Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Transkriptio

1 Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v Vihannesviljelypäivä, Laitila Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö

2 Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta puuttuu tietoa riittävästä fosforilannoituksesta erilaisilla mailla Perusteita mm. ympäristökorvausjärjestelmän sallituille fosforilannoitusmäärille Toisaalta näkökulmana taloudellisesti järkevä lannoitus Resurssitehokkuuden hengessä lannoitefosforin (ja muiden uusiutumattomien luonnonvarojen) käyttöä on tarkasteltava kriittisesti myös puutarhatuotannossa Kaivataan apua myös vihannesten typpilannoituksen ajoittamiseen 2

3 Fosforilannoitus ja ympäristö Fosfori merkittävä ravinne vesistökuormituksen takia Valumavesien mukana suomalaisilta pelloilta karkaa fosforia keskimäärin 1-2 kg/ha 1 fosforikilo voi tuottaa vesistössä 1000 kiloa levämassaa Vesistöön päätynyttä fosforia vaikea poistaa Huuhtoutumiseen pellolta vaikuttavat eniten pellon fosforiluku ja pellon kaltevuus Erikoiskasviviljelyssä peltojen fosforiluvut usein korkeita

4 Viljavuustutkimus ja pellon fosforivarannot Ympäristötuen fosforilannoitusrajat perustuvat viljavuusanalyysin fosforiluokkaan Viljavuustutkimus mittaa helppoliukoisen fosforin pitoisuutta, joka on alle 10 % kasveille käyttökelpoisesta fosforivarannosta Kivennäismaan P-varannot, kun viljavuustutkimuksen P-luku mg/l Helppoliukoinen 20 kg P 400 kg Kasveille käyttökelpoinen P Maahan sitoutunut P 1500 kg Savimailla fosforivarannot suurimmat, eloperäisillä mailla pienimmät!

5 Tutkimushanke v Vihannesten P-lannoitus (suurin paino!) Eri lajien satovaste fosforilannoitukseen Lannoituksen taloudellinen optimi 2. Vihannesten N-lannoitus N-lannoituksen tarkentaminen, erityisesti jaetun N-lannoituksen optimointi 3. Mansikan P-lannoitus Satovaste ja mykorritsan merkitys Rahoittajat: MMM/Makera, Yara Suomi, Luke Lisätietoja:

6 Vihannesten P-kokeet, Luke Kasvi Paikkakunta Pellon P- luokka Vertailtavat P-lannoitustasot (kg/ha) sipuli Piikkiö välttävä (startti)* sipuli Piikkiö korkea sipuli Mikkeli välttävä (startti) keräkaali Piikkiö välttävä (startti)* keräkaali Piikkiö korkea keräkaali Mikkeli välttävä (startti) *Starttilannoitus (Ferticare) mukana Piikkiössä vain v Kaalit hyönteisverkon alle Mikkelissä. Piikkiön kokeita v

7 Vihannesten P-kokeet tiloilla v Maakunta Pellon P-luokka Vertailtavat P-lannoitustasot (kg/ha) keräkaali Satakunta korkea 0 30 porkkana Satakunta arv. korkea 0 20 porkkana* Häme korkea 0 25 porkkana* Pohjois-Savo hyvä 0 40 porkkana* Pohjois-Savo hyvä 0 27 mukulaselleri V-Suomi välttävä *Tilakokeet toteutettu yhteistyössä EKOkas-hankkeen kanssa Maakunta Pellon P-luokka Vertailtavat P-lannoitustasot (kg/ha) varhaiskaali V-Suomi korkea 0 10 porkkana V-Suomi välttävä 0 40* porkkana Etelä-Savo tyydyttävä 0 20 mukulaselleri V-Suomi hyvä-korkea

8 Lannoituskokeissa tehdyt mittaukset Maan viljavuus keväällä ja syksyllä Kasvianalyysi kesä-heinäkuussa Sato Ravinteiden otto Sipulikokeissa maan liukoisen fosforin seuranta (v Piikkiö, v Piikkiö ja Mikkeli) Osassa kokeita varastokestävyyden seuranta

9 Kaalikokeet viljeltiin hyönteisverkon alla Verkko avattiin lisälannoitusta ja rikkakasvien torjuntaa varten 3-4 kertaa kesän aikana V kaalikoiongelmaa, v ei tuholaisongelmia 9

10 Keräkaalin satotulokset v Keräkaalin sato, tn/ha * Mikkeli Piikkiö Piikkiö Tilakoe P-luku

11 Kaalin P-kokeiden satotulokset 2015, Piikkiö (kg/m 2 ) 1000 kg/ha Mikkeli, välttävä P Piikkiö, välttävä P Piikkiö, korkea P 11

12 Keräkaalin fosforitase v Piikkiön kokeissa Fosforin peltotase (kg/ha) = P-lannoitus (kg/ha) sadon P-sisältö (kg/ha) P-tase (kg/ha) Maan P-luokka välttävä P-tase (kg/ha) Maan P-luokka korkea P-lannoitus (kg/ha) P-lannoitus (kg/ha)

