Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
|
|
- Pirkko Mäkinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 N:o Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu satotaso kg Karkeat kivennäis Karkeat kivennäis VILJAT Ohra ja kaura kg Kevätvehnä kg Ohra/kaura/vehnä seosvilja kg Syysruis syksyllä Syysruis keväällä kg 90 Kevätruis kg 90 Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä syksyllä Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä keväällä kg Muut viljat ja niiden seokset kg 90 ÖLJY JA TEOLLISUUS KASVIT Syysrypsi ja syysrapsi syksyllä Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi ja ruistankio keväällä 1 7 kg Pellavat, maissi, öljyhamppu, auringonkukka 90 PALKOKASVIT Herne, härkäpapu, makea lupiini Liite 1
2 1554 N:o 3 Taulukko 2. Saavutettuun satotasoon liittyvä satotasokorjaus (kg/ha/v) Syyskylvöisillä kasveilla lisätyppeä ei saa antaa kylvövuoden syksyllä. Kasvi Saavutettu satotaso Lisätyppi kg/ha/v Ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruisvehnä, 4 0 kg + 10 spelttivehnä, muut viljat ja niiden seokset kg + Syysruis, kevätruis Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi ja ruistankio 5 0 kg 3 0 kg kg 4 0 kg kg 2 2 kg 2 0 kg
3 N:o Taulukko 3. Nurmien ja muiden kasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Etelä ja KeskiSuomi Pohjois Suomi Levitysaika Savi ja Karkeat kivennäis Savi ja Nurmet Monivuotiset nurmet, yksivuotinen raiheinä, vihantavilja ja raiheinä tai muu nurmikasvi Laidun: Moni tai yksivuotiset laidunnurmet Vihantavilja, kokovilja Kokovilja: syysvehnä ja ruisvehnä Muut nurmikasvustot Nurmen perustaminen Perustaminen keväällä Perustaminen suojakasvin kanssa Perustaminen ilman suojakasvia Perustaminen kesällä Perustaminen syksyllä Riista ja maisemakesannon perustaminen, viherkesannon ja hoidetun viljelemättömän pellon nurmen perustaminen ilman suojaviljaa Korjattaessa kaksi satoa Korjattaessa kolme tai useampia satoja Karkeat kivennäis Kevätlevitys Syksyllä Keväällä Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon (1) typpimäärä suojakasville Kevätlevitys 2. levitys essa Syyslevitys 1.9. mennessä Siemennurmet Kevätlevitys Ruokohelpi energiakäyttöön Perustamisvuonna Kevätlevitys Satovuosina 90 Mukula ja juurikasvit Sokerijuurikas Kevätlevitys Peruna Tärkkelysperuna, satotaso tn/ha Kevätlevitys Tärkkelysperuna, satotaso tn/ha Varhaisperuna Kevätlevitys Varhaisperuna + Kevätlevitys kerääjäkasvi Muu peruna, Kevätlevitys satotaso tn/ha Muu peruna, satotaso tn/ha Muut peltokasvit
4 1556 N:o 3 Taulukko 4. Fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella Kasvi Viljavuusluokka Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Ruis, vehnä, öljykasvit, palkokasvit Ohra Kaura, nurmikasvien siemenviljely Ohra/kaura/vehnä seosvilja Kokoviljasäilörehu Nurmen perustaminen suojaviljaan Nurmen perustaminen: keväällä ilman suojaviljaa, kesällä tai syksyllä Nurmi keväällä ennen kesäperustamista Yksivuotiset rehunurmet Monivuotinen nurmi laidun muut rehunurmet Peruna 55 Sokerijuurikas Kuitupellava Ruokohelpi, 10 perustamisvuonna Ruokohelpi, satovuonna Riista ja maisemakesannon perustaminen sekä viherkesannon ja hoidetun viljelemättömän pellon nurmen perustaminen ilman suojaviljaa Muut kasvit
5 N:o Taulukko 5. Taimitarhakasvien, marjojen, hedelmäkasvien ja avomaanvihannesten typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) maalajin ja multavuuden perusteella Savi ja Hiekka, hieta ja moreeni Multava Vähämultainen Runsasmultainen Multava Erittäin runsasmutainen Vähämultainen Runsasmultainen Erittäin Runsasmultainen Multa ja turve Taimitarhakasvit Mansikka 1), vadelma, mustaherukka Muut marjat Hedelmät 2) Kerä, ruusu ja kukkakaali, lanttu, purjo, avomaankurkku Muut sipulikasvit Muut kaalit Porkkana ja muut juurekset Palkokasvit 55 Kerä ja lehtisalaatit 1 1 Muut vihannekset ja yrtit Siemenmausteet ja muut kasvit 90 1 ) Jos mansikkakasvusto perustetaan ns. satotaimista, voidaan perustamisvaiheen typpilannoitusta lisätä %. 2 ) Jos omenatarhassa on nurmikate, voidaan perustamisvaiheen typpimäärää lisätä kg/ha. Taulukko 6. Tihkukastellun mansikan typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) satotason ja maalajin multavuuden perusteella Mansikan satotaso tn/ha Multavuus 5 10 Vähämultainen maa Runsasmultainen maa Erittäin runsasmultainen maa ja turvemaa 75 95
