Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Transkriptio

1 TEHO Plus Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön Anu Lillunen, TEHO Plus -hanke Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja Koski Tl Varsinais-Suomi ja Satakunta Muokkaa TEHO:n kokemuksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi ja vesienhoidon suunnittelukausi Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinot Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Mallitilaverkosto Kokeilutoiminta, esim. kerääjäkasvit Ravinteiden käytön tehostaminen TEHO Plus - Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen Toteutus Rahoitus Neuvontakäynnit: erityistuet, ravinnetaseet, kokeilut, Peltomaan laatutestit, Maatilan energiasuunnitelma jne. TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMINEN vuosi 1 kk 1. vuosi 2. TILAKÄYNTI: Ympäristökäsikirja tilalle, toimenpidesuositusten läpikäynti 3. TILAKÄYNTI Toteutuksen seuranta, käsikirjan täydentäminen Palaute tilalle: tietojen tarkistaminen, alustavat kehittämisehdotukset 1.TILAKÄYNTI: Lähtötilannekartoitus 1

2 Kartat lohkokohtaisen suunnittelun apuna 1. Peltojen sijainti (vesistöt, pohjavesialueet, yleissuunnitteluaineisto, keskikaltevuus) 2. Fosforitaseet, maalaji, P-luokka 3. Typpitaseet 4. RUSLE-malli (eroosioriski) S TRENGTHS (Lannan) Ravinteiden kestävä käyttö Hyötyä viljelijälle (talous, pellon kasvukunto) Hyötyä ympäristölle (vesistöt, ilmasto) O PPORTUNITIES Ravinteiden kierrätys Ravinteiden tehokas käyttö Vesiensuojelun tehostaminen W EAKNESSES T HREATS Osalla puuttuva tietotaito (viljelykierto, lannan käyttö) Lannan ravinteiden epätasainen jakautuminen Huono lannan levitysaika/-tapa/- kohde Taloudelliset paineet Maan huono kasvukunto (estää hyvän sadon oikeasta lannoituksesta huolimatta) Lannan saatavuus Lannoitehinnat Ilmastonmuutoksen riskit (liika märkyys/kuivuus) Eläintuotannon keskittymät Internal factors External factors Positive AL Negative S O W T Väkilannoitteiden korvaaminen orgaanisilla lannoitteilla/lannalla Kasvitila- kotieläintila yhteistyö Lantapankki Urakointipalvelut Teknologian hyödyntäminen: separointi, biokaasutus Kannusteet: ympäristö- ja investointituet Mahdollisuuksia 1) Ravinteiden kierrätys 2) Ravinteiden tehokas käyttö 3) Vesiensuojelun tehostaminen Ravinnetaseiden hyödyntäminen Ostolannoitteiden ohella/sijaan pellon fosforivarojen, typensidonnan, viherkesannon, viljelykierron, kerääjäkasvien hyödyntäminen Täsmälannoitus Vesiensuojelun kohdentaminen ja tehostaminen Talviaikainen kasvipeitteisyys 1) Ravinteiden kierrätys Lannan fosfori riittäisi kasvinviljelyyn V-S, jos lannan vastaanotto ja luovutus toimisivat lannoitus olisi kasvien tarpeen mukaista pellon fosfori huomioitaisiin täysimääräisesti Typpilannoitteiden tarvetta voidaan vähentää, kun hyödynnetään viljelykiertoa ja esikasvivaikutuksia biologista typensidontaa kerääjäkasveja lannan typpeä (varastointi, levitystapa, -aika!) Toisaalta alueita, joilla lantaa ei helposti saatavilla Lannankäsittely esim. separointi jotta kuljetus kotieläintuotannon keskittymäalueilta kauemmaksi kannattavaa 2

