Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli

Transkriptio

1 Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli Pentti Seuri MTT Mikkeli

2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Miten kuvata ravinnetaloutta? (1/2) Ravinteiden kiertokulku monimutkaista, kokonaiskuvan esittäminen työlästä ja vaikeaa Maatalouden ravinnetalous voidaan yksinkertaistaa, esitetään vain systeemiin tulevat ravinteet ja systeemistä poistuvat ravinteet (=ravinnetase) Liiallinen yksinkertaistaminen johtaa virheellisiin tulkintoihin, erityinen huomio systeemin ulkopuolelta tuleviin ravinteisiin (=primääriravinteet) ja systeemin sisällä kiertäviin ravinteisiin (=sekundääriravinteet); sekä ravinteiden laatuun (kasvi vs. eläin).

3 Miten kuvata ravinnetaloutta? (2/2) Ravinnetaseet ilmaistaan yleensä taseen yli- tai alijäämänä ravinnekiloa/hehtaari ; tällöin tase ilmaisee lähinnä (potentiaalista) ravinnekuormitusta ei kerro mitään tehokkuudesta Ravinnetase voidaan ilmaista myös tuotoksen ja panoksen suhteena %, tällaista taseen ilmaisutapaa kutsutaan yleisemmin hyötysuhteeksi tai hyödyntämisasteeksi HUOM! Ravinnekuormitus ja tehokkuus ovat eri asioita: pieni kuormitus ei takaa tehokkuutta! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Typen kiertokulku Suomen maataloudessa (2002) Tappiot pellosta 58 Typpeä maatalouteen 100 Lannan varastotappiot 15 Pellolle = 128 Lanta peltoon 35 LANTA 50 Tuontirehu 7 Kasvituotanto Kotieläintuotanto SATO 70 Kasvi- tuotteet 13 REHU RUOKA 27 (13 +14) Kotieläintuotteet 14

6 Ravinnetaseet Tilan porttitase (farm gate balance) tilalle tulevat ja tilalta lähtevät ravinteet Karja(n)tase, ruokintatase (feeding balance) karjalle syötetyt rehut ja karjataloustuotteet Peltotase (field balance) pellolle lisätyt ravinteet ja sieltä poistetut (sato) ravinteet Primääriravinnetase (primary nutrient balance) systeemin ulkopuolelta lisätyt ravinteet ja tuotettu sato Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Tila Miten kuvata ravinteiden hyödyntämistä? kg kg kg kg % % % % kg lannoite panos lanta korjattu sato tuotos kasvi kotiel. Pel Portt Kar Pri A kuor mitu B = C =

8 Tila Miten kuvata ravinteiden hyödyntämistä? kg kg kg kg % % % % kg lannoite panos lanta korjattu sato tuotos kasvi kotiel. Pel Portt Kar Pri A kuor mitu B = C =

9 Ravinteiden hyödyntämisen arviointi Kuormitus ja tehokkuus eivät ole sama asia: kasvinviljelytila voi kuormittaa selvästi vähemmän kuin kotieläintila, mutta kotieläintila voi olla selvästi tehokkaampi. Ravinnetaseita tulkittava oikein. Peltotase ja porttitase kertovat kuormituksesta ei tehokkuudesta. Karjatase ei oikeastaan kerro sen paremmin kuormituksesta kuin tehokkuudestakaan. Primääriravinnetase (sato/primääriravinteet) kertoo tehokkuuden Mitä paremmin kierrätysravinteita (lanta) hyödynnetään, sitä vähemmän tarvitaan maatalouden ulkopuolelta uusia ravinteita (primääriravinteita)

10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

13 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 Keskeisimmät syyt ravinnetappioihin ravinteita käytetään runsaammin kuin satoon sitoutuu (intensiteetti) kasvintuotannon ja kotieläintuotannon välinen vuorovaikutus estynyt (kierrätys) kasvualustan edellytykset sitoa (varastoida) ja luovuttaa ravinteita heikot (viljavuus) ravinteiden käsittely puutteellista, esim. väkilannoitteiden ja karjanlannan epätarkoituksenmukainen varastointi, käsittely ja levitys (teknologia)