13 Sipulit kasvoivat erinomaisesti Mikkelin sipulisatoa v

14 Sipulin satotulokset v Sipulin kokonaissato, tn/ha S Mikkeli Piikkiö Piikkiö P-luku

15 Sipulin P-kokeen sato, Piikkiö, matalan P-luokan koe (savimaa) 1000 kg/ha 80 Sipulin kokonaissato v P 20 P 20+10P 50P 100P Mikkeli, välttävä P Piikkiö, välttävä P Piikkiö, korkea P Koepaikka, maan P-luokka ja P-lannoitus (kg/ha) 15

16 Hietamaan (korkean P-luokan) sipulikoe, Piikkiö Muutamissa ruuduissa (P-tasot 5 kg/ha ja 15 kg/ha) lehtien kärkien kellastumista ja heikompi kasvu. Muuten kasvu todella rehevää. 16

17 Maan liukoisen fosforin seuranta Piikkiön sipulikokeissa v Liuk. P, mg/l maata Liuk. P, mg/l maata P0 P Savimaa, P-luku Hieta, P-luku P0 P Pvm Pvm Lannoituksen vaikutus lyhytaikainen Koko kasvukauden ajan fosforia vähintään 3 mg/l maata, jonka pitäisi riittää kasvin tarpeisiin

18 Liukoisen fosforin seuranta v sipulikokeissa Lannoituksen vaikutus yleensä lyhytaikainen Vanhat varastot vaikuttavat enemmän kuin kevätlannoitus 18 Teppo Tutkija

19 Sipulin lehtien P-pitoisuus kesäkuussa Sipulin lehtien P-pitoisuus kesäkuussa (g/kg ka) Piikkiö, hieta Piikkiö, savi Mikkeli 19 Kasvianalyysin (Megalab) tulkinnassa riittävän P- pitoisuuden ohjearvo sipulilla 2,5 g/kg ka eli pitoisuudet alhaisia, kuten edellisenä vuonna.

20 Satotulokset porkkana 2014 Porkkanasadot hyvin vaihtelevia eri koepaikoilla v Kolmella koepaikalla neljästä fosforilannoitus lisäsi satoa noin 10 %, yhdellä ei vaikutusta Ero ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä Kuopio,

21 Porkkanan satotulokset v Kokonaissato, tn/ha P0 P20 P0 P25 P0 P27 P0 P40 P-luokka arv.korkea korkea korkea hyvä

22 g/kg kuiva-ainetta Porkkanan lehtien P-pitoisuudet v Lehtien P-pitoisuus heinäkuussa P0 P20 P0 P25 P0 P27 P0 P40 Kasvianalyysin tulkinnassa riittävän P- pitoisuuden ohjearvo 3,0 g/kg ka.

23 Porkkanan satotulokset v Kasvianalyysi/ heinäkuu P-pit. (g/kg ka) Kokonaissato (tn/ha) P-lannoitus Tila 1 P P40 sij P40 haja Tila 2 P P Kasvianalyysin tulkinnassa riittävän P-pitoisuuden ohjearvo 3,0 g/kg ka. 23

24 Mukulasellerin P-lannoituskoe 2015 Fosforilannoituksella 33 % sadonlisä verrattuna ilman fosforia lannoitettuun! V tulosten mukaan selleri kuluttaa runsaasti fosforia (pitoisuus korkea mukulassa) P-lannoitus (kg/ha) Sato (tn/ha) Mukulan keskipaino (kg)

25 Fosforilannoituskokeet jatkuvat vielä v Taloustarkastelu on tulossa mukaan Esim. Fosforilaskurin laajennus puutarhakasveille -> Fosforilaskuri Tai dynaamisempi tarkastelu, jossa otetaan huomioon viljelykierto Tulkintojen ja johtopäätösten aika on, kun kaikki tulokset olemassa 25 Teppo Tutkija

26 Mitä opittu tähän mennessä? Fosforilannoituksen vaikutukset vihannesten satoon pienempiä kuin ennalta odotettiin mutta eivät olemattomia! Pellon fosforivarannoilla huomattava merkitys Onko fosforin käyttö pelkkänä starttilannoitteena tulevaisuutta? Kasvianalyysin tulosten tulkinnasta tarvitaan vielä lisää tietoa Oleellista ravinteiden tehokkaan hyödyntämisen kannalta kasvin hyvä sato Painopiste tulisi olla maan kasvukunnon parantaminen eli ongelmien ehkäiseminen 26

27 2015 keräkaalin typpilannoituksen tarkentaminen, kokeet Piikkiössä ja Köyliössä, lajike Lennox Kokeen tarkoituksena selvittää GreenSeeker-mittauksen (kasvuston väri), liukoisen typen mittauksen ja typpimallien mahdollisuuksia typpilannoituksen tarkentamisessa kasvukaudella Liukoisen typen mittaus kuvaa alkukasvukaudella maan typpitilaa hyvin, myöhemmin kasvuston typen otto on niin suurta, että mittaustulokset osoittavat hyvin pientä typpimäärää GreenSeeker-mittaus ei erottanut riittävän hyvin typpitilaltaan vaihtelevia kasvustoja (kasvianalyysissä erot tulivat näkyviin) -> sopisiko paremmin jollekin muulle vihanneslajille? 27

28 28 Teppo Tutkija