3 Ravinteiden kierrätys Suurin osa kasvitiloista käyttää mineraalilannoitteita lannan sijaan Vain 5-10 % niiden peltoalasta lannoitetaan lannalla Mineraalifosfori niukka luonnonvara, kallistuu Tarve olisi % pienempi jos lantafosforin käyttö paremmin kohdennettua Tarvitaan lisää yhteistyötä eläin- ja kasvitilojen välillä Miten motivoida? Lantalaari (farmit.net) Kuljetus- ja levityspalvelujakin tarvitaan Lanta laajemmalle? Lantaa saanut peltoala Tuotantosuunta Sikatalous Lypsykarjatalous Muu nautakarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Muu kasvintuotanto Muu tuotanto Siipikarjatalous Viljanviljely Lammas- ja vuohitalous Erikoiskasvintuotanto Puutarhatuotanto Hevostalous % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lantaa saanut peltoala ELY-keskus Pohjois-Savon Kainuun Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Lapin Pohjois-Karjalan Etelä-Savon Koko maa Keski-Suomen Pirkanmaan Varsinais-Suomen Hämeen Satakunnan Kaakkois-Suomen Ahvenanmaa - Åland Uudenmaan % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lannan luovutus Alue Varsinais-Suomen ELYkeskus Lantaa pois vieneet tilat, % alueen kaikista tiloista (myös kasvitilat) 7,9 48,9 Satakunnan ELY-keskus 8,7 52,5 Koko maa 8,2 38,7 Tilalta pois viety lanta, % tilalla tuotetusta lannasta 2) Ravinteiden tehokas käyttö Maan kasvukunto hyväksi ennen lannoituksen lisäämistä Peltomaan laatutesti -> muokkaustavat Orgaanisen aineksen lisäys Kalkitus Vesitalous Viljelykasvi ja lajikevalinnat Tarpeenmukainen lannoitus ja kasvinsuojelu Viljavuusnäytteet hyödyksi Realistiset satoarviot Lohkojen välinen ja sisäinen täsmälannoitus Typpilannoituksen jakaminen Kasvukauden sääolojen ja kasvun mukaan 2-3 erää Sadon määrä ja laatu (valkuaispitoisuus) Kevät- ja syysvehnä, öljykasvit Taloudelliset tappiot ja typpihävikit pienemmät huonolla kasvukaudella Kerääjäkasvit Suuren huuhtoutumisriskin pellot (viljat, rypsi, palkokasvit varhaisperuna Esim. italianraiheinä, öljyretikka, valkosinappi, syysrypsi Kuva: Kaisa Riiko AL 3

4 % tuotantosuunnan varastoista Sadonlisän arvo ja P-lannoitekustannus, /ha Ravinnetaseiden hyödyntäminen: Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) jäänyt peltoon/mennyt hukkaan (valumat vesistöihin, hävikit ilmaan) Vähän käytetty työkalu TEHO-tilat: N-tase yli 50 kg/ha %, P-tase yli 10 kg/ha 3-9 % peltopinta-alasta -> suuret huuhtoumariskit, taloudelliset tappiot tilalle Ravinteita pelloille: lannoitteet, lanta Ravinteita pelloilta: pää- ja sivusato Ravinnetase MTT:n kehittämä viljojen ja nurmien fosforilannoituksen optimointimalli Ennuste P-lannoituksen antamasta sadonlisästä ja sen rahallisesta arvosta sekä P-lannoitekustannuksista Excel-pohjaan syötetään maalaji, lohkon tyypillinen satotaso, sadon arvioitu myyntihinta ja lannoitefosforin kilohinta Tulos: 15 kg:n fosforilannoitus taloudellisesti kannattavaa vain kaikkein alimmissa fosforiluokissa (MTT) Kehittäminen: typpi ja lanta mukaan Huono Tyydyttävä Korkea P-lannoitus, kg/ha Lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen Varastointi Levitys sijoittamalla, kasvukauden alussa Jälkivaikutuksen huomioiminen Liikaa fosforia suhteessa typpeen viljelykasvien ravinteiden oton kannalta -> P:n kertyminen maahan Käytön kohdentaminen lohkoilla Lantavarastojen kattaminen 2010 Lietelantavarastot Kiinteän lannan varastot Virtsasäiliöt Kattamaton tai katettu osittain Kate ei vesitiivis Vesitiivis kate Levitysajankohdan ja levitystavan vaikutus lannan typen hyödyntämiseen Kevät (roudan sulettua) Kuivalanta Lietelanta Virtsa - pikainen multaus pintalevitys Syksy (ennen routaa) - pikainen multaus pintalevitys Lähde: Pentti Seuri

5 Lannan sijoittaminen tai multaaminen Lietelanta Typen tappiot! Kiinteä lanta 3) Vesiensuojelun tehostaminen Virtsa/lantavesi % levitysalasta Sijoitus suoraan maan sisään Pintalevitys ja multaus (levityksen ja multauksen välillä <4 h) Pintalevitys ja multaus (levityksen ja multauksen välillä 4-12 h) Pintalevitys ja multaus (levityksen ja multauksen välillä >12 h) Pintalevitys, ei multausta Vesiensuojelutoimien kohdentaminen Fosforin huuhtoutumisen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten fosforilannoituksen välttäminen korkean fosforiluvun lohkoilla suuren kuormitusriskin takia Lannankäytön kohdentaminen tilan sisällä Lannan luovutus muille tiloille Karjanlantapoikkeukset vesittävät tavoitteita Erilaisten lannankäsittelymenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto alueilla, joilla syntyvän lannan ravinnemäärä ylittää peltojen lannoitustarpeen Paikkatietojärjestelmät: kartalla lannan sisältämän kokonaisfosforin määrä peltolohkoa kohti v. 2007, 5 km säde kotieläinsuojista Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, puh Anu Lillunen, puh Kaisa Riiko, puh Varsinais-Suomen ELY-keskus Puh Lemminkäisenkatu B, PL 523 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi TURKU 5