Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Transkriptio

1 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

2 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v Nurmiala (x 1000 ha) Yht ha (maatalousmaata ha) Yleisin viljelykasvi! (seuraavana rehu- ja mallasohra yht ha)

3 x 1000 litraa Maidontuotanto Suomessa (Tike, kiintiökaudet 2002/ /12) Jos trendi jatkuu, niin Suomessa ei tuoteta maitoa 120 vuoden päästä Maidontuotanto ( x 1000 l)

4 Raakavalkuaispitoisuus (g/kg ka) Säilörehun raakavalkuaispitoisuus (Artturi -säilörehuanalyysit v , kpl/v) Sateinen vuosi

5 Fosforipitoisuus (g/kg ka) Säilörehun fosforipitoisuus (Artturi -säilörehuanalyysit v , kpl/v) 3,2 3,1 3,0 2,9 2,8 2,7 2,6 Kuiva vuosi

6 Kaliumpitoisuus (g/kg ka) Säilörehun kaliumpitoisuus (Artturi -säilörehuanalyysit v , kpl/v) 26,0 25,5 25,0 24,5 24,0 23,5 23,0 22,5 22,

7 Nurmirehun kulutus (kg ka/ha) Nurmisadon kehitys Suomessa 3700 Jos trendi jatkuu, niin Suomessa ei kasva nurmea 72 vuoden päästä Laskelmat pohjautuvat märehtijöiden ja hevosten vuotuiseen lukumäärään, tuotoksiin ja rehunkulutukseen sekä säilörehu-, laidun- ja kuivaheinän viljelyalaan

8

9 Lietelannan käyttö nurmelle maakunnittain 2012 (Artturi-säilörehuanalyysit, Valio) Pohjanmaa % Ei levitetty Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Levitetty Pintaan Sijoitus

10

11 Nurmilukuja maakunnista v Alue Nurmiala, ha Nurmi- % Nurmisato Nautaey/ha Lietettä m 3 /ha Lietettä m 3 /nurmi-ha Nurmelle lietettä % 1. sato, % 2. sato, % 3. sato, % EP , ,32 8,0 28, P+KP , ,38 9,4 28, PSavo , ,59 14,7 24, PPo , ,44 10,9 23, Kainuu , ,57 14,2 18, Lappi , ,56 14,0 15, Suomi , ,30 7,6 22,

12 Säilörehutuloksia maakunnista v Alue Suppea kiv.analy ysi Raakavalkuainen Fosfori Kalium % 1. sato 2. sato 3. sato 1. sato 2. sato 3. sato 1. sato 2. sato 3. sato EP ,75 3,01 3,11 22,3 24,6 22,3 Po ,78 3,22 3,22 21,8 23,1 26,3 KP ,94 3,01 3,11 21,8 22,6 20,9 PSavo ,89 2,94 3,35 23,6 23,5 26,0 PPo ,84 2,94 3,17 20,3 20,6 19,4 Kainuu ,89 3,00 3,19 20,2 21,0 21,9 Lappi ,82 2,90 2,81 18,9 20,8 20,4 Suomi 38, ,83 3,00 3,13 22,2 23,1 23,0

13

14 Peltojen viljavuus % 40 ProAgria Oulu Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea 5 0 ph Fosfori Kalium

15 Kg ka/hehtaari Nurmisadot eri fosforiluokissa TilaArtturi-tiloilla v P huononlainen P välttävä P tyydyttävä P hyvä P korkea P arv. korkea * Luokassa P-huononlainen on vain neljä lohkoa ja luokassa P-arveluttavan korkea kaksi lohkoa. ** Hintaeron laskennassa käytetty säilörehun tuettua tuotantokustannusta: 14 senttiä/kuiva-ainekilo.

