VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala

Transkriptio

1 VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala

2 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -TEHO Plus -hanke ( ) Toiminta-alue: koko Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi ja Satakunta) Tavoitteena muokata TEHO-hankkeen kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi ja vesienhoidon suunnittelukausi Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Neuvojien koulutuksen suunnittelu ja kokeilu Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Mallitilaverkosto Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys

3 Lorem ipsum dolor sit amet, Lorem ipsum dolor sit amet, co 172 ns. TEHO Plustilaa - 59 % V-S, 41 % Satakunta - kasvinviljely-, kotieläin- ja erikoiskasvinviljelytiloja - tavanomaisia ja luomutiloja - tilakoko ha, suurin osa päätoimisia - vapaaehtoisesti mukana hankkeessa edustavuus? TEHO Plus -viljelijälle: -Tilakohtainen ympäristökäsikirja - Erityisympäristötukineuvontaa - Uusien viljelykäytäntöjen kokeilu -Mahdollisuus vaikuttaa tulevaan ympäristötukeen

4 Satotasoon vaikuttavat tekijät Satotasoa voidaan nostaa mm. näillä tekijöillä Uudet lajikkeet Uudet kasvinsuojeluaineet Teknologian kehitys Lannoitus mutta, jos perusasiat eivät pellolla ole kunnossa Yksipuolinen kasvivalikoima Puutteet ojituksessa Kalkituksen laiminlyönti Maan tiivistyminen Maan multavuuden lasku voi panostus mennä hukkaan!

5 Hyötyjä monipuolisesta viljelykasvivalikoimasta Sopivilla esikasveilla voidaan nostaa satoa Kasvinsuojelutarve vähenee, kun tautija tuhoeläinpaine alenevat Maan rakenne paranee syväjuuristen kasvien avulla Maan humuspitoisuus nousee runsaita vihermassoja tuottavien kasvien avulla Typpilannoitteita voidaan korvata typensitojakasveilla, niiden jälkeen kannattaa viljellä syysviljaa Palkokasvit, öljykasvit, nurmet ja syväjuuriset viljelykasvit (esim. kumina, puna-apila, mailaset) ovat hyviä esikasveja viljoille tai vihanneksille.

6 Maan rakenteen vaikutus ravinteiden käytön tehostamisessa TEHO-hankkeen jaetun typpilannoituksen koe v.2009 Esikasvi Valkuaispitois uus (% kuivaaineesta) Kevätvehnä- Mallasohra Kevätvehnä- Mallasohra Kumina (3v) - Mallasohra Lannoitusmäärä Hehtaarisato kg (kost. 15 %) Hehtolitrapaino kg 120 kg N/ha ,6 10, kg N/ha ,3 10, kg N/ha ,5 10,8 224 Sakoluku

7 Kasvinvuorotusta ja syväjuurisia kasveja => Pellon kasvupotentiaali täysimääräisesti käyttöön 1) Sama satotaso nykyistä pienemmillä panoksilla tai 2) Parempi satotaso nykyisillä panoksilla Ravinteiden hyväksikäyttö paranee maan kasvukunnosta ja viljelykierrosta huolehtimalla

8 Eri esikasvien typpilannoitusvaikutuksia seuraavalle satokasville + kg N/ha Esikasvi Syysvehnä Kevätvilja Syysvilja 0 0 Kaura Syysöljykasvi Kevätöljykasvi Herne Härkäpapu Sokerijuurikas Nurmi, palkokasvipitoinen Nurmi, heinäkasvipitoinen Lähteet: Jordbruksverket 2011, Viljavuuspalvelu Oy 2000

9 Kerääjäkasvien ja viherlannoitusnurmien typpilannoitusvaikutuksia Kerääjäkasvi Syyskyntö Kevätkyntö Raiheinä 0 0 Puna-apila Valko-apila Apila-heinänurmiseos Viherlannoitusnurmi Aikainen syyskyntö + syysvilja Myöhäinen syyskyntö/kevätkyntö + kevätvilja Puna-apila, alsikeapila Puna-apila+heinäkasvi Valko-apila Valkoapila + heinäkasvi Heinäkasvi Lähde: Jordbruksverket 2011