6 1558 N:o 3 Taulukko 7. Taimitarhakasvien, marjojen, hedelmäkasvien ja avomaanvihannesten fosforilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella Välttävä Viljavuusluokka Huono Huononlainen Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Taimitarhakasvit 1) 90 Mansikka, vadelma, mustaherukka Muut marjat Hedelmät Kaalit, sipulit Juurekset Varastoporkkana Palkokasvit Muut vihannekset 10 Yrtit ja siemenmausteet Muut kasvit ) Fosforilannoituksen ylärajat astiataimille: Peruslannos 165 g/m 3, pitkävaikutteinen lannos ja täydennyslannos 2 g/m 3
7 N:o Taulukko 8. Viljelykasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) vähennetyn lannoituksen lisätoimenpiteessä Etelä ja KeskiSuomi Savi ja Karkeat kivennäis PohjoisSuomi Savi ja Karkeat kivennäis Viljat Ohra, kaura 90 Kevätvehnä Syysruis syksyllä Syysruis keväällä 90 Kevätruis Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä syksyllä Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä keväällä Muut viljat Öljy ja teollisuuskasvit Syysrypsi, syysrapsi syksyllä Kevätrypsi, kevätrapsi ja ruistankio sekä syysrypsi ja syysrapsi keväällä Muut öljy ja teollisuuskasvit Palkokasvit Herne, härkäpapu ja makea lupiini Mukula ja juurikasvit Sokerijuurikas 1 1 Tärkkelysperuna Varhaisperuna Muu peruna Nurmet Säilörehu Kuivaheinä Kuivaheinän lisätyppi, jos odelma korjataan Laidun Muut kasvit Taulukko 9. Lannan sisältämien ravinteiden taulukkoarvot LANTALAJI FOSFORIA KG/M 3 LIUKOISTA TYPPEÄ KG/M 3 Naudan kuivikelanta 1,2 1,2 Naudan lietelanta 0,5 1,8 Naudan virtsa 0,1 1,8 Sian kuivikelanta 2,5 1,5 Sian lietelanta 0,8 2,7 Sian virtsa 0,2 1,6 Lampaan kuivikelanta 1,5 1,2 Hevosen kuivikelanta 0,5 0,4 Kanan kuivikelanta 4,4 4,5 Broilerin kuivikelanta 3,5 5,1 Ketun kuivikelanta 11,5 3,8 Minkin kuivikelanta 9,5 2,4
8 15 N:o 3 Liite 2 Rotupuhtaustodistukset Rotu Rotupuhtaustodistuksen antaja Rotupuhtaustodistus/siinä rotupuhtauden osoittava merkintä Itä, länsi ja pohjoissuomenkarja Faba Jalostus 1)Kantakirja tai 2)Polveutumistodistus/S Suomenlammas ProAgria Maaseutukeskukset 1) Alkuperäisrotutukipalkkiolista/SS1 tai 2) Sukutodistus/SS1 Kainuunharmaslammas ProAgria Maaseutukeskukset 1) Alkuperäisrotutukipalkkiolista/SS1 värikoodi Y, Y5, Y6,Y7, Y8 tai Y9 tai 2) Sukutodistus/SS1 värikoodi Y, Y5,Y6, Y7, Y8 tai Y9 Ahvenanmaanlammas ProAgria Maaseutukeskukset 1) Alkuperäisrotutukipalkkiolista/AA1 2) Sukutodistus/AA1 tai tai Föreningen Ålandsfår rf Maija Häggblomin allekirjoittama 1) Besättningsblankett tai 2) Stambokskort Suomenvuohi Viljelijän oma ilmoitus Lnro 218L, jossa vanhempien ja isovanhempien tulee olla suomenvuohia Suomenhevonen Suomen Hippos Suomenhevosen rekisteritodistus tai Suomenhevosen hevospassi Suomalainen iaiskana Maa ja elintarviketalouden Maatiaiskanojen säilytysohjelman tutkimuskeskus (MTT) rekisteritodistus
Karkeat kiv.maat. Ohra ja kaura 4000 100 90 60 90 80 60 Kevätvehnä 4000 120 110 70 100 90 70 Ohra/kaura/vehnä, seosvilja
Liitteet 164 Ravinnesuositukset Viljojen, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/v LIITTEET VILJAT Satotaso, kg/ha Savi- ja hiesumaat Etelä- ja Keski-Suomi Karkeat kiv.maat
LisätiedotNitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotOpas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013
Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19
LisätiedotOpas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013
Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19
LisätiedotRavinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
LisätiedotMaatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy
Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II Markku Mäkelä AGROTAITO Oy Lisätoimenpiteet koko maassa Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Peltojen
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotLANNOITEOPAS 2015 2016
LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotYara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta
Maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisyksikkö kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta 7.7. Ympäristökorvaukset
LisätiedotSitoumukseen voidaan suoraan sisällyttää sitoutuneelta tulevaa alaa.
1 (29) YMPÄRISTÖSITOUMUKSET Työpaja 3: Ympäristösitoumukset Merkittäviä muutoksia verrattuna aiempaan ympäristötukeen - sitoumuksen hakijan yläikäraja poistuu - ei kotieläintilan määritelmää - tilatason
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotLannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi
Tukihakukoulutus 2015 1 Tiivistelmä valtioneuvoston asetuksesta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 (ns. nitraattiasetus) (Varmista voimassa olevat tiedot
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotLiite K: Tukikelpoisuudet 2019
1 Peltokasvi- Kasvikoodi viherryttämistuki palkkio korvaus Syysvehnä 1110 x x x x x x Kevätvehnä 1120 x x x x x x Durumvehnä 1130 x x x x x x Syysspelttivehnä 1141 x x x x x x Kevätspelttivehnä 1142 x
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 658. Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 658 662 SISÄLLYS N:o Sivu 658 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007
LisätiedotTuet ja valvonta Janika Hinders ja Rune Forsman
Tuet ja valvonta 2018 Janika Hinders ja Rune Forsman Haussa 2018 Uusjakoalat korvauskelpoiseksi ympäristösitoumukseen, luomuun ja lhk:een Ympäristösopimuksia Luomu Ei haussa 2018 Ympäristösitoumus Ei-tuotannolliset
LisätiedotPeltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
LisätiedotTUKIKELPOISUUDET 2018 x = tukeen oikeuttava
1 TUKIKELPOISUUDET 2018 x = tukeen oikeuttava Pohjoinen hahtaarituki Yleinen hehtaarituki Perus- ja Luonnonhaittakorvau Kasvikoodin nimi Kasvikoodi viherryttämistuki Peltokasvipalkkio s Luonnonmukainen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (O. en) 10936/15 ADD 1 AGI 400 STATIS 63 DELACT 95 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 13. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta
LisätiedotYmpäristötuen valmistelu
Ympäristötuen valmistelu Säkylä 31.1. 2013 Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola MMM Ruokaosasto / maatalousyksikkö HUOM. esitys kuvaa valmistelutilannetta 31.1., joten lisäyksiä/poistoja/muutoksia voi vielä
LisätiedotLannoiteopas 2016 2017
Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotPeltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018
Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018 25.4.2018 PELTOKASVIPALKKIO 25.4.2018 2 Peltokasvipalkkion yleiset tukiehdot Aktiiviviljelijä, ikä ei ole rajoittava tekijä Lohko, jolle haet palkkiota,
LisätiedotViljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat
Viljelysuunnittelu MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat Viljelysuunnittelu Rehuntarve eläimille? Tuotteiden markkinat? myyntikasvivaatimus, rehuntuotantosopimukset Palkokasvivaatimus, kierron / sitoumuksen
LisätiedotKuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina
Lisätiedot1 (30) VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 21.10.2014 YMPÄRISTÖSITOUMUKSET. Työpaja 3: Ympäristösitoumukset
1 (30) YMPÄRISTÖSITOUMUKSET Työpaja 3: Ympäristösitoumukset Ympäristösitoumukseen tulleet muutokset 15.12 mennessä: - Huomioi, että alkuperäiseen materiaaliin tässä lueteltuja muutoksia ei ole korjattu.
LisätiedotViljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotPaikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa. Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari
Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari 18.11.2014 Mitä työosiossa selvitettiin? Maatiloilla syntyvän karjanlannan ja