16 Vuotuinen nurmisato viljavuusluokittain Fosforiluokka % Nurmisato (kg ka/ha/v) Satoero välttävään luokkaan (kg ka/ha/v) Satoeron arvo ( /vuosi) P arv. korkea 2* * P korkea P hyvä P tyydyttävä P välttävä Jos peltolohkon viljavuusfosfori laskee hyvästä luokasta välttävään, niin nurmisadon menetyksen arvo on 252 euroa vuodessa per hehtaari Lähde: TilaArtturi-projekti , 13 isoa maitotilaa Keski-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Tässä lohkokohtaisessa satoaineistossa: 4 tilaa, 106 nurmilohkoa, 236 hehtaaria, sadot arvioitu lohkoittain v

17 Fosforin otto Crops only take up P from the soil solution within 2-4 mm of the root, 10 times less efficient than NO 3 uptake, P uptake from the soil requires a well developed root system root P 2-4 mm Ca, Mg 8-10 mm NH 4, K, Na 15 mm NO 3, SO 4, Cl 40 mm Viljavuusfosforin ylläpito on erittäin tärkeää!

18

19

20 Säilörehusato (kg ka/ha) Lannoituksen vaikutus säilörehun kuiva-ainesatoon TilaArtturi-projekti v. 2009, 11 isoa maitotilaa y = 0,0074x 2 + 3,4839x R² = 0, Lannoitus (kg/ha) Pelkällä lietteellä 2400 kg ka/ha (lietettä keskimäärin 28 m 3 /ha/vuosi)

21 Naudan lietelannan ravinteet Lähde: Viljavuuspalvelu

22 Lietelannan levityskoe, Ruukki Kuiva-ainesato kg/ha 2. sato, niitto 6.8. Lannoitus > 1. sade 8 mm D-arvo 639 Rv 110 NDF 562 Sokeri 78 D-arvo 636 Rv 106 NDF 580 Sokeri 48 2.niitto D-arvo 628 Rv 122 NDF 572 Sokeri 71 Rehut paaleissa 0 Kg ka/ha Letku Vredo NPK Lannoitus 80 kg N/ha, josta 28 tn naudan lietelantaa 2. sato, kuiva-aine %

23 Hyvän säilörehusadon mukana poistuu valtava määrä ravinteita... Huippu säilörehusato 9000 kg ka/ha TYPPI FOSFORI KALIUM Sadossa poistuu (kg/ha) Hyvä säilörehusato 7000 kg ka/ha TYPPI FOSFORI KALIUM Sadossa poistuu (kg/ha) Keskinkert. säilörehusato 5000 kg ka/ha TYPPI FOSFORI KALIUM Sadossa poistuu (kg/ha)

24 Ravinnetaseet Liminkalaiselta maitotilalta vuosilta Korkeat sadot, esim. säilörehu kg ka/ha, ohra kg/ha, kaura kg Lannoitus tehty ympäristötuen maksimeiden mukaan joka vuosi Peltojen viljavuusfosfori ollut hyvä, mutta alentunut koko EU:n ajan Nurmen vuotuinen fosforin tarve ollut 20 kiloa nykyisiä lannoitusrajoja suurempi Milloin alkaa näkyä sadoissa?

25

26 Lietelannan käyttö ja täydennys 2 säilörehusatoa, karkea kivennäismaa, P tyydyttävä, K välttävä Hyvä säilörehusato 8000 kg ka/ha TYPPI FOSFORI KALIUM RIKKI Sadossa poistuu (kg/ha) Lannoitussuositus ) Lietettä 25 m 3 /ha ) Lietettä 50 m 3 /ha Täydennystarve 1) Täydennystarve 2)

27 Lietelannan käyttö ja täydennys 2 säilörehusatoa, karkea kivennäismaa, P tyydyttävä, K tyydyttävä Hyvä säilörehusato 8000 kg ka/ha KALSIUM MAGNESIUM NATRIUM RAUTA Sadossa poistuu (kg/ha) ,2 1,7 Lannoitussuositus 1) Lietettä 25 m 3 /ha ,5? 2) Lietettä 50 m 3 /ha ,0? Täydennystarve 1) 20 9?? Täydennystarve 2) - - -?

