Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Transkriptio

1 Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana Kahdeksan osallistujaa eripuolilta Suomea Viljelijöiden toimenpiteitä seurattiin ja lohkon sato mitattiin - Tietojen perusteella tuloslaskelmat Kilpailu oli tasainen ja kaikki viljelijät onnistuivat hyvin 2 1

2 Miten tulokset laskettiin Sato: suhdeluku vertaamalla TIKE:n 10 v. keskisatoon kyseisellä kasvilla Talous: Katetuottolaskelma toimenpiteiden ja satotietojen perusteella Ympäristö: CCC konseptin ympäristölaskelmat Jokaisella osa-alueella kilpailijat paremmuusjärjestykseen - Voittajalle 10 pistettä jokaiselta osa-alueelta Osa-alueiden sijalukupisteet laskettiin yhteen - Maksimipistemäärä 30 3 Kilpailun voitto jaettiin kahden kesken sijoitus kilpailija sato talous ympäristö pisteet yhteensä 1. Holma Petri Eskola Kalle Vanha-Perttula Kalle Kuokka Petri Levomäki Tuomas Hunsa Seppo Matinolli Ilkka Fagerström Rabbe

3 Sato 10 v. keskisato Sadon suhdeluku Talous Laji Lajike kg/ha kg/ha EUR/ha Sato ja viljelyn talous Eskola Kalle Vehnä Amaretto , Holma Petri Kaura Akseli , Vanha-Perttula Kalle Ohra Marthe , Hunsa Seppo Rapsi Trapper , Matinolli Ilkka Ohra Wolmari , Levomäki Tuomas Vehnä Marble , Kuokka Petri Vehnä Amaretto , Fagerström Rabbe Rapsi Smilla , Miten voittoon päästiin 1/2 Petri Holma Korkea sato kuivuudesta huolimatta (6112 kg) Ympäristötuen maksimilannoitus Tautitorjunta + mangaanilannoitus Mantracilla ei jätetty mitään sattumanvaraan - Akseli-kaura siemensopimuksella Siemenlisä 35 /tonni - Hinnan kiinnitys kannatti Sadon arvo korkea - Puintikosteus noin 13 % Kuivauskustannukset matalat 6 3

4 Miten voittoon päästiin 2/2 Kalle Eskola - Korkean satopotentiaalin omaava Amaretto -vehnä - Lohkon kasvukunto hyvä - Lannoituksen suunnittelu: Kylvölannoitus Pellon Y1 + starttilannoitus Y6 Lisälannoitus YaraBela Sulfanilla kahteen kertaan - Satotason nosto + valkuaisen nosto Lehtilannoitus: Solartrel ja typpiliuos Kasvinsuojelu: - Tautitorjunta jaettuna - Laontorjunta: Broadway+Stabilan+Sonis Seoksena voimakas, mutta satotasosta päätellen ei vikuuttanut Panostus korkeaan satoon kannattaa niin korkea kuin matalahintakaudellakin 8 4

5 Kolmas sija mallasohralla Kalle Vanha-Perttula - Korkea 6537 kg:n sato vain 80 kg:n typpilannoituksella - Maan kasvukunto erinomainen, Fosforiluku korkea - Kasvinsuojelupanostus oli kattava Puma Extra hukkakauratorjunta Rikkatorjunta Sekator+MCPA ja Proline tautitorjunta Lehtilannoitus Solatrel Varsinainen Tautitorjunta Proline+Strobi ja lisänä Solatrel lehtilannoitus ja vielä korrensääde - Ympäristöosion paras, ravinteet kotiutettiin hyvin. 10 5

6 Kaikki kilpailijat onnistuivat 4. Petri Kuokka: Maltillinen panostus, silti hyvä sato Amaretosta. Jaettu lannoitus pienensi riskejä 5. - Tuomas Levomäki: Marble vehnä, hyvä sato, jaettu lannoitus Yara N-Sensor tekniikalla, hakkeen hyödyntäminen kuivauksessa (75 %) pienensi kuluja. - Seppo Hunsa samoilla pisteillä: Trapper rapsi 2800 kg, tarkkuuskylvössä erittäin pieni siemenkustannus 7. Ilkka Matinolli: Wolmari ohran sato pohjoisesta sijainnista huolimatta etelän luokkaa. Karkean kivennäismaan korkea ravinnetarve, korkeampi puintikosteus ja ohran matala hinta laskivat sijoitusta 8. Rabbe Fagerström: Perussato 2200 kg Smilla rapsista. Potentiaalia korkeampaan, mutta möhöjuuri kiusasi. 12 6

7 Huippusato ympäristövaikutukset huomioiden: Toimenpiteet 1. Maan rakenne ja vesitalous kuntoon SATOHYÖTY a. Kalkitus b. Kipsin levitys c. Salaojitus kunnossa d. Monipuolinen viljelykierto e. Muokkaus lohkon ominaisuuksien mukaan Ravinteet paremmin kasvin käytettävissä Maaperän ja lannoitteiden fosfori paremmin kasvien käyttöön Kasvien vesitalous kunnossa/vältetään peltojen tulviminen Esikasviarvon hyödyntäminen, tautipaine pienenee, humus lisääntyy, kerääjäkasveilla typpeä viljojen käyttöön Juuriston kehityksen optimointi, pellon vesitaloudesta huolehtiminen, tautipaineen vähentäminen 14 7

8 Huippusato ympäristövaikutukset huomioiden: Toimenpiteet 2. Lajikevalinta ja sille riittävä lannoitus SATOHYÖTY a. b. Viljelykasvin ravinteiden tarve ja Viljavuustutkimus lannoituksen perustana Viljelyohjeiden ja tutkimustiedon hyväksikäyttö Satotason mukainen ja viljavuustutkimukseen perustuva tasapainoinen lannoitus tuottaa parhaimman sadon. Tutkitut keinot johtavat parhaaseen satoon. c. Uusien lajikkeiden satopotentiaalin hyödyntäminen Parhaat lajikkeet Suomen olosuhteisiin nostavat viljelykasvien satotasoja. 15 Huippusato ympäristövaikutukset huomioiden: Toimenpiteet 3. Kasvukauden aikaiset toimenpiteet SATOHYÖTY a. b. Jaettu lannoitus keinovalikoimaan - Yara N-Sensor tekniikka Hivenlannoitus YaraVita -tuotteilla perustuen Megalab -analyyseihin ja/tai viljavuustutkimukseen. Ravinteet kasvupotentiaalin mukaan. Lannoituksen oikeaaikaisuus. Valkuaispitoisuuden nosto. Tasapainoisella lannoituksella saadaan satopotentiaalista täysi hyöty irti. c. Tarpeenmukainen kasvinsuojelu Oikeaan aikaan kohdistetulla kasvinsuojelulla paras teho sadonmuodostuksen ylläpitoon. d Starttilannoitus Tärkeät ravinteet vahvan juuriston ja alkukehityksen tueksi. 16 8

9 17 9