LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Transkriptio

1 LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät 1. Ravinnekuormitusmallin tarkentuminen Hankkeessa tarkennetaan VEMALA/ICECREAM-mallia. Tavoitteena on malli, joka kuvaa mahdollisimman tarkasti erityyppisiltä peltolohkoilta tulevaa kuormitusta nykytilassa ja eri viljelyvaihtoehtojen vaikutusta kuormitukseen. 2. Lohkokohtaista lisätietoa viljelijöille Hankkeeseen osallistuvat viljelijät saavat mallin tuottamat peltolohkokohtaiset tiedot eri viljelyvaihtoehtojen vaikutuksesta ravinnehuuhtoumiin ja eroosioon. 3. Lisätietoa hallinnolle ja neuvonnalle Hallinto ja neuvonta saavat lisätietoa, jota voidaan hyödyntää normiohjauksessa ja neuvonnassa, jonka tavoitteena on peltoviljelystä aiheutuvan ravinnekuormituspotentiaalin vähentäminen.

2 Mallinnus Tarkoituksena mallintaa skenaarioita Viljelymenetelmät Ilmastonmuutos Kohdealue Lepsämänjoen valumaalue, yht ha, peltoja 808 ha Mallinnuksen lähtötietoja tarkennettiin kyselyllä, vastausten kattavuus 183 peltoa, joiden pintaala yhteensä 691 ha Jokainen pelto simuloidaan ICECREAM-mallilla käyttäen saatuja lähtötietoja L Lepsämänjoki anturi 3 Kuva: Pasi Valakama Peltoskaalan ICECREAM malli Simuloi veden kulkeutumista pellolla: Pintavalunta Makrohuokosten valunta Infiltraatio maaprofiilin kautta Pintavalunta vie herkästi mukanaan maa-ainesta, johon sitoutunut fosfori kulkeutuu samalla pois pellolta Maaprofiilin läpi suotautuva vesi huuhtoo mukaansa nitraattimuotoista typpeä Erityyppisillä pelloilla tuleva vesi kulkeutuu pellolta eri tavoin eteenpäin Kaltevalla pellolla syntyy enemmän pintavaluntaa kuin tasaisella 4

3 Typen (N) prosessit ICECREAM mallissa Esimerkki typen vuosikierrosta maaperässä kevätvehnän viljelyssä Lyhyesti sanottuna pellolle saapuva typpi voi päätyä kasviin rakennusaineeksi, haihtua ilmakehään tai huuhtoutua vesistöön Mikrobit ovat oleellisessa roolissa typen kierrossa. Ne osallistuvat orgaanisen materiaalin, kuten kasvin jäänteiden tai orgaanisen lannoituksen hajotukseen eli mineralisaatioon, nitrifikaatioon, denitrifikaatioon sekä typen sidontaan ilmakehän typestä kasvien käyttöön. Denitrifikaattio 16 kg/ha Huuhtouma (15 kg/ha) Lannoitte N0 3 -N (39 kg) NH 4 -N (45kg) Nitraatti Nitr 88 kg Immobilisaatio 17 kg/ha Kasvienotto (108 kg/ha) Ammonium Min 83 kg Immobilisaatio 9 kg/ha Oljet Orgaaninen typpi (8000 kg/ha) 5 Lepsämänjoki: virtaama ja kiintoaines

4 Lepsämänjoki: fosfori ja nitraattityppi Lohkokohtaiset tulokset Lohkokohtaisissa taulukoissa on arvio lohkon eroosiosta ja lohkolta huuhtoutuvasta typpi- ja fosforimäärästä riippuen kasvilajista, muokkausmenetelmästä ja lannoitusmäärästä Kaltevuusjakauma, maalaji, P-luku lähtötietoina Kaikille kohdealueiden tilojen lohkoille 50 tilaa, noin 1000 lohkoa Tulokset on laskettu käyttäen vuosien säätietoja Viljelyvaihtoehdon vaikutus eroosioon ja ravinnehuuhtoumiin sääoloiltaan erilaisina vuosina. Tuloksia voidaan käyttää taustatietona viljelysuunnittelussa. Tarkoitus on erityisesti tuoda esiin millä lohkoilla ja lohkojen osilla eri viljelyvaihtoehtojen erot ovat suurimmat.

5 Esimerkki lohkokohtaisista tuloksista Lohkon kaltevuusjakauma taulukkona

6 Lohkon korkeuskäyrät Lohkon kaltevuusjakauma kartalla

7 Lohkon eroosio syyskynnettynä Eroosioon pienentyminen syyskyntö/kevytmuokkaus keväällä

8 Varsin tasainen esimerkkilohko, jolla yksi reuna viettää voimakkaasti vesistöön Eroosion vaihtelu yhden tilan lohkoilla

9 Satomääristä ja ravinnetaseesta Tässä laskelmassa oletettiin satomäärien olevan sellaisia kuin alueella keskimäärin on. Laskentamalli ei huomioi kaikkia lohkon satomäärään vaikuttavia tekijöitä, kuten ojituksen toimivuutta, maan mururakenteen kuntoa tai kalkituksen ja kasvinsuojelun riittävyyttä. Varsinkin ojituksen ja maan mururakenteen hyvä kunto auttaa satotason ylläpitoon myös vesioloiltaan vaativina vuosina Muuttuvassa ilmastossa tämä korostuu Mahdollisimman hyvä, lannoitustasoa vastaava sato jokaisena vuotena vähentää ravinteiden huuhtoutumista kun ravinteet poistuvat sadon mukana eivätkä jää huuhtoutumiselle alttiiksi. Mallista mahdollista saada muitakin tietoja Jaetun lannoituksen käyttö viljoilla Lannoitusmäärä päätetään satoennusteen mukaan Mallilla voi arvioida mikä vaikutus esim. viimeisen 15v jaksolla Lanta / mineraalilannoite Eri lannoitus/satomäärät Suojavyöhykkeen vaikutus Kuivuuden vaikutus Malli simuloi reaaliajassa pellon vesitilanteen kehittymistä Sääennuste mukana

10 Jatkossa tiedot mahdollisesti karttapohjaisen liittymän kautta Esimerkiksi samaan tapaan kuin peltolohkot.fi Kartalla näytetään kaikille vain esim. kaltevuus tai eroosioherkkyys Kartalta linkki tarkempiin tietoihin, jotka vain viljelijän nähtävissä Tällaisen tekemiseen tulee työkalut mahdollisesti jo ensi vuonna