravinteet eivät tule juuren luo AL-T 13

14 Tilakohtaisella neuvonnalla tavoitteisiin Toimien kohdentaminen oikeisiin paikkoihin neuvonnan avulla todettu kustannustehokkaaksi vesiensuojelukeinoksi mm. Saksassa ja Tanskassa Talviaikainen kasvipeitteisyys Suojavyöhykkeet Ravinteiden tarpeenmukainen käyttö ja ravinteiden kierrätys Kerääjä- ja aluskasvien käyttö Uusien menetelmien käyttö: rakennekalkki, kipsi, al-t Kuva Ville Heimala 14

15 Maatalous jatkaa työtä ympäristön hyväksi Tuloksia saadaan pitkäjänteisellä ja tulokset näkyvät vasta vuosikymmenten kuluttua Toisaalta ilmastonmuutos vaikuttaa toiseen suuntaan ja toimilla ei saavuteta vesiensuojelussa tuloksia tavoitteiden mukaan. Kasvipeitteisyyttä lisäämällä saadaan maisemahyötyjä ja lisätään monimuotoisuutta työllä Jos jo tehtyjä toimia ei olisi tehty, tilanne kuormituksen osalta olisi nykyistä huonompi AL-T Kuva: Ville Heimala

16 Sääoloihin on vain sopeuduttava taivasalla TEHO Plus-hanke AL-T Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 523, Turku Puh