Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Transkriptio

1 Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki

2 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltoluonnon monimuotoisuus

3 Miksi?

4 4

5 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg 140 kg Sateisuus? Edeltävä kasvukausi? 930 kg 84 kg Pasi Valkama Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

6 Kokemuksia fosforin huuhtoutumisesta 61 kg 6 kg 24 kg 3 kg Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

7 Kuormitus ei synny tasaisesti kaikilta pelloilta Maataloustieteen Päivät 2010 Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

8 Peltomaan laadusta huolehtiminen

9 Muutokset viljelykäytännöissä Viljely yksipuolistunut viime vuosikymmeninä Karjatalous keskittynyt alueellisesti/tilakohtaisesti Nurmiviljely vähentynyt Kevätkylvöisten yksivuotisten kasvien viljely yleistynyt Maan orgaanisen aineksen määrä vähentynyt

10 Mitä kasvinviljelytila voi tehdä?

11 Tavoite Hyvärakenteinen maa, joka tuottaa satoa kohtuullisin tuotantopanoksin Ravinnehävikit ympäristöön ovat pienet Taloudellisesti kannattavaa

12 Miten hyvä maan rakenne ja hyvät sadot? Kuivatus Hyvä ph ja ravinnetila Oikea-aikaiset peltotyöt Vihreä kasvipeitteisyys Monivuotiset viherlannoitusnurmet/kesannot Syyskylvöiset kasvit Alus- ja kerääjäkasvien viljely

13 Miksi vihreää kasvipeitteisyyttä? Sitoo liukoisia ravinteita maasta kasvustoon Suojaa eroosiolta Parantaa maan rakennetta Juuret tekevät maahan reikiä (biologinen kuohkeutus) Kuivattaa maata Lisää maan eloperäisen aineksen määrää Lisää monimuotoisuutta

14 Vihreän kasvipeitteisyyden lisääminen - Monivuotiset viherlannoitusnurmet viljelykierrossa Maan kasvukunnon parantaminen Tiivistymien rei ittäminen (syväjuuriset kasvit!) Mururakenteen parantaminen Multavuuden lisääminen Viljelyn monipuolistaminen Kasvitautipaineen pienentäminen Rikkakasvien hallinta Talviaikainen kasvipeitteisyyden lisääminen Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Työhuippujen tasaaminen

15 15 Kuvat: Markus Gustaffson / RaHa-hanke

16 Viherlannoitusnurmien hyödyntäminen Viherlannoitusnurmet viljelykiertoon (myös hyville lohkoille) Biologisen typensidonnan hyödyntäminen säästö lannoituskustannuksissa Viherlannoitusnurmien viljely ajatuksella (siemenseos ja - määrä, hoitotoimenpiteet, lopetus) Perustetaan suojaviljaan (vähintään 20 % typensitojakasveja) Monipuolinen siemenseos. esim. 20 kg/ha (puna-apila 4 kg, valkoapila 2 kg, timotei 7 kg, nurminata 4 kg, ruokonata 3 kg) Viherlannoitusnurmikin vaatii hoitoa. Rikkaruohojen niitääminen/murskaus kasvukauden aikana 16

17 Viherlannoitusnurmen lopetus Viherlannoitusnurmien vesiensuojeluriskit liittyvät lopetukseen Huomio nurmen lopetusaikaan ja seuraavaan kasviin: Syysrypsi tai syysruis viherlannoitusnurmen jälkeen Lopetus myöhään syksyllä (aikaisintaan lokakuussa) Lopetus keväällä, jos mahdollista

18 Muut monivuotiset kasvit

19 Vihreän kasvipeitteisyyden lisääminen - Alus- ja kerääjäkasvit Peitekasvi: Viljellään suojaamaan pellon pintaa eroosiolta, kun viljelykasvi ei sitä tee Kerääjäkasvi: Keräävät liukoista typpeä maasta. Voidaan kylvää joko aluskasviksi tai aikaisin korjattavan satokasvin jälkeen. Aluskasvit: Kasvavat yhdessä satokasvin kanssa mutta jätetään kasvamaan sen korjuun jälkeen. Soveltuu kerääjäkasvien viljelyyn ja typen sidontaan Suomessa, missä kasvuaika sadonkorjuun jälkeen on usein lyhyt.

