EKOTEOT MAATILOILLA. Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää

Transkriptio

1 EKOTEOT MAATILOILLA Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää

2 Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke ( ) Toiminta-alue: koko Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi ja Satakunta) Tavoitteena muokata TEHO-hankkeen kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi ja vesienhoidon suunnittelukausi Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Neuvojien koulutuksen suunnittelu ja kokeilu Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Mallitilaverkosto Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys

3 168 ns. TEHO Plus-tilaa - 67 % V-S, 33 % Satakunta - kasvinviljely-, kotieläin- ja erikoiskasvinviljelytiloja - tavanomaisia ja luomutiloja - tilakoko ha, suurin osa päätoimisia - vapaaehtoisesti mukana hankkeessa edustavuus? TEHO Plus -viljelijälle: - Tilakohtainen ympäristökäsikirja Erityisympäristötuki-neuvontaa - Uusien viljelykäytäntöjen kokeilu - Mahdollisuus vaikuttaa tulevaan ympäristötukeen

4 Ympäristönsuojelutoimien kohdentaminen VPD tavoite: hyvä vesien tila v.2015 Kohdentaminen= suunnataan toimia alueille, joilla ympäristön tila heikompi/herkempi Taso: Valuma-alue, tuotantosuunta, tila, peltolohko Oikeat keinot oikeassa paikassa ovat myös taloudellisesti tehokkaampia Myös hallitusohjelmassa osana maatalouden ympäristötuen uudistamista Tavoite lisätä ympäristötuen vaikuttavuutta

5 Esimerkkejä vesiensuojelutoimien kohdentamisesta Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen viettäville jokivarsilohkoille ja muille eroosioherkille alueille Fosforin huuhtoutumisen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten fosforilannoituksen välttäminen korkean fosforiluvun lohkoilla Erilaisten lannankäsittelymenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto alueilla, joilla syntyvän lannan ravinnemäärä ylittää peltojen lannoitustarpeen Valumavesien tehostettujen käsittelymenetelmien käyttö suuren kuormituksen alueilla (esim. jaloittelutarhat) Jyrkästi uomaan viettävät lohkot ja mutkaiset pellonreunat

6 Alueellisia ongelmia -> alueellisia ratkaisuja Kotieläinkeskittymäalueilla syntyy paljon lantaa Yhteistyö kasvi- ja eläintilojen välillä (lantarehuvaihto) Lannan käsittely ja jatkojalostus lannoitevalmisteiksi (separointi, biokaasutus ym.) Alueellinen lannankäyttösuunnitelma

7 Typen reaktiot maassa Väkilannoitetyppi on kokonaan liukoista Lannassa typpi on joko liukoista tai sitoutunut orgaaniseen ainekseen Liukoinen typpi on kasveille käyttökelpoinen Liukoinen typpi on myös herkästi huuhtoutuva! Orgaaniseen ainekseen sitoutunut typpi vapautuu hitaasti Kuva: Katri Rankinen, SYKE AL-T

8 Typen hyväksikäytön tehostaminen 1) Lannoituksen tarkentaminen Jaettu typpilannoitus 2) Lannan käyttö Levitysajankohta Levitystekniikka 3) Kerääjäkasvien käyttö Kuva: Kaisa Riiko AL-T

9 Fosforin reaktiot maassa Fosfori kiinnittyy lujasti maahiukkasiin (Al ja Fe) Maassa on myös helppoliukoista fosforia, joka on kasveille käyttökelpoista ja huuhtoutuvaa Ylilannoitus (korkea P-luku) lisää maassa olevan lujasti kiinnittyneen fosforin varastoa, ja samalla myös pienempää helppoliukoisen fosforin varastoa, josta osa huuhtoutuu Kuva: Katri Rankinen, SYKE AL-T

10 Sadonlisän arvo ja P-lannoitekustannus, /ha Ravinteet tehokkaammin hyödyksi: fosfori MTT:n kehittämä viljojen fosforilannoituksen optimointimalli ( Ennuste P-lannoituksen antamasta sadonlisästä ja sen rahallisesta arvosta sekä P-lannoitekustannuksista Excel-pohjaan syötetään maalaji, lohkon tyypillinen satotaso, sadon arvioitu myyntihinta ja lannoitefosforin kilohinta 15 kg:n fosforilannoitus taloudellisesti kannattavaa vain kaikkein alimmissa fosforiluokissa (MTT) Huono Tyydyttävä Korkea P-lannoitus, kg/ha

11 Ravinnetaseet - ravinteiden kotiuttamisen mittari Ravinteita pelloille: lannoitteet, lanta Ravinteita pelloilta: pääja sivusato Ravinnetase Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) jäänyt peltoon/mennyt hukkaan (valumat vesistöihin, hävikit ilmaan)

12 Ravinnetaselaskennat TEHO-hankkeessa Vuosi Tilat (kpl) Viljelypintaala (ha) Peruslohkojen määrä (kpl) Typpitase (kg/ha) Fosforitase (kg/ha) Yhteensä Peltotase 78 tilalle vuosilta ha:lle 3300 peruslohkolle 15 eri peltoviljelykasville 9 luomutilaa Keskimääräiset taseet alempia kuin muissa vastaavissa laskennoissa (osin eri laskentatavat) Fosforitaseet kaikilla viljelykasveilla perunaa lukuun ottamatta negatiiviset