10 Ravinnetaseet ravinteiden kotiuttamisen mittarina Ravinteita pelloille: lannoitteet, lanta Ravinteita pelloilta: pääja sivusato Ravinnetase Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) jäänyt peltoon/mennyt hukkaan (valumat vesistöihin, hävikit ilmaan)

11 Satotasot eri aineistoissa

12 N poistuma N hyväksikäyttöaste Vuosi N-lannoitus sadossa N-tase % Syysvehnä Ruis Kevätvehnä Ohra Mallasohra Kaura Rypsi Rapsi Sokerijuurikas Ravinteiden hyväksikäyttöasteita TEHOtilojen aineistosta Vuotuiset kasvilajikohtaiset keskiarvosatotasot ja -lannoitustasot

13 Lannoituksen ja satotason suhde kevätvehnällä

14 Lannoituksen ja typpitaseen suhde kevätvehnällä

15 Lannoituksen ja satotason suhde ohralla

16 Lannoituksen ja typpitaseen suhde ohralla

17 Kevätvehnän satotaso eri P-luokissa

18 Ravinnetaseiden kertomaa Savutetun sadon suuruus ei suoraan riippuvainen typpilannoituksen määrästä Typen ylijäämä sen sijaan kasvaa typpilannoituksen kasvaessa Viljelykierron merkitys Satotaso ei riipu vain lannoituksesta Hyvä ravinnetase silloin kun käytetyt panokset oikeassa suhteessa saavutettuun satoon Huono tase: sääolot, lannoitelajit ja levitysajankohdat, ongelmat vesitaloudessa, tiivistyminen, alhainen humuspitoisuus Mikä on hyvä tase milläkin kasvilla? Kuva: Miklos Gaal

19 Ravinnetaseiden kertomaa Voimakas N/P-lannoitus korkea N/P-tase Syysviljojen lannoitus jaettu typpilannoitus syyslannoituksen vähentäminen Viljelykierron merkitys Sääolosuhteille herkät kasvit suuri tasevaihtelu Toistuvasti ylijäämäiset taseet samoilla lohkoilla?

20 Ravinnetaseet hyötykäyttöön (1) Toiminnan tuloksellisuuden tarkkailun työkalu : Miten annettujen ravinteiden kotiuttaminen onnistui? Vertailu kasvilajin tasekeskiarvoon Edellyttää pitkän ajan seurantaa sato Kohdentamisen apuväline: paljon lohkoja, joilla suuri peltotase -> suuri huuhtoutumisriski! N-tase yli 50 kg/ha % peltopintaalasta P-tase yli 10 kg/ha 3-9 % peltopinta-alasta

21 Ravinnetaseet hyötykäyttöön (2) Laskennan haasteita: Satotasojen lohkokohtainen arviointi Sadon laadun, lannan ravinnepitoisuuden, biologisen typensidonnan huomiointi Lohkokirjanpidon puutteet Vuosien väliset vaihtelut (sääolot ym.) Tulkinnan haasteita: Viljelykasvien väliset erot ravinteiden kotiuttajina Mikä on hyvä tase? Neuvonnan haasteita: Miten ravinnetaseet laajempaan käyttöön? Miten taseiden perusteella annetaan lohko- ja kasvikohtaisia lannoitussuosituksia? Eurot puhumaan Kuva: Miklos Gaal

22 Fosforin reaktiot maassa Kuvat: Katri Rankinen, SYKE Fosfori kiinnittyy lujasti maahiukkasiin (Al ja Fe) Maassa on myös helppoliukoista fosforia, joka on kasveille käyttökelpoista ja huuhtoutuvaa Ylilannoitus (korkea P-luku) lisää maassa olevan lujasti kiinnittyneen fosforin varastoa, ja samalla myös pienempää helppoliukoisen fosforin varastoa, josta osa huuhtoutuu

