Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Transkriptio

1 Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke ( ) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka toiminta-alue on Varsinais-Suomi ja Satakunta

2 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke ( ) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta Hanketta toteuttavat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, MTK- Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö Tavoitteena muokata TEHO:n kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi ja vesienhoidon suunnittelukausi Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys Mallitilaverkosto Motivoisivatko eurot: älä tuhlaa! Panosten tarkka kotiuttaminen Ravinteet Energia Panokset kannattaa laittaa sinne missä ne parhaiten saadaan kotiutettua 4 2

3 Ravinnetaseet - ravinteiden kotiuttamisen mittari Kuva: Ville Heimala Ravinteita pelloille: lannoitteet, lanta Ravinteita pelloilta: pääja sivusato Ravinnetase Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) jäänyt peltoon Mitkä vaikuttavat ravinnetaseeseen? Kasvukauden sääolot Lannoitus vs. kasvin ravinteiden tarve Liian korkean satotason havittelu Maan sadontuottokyky Lannoituksen ravinteet satoon Lannan syyslevitys, syysviljan syksyinen typpilannoitus, jaettu typpilannoitus Ravinnetaseita kannattaa seurata useampia vuosia peräkkäin lohkokohtaisesti 3

4 Mikä on hyvä ravinnetase? Voiko 0-taseeseen päästä? Maatalouskalenterissa peltotaseen arviointi Typpitase (kg/ha) Tyydyttävä: alle 31 Välttävä: Huononlainen/huono: yli 49 Tarvittaisiin lajikohtaiset taseet esim. TEHO Plus hankkeen ravinnetaseet Typpi vs. fosfori Typpitaseen tarkastelu yksinkertaisempaa kuin fosforitaseen Typpeä lisätään joka vuosi peltoon Fosforilannoituksen sanelee maan viljavuusluokka Fosforitase on aina negatiivinen, jos fosforia ei anneta mutta satoa saadaan Kuvaako fosforitase ympäristöhyötyä? Esim: Maahan, jonka P-luku on 30 mg/l (korkea, savimaa), ei lisätä fosforia ja ohraa saadaan 5000 kg/ha, poistuu sadon mukana 17 kg P/ha. Tase -17 kg/ha Maahan, jonka P-luku on 11 mg/l (tyydyttävä, savimaa), lisätään fosforia 14 kg/ha ja ohraa saadaan 5000 kg/ha, poistuu sadon mukana 17 kg P/ha. Tase -3 kg/ha 4

5 Hyväksikäyttöaste Hyväksikäyttöaste (%) = Sadossa poistunut * 100 Lannoituksessa annettu Ravinnetase ei yksistään kerro lohkon kasvukunnosta Hyväksikäyttöasteen laskemisella saadaan selville kuinka hyvin annetut ravinteet saatiin sadon mukana takaisin Tyydyttävä, jos yli 70 % (Rajala, J.) Ravinnetaselaskuri: Kokonaisuus ratkaisee Hyvä maan rakenne vaikuttaa Sadon määrään ja laatuun Pellon typpitalouteen Maan omien ravinnevarojen hyväksikäyttöön (mm. fosfori) Poudan kestävyyteen Märkyyden sietoon Maan hyvä kasvukunto vähentää tilan ulkopuolisten ravinteiden oston tarvetta. Peltotöiden oikea-aikainen suorittaminen maan rakenteen kannalta olennaista. 5

6 Maan rakenne Juuren pitää päästä ravinteiden luo, sillä ravinteet eivät tule juuren luo Hyvä maan rakenne mahdollistaa juurten riittävän veden ja ravinteiden saannin Tiivistynyt ja huonorakenteinen maa Pintavirtailut ja eroosio, ravinteita kulkeutuu vesistöön Ravinteinen hyväksikäyttö huonompaa ravinteita jää käyttämättä Orgaaninen aines Luokittelu Vielä hajoamattomana oleva aines Eri hajoamisasteilla oleva aines Uudelleen syntetisoitunut aines eli humus Hajoava orgaaninen aines Ravinteiden kierto Mikrobiaktiivisuus (maan rakenne) Humus Muuttumaton, kestää mikrobien hajotusta Puskuroi happamuutta vastaan Pidättää ravinteita ja vettä (huuhtoutuminen, eroosio) Humuspitoisuuden nosto vaikeaa 6

7 Viljelykierto hillitsee monta ongelmaa Sääoloihin on vain sopeuduttava TEHO Plus-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, Turku Puh