28 Lietelannan käyttö ja täydennys 2 säilörehusatoa, karkea kivennäismaa, P tyydyttävä, K tyydyttävä Hyvä säilörehusato 8000 kg ka/ha KUPARI SINKKI MANGAANI SELEENI Sadossa poistuu (g/ha) ,0 Lannoitussuositus 1) Lietettä 25 m 3 /ha ,4 2) Lietettä 50 m 3 /ha ,9 Täydennystarve 1)?? ,3 Täydennystarve 2) ,3 Laskelmien pohjana Artturi - rehuanalyysit v ja Viljavuuspalvelun lieteanalyysit

29 Seleenipitoisuus viime kesän säilörehuissa Tavoite > 0,20 mg/kg ka Seleenipitoisuus mg/kg ka Seleenitön lannoite tai pelkkä karjanlanta Se-lannoite 200 kg/ha Se-lannoite > 200 kg/ha Näytteitä (kpl) Lannoitus (kg/ha) Keskiarvo 0,04 0,16 0,32 Lähde: Viljavuuspalvelu, 2012

30

31 Lietelannan täydennys Satotavoite (N-P-K tarve) 1. sadon lannoitus Kevätlannoitus Lehtilannoitus 2. sadon lannoitus Kesälannoitus 3. sadon lannoitus Syyslannoitus 5000 kg ka/ha ( ) Liete 25 m 3 /ha YaraMila Nurmen Y kg/ha YaraMila NK kg/ha 7000 kg ka/ha ( ) Liete 25 m 3 /ha YaraMila Nurmen Y kg/ha YaraVita Brassitrel FL 3 l/ha YaraMila NK kg/ha tai YaraMila NK kg/ha 9000 kg ka/ha ( ) Liete 25 m 3 /ha YaraMila Pellon Y kg/ha YaraVita Thiotrac l/ha YaraVita Brassitrel FL 3 l/ha YaraMila NK kg/ha tai YaraMila NK kg/ha YaraMila NK kg/ha Viljavuustutkimus Reservikalium-määritys Yara N- Sensor/Yara N- Tester Yara Megalab kasvianalyysi Reservikalium-määritys Yara N-Sensor /Yara N- Tester

32

33 Nurmen taloudellinen merkitys Suomen yleisin viljelykasvi Viljelyala: ha Keskisato: 4300 kg ka/ha Vuosisato: 3 miljardia kuiva-ainekiloa Yli 60 % nautojen rehunkulutuksesta on nurmea Märehtijöiden ja hevosten ruokinnassa käytetään nurmea: 3250 kuiva-ainekiloa/ha vuodessa 25 %:n säilöntä- ja ruokintahävikki huomioituna Suomen nurmisato on: 4300 kuiva-ainekiloa/ha Nurmisato alentunut 10 vuodessa lähes 500 kg ka/ha Samoin säilörehun raakavalkuais-, fosfori- ja kaliumpitoisuus!

34 Karjan säilörehun tarpeen, viljelyalan ja lietemäärän välillä on yhteys Hyvän kannattavuuden, ympäristöystävällisen tuotantotavan, laadukkaan säilörehun sekä eläinten ja kuluttajien terveyden vuoksi viljelijöitä ei voi kannustaa alilannoittamiseen tai viljavien lohkojen ryöstöviljelyyn Nurmesta saadaan huippusato, jos sille annetaan tasapainoinen, tarvetta vastaava lannoitus Lietteen ravinteet pelkällä typellä täydennettynä eivät riitä Alilannoituksella saadaan pieni sato, mikä lisää pellon tarvetta, energiankulutusta, työtä, maantieajoa. Korkealla sadolla päinvastoin. Lisäksi karjan ja kuluttajien terveys ratkaistaan ensisijaisesti pellolla (seleeni ja muut hivenaineet) Karjanomistajat haluavat lannoittaa kasvin tarpeen mukaisesti!

35 Karjan säilörehun tarpeen, viljelyalan ja lietemäärän välillä on yhteys Jos nostetaan keskituotosta, niin säilörehun ja pellon tarve lisääntyy ja samalla lietteen määrä Jos nostetaan säilörehusatoa, niin pellon tarve vähenee, lietemäärä/ha nousee Jos halutaan nostaa lietteen käyttömäärää, niin säilörehualaa on vähennettävä ja nostettava säilörehusatoa tai nostettava keskituotosta Jos säilörehusato alenee 8000:sta 5500 kuiva-ainekiloon, niin Säilörehualan tarve 50 lehmän tilalla kasvaa 18 ha, mikä lisää kustannuksia (tuet huomioitu) /alkuperäinen säilörehuhehtaari

36 Kiitos! Lue lisää