23 Sadonlisän arvo ja P-lannoitekustannus, /ha Fosforin hyväksikäytön tehostaminen MTT:n kehittämä viljojen ja nurmien fosforilannoituksen optimointimalli Ennuste P-lannoituksen antamasta sadonlisästä ja sen rahallisesta arvosta sekä P-lannoitekustannuksista Excel-pohjaan syötetään maalaji, lohkon tyypillinen satotaso, sadon arvioitu myyntihinta ja lannoitefosforin kilohinta Tulos: 15 kg:n fosforilannoitus taloudellisesti kannattavaa vain kaikkein alimmissa fosforiluokissa (MTT) Kehittäminen: typpi ja lanta mukaan Huono Tyydyttävä Korkea P-lannoitus, kg/ha

24 Fosforitaseiden tulkinta Fosforilannoitus ja tase tulisi suhteuttaa viljavuustutkimuksen osoittamaan pellon ravinnetilaan TEHO:n aineistossa fosforitaseet negatiivisia kaikilla viljelykasveilla (paitsi peruna) ja kaikissa viljavuusluokissa Fosforiluokka Fosforitasetavoite korkea (arveluttavan korkea, korkea, hyvä) keskimääräinen (tyydyttävä, välttävä) alhainen (huononlainen/huono) alijäämäinen lähellä nollaa/lievästi ylijäämäinen ylijäämäinen

25 Typen reaktiot maassa Väkilannoitetyppi on kokonaan liukoista Lannassa typpi on joko liukoista tai sitoutunut orgaaniseen ainekseen Liukoinen typpi on kasveille heti käyttökelpoinen, mutta myös herkästi huuhtoutuva! Orgaaniseen ainekseen sitoutunut typpi vapautuu hitaasti Kuva: Katri Rankinen, SYKE

26 Typen hyväksikäytön parantaminen jaetulla lannoituksella Typpilannoituksen jakaminen Kasvukaudella 2-3 erään kasvin tarpeen ja sato-odotusten mukaisesti Kevätvehnä, rypsi, rapsi (jopa ohra) Sadon määrä ja laatu (valkuaispitoisuus) parempi Taloudelliset tappiot ja typen huuhtoumat pienemmät, jos huono kasvukausi Etua erityisesti myöhäisillä lajikkeilla ja kasvukauden pidentyessä Työmäärä kasvaa Lisätypen arviointi esim. lannoitusikkuna, lehtivihreämittari Parempi laatu Taloudellinen hyöty tarpeenmukaisesta lannoituksesta 0-ruutu Ylilannoitusruutu kg N Kuva: Agrimarket

27 Levitysajankohdan ja levitystavan vaikutus lannan typen hyödyntämiseen Kuivalanta Lietelanta Virtsa Kevät (roudan sulettua) - pikainen multaus pintalevitys Syksy (ennen routaa) - pikainen multaus pintalevitys Lähde: Viljavuuspalvelu 2000

28 Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Nykytilanne: Lannan ravinteiden epätasainen jakautuminen Kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen Suuret yksiköt Korkeat fosforiluvut viljelyhistoriasta johtuen Tavoite: Ravinteiden kierrätys ja käyttö kasvien tarpeen mukaan Maan fosforivarojen hyödyntäminen Korkeimpien fosforilukujen alentaminen Lannan ravinteet laajemmalle, kasvien tarpeita vastaavasti Syyslevitys ja karjanlantapoikkeus, ratkaisuja tarvitaan Ratkaisut: Investoinnit, teknologinen kehitys, kannusteet Levitys (aika, tapa, määrä) Tekniset ratkaisut (separointi, biokaasutus) Lantapankki Urakointipalvelut Etäsäiliöt Suoran yhteistyön lisääminen kotieläin- ja kasvinviljelytilan välillä Kannusteet

29 Kerääjäkasvit monta hyötyä yhdestä toimenpiteestä LIUKOISEN TYPEN KIINNIOTTOA SYKSYLLÄ Käytön kohdentaminen suuren huuhtoutumisriskin pelloille, erityisesti Viljat, rypsi, palkokasvit, varhain korjattavien erikoiskasvit (vihannekset, varhais- ja kesäperuna, pakasteherne) Lohkot joilla runsasta lannan käyttöä KASVIMASSAA, JUURISTOA JA EROOSION TORJUNTAA Kasvipeitteisyys syksyn tai koko talven ajalle Kasvi- ja juurimassa maan rakennetta ja humuspitoisuutta kasvattamaan, Puolinurmi Vähiten valittu lisätoimenpide, mutta: Sitä hyödyntäneet kokivat mielekkääksi toimenpiteeksi, josta hyötyä myös viljelyn kannalta! Kuva: Kaisa Riiko