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotKatsaus ympäristöhallinnon ajankohtaisiin asioihin. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät , Tampere
Katsaus ympäristöhallinnon ajankohtaisiin asioihin Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 19.1.2016, Tampere Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2 Biotalousyksikkö 1.11.2015 -> Yksikön päätehtävät:
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1205. Valtioneuvoston asetus. maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun asetuksen 8 :n kumoamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2000 N:o 1205 1208 SISÄLLYS N:o Sivu 1205 Valtioneuvoston asetus maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun asetuksen
LisätiedotAlkuperäiseläinten kasvattaminen
Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä ympäristösopimus. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotKasvinsuojeluaineiden. riski-indikaattori. Katri Siimes, Emmi Vähä ja Matti Joukola Suomen Ympäristökeskus
Kasvinsuojeluaineiden riski-indikaattori Katri Siimes, Emmi Vähä ja Matti Joukola Suomen Ympäristökeskus 16.1.2018 Indikaattorin tarkoitus Tunnistaa riskialueet Auttaa kasvinsuojeluaineiden pintavesiseurannan
LisätiedotSatovahinkovakuutus Teppo Raininko
Satovahinkovakuutus 2016 Teppo Raininko Satovahinkovakuuttaminen Valtion satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyi Viimeiset korvaukset maksettiin vuodelta 2015 Tilalle vapaaehtoinen, kaupallinen vakuutusjärjestelmä
LisätiedotProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen
20.6.2013 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN 19.10.2012
LisätiedotLuomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
LisätiedotLannoiteopas
Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään
LisätiedotTimo Lötjönen MTT Ruukki
Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa
LisätiedotTukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot
Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea
LisätiedotAjankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta
Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta Suomen Siipikarjaliiton seminaari Minna-Mari Kaila 25.3.2015 Kevät 2015 tukijärjestelmät muuttuvat, ehdot lisääntyvät EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotTilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1
Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1
Lisätiedot1(2) LAUSUNTOPYYNTÖ
1(2) Päivämäärä 27.10.2005 Dnro Viite ESITYS MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄKSI VUOSILLE 2007-2013 Asia LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö asetti helmikuussa 2005 maatalouden ympäristötuen
LisätiedotLiite B. Kasviluettelo
. Kasviluettelo Käytä kasviluettelossa lueteltuja nimikkeitä, kun ilmoitat vuoden 2016 viljelijätukihaussa kasvulohkolla viljeltävän kasvin, kesantotyypin tai muun kasvulohkon käyttömuodon. Vain ympäristösitoumukseen
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn
LisätiedotLuomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala
Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Esityksen tiedot perustuvat tukien valmistelutilanteeseen marras-joulukuussa 2014 ja tiedot
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotViherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät 2016 Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien nurmien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotMarjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009
Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan
Lisätiedotviljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotAhlmanin ammatti- ja aikuisopisto
1 Lähiruoka Kuinka saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan? 2 Elinvoimaa lähiruoasta -hankkeen lähiruokailtapäivä Kysymyksiä joihin on etsitty vastaus: Mitä Pirkanmaalla tuotetaan? Kuinka paljon tuotetaan?