13 Lohkojen ja viljelykasvien välinen vaihtelu suurta, esimerkkejä typpitaseista Alijäämäisiä typpitaseita: -kaura -peruna -herne (biol.typensidontaa ei huomioitu) Ylijäämäisiä typpitaseita: -kevätvehnä - ruis - ohra, mallasohra - rypsi, rapsi Nurmet: kg/ha

14 Ravinnetaseiden kertomaa Voimakas N/P-lannoitus korkea N/P-tase Syysviljojen lannoitus jaettu typpilannoitus syyslannoituksen vähentäminen Viljelykierron merkitys Sääolosuhteille herkät kasvit suuri tasevaihtelu Toistuvasti ylijäämäiset taseet samoilla lohkoilla Satotaso ei riipu vain lannoituksesta

15 Ravinnetaseet hyötykäyttöön (1) Toiminnan tuloksellisuuden tarkkailun työkalu : Miten annettujen ravinteiden kotiuttaminen onnistui? Vertailu kasvilajin tasekeskiarvoon Edellyttää pitkän ajan seurantaa sato Kohdentamisen apuväline: paljon lohkoja, joilla suuri peltotase -> suuri huuhtoutumisriski! N-tase yli 50 kg/ha % peltopintaalasta P-tase yli 10 kg/ha 3-9 % peltopinta-alasta AL-T

16 Ravinnetaseet hyötykäyttöön (2) Laskennan haasteita: Satotasojen lohkokohtainen arviointi Sadon laadun, lannan ravinnepitoisuuden, biologisen typensidonnan huomiointi Lohkokirjanpidon puutteet Vuosien väliset vaihtelut (sääolot ym.) Tulkinnan haasteita: Viljelykasvien väliset erot ravinteiden kotiuttajina Mikä on hyvä tase? Neuvonnan haasteita: Miten ravinnetaseet laajempaan käyttöön? Miten taseiden perusteella annetaan lohko- ja kasvikohtaisia lannoitussuosituksia? Eurot puhumaan Kuva: Miklos Gaal

17 27 kotieläintilalle v Porttitaselaskenta TEHO:ssa Pro Agria, WISU-laskentaohjelma Lannan sisältämä N ja P kokonaisuudessaan, kylvösiementen ravinteet (toisin kuin peltotaseessa) Ravinneostot: rehut, uudet eläimet, lannoitteet Ravinnemyynnit: eläintuotteet, eläimet, satotuotteet PORTTITASE: hyödyntämättä jääneet ravinteet

18 Porttitaseita ja ravinteiden hyväksikäyttöasteita TEHO-tiloilla v Naudat Siat Siipikarja kg/ha kg/ha kg/ha hyväksikäyttö% hyväksikäyttö% hyväksikäyttö% Typpi Keskiarvo Maksimi Minimi Fosfori Keskiarvo Maksimi Minimi Keskimäärin hyvällä tasolla - Tulkinta hankalaa (yli 100 % hyväksikäyttöasteita) - Vähän vertailuaineistoa, etenkin sika- ja siipikarjatiloilta - Muiden hankkeiden keskiarvoja lypsykarjalla: N kg/ha, 8-15 P kg/ha ja K kg/ha - Korkeampi eläintiheys suurempi N-porttitase Kalium Keskiarvo Maksimi Minimi

19 Levitysajankohdan ja levitystavan vaikutus lannan typen hyödyntämiseen Kuiva- Liete- Virtsa lanta lanta Kevät, roudan sulettua -pikainen multaus pintalevitys Syksy, ennen routaa -pikainen multaus pintalevitys (Viljavuuspalvelu 1998)

20 Ravinteiden käytön tehostaminen: enemmän satoa pienemmillä panoksilla Maan hyvä kasvukunto Tarkkaile pellon vesitaloutta ja pidä ojitus kunnossa Ylläpidä hyvää maan rakennetta, vältä tiivistämistä Hyödynnä eloperäistä ainesta ja viljelykiertoa Kalkitse tarpeen mukaan Tarpeenmukainen lannoitus Ota maan viljavuusnäytteet huolellisesti eri puolilta lohkoa Huomioi maan ravinnevarat ja realistinen satotaso - älä ylilannoita Hyödynnä viljelykierto, esikasvivaikutus, typensitojakasvit, viherkesanto ja kerääjäkasvit Kokeile typpilannoituksen jakamista (valkuaispitoisuus) Sijoita lanta maahan ja huomioi karjanlannan jälkivaikutus Sopiva viljelytekniikka Valitse viljelytekniikka lohkokohtaisesti, jos tilalla eri välineitä valmiina Satoisat lajikkeet, elinvoimainen siemen Tarpeenmukainen kasvinsuojelu sopivilla aineilla

21 Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Nykytilanne: Lannan ravinteiden epätasainen jakautuminen Kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen Suuret yksiköt Korkeat fosforiluvut viljelyhistoriasta johtuen Tavoite: Ravinteiden kierrätys ja käyttö kasvien tarpeen mukaan Maan fosforivarojen hyödyntäminen Korkeimpien fosforilukujen alentaminen Lannan ravinteet laajemmalle, kasvien tarpeita vastaavasti Syyslevitys ja karjanlantapoikkeus, ratkaisuja tarvitaan Ratkaisut: Investoinnit, teknologinen kehitys, kannusteet Levitys (aika, tapa, määrä) Tekniset ratkaisut (separointi, biokaasutus) Lantapankki Urakointipalvelut Etäsäiliöt Suoran yhteistyön lisääminen kotieläin- ja kasvinviljelytilan välillä Kannusteet

22 Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Anu Lillunen Kaisa Riiko Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu B, PL TURKU Puh