Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Transkriptio

1 Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

2 Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy yksipuolisessa viljelyssä Satotasojen on noustava edullisten esikasvivaikutusten hyödyntäminen panostaminen tuottokykyisiin peltolohkoihin Yksipuolisessa, esimerkiksi pelkästään kevätviljoihin perustuvassa viljelyssä on paljon riskejä sääriski, satoriski, laaturiski, hintariski

3 Monipuolistamisen avulla saadaan hajautettua kylvöaikaa kriittisiä kehitysvaiheita sadon valmistumista kestävyyttä eri sääilmiöihin väljentää aikaikkunaa toimenpiteille tasoittaa työhuippuja

4 Puutteellinen viljelykierto ja kuluttava, yksivuotisten kasvien viljely ovat merkittäviä syitä peltojen kasvukunto-ongelmiin

5 Yleisimpien viljelykiertojen joukossa edelleen ohran ja kauran monokulttuuri Lähde: Luke 2017, Etelä- ja Länsi-Suomen kasvintuotantotilat

6 Eri viljelykasvien vaikutus maan hiilen määrään Kasvi Hiilen määrä C kg/ha/v Nurmet Aluskasvit Palkoviljat Viljat Peruna ja juurikasvit Lähde: Peltojen kunnostus. Tieto tuottamaan 143

7 Syvä- ja laajajuurisilla kasveilla lisää hiiltä peltoon Lähde: Hakala ym Viljelykiertojen monipuolistaminen. Tieto tuottamaan 141

8 Ranskalaisen viljelijän seuraama tunnusluku viljelyssä: hiilen nettolisäys maahan C tn/ha/vuosi Lähde: Lantmannen 1/2018

9 Monipuolinen viljelykierto ylläpitää maan hyvää rakennetta

10 Monipuolinen viljelykierto on hyväksi peltomaalle Kasvintähteiden koostumus ja määrä vaihtelevat ravintoa eri tyyppisille maan mikrobeille Juurien määrä ja juuristorakenne erilainen muokkaavat maata eri syvyyksiltä, syntyy juurikanavia paksujuuriset kasvit pystyvät tunkeutumaan tiiviiseen maahan tai tiiviiden kerrosten läpi ravintoa maan mikrobeille elävyyttä maahan

11 Monipuolinen viljelykierto on hyväksi peltomaalle Kasvipeitteisyys vaihtelee talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja suojaa eroosiolta monivuotisilla ja syysmuotoisilla Muokkaus- ja viljelytoimenpiteet vaihtelevat ei synny muokkaus- tai kyntöanturaa ei synny ravinnevinoumia kasvinsuojeluriskit pysyvät kurissa Maan orgaaninen aines lisääntyy parantaa maan veden- ja ravinteiden sitomiskykyä edistää murujen muodostumista Kaikki em. tekijät edistävät lopulta kasvien kasvua

12 Maan hyvää rakennetta säilyttävä viljelykierto 1. Kevätvilja Monivuotiset Öljy- tai palkokasvi Syysmuotoiset

13 Viljatilan viljelykiertoon sopivia vaihtoehtoja Nurmiheinien ja apiloiden siemenviljely Herne ja härkäpapu (elintarvike, rehu, siementuotanto) Öljykasvit: rapsi, rypsi, öljypellava Syyskylvöiset kasvit Kumina Alus- ja kerääjäkasvit Viherlannoitusnurmi, luonnonhoitopelto, monimuotoisuuspellot Nurmirehujen tuotanto yhteistyössä kotieläintilojen kanssa Lohkojen vaihto tai vuokraus erikoiskasvitilojen kanssa

14 Öljy- ja palkokasveilla parhaimmat sadonlisät viljalle Lähde: Viljelykiertojen monipuolistaminen, Luke 2015

15 Öljykasvien esikasviarvo +220 kg/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2017

16 Viljelykierron monipuolistaminen plussaa myös taloudellisesti Vähennetään vilja-alaa 80 ha > 50 ha, tulos paranee noin euroa / vuosi / tila Vehnä 30 ha kg/ha 160 /tn Härkäpapu 10 ha kg/ha 180 /tn Kumina 10 ha 700 kg/ha 900 /tn Rehuohra 20 ha kg/ha 138 /tn Rapsi 20 ha kg/ha 350 /tn LHPnurmi 10 ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

17 Lannoitekustannus viljelykierrossa Lannoite 2017/18 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. Lannoitekust. yhteensä / ha / 5 v Keskim. lannoitekustannus / ha / v Y 3 (380 /t) Vilja N 140 kg Vilja N 140 kg Vilja N 140 kg Vilja N 140 kg Vilja N 140 kg Y 3 (380 /t) Vilja N 140 kg Kumina perust. N 40 kg Kumina N 70 kg Kumina N 70 kg Vilja N 110 kg Y 3 (380 /t) Vilja+ns N 90 kg Viherlannoitusnurmi N 0 kg Viherlannoitusnurmi N 0 kg Vilja N 90 kg Vilja N 120 kg

18 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2017 Viherlannoitusvuosi ei ole nollavuosi

19 Pelto on viljelyn tärkein resurssi - pidä siitä huolta Kiitos!