LisätiedotSISÄLLYS. annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. N:o 625. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2005 N:o 625 628 SISÄLLYS N:o Sivu 625 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotLuomutilojen EUtuki-Info Lammilla
Luomutilojen EUtuki-Info 10.4.2019 Lammilla Kaija Hinkkanen/ProAgria Etelä-Suomi Luomun tilanne Keväällä 2018 tuli uusia luomutiloja n. 500 kpl niistä n. 200 kpl ProAgria Etelän alueelle Hämeessä Luomu
LisätiedotYmpäristökorvaus ja valvonta
Ympäristökorvaus ja valvonta Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2018 Kuva: Maarit Solla Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2017 Viljelijät sitoutuivat
LisätiedotAlkuperäisrotujen kasvattamista koskevat sopimukset vuonna 2019
Alkuperäisrotujen kasvattamista koskevat sopimukset vuonna 2019 Varsinais-Suomen ELY-keskus 15.1.2019 ja 18.1.2019 Vuosi 2019 alkuperäisrotujen kasvattamista koskevissa sopimuksissa Uusia sopimuksia ei
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotHankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotMarjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009
Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan
LisätiedotTäydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset
Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta
LisätiedotSivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006
15.1.2007 Sivu 1 Työvoima- ja Syysvehnä Kevätvehnä Vehnä yhteensä Ruis elinkeinokeskus Höstvete Vårvete Vete totalt Råg Arbetskrafts- och Winter wheat Spring wheat Wheat total Rye näringscentral Ala Sato
LisätiedotTyppilaukku liukoisen typen mittaamiseen
1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus luonnos 29.4.2014 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 201_ 1 Tarkoitus Tällä asetuksella pannaan täytäntöön
LisätiedotTuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?
Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla
LisätiedotLuomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo
Luomukasvintuotannon kannattavuus ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo Luomukasvintuotannon kannattavuus Luomumallasohraa 2017 Lohkon sato 2330 kg/ha 2 Luomukasvintuotannon
LisätiedotYksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 246. Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2009 N:o 246 248 SISÄLLYS N:o Sivu 246 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä
LisätiedotYmpäristökorvaus ja valvonta
Ympäristökorvaus ja valvonta Kuva: Maarit Solla Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2017 Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2016 Viljelijät sitoutuivat
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 502. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus. kauppa- ja teollisuusministeriön työjärjestyksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 502 504 SISÄLLYS N:o Sivu 502 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kauppa- ja teollisuusministeriön työjärjestyksen muuttamisesta...
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotKansalliset peltotuet. Tuki-info 2015
Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen
LisätiedotPerustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen
Perustuki Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotNäillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta
Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely
LisätiedotMaan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen
Maan ravinnereservit Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä 30.3.2017 Tiina Hyvärinen Kasvi ottaa ravinteita: Juuriston kautta maanesteestä Lehtien kautta ilmasta Ravinteet ovat maanesteessä ionimuodossa: -
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotVinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi
Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun 2019 Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi Sisältö Mitä tulee huomioida vuoden 2019 suunnittelussa? Miten varautua vuoden 2020 muutoksiin?
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
Lisätiedot