20 KYNNÖS/SÄNKI/KERÄÄJÄKASVI KUVA TÄHÄN

21 Kerääjäkasveilla pelto vihreämmäksi 1.Typen keruu huuhtoutumiselta ( satokasvien käyttöön tai maan orgaanisen aineksen lisäämiseen) 2. Eroosion esto ja maan rakenteen hoito ( ravinteikkain maa viljelykäyttöön, lisää orgaanista ainesta, maan murustaminen) 3. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen ( lannoitussäästö, lisää orgaanista ainesta maahan) 4. Rikkakasvien, tuholaisten ja kasvitautien hallinta

22 1. Typen keruu huuhtoutumiselta Typpi huuhtoutuu liukoisena nitraattityppenä Aluskasvit keräävät satokasvilta käyttämättä jäänyttä ja maan orgaanisesta aineksesta vapautuvaa typpeä Heinäkasvit (esim. italianraiheinä) tehokkaita typen kerääjiä Monivuotiset (timotei, nadat) vähentävät liukoisen typen määrää myös keväällä

23 N kg/ha Aluskasvin vaikutus maan mineraalitypen pitoisuuteen syksyllä Ohra + kynnös Ohra+italian raiheinä Härkäpapu + kynnös Härkäpapu + italian raiheinä cm 20,4 12,2 15 6, cm 17,6 8,9 17,5 10,7

24 30 Kerääjäkasvin vaikutus liukoisen typen määrään N kg/ha Härkäpapu 0-20 cm Härkäpapu cm Härkäpapu+IR 0-20 cm Härkäpapu +IR cm

25 2. Eroosion esto ja maan rakenteen hoito Fosforia huuhtoutuu kiintoainekseen sitoutuneena ja liukoisena Vihreä kasvipeite estää kiintoaineksen huuhtoutumista Lisää orgaanista ainesta Elävä juuristo murustaa maata ja parantaa mururakenteen kestävyyttä Kerääjäkasvin lopetus keväällä joko kemiallisesti, muokkaamalla tai käyttämällä 1-vuotisia kasveja Parantaa maan muokkautuvuutta

26 Talviaikainen kasvipeitteisyys

27 Italianraiheinä + ohra aluskasvina? 27

28 28 Dia: Hannu Känkänen, MTT

29 29

30 30

31 31

32 32

33 33

34 3. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Viherlannoitus viljavuotena viljelemällä palkokasveja aluskasveina (valkoapila, puna-apila) Lannoitushyöty seuraavana vuonna kg/ha Suositellaan viljeltäviksi seoksina 34

35 4. Rikkakasvien, tuholaisten ja tautien hallinta Kilpailu rikkakasveja vastaan peittävällä kasvustolla Öljyretikka ja sinappi ankeroisen torjunnassa Viljelykierron monipuolistaminen Kuva: Anna Liljeström / RaHa-hanke

36 Aluskasvin kilpailu satokasvin kanssa 36 Dia: Hannu Känkänen, MTT

37 37 Dia: Hannu Känkänen, MTT

38 Esimerkki aluskasvin viljelystä Kylvetään italianraiheinää 7-10 kg/ha aluskasviksi kylvön yhteydessä erillinen kylvö kevätviljan kylvön jälkeen rikkaäestyksen yhteydessä hajakylvö pintaan Aikaisella kylvöllä ja siemen multaamisella hyvä lopputulos Lopetus myöhään syksyllä / tai keväällä

39 Lisätietoja

40 Toimenpiteiden kohdentaminen Kaltevat vesistöjen varrella sijaitsevat pellot Suojavyöhykkeet

41 Vesistöjen varsilla sijaitsevat kaltevat pellot Uudellamaalla Etäisyys vesistöstä 0-2 % 2-6 % 6-10 % % yli 15 % Yhteensä 0 25 m 5477 ha 4032 ha 1302 ha 679 ha 478 ha ha 0 50 m ha 8494 ha 2711 ha 1330 ha 819 ha ha m ha ha 5598 ha 2588 ha 1357 ha ha m ha ha 8312 ha 3731 ha 1797 ha ha Uusimaa ha ha ha 8470 ha 3446 ha ha Kuva: Joni Koskinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

42 Toimenpiteiden kohdentaminen Kaltevat vesistöjen varrella sijaitsevat pellot Suojavyöhykkeet Kaltevat pellot Talviaikainen kasvipeitteisyys Pellot, joilla ongelmia maan rakenteessa Monivuotiset viherlannoitusnurmet (peruskunnostukset viherlannoitusvuosina!) Aluskasvien viljely Orgaanisen aineksen lisäys Hyvät pellot Aluskasvien viljelyllä kasvukunnon ylläpito

43 Lisää vihreää kasvamaan

44 Kiitos!