30 Öljyretikka ja valkosinappi kerääjäkasvina 2011 varhaisperuna-lohkolla Kerääjäkasvien kylvö Kuvat otettu elokuun lopulla Murskaus ja kyntö lokakuun alussa Kuva: Kaisa Riiko Ohra + kerääjäkasvina raiheinä-valkoapilaseos lokakuun lopussa Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Jaana Röytiö

31 Kerääjäkasveja viljalohkoilla Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Aino Launto-Tiuttu Kuva: Kaisa Riiko

32 Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet Typen kerääminen maasta: Aluskasviksi italianraiheinä (5 7 kg/ha), joka sopii kasvurytminsä puolesta heinistä parhaiten kerääjäkasviksi ja kuolee pääosin talven aikana Timotei ym. monivuotiset heinät Valkosinappi, öljyretikka Välikasviksi ruis, kaura, rehurypsi tai -rapsi Maan kasvukunnon parantaminen: Toistuvasti käytetyt aluskasvit kasvi- ja juurimassan tuottajana (apila-heinä seokset) Valkosinappi (mahdollisesti myös maata kasvitaudeista puhdistava vaikutus) Öljyretikka (huomioi viljelykierto tyvitautiriski) Typen tuottaminen seuraavalle satokasville: Apilat aluskasvina: valkoapila, puna-apila, persianapila Typen huuhtoutumista estettäessä myös heiniä seoksiin (esim. italianraiheinä 5 kg/ha + valkoapila 1-2 kg/ha)

33 Kerääjäkasvien viljelytekniikoita Kylvö: Aluskasviksi pääsatokasvin kylvön yhteydessä Aluskasviksi pääsatokasvin kasvustoon Välikasviksi pääsatokasvin jälkeen Kerääjäkasvikasvuston muokkaus: Mahdollisimman myöhään tai säilytys kevääseen asti Hyvä syysrypsikasvusto säilytetään seuraavan vuoden satokasviksi Kerääjäkasvien hyötyjä: Sitovat pääsatokasvilta käyttämättä jääneitä ravinteita (typpi!) Lounais-Suomessa % typen huuhtoumista tapahtuu kasvukauden ulkopuolella, erityisesti sadonkorjuun ja maan routaantumisen välillä (Rankinen ym. 2007) Lisäävät talviaikaista kasvipeitteisyyttä eroosiontorjunta Monipuolistavat viljelyä (korvaavat esim. tuotantonurmia) Lisäävät maan humuspitoisuutta (juuri- ja kasvimassa) pitkällä tähtäimellä Typensitojakasviseoksilla korvataan typpilannoitteita Kilpailevat rikkakasvien kanssa Satokasveja: syysrypsi, nurmi Riskejä: Voivat pienentää pääsatokasvin satoa Huono kasvu jos alkukesällä/-syksyllä kuivaa, kylmyys

34 Typen hyväksikäytön tehostaminen 1) Lannoituksen tarkentaminen Ravinnetaseiden hyödyntäminen Tarpeen mukainen lannoitus (realistiset satotasoarviot) Jaettu typpilannoitus (vehnä, öljykasvit) 2) Lannan käyttö Levitysajankohta Levitystekniikka 3) Kerääjäkasvien käyttö Käytön kohdentaminen suuren huuhtoutumisriskin pelloille Viljat, rypsi, palkokasvit, varhain korjattavien erikoiskasvit (vihannekset, varhais- ja kesäperuna, pakasteherne) Ilmastonmuutos lisää tarvetta Kuva: Airi Kulmala Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Kaisa Riiko

35 Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, puh Joni Koskinen, puh Anu Lillunen, puh Eriika Lundström, puh Kaisa Riiko, puh Jaana Röytiö, puh Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu B, PL TURKU Puh