17 Keskeisimmät syyt ravinnetappioihin ulkoiset olosuhteet epäedulliset, esim. maan kaltevuus, sadanta (olosuhteet) ulkoisten ravinteiden hintasuhteet eivät suosi ravinteiden kierrätystä eikä ravinteiden huolellista hyödyntämistä (yritystalous) ravinteiden käyttäytymistä ei tunneta riittävästi (tiedon puute)

18 Ravinnetalouden tehostaminen Lanta Intensiteetti Biologinen typensidonta

19 Levitysajankohdan ja levitystavan vaikutus lannan typen hyödyntämiseen Kevät roudan sulettua KL LL V -pikainen multaus pintalevitys Syksy ennen routaa -pikainen multaus pintalevitys (Viljavuuspalvelu 1998)

20 Lannoitusintensiteetin vaikutus Mitä enemmän lannoitetta käytetään hehtaarille, sitä suurempi osa siitä jää hyödyntämättä (alenevan rajatuotoksen laki) Tätä luonnonlakia eivät kaikki myönnä, vaan usein kuulee väitteitä, että suuri sato johtaa alhaiseen kuormitukseen. Tällainen väite vaatii aina lähempää tarkastelua: millaisella lannoituksella tällainen suuri sato on aikaansaatu. Toisinaan alenevan rajatuotoksen lain kiistäminen johtuu väärinkäsityksestä: jos verrataan kahta ERI tapausta, voi aivan hyvin toisessa tapauksessa suurempi lannoitus johtaa vähäisempään kuormitukseen mutta saman tapauksen pienempi ja suurempi lannoitusmäärä merkitsee aina suurempaa suhteellista hävikkiä suuremmalla lannoitusmäärällä

21 Lannoitusintensiteetin vaikutus Erityisesti karjanlannan ja väkilannoitetypen yhteiskäytössä saatetaan huomaamatta päätyä varsin korkeisiin kokonaistyppimääriin. Tällöin on hyvin todennäköistä, että myös typen tappiot ovat erittäin suuret. Nurmisadon laatu (valkuaispitoisuus ja sulavuus) saattaa kärsiä liian alhaisesta typpilannoituksesta. Tämän vuoksi erityisesti nurmien lannoituksessa käytetään tyypillisesti tarpeettoman korkeita typpimääriä (varmuuden vuoksi). Nurmipalkokasvien avulla tällaisesta varmuuden vuoksi lannoittamisesta pääsee eroon.

22 Ravinnetalouden tehostaminen Nurmipalkokasvien viljely (biologinen typensidonta) -valkuaispitoista nurmirehua ilman typpiväkilannoitusta -edellyttää kasvinvuorotusta -> lannanlevitystilaa -typen hyödyntämisaste 100 %, vrt. väkilannoite 70 %, karjanlanta 10-60%

23 Biologinen typensidonta Nurmipalkokasvien (apilat, mailaset, ym.) viljelyllä voidaan tuottaa karjatilan (märehtijät) kaikki typpi. Keskeistä on, että apilanurmen osuus ei ole liian suuri viljelykierrossa, jonkinlainen yläraja on 60%. Apilanviljelyssä ei oikeastaan ole kompromisseja: voimakas typpilannoitus hävittää apilan/ehkäisee biologisen typensidonnan => käytännössä paras tulos saavutetaan jättämällä väkilannoitetyppi apilanurmilta KOKONAAN pois.

24 Primäärityppitase Koko maatalous Primäärityppitase Kasvinviljelytilat Sato Primäärityppi Taseen ylijäämä N kg/ha N kg/ha % N kg/ha Kotieläin-tilat Typen käytön tehokkuus maataloudessa ja erikseen kasvinviljely ja kotieläintiloilla = primäärityppitase ulkopuolinen typpipanos = primäärityppi, sisältää väkilannoitteet, laskeuman ja biologisen typen sidonnan primäärityppitase = sato/primäärityppi * 100 = montako % primääritypestä korjataan satona talteen

25 Seitsemän luomutilan typpitalous (Seuri 2005) Farm Tuot.- suunta kg/ha kg/ha kg/ha % % % - kg/ha Primääri N-panos N pellolla N-sato primä äritase Peltotase Porttitase Kierrätyskerroin 1 maito , maito , maito , Naud.- liha , Naud.- liha , Naud.li ha/vilja ,7 48 N-ylijäämä 7 Vuohi/ vihann es ,3 55