Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Transkriptio

1 Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Seinäjoki Rikalan Säätiö

2 Tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta maaseudun kehittämiseen paikallisyhteisöjen kehittäminen uudistuva ruokaketju sekä luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Tutkimus Koulutus Kehittäminen Julkaisutoiminta Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Toimipisteet Mikkelissä ja Seinäjoella Rajala J. Avaus

3 OSMO- Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke Rikalan Säätiö

4 Punainen lanka Viljelijän tärkeimmät resurssit: Osaaminen Maan kasvukunto Rajala J. Avaus

5 Alueiden välinen yhteistyöhanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma / Vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus Toteuttajat: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ProAgriat Länsi-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue: Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Uusimaa Rahoitus: Varsinais-Suomen ELY-keskus, yritykset, viljelijät ja säätiöt 5

6 Kohderyhmät Viljelijät, kiinnostuneita parantamaan peltojen kasvukuntoa Neuvojat, kasvintuotannon opettajat ja opiskelijat sekä sidosryhmien edustajat Viljavuustutkimuksia tekevät laboratoriot ja uudenlaisia lannoitteita tuottavat pienyritykset 6

7 Tavoitteena kasvukunnon parantaminen OSAAMINEN TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET MÄÄRIT- TÄMINEN SUUNNIT- TELU SEURANTA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 7

8 Hankkeen toiminta 4.1. Kasvukunnon määrittämisen kehittäminen Nykyisten analyysimenetelmien kehittäminen Uusien analyysimenetelmien testaaminen Hoitotoimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta Tietopohjan kasvattaminen 4.2. Kasvukunto-osaamisen kehittäminen Analyysitulosten tulkinta Tulosten hyväksikäyttö Hoitotoimien suunnittelu (pienryhmävalmennus) Yhteistyö Yhteistyöryhmät Kehittämisverkostot Testaus Oppiminen 4.3. Työkalupakin tuottaminen Materiaalia tilakohtaisten kehittämistoimien suunnittelun tueksi 4.4. Kasvukuntotiedon levittäminen Käyttö neuvonnassa Yhteistyöhankkeiden kautta Internet Ammattilehdet Uutiskirjeet Maan Kasvukunto Paranee Hoito monipuolistuu Satotasot nousevat Resurssitehokkuus paranee 8

9 Kurssi osana jatkumoa Maan rakenne, tiivistyminen ja muokkaus, Paimio Maakosketusta ja vetokykyä Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Kuvat Jukka Rajala 9

10 Heinäkasvinurmi Maan kasvukunto? 10 Kuva: Jukka Rajala Kuva: Jukka Rajala

11 Apilanurmi Maan kasvukunto? 11 Kuva: Jukka Rajala Kuva: Jukka Rajala

12 Säilörehunurmi Näyte 1 Näyte 2 Kuvat: Jukka Rajala 12 Kuvat: Rajala ja Ellä

13 Lohkojen maanäytteet 2/2 Näyte 1 Näyte 2 Kuvat: Rajala ja Ellä 13

14 14

15 Tallaus märkänä hävittää apilan ja mailasen Kuvat: Jukka Rajala 15 Kuva: Jukka Rajala

16 OSMO-koelohko 2016 Kuvat Jukka Rajala Rajala J. Avaus

17 Pellon kuivatus - Läpäisevyys Riittämätön Riittävä Kuvat Jukka Rajala Rajala J. Avaus

18 Maan kasvukunto Osatekijät ja Vuorovaikutukset Biologiset - juuret - juurieritteet - pieneliöt - eloperäinen aine Fysikaaliset - maalaji - vesitalous - rakenne - muruisuus - ilmavuus =>Renkaat Kemialliset - happamuus - ravinteet - ravinteiden varastointikyky - suolapitoisuus 18

19 Maan biologiset ominaisuudet Aktiivinen pieneliötoiminta 19 Kuvat: Jukka Rajala Hyvä juuriston kasvu ja toiminta

20 Viherlannoituksesta vapautuvan typen määrä -Lohkoparien vertailua 106 kg/100 Sl 86 / / / 55 => Ero maan biologisessa toiminnassa 20

21 Tilan ravinnetase 21

22 Porttitase, 72 ha, 70 lehmää 22

23 Maan happamuus 7 6,8 Lannoituksen vaikutus maan happamuuteen Sveitsi, DOK-koe 20 vuoden jälkeen 6,8 6,6 6,4 6,2 6,3 6,4 6 5,8 6,0 5,9 5,6 Oehl ym 2001 Alku-pH Lannoittamaton NPK O- Lanta D-Komposti 23

24 NO₃-N % 0,7 Typpilannoitus ja raiheinän nitraattipitoisuus 0,6 125 kg 0,5 0,4 0,3 75 kg 0,2 0, kg viikkoa levityksestä

25 Typpilannoitus ja valkuaisen laatu 25

26 Valle ja Virtanen 1965 Aminohappojen vaikutus kasvuun Sato SL Herne, astiakoe 800 Sato KNO₃:lla 700 Sato aminohapolla aminohappoglysiini KNO₃ 30 mg KNO₃ 60 mg 26

27 Lehmien kestävyys Tuotantokausia noin 2,5 Tavoite 3,0? 3,5 v? 4,0 v? 27

28 Lehmien kestävyys Tuotantokausia noin 2,5 Tavoite 3,0? 3,5 v? 4,0 v? Oheisen kuvan isäntäparin lehmät poikivat 8 x Tila Baijerissa 40 v työn tulos 28

29 Kurssin kysymyksiä Koneet kasvaa maa tiivistyy - onko peli menetetty? Miten tasapainottaa lannoitusta? Voisiko lietelannasta saada parempaa? Millaisia säilörehuja, miten ja millä säilöntäaineella? Miten ruokkia lehmiä, jotta ne tuottaisivat hyvin ja olisivat kestäviä? Kuvat Jukka Rajala Rajala J. Avaus

30 Hyvää kurssia! Hyvää kasvukuntoa! Kuvat Jukka Rajala 30