KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI

Transkriptio

1 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI Anu Lillunen + TEHO-tiimi Puhtia maatalouteen ympäristönhoidosta tilaisuus Tampere

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ravinnetaseiden hyödyntäminen Viljelykierto Typpilannoituksen jakaminen Fosforilannoituksen optimointi Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Kerääjäkasvit

3 Tilan tarpeet, koko Tuotteen laatu, määrä ( bulkki vs. luksus ) Tuotantoolosuhteet (ympäristö) Viljelijä päätöksentekijänä: mitä, miten ja missä tuotetaan? Lait, luvat, määräykset, tukisäädökset Kauppa, markkinat Kuva: Airi Kulmala Media, suuri yleisö, naapurit Perinteet, tiedot, taidot, asenteet, arvot Kuva: Susanna Aarva Neuvonta, koulutus Tutkimus Kuva: K. Rasa

4 Ravinnetaseet - ravinteiden kotiuttamisen mittari Ravinteita pelloille: lannoitteet, lanta Ravinteita pelloilta: pääja sivusato Ravinnetase Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) jäänyt peltoon/mennyt hukkaan (valumat vesistöihin, hävikit ilmaan)

5 Ravinnetaselaskennat TEHO-hankkeessa Vuosi Tilat (kpl) Viljelypintaala (ha) Peruslohkojen määrä (kpl) Typpitase (kg/ha) Fosforitase (kg/ha) Yhteensä Peltotase 78 tilalle vuosilta ha:lle 3300 peruslohkolle 15 eri peltoviljelykasville 9 luomutilaa Keskimääräiset taseet alempia kuin muissa vastaavissa laskennoissa (osin eri laskentatavat) Fosforitaseet kaikilla viljelykasveilla perunaa lukuun ottamatta negatiiviset

6 Lohkojen ja viljelykasvien välinen vaihtelu suurta, esimerkkejä typpitaseista Alijäämäisiä typpitaseita: -kaura -peruna -herne (biol.typensidontaa ei huomioitu) Ylijäämäisiä typpitaseita: -kevätvehnä - ruis - ohra, mallasohra - rypsi, rapsi Nurmet: kg/ha

7 N poistuma N hyväksikäyttöaste Vuosi N-lannoitus sadossa N-tase % Syysvehnä Ruis Kevätvehnä Ohra Mallasohra Kaura Rypsi Rapsi Sokerijuurikas AL Ravinteiden hyväksikäyttöasteita TEHOtilojen aineistosta Vuotuiset kasvilajikohtaiset keskiarvosatotasot ja -lannoitustasot

8 Ravinnetaseiden kertomaa Voimakas N/P-lannoitus korkea N/P-tase Syysviljojen lannoitus jaettu typpilannoitus syyslannoituksen vähentäminen Viljelykierron merkitys Sääolosuhteille herkät kasvit suuri tasevaihtelu Toistuvasti ylijäämäiset taseet samoilla lohkoilla Satotaso ei riipu vain lannoituksesta

9 27 kotieläintilalle v Porttitaselaskenta TEHO:ssa Pro Agria, WISU-laskentaohjelma Lannan sisältämä N ja P kokonaisuudessaan, kylvösiementen ravinteet (toisin kuin peltotaseessa) Ravinneostot: rehut, uudet eläimet, lannoitteet Ravinnemyynnit: eläintuotteet, eläimet, satotuotteet PORTTITASE: hyödyntämättä jääneet ravinteet

10 Porttitaseita ja ravinteiden hyväksikäyttöasteita TEHO-tiloilla v Naudat Siat Siipikarja kg/ha kg/ha kg/ha hyväksikäyttö% hyväksikäyttö% hyväksikäyttö% Typpi Keskiarvo Maksimi Minimi Fosfori Keskiarvo Maksimi Minimi Keskimäärin hyvällä tasolla - Tulkinta hankalaa (yli 100 % hyväksikäyttöasteita) - Vähän vertailuaineistoa, etenkin sika- ja siipikarjatiloilta - Muiden hankkeiden keskiarvoja lypsykarjalla: N kg/ha, 8-15 P kg/ha ja K kg/ha - Korkeampi eläintiheys suurempi N-porttitase Kalium Keskiarvo Maksimi Minimi

11 Ravinnetaseet hyötykäyttöön (1) Vähän käytetty, mutta kiinnostava ja hyödyllinen työkalu Ei saa tehdä liian monimutkaiseksi sato Toiminnan tuloksellisuuden tarkkailun työkalu : Miten annettujen ravinteiden kotiuttaminen onnistui? Vertailu kasvilajin tasekeskiarvoon Edellyttää pitkän ajan seurantaa Kohdentamisen apuväline: paljon lohkoja, joilla suuri peltotase -> suuri huuhtoutumisriski! N-tase yli 50 kg/ha % peltopintaalasta P-tase yli 10 kg/ha 3-9 % peltopinta-alasta AL

12 Ravinnetaseet hyötykäyttöön (2) Laskennan haasteita: Satotasojen lohkokohtainen arviointi Sadon laadun, lannan ravinnepitoisuuden, biologisen typensidonnan huomiointi Lohkokirjanpidon puutteet Vuosien väliset vaihtelut (sääolot ym.) Tulkinnan haasteita: Viljelykasvien väliset erot ravinteiden kotiuttajina Mikä on hyvä tase? Neuvonnan haasteita: Miten ravinnetaseet laajempaan käyttöön? Miten taseiden perusteella annetaan lohko- ja kasvikohtaisia lannoitussuosituksia? Eurot puhumaan Kuva: Miklos Gaal

13 Sato kg/ha Sato kg/ha Kevätvehnän typpilannoituksen suhde satoon N-lannoitus kg/ha 2007, n=670 ha 2008, n=890 ha 2009, n=741 ha Kevätvehnän fosforilannoituksen suhde satoon P-lannoitus kg/ha 2007, n=670 ha 2008, n=890 ha 2009, n=741 ha Ravinnetaseet hyötykäyttöön (3) Satotasoon ei vaikuta vain lannoitusmäärä, vaan myös esim. maan kasvukunto, vesitalous, kasvukauden sääolot, lannoitelaji Viljelijät pohtivat ravinnetaseiden kautta, miten: - Lannanlevitysajankohta - Multaamisnopeus - Sääolot - Kalkitus - Liikalannoitus - Maan muokkaustapa - Lannan käyttö lannoitteena vaikuttavat taseeseen Kartat selkeyttivät tarkastelua

14 Ravinteiden käytön tehostaminen: enemmän satoa pienemmillä panoksilla Maan hyvä kasvukunto Tarkkaile pellon vesitaloutta ja pidä ojitus kunnossa Ylläpidä hyvää maan rakennetta, vältä tiivistämistä Hyödynnä eloperäistä ainesta ja viljelykiertoa Kalkitse tarpeen mukaan Tarpeenmukainen lannoitus Ota maan viljavuusnäytteet huolellisesti eri puolilta lohkoa Huomioi maan ravinnevarat ja realistinen satotaso - älä ylilannoita Hyödynnä viljelykierto, esikasvivaikutus, typensitojakasvit, viherkesanto ja kerääjäkasvit Kokeile typpilannoituksen jakamista (valkuaispitoisuus) Sijoita lanta maahan ja huomioi karjanlannan jälkivaikutus Sopiva viljelytekniikka Valitse viljelytekniikka lohkokohtaisesti, jos tilalla eri välineitä valmiina Satoisat lajikkeet, elinvoimainen siemen Tarpeenmukainen kasvinsuojelu sopivilla aineilla

15 Viljelykierto TEHO:n ravinnetaselaskelmien perusteella syys- ja kevätvehnän, rypsin, rapsin ja palkokasvien jäljiltä maahan jää usein käyttämätöntä typpeä Viljelykierron ja esikasvivaikutuksen hyödyntäminen: Sopivilla esikasveilla voidaan nostaa satoa Kasvinsuojelutarve vähenee, kun tauti- ja tuhoeläinpaine alenevat Maan rakenne paranee syväjuuristen kasvien avulla Maan humuspitoisuus nousee runsaita vihermassoja tuottavien kasvien avulla Typpilannoitteita voidaan korvata typensitojakasveilla, niiden jälkeen kannattaa viljellä syysviljaa Palkokasvit, öljykasvit, nurmet ja syväjuuriset viljelykasvit (esim. kumina, punaapila, mailaset) ovat hyviä esikasveja viljoille tai vihanneksille.

16 Esikasvivaikutus käytännössä TEHO-hankkeen jaetun typpilannoituksen koe v.2009 Esikasvi Valkuaispitois uus (% kuivaaineesta) Kevätvehnä- Mallasohra Kevätvehnä- Mallasohra Kumina (3v) - Mallasohra Lannoitusmäärä Hehtaarisato kg (kost. 15 %) Hehtolitrapaino kg 120 kg N/ha ,6 10, kg N/ha ,3 10, kg N/ha ,5 10,8 224 Sakoluku Yksipuolisen viljanviljelyn katkaiseminen maan rakennetta parantavalla kasvilla näkyy vielä kahden vuoden kuluttua: 1) Sama satotaso pienemmillä panoksilla 2) Sadon parempi laatu => Ravinteiden hyväksikäyttö paranee maan kasvukunnosta huolehtimalla TEHO-hanke 2010

17 Lannoitus oikeaan paikkaan Eri lohkojen välinen ja saman lohkon eri osien täsmälannoitus Jätetään huonosti kasvavat kohdat (tiiviit, metsänreunat) vähemmälle lannoitukselle ravinnetase paranee Pientareet ja suojakaistat kannattavia niin vesiensuojelun kuin talouden näkökulmasta: Pientareet (1-2 m) valtaojien varsille, suojakaistat (3-10 m) vesiuomien ja talousvesikaivojen ympärille Ympäristötuen ehdot sallivat peruslohkon kaikille reunoille jätettävän monimuotoisuuspientareen (max 3 m keskimäärin) Etuja: mutkaisten lohkon reunojen suoristaminen (työnopeus nousee), koneiden kääntöpaikat päisteissä, ajoura, niitolla voidaan torjua rikkakasveja Leveät pientareet (> 1 m) ja suojakaistat (> 3 m) kannattavat: hehtaarikohtainen tuotto viljelykasveja parempi (viljoilla 500 /ha, juurikkaalla jopa 1000 /ha)

18 Ravinteet tehokkaammin hyödyksi: typpi Typpilannoituksen jakaminen Kasvukaudella 2-3 erään kasvin tarpeen ja sato-odotusten mukaisesti Kevätvehnä, rypsi, rapsi Sadon määrä ja laatu (valkuaispitoisuus, sakoluku) parempi Taloudelliset tappiot ja typen huuhtoumat pienemmät, jos huono kasvukausi Etua erityisesti myöhäisillä lajikkeilla ja kasvukauden pidentyessä Työmäärä kasvaa Lisätypen arviointi esim. lannoitusikkuna, lehtivihreämittari Maan liukoisen typen seuranta esim. typpisalkulla Sadonkorjuun jälkeen, ennen maan routaantumista, aikaisin keväällä, kylvöaikaan 0-ruutu Ylilannoitusruutu kg N Kuva: Agrimarket

19 Sadonlisän arvo ja P-lannoitekustannus, /ha Ravinteet tehokkaammin hyödyksi: fosfori MTT:n kehittämä viljojen fosforilannoituksen optimointimalli ( Ennuste P-lannoituksen antamasta sadonlisästä ja sen rahallisesta arvosta sekä P-lannoitekustannuksista Excel-pohjaan syötetään maalaji, lohkon tyypillinen satotaso, sadon arvioitu myyntihinta ja lannoitefosforin kilohinta 15 kg:n fosforilannoitus taloudellisesti kannattavaa vain kaikkein alimmissa fosforiluokissa (MTT) Huono Tyydyttävä Korkea P-lannoitus, kg/ha

20

21 Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Nykytilanne: Lannan ravinteiden epätasainen jakautuminen Kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen Suuret yksiköt Korkeat fosforiluvut viljelyhistoriasta johtuen Tavoite: Ravinteiden kierrätys ja käyttö kasvien tarpeen mukaan Maan fosforivarojen hyödyntäminen Korkeimpien fosforilukujen alentaminen Lannan ravinteet laajemmalle, kasvien tarpeita vastaavasti Syyslevitys ja karjanlantapoikkeus, ratkaisuja tarvitaan Ratkaisut: Investoinnit, teknologinen kehitys, kannusteet Levitys (aika, tapa, määrä) Tekniset ratkaisut (separointi, biokaasutus) Lantapankki Urakointipalvelut Etäsäiliöt Suoran yhteistyön lisääminen kotieläin- ja kasvinviljelytilan välillä Kannusteet

22 Kerääjäkasvit syksyiset typet kiinni Vähiten valittu lisätoimenpide, mutta: Sitä hyödyntäneet kokivat mielekkääksi toimenpiteeksi, josta hyötyä myös viljelyn kannalta Käytön kohdentaminen suuren huuhtoutumisriskin pelloille, erityisesti Viljat, rypsi, palkokasvit, varhain korjattavien erikoiskasvit (vihannekset, varhais- ja kesäperuna, pakasteherne) Ilmastonmuutos lisää tarvetta Yleisimmin käytettyjä kerääjäkasveja heinät, esim. italianraiheinä ja timotei TEHO: kokeilussa myös öljyretikka ja valkosinappi (varhaisperuna ja herne), syysrypsi viljojen aluskasvina MTT:n Monisopu-hanke Ohra + kerääjäkasvina raiheinä-valkoapilaseos lokakuun lopussa Kuva: Kaisa Riiko

23 Öljyretikka kerääjäkasvina 2011 varhaisperunalohkolla Kuva: Kaisa Riiko Ohra + kerääjäkasvina raiheinä-valkoapilaseos lokakuun lopussa Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Jaana Röytiö

24 Kerääjäkasvien viljelytekniikoita Kylvö: Aluskasviksi pääsatokasvin kylvön yhteydessä Aluskasviksi pääsatokasvin kasvustoon Välikasviksi pääsatokasvin jälkeen Kerääjäkasvikasvuston muokkaus: Mahdollisimman myöhään tai säilytys kevääseen asti Hyvä syysrypsikasvusto säilytetään seuraavan vuoden satokasviksi Kerääjäkasvien hyötyjä: Sitovat pääsatokasvilta käyttämättä jääneitä ravinteita (typpi!) Lounais-Suomessa % typen huuhtoumista tapahtuu kasvukauden ulkopuolella, erityisesti sadonkorjuun ja maan routaantumisen välillä (Rankinen ym. 2007) Lisäävät talviaikaista kasvipeitteisyyttä eroosiontorjunta Monipuolistavat viljelyä (korvaavat esim. tuotantonurmia) Lisäävät maan humuspitoisuutta (juuri- ja kasvimassa) pitkällä tähtäimellä Typensitojakasviseoksilla korvataan typpilannoitteita Kilpailevat rikkakasvien kanssa Satokasveja: syysrypsi, nurmi Riskejä: Voivat pienentää pääsatokasvin satoa Huono kasvu jos alkukesällä/-syksyllä kuivaa, kylmyys

25 Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet Typen kerääminen maasta: Aluskasviksi italianraiheinä (5 7 kg/ha), joka sopii kasvurytminsä puolesta heinistä parhaiten kerääjäkasviksi ja kuolee pääosin talven aikana Timotei ym. monivuotiset heinät Valkosinappi, öljyretikka Välikasviksi ruis, kaura, rehurypsi tai -rapsi Maan kasvukunnon parantaminen: Toistuvasti käytetyt aluskasvit kasvi- ja juurimassan tuottajana (apila-heinä seokset) Valkosinappi (mahdollisesti myös maata kasvitaudeista puhdistava vaikutus) Öljyretikka (huomioi viljelykierto tyvitautiriski) Typen tuottaminen seuraavalle satokasville: Apilat aluskasvina: valkoapila, puna-apila, persianapila Typen huuhtoutumista estettäessä myös heiniä seoksiin (esim. italianraiheinä 5 kg/ha + valkoapila 1-2 kg/ha)

26 Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Anu Lillunen Kaisa Riiko Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu B, PL